} Muis%sairauksista muis%terveyteen?

Samankaltaiset tiedostot
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muistisairaudet

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Huolehdi muististasi!

Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Edunvalvontavaltuutus

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairaana kotona kauemmin

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3. Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2.

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in!

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiopas MUISTILIITTO RY

Aivoterveysmateriaalia

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Hyvän hoidon kriteeristö

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?

Oikeudellinen ennakointi

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

EDUNALVONTAVALTUUTUS

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto Helsinki

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Lataa Muistisairauden kanssa - Pirkko Telaranta. Lataa

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Mielekästä ikääntymistä

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

Muistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.

Sisällys. I Johdanto 1. II Edunvalvontavaltuutuksen sisältö ja suhde eräisiin lähiinstituutioihin. Sisällys vii Lyhenteitä xv

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.

EDUNVALVONTAVALTUUTUS JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. HAY seminaari Sh muistineuvoja Jari Jokiluhta

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Terveelliset elämäntavat

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Tietoa eteisvärinästä

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

AJANKOHTAISTA EDUNVALVONTAVALTUUTUKSESTA. Juha Auvinen,

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Transkriptio:

} Muis%sairauksista muis%terveyteen? } Pirkko Telaranta, } sairaanhoitaja, koulu8aja, %etokirjailija Lähde: Muis%lii8o ry

} Ihmisryhmän nimeäminen vaiku8aa kohteluun, kohtaamisiin ja palveluihin sekä niiden kehi8ämiseen } Seniori? Vii8aa toiminnallisuuteen, nuorekkuuteen ja vanhuuden väistelyyn } Vanha, vanhus? Nykyisin ikävä kaiku, vii8aa toimintakyvy8ömyyteen ja autetuksi tulemisen tarpeeseen Ikääntynyt? vii8aa vaikeuksiin, hankaluuksiin, mitä sille pitäisi tehdä?, onko elossa?

} Iäkäs ihminen / henkilö Vii8aa pitkään elämään, kokemukseen, viisauteen, arvostukseen Toivomus: Käytetään arvostavaa nimitystä! Vanhuus ei ole sairaus eikä höperöi ihmistä, ei vie hänen muis%aan eikä uuden oppimisen kykyään! Korkea ikä al%staa, riskit kasvavat, mu8a suurin osa iäkkäistä ihmisistä tulee toimeen omin avuin!

} } } - tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat sekä opitaan uu8a: Muis%n toiminta voidaan jakaa 1) mieleen painamisen, 2) mielessä säily8ämisen ja 3) mieleen palau8amisen osavaiheisiin. - kaikkea %edonkäsi8elyä!

- muis%toiminnot hidastuvat ja ovat herkempiä häiriintymään ulkoisista tekijöistä - kyky oppia uusia asioita ei häviä, oppiminen edelly8ää vain aiempaa enemmän keski8ymistä ja kertaamista - muis%toimintojen muutokset ovat kaikille yhteisiä eivätkä hankaloita arkielämää merki8äväs%

} MUISTIA KANNATTAA TUTKIA, KUN unohtaa toistuvas% muutakin kuin ihmisten nimiä itselle tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet, ovat usein hukassa unohtaa toistuvas% sovi8uja tapaamisia autolla ajaessaan joutuu mieomään minne on menossa ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan uusien asioiden ope8elu, esimerkiksi hoito- ohjeiden seuranta, on selkeäs% vaikeutunut muis%n ongelmia peitellään tai vähätellään

Yleisimmät etenevät muis%sairaudet: Alzheimerin tau% (n. 70%), vaskulaarinen eli verenkiertohäiriöistä johtuva muis%sairaus, Lewyn kappale- tau% ja otsalohkoperäinen eli frontaalinen muis%sairaus à johtavat demen%aan Suomessa 35 000 lievän oireiston vaiheessa, 85 000 vähintään keskivaikean demen%an vaiheessa. Vuosi8ain sairastuu n. 13 000 ihmistä. 85- vuo%aista reilulla kolmasosalla on joku etenevä muis%sairaus, mu8a 2/3 ei sairastu koskaan Alle 65- vuo%aita sairastuneita 7000-10 000

Demen%a on oireyhtymä, ei erillinen sairaus Demen%a- oireyhtymään lii8yy muis%häiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. } Jokapäiväisessä elämässä demen%a voi ilmetä sanojen löytämisen ja ymmärtämisen vaikeutena toistuvina kysymyksinä samoista asioista kyvy8ömyytenä tunnistaa aikaa ja paikkaa vaikeutena selvitä päivi8äisistä toiminnoista persoonallisuuden ja käy8äytymisen muutoksina opi8ujen taitojen ja asioiden unohtamisena

RISKITESTI Ikä <47 vuotta 0 47-53 3 >53 4 Koulutus 10 vuotta 0 7-9 2 0-6 3 Vanhemmilla/sisaruksilla muistisairaus Ei 0 Kyllä 1 Systolinen eli yläverenpaine 140 mmhg 0 >140 mmhg 2 Painoindeksi 30 kg/m2 0 >30 kg/m2 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmlo/l 0 >6,5 mmlo/l 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1

Myöhäisiän muis%sairauden todennäköisyys keski- iän riskimi8aritulosten mukaan Riskites%tulos Muis%sairauden riski % 0-5 1,0 6-7 1,9 8-9 4,2 10-11 7,4 12-15 16,4 Lähde: Kivipelto ym., Lancet Neurology, 2006;9: 35-41.

ü ylös, ulos ja lenkille säännöllinen syke7ä nostava liikunta vähentää demen@an riskiä ü Pitkäkestoinen liikunta hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle ü Kypärä päähän pyöräillessä! 14

SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AKTIVOI MUISTIN TOIMINTAA } pidä yllä ystävyyssuhteitasi } osallistu itselle mielekkäisiin harrastustoimintoihin

ü Aivot käyttöön mitä enemmän aivojaan elinaikanaan käyttää, sitä vastustuskykyisemmät aivot ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille ü Pidä yllä ystävyyssuhteitasi - sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa sekä edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta 1

ü ü ü liika viina pois humalahakuinen alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille ja heikentää muistijäljen syntymistä sekä sekoittaa unirytmiä tupakka pois tupakointi lisää dementoivan sairauden riskiä sekä nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön Verenpaine voi nousta ja riski verisuonitukoksen muodostumiselle kasvaa 1

ü vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita - ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta- amyloidin kertymistä aivoihin ü kalaa ja rypsiöljyä ruoanlai8oon - kalarasvat ja alfalinoleenihappo vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja ovat yhteydessä dementoivien sairauksien esiintymiseen - Kasvirasvat ja kalarasvat aivojen rakennusaineita ü marjoista, hedelmistä ja kasviksista vitamiineja C-, E-, ja B- vitamiineista suojaa muis@sairauksia vastaan 1

ü kohonnut kolesteroli (yli 6,5) ja verenpaine (yli 160) sekä diabetes kaksinkertaistavat kukin riskin sairastua etenevään muis@sairauteen ü hoitamalla näitä sairauksia, voidaan muis@sairauksien riskiä pienentää huoma7avas@ 19

} Vanhaksi eläminen on hyvä asia, mu8a jos aikoo elää vanhaksi, siihen voi varautua paremminkin kuin ris%sanatehtäviä ratkomalla. } Jos edunvalvontavaltuutuksesta on ajoissa sovi8u, se voi parhaimmillaan olla takeena ihmisen persoonaa kunnioi8avasta tavasta turvata loppuvuosien hyvä elämä. } } Markus Färkkilä ja Satu Salonen Helsingin Sanomat 2.1.2009

Oman elämänlaadun ja arvojen kunnioi8aminen Itsemääräämisoikeus korostuu: oma valinta miten haluaa asiansa hoide8avan ja kuka niitä hoitaa Ris%riitojen estäminen Väärinkäytösten estäminen Yksinasuva henkilö, ei lähiomaisia Ulkopuolisille %lanne selkeämpi (kuka edustaa henkilöä ja millä perusteella) Järjestelyistä ja omista toivomuksista kannattaa puhua ja kertoa läheisille! Lähde: Muistiliitto ry

Ø Asioiden hoitaminen valtakirjalla: valtuutetaan kirjallises% läheinen toimimaan puolesta eri viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ø Pankki%lin käy8öoikeuden antaminen läheiselle: neuvo8elu oman pankin kanssa, millaiset ratkaisut parhaita Ø Hoitotahto muissa kuin taloudellisissa asioissa: Esimerkiksi Muis%liiton hoitotahtomalli Ø Edunvalvontavaltuutus: useimmiten taloudellisten asioiden hoitoon, mu8a myös terveyden- ja sairaanhoitoon Ø Edunvalvojan hakeminen: holhoustoimen palvelu, jossa autetaan henkilöä, joka ei enää itse pysty huoleh%maan taloudellisista asioistaan. Usein silloin, kun havahdutaan myöhään sairastuneen toimintakyvy8ömyyteen.

} Etusijajärjestys hoitopäätöksen tekemisessä: Po%laan ilmaisema hoitotahto (kirjall. tai suull.) Henkilöä koskevia asioita varten määrä8y edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutus Po%laan nimeämä henkilö Omaiset tai läheiset } Po%las osallistuu sairauden aikana mahdollisuuksiensa mukaan! } Hoitotahtoa voidaan päivi8ää henkilön niin halutessa Muis%liiton hoitotahtolomake Katso www.muis%lii8o.fi

Laki edunvalvontavaltuutuksesta voimaan marraskuun alusta 2007 Holhoustoimilain mukaisen edunvalvonnan rinnalle joustavampi mene8ely Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi järjestää asioidensa hoidon sen varalta, e8ä tulee myöhemmin kykenemä8ömäksi hoitamaan asioitaan Selkeät muotosäännökset: kirjallinen kaksi esteetöntä todistajaa Laadinnassa suositellaan asiantun%ja- apua Katso www.muis%lii8o.fi

} On hienoa olla iäkäs, sosiaalises% ja toiminnallises% ak%ivinen ihminen! } Voimme itse vaiku8aa ja pää8ää! } Kiinnostus, uteliaisuus, ilo, sosiaaliset suhteet ja huumori pitävät naurunrypyt posi%ivisessa kasvussa!

} Jokaisella meistä on erilaisia voimavaroja jäljellä sairauksistamme huolimatta. } Tärkeää on löytää omaan arkeensa tekemisen iloa ja onnistumista. On myös syytä muistaa, että kyky eri asioista nauttimiseen ei koskaan katoa. } Hyvät elämän kokemukset säilyvät aina muistoissamme. } Lähde: Muistiliitto ry