Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in!
|
|
- Timo-Pekka Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tervetuloa tutustumaan Varsinais- Suomen Muis3yhdistyksen Ensi3etopake:in! Tämä %etopake, on tarkoite0u Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muis%sairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi sairastuneen. Alussa saamasi %eto ei aina painu mieleen, ja %etoa on hyvä omaksua vähitellen omaan tah%in. Tästä %etopake%sta löydät %etoa ja vastauksia Sinua askarru0aviin kysymyksiin.
2 Ensi3etopake3n käy=öohjeet Tässä käy0öohjeet pähkinänkuoressa: Sivuilla asiat on esite0y lyhyes%. Useimmilta sivuilta voit jatkaa aiheeseen tutustumista klikkaamalla hiirellä itseäsi kiinnostavaa aihe0a keltaisesta palkista Jos et halua käydä läpi koko sisältöä, voit siirtyä suoraan itseäsi kiinnostavaan aiheeseen klikkaamalla sen otsikkoa seuraavalla sivulla olevasta lue0elosta.
3 Ensi3etopake3n sisältö 1. Mitä muistisairaudet ovat? 2. Mitä on dementia? 3. Mitä aivoissa tapahtuu? 4. Olisinko voinut estää sairastumisen? 5. Lääkehoito 6. Kuntoutus 7. Liikunnan merkitys 8. Ravitsemus 9. Mieliala 10. Apua arkeen 11. Etuudet, tuet ja palvelut 12. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto 13. Muistiyhdistyksesi yhteystiedot
4 Mitä muis3sairaudet ovat? Kun epäilyt muis%n heikkenemisestä ovat syntyneet, olet kulkenut yksilöllistä hoitopolkua pitkin ja lopulta saanut diagnoosin. Muis% ja aja0elutoiminta voivat heikentyä monien eri sairauksien vuoksi. Etenevät muis%sairaudet ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Suomessa on yli muis3sairasta ihmistä, joten et ole sairautesi kanssa yksin!
5 Muis3sairauksia on useita Muis%sairaus etenee aina yksilöllises%, joten sairautesi kulku voi olla hyvin erilainen kuin muiden. Oirekuvat vaihtelevat suures% eikä tulevaisuu0a ole helppoa ennustaa. Yleisimpiä eteneviä muis%sairauksia ovat Alzheimerin tau% Verisuoniperäinen muis%sairaus Lewyn kappale - tau% Otsa- ohimolohkorappeuma Myös Parkinsonin tau% voidaan laskea eteneviin muis%sairauksiin sen aiheu0amien %edonkäsi0elyvaikeuksien vuoksi. Varsinais- Suomen Muis%yhdistys
6 Elämää muis3sairauden kanssa Vaikka eteneviä muis%sairauksia ei voidakaan parantaa, voidaan elämänlaatuun vaiku0aa kuntoutuksella ja lääkehoidolla. Harrastusten jatkaminen ja ystävien tapaaminen piristävät mieltä. Yksin ei siis kannata jäädä mureh%maan, vaan jatkaa omaa elämää uusista haasteista huolima0a. Lue tästä Alzheimerin tau%a sairastavan herran kertomus
7 To=a vai tarua? Sairauden kulkua ei voi ennustaa ajallises%. To0a. Muis%sairauksien kulussa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa oireiden pahenemisen aikataulua on mahdoton sanoa. Myös se, missä järjestyksessä ja miten voimakkaas% oireet ilmenevät vaihtelee paljon. Sairaudentunto katoaa sairauden edetessä. To0a, monella sairaudentunto heikkenee sairauden edetessä. Sairastunut tarvitsee tällöin enemmän tukea ja läheisen vastuu arjesta lisääntyy.
8 To=a vai tarua? Kaikki muis%sairau0a sairastavat näkevät harhoja. Tarua, kaikki eivät näe harhoja. Harhat voivat olla myös ns. virhetulkintoja (esimerkiksi pimeässä esineet näy0ävät erilaisilta). Jotkut näkevät olema0omia ihmisiä, joiden kanssa myös ju0elevat. Muis%sairauksiin lii0yy usein unihäiriöitä. To0a, monella yöuni on rikkonaista. Sairastuneella voi olla nukahtamisvaikeuksia, aamuöistä heräilyä tai molempia. Unihäiriön laadusta kanna0aa keskustella lääkärin kanssa.
9 To=a vai tarua? Muis%sairauksiin lii0yy aina aggressiivinen käytös. Tarua. Toki muis%sairauksiin voi lii0yä ohimeneviä käytösoireita, kuten aggressiivisuu0a. Niiden syy tulee selvi0ää, jo0a osataan hoitaa / poistaa niitä aiheu0avat tekijät. Läheisellä on velvollisuus ryhtyä omaishoitajaksi. Tarua, mitään lakisääteistä velvoitusta ei ole. Omaishoitajaksi ryhtyminen on aina henkilön oma päätös, johon vaiku0avat halu, resurssit ja voimavarat.
10 Mitä on demen3a? Demen3a on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Kukaan meistä ei siis sairasta demen3aa. Yleisimmin demen%aoireyhtymän aiheu0ajana on etenevä muis%sairaus. Muis%häiriöiden lisäksi demen%aan lii0yy aina yksi tai useampi seuraavista:! kielellinen häiriö! kätevyyden heikkeneminen! tunnistamisen vaikeutuminen! monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.
11 Miten demen3a ilmenee?! Oikeiden sanojen muistaminen, ymmärtäminen tai löytäminen on vaikeaa! Toistuvia kysymyksiä samasta aiheesta! Kyvy0ömyys tunnistaa aikaa tai paikkaa! Persoonallisuus ja käy0äytyminen muu0uu! Ohjeiden mukaan toimiminen ja arkipäivän toiminnoissa selviytyminen tuo0aa vaikeuksia! Opitut taidot ja asiat pyyhkiytyvät pois mielestä
12 Mitä aivoissa tapahtuu? Ihmisen aivot ovat äärimmäisen moni- mut- kai- nen ja hienostunut järjestelmä. Aivoissa on arviolta 100 miljardia yksi0äistä her- mo- solua, jotka lähe0ävät sähköisiä hermoimpulsseja. Etenevissä muis%sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, impulssien kulku katkeaa ja hermosolut surkastuvat. Muis%sairauteen lii0yvät oireet vaihtelevat sen mukaan, missä kohden aivoja vauriot ovat. Muutokset vaiku0avat kuitenkin melkein kaikkeen aivotoimintaan. Lähde: Muis%lii0o
13 Mitä aivoissa tapahtuu? Tiesitkö, e0ä rankassa aja0elutyössä aivot voivat käy0ää jopa 50 % verenkierron kau0a tulevasta hapesta ja ravinteista? Entä %esitkö, e0ä Alzheimerin tau%in lii0yvät aivomuutokset voivat alkaa jopa yli 20 vuo0a ennen diagnoosia? Lähde: Muis%lii0o Tutustu aivojen toimintaan tarkemmin Alzheimer s Associa3onin Aivokierros - sivuilla! Alzheimer s Associa%onin Aivokierros
14 Olisinko voinut estää sairastumisen? On edelleen epäselvää, miten muis%sairaudet saavat alkunsa. Tiedämme, e0ä terveellisillä elämäntavoilla voimme suojella aivojamme ja ennaltaehkäistä muis%sairauksia. Muis%sairauteen sairastuminen on kuitenkin monen asian summa. Älä syytä sairastumisesta itseäsi!
15 Perinnöllisyys? Moni sairastunut kantaa huolta läheisistään: periytyykö sairaus lapsille? Puhtaas3 perinnölliset muis3sairaudet ovat hyvin harvinaisia. Usein ne alkavat nuorella iällä. Vaikka suvussa olisi useitakin muis%sairau0a sairastavia henkilöitä, ei perinnöllisyy0ä ole syytä pelätä, jos heidän oireensa ovat alkaneet yli 65- vuo%aana. Lue lisää perinnöllisyydestä
16 Lääkehoito Muis%sairauksiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Nykyään lääkehoitoa kuitenkin suositellaan kaikille koko sairauden ajan. Lääkkeillä pystytään hidastamaan sairauden kulkua ja vaiku0amaan posi%ivises% arjesta selviytymiseen. Lääkitys on aina suunniteltava tarkoin yksilöllises%, sillä lääkkeiden vaikutukset vaihtelevat suures% eri ihmisillä. Kuten kaikkiin lääkkeisiin, voi myös muis%sairauksien lääkkeisiin lii0yä sivuvaikutuksia. Näitä esiintyy yleensä vain lääkityksen alkuvaiheessa. Dose: eli lääkeannostelija kanna=aa o=aa käy=öön mahdollisimman varhain, jo=a sen käytöstä tulee tapa!
17 Lääkehoito Oma lääkärisi on paras asiantun%ja, sillä hän tuntee! muis%sairautesi kulun ja oireet! muut mahdolliset sairautesi! eri lääkemuotojen soveltuvuuden sinulle (table,-, kapseli-, laastari- ja nestemäiset lääkkeet)! kaikkien käy0ämiesi lääkkeiden yhteisvaikutukset. Keskustele lääkärisi kanssa lääkityksestäsi säännöllises3 vähintään vuosi=ain! Lisä%etoa lääkityksestä
18 To=a vai tarua? Ei hai0aa vaikka lääkkeitä ei o0aisi säännöllises% päivi0äin. Tarua. On tärkeää, e0ä lääkkeet otetaan säännöllises%, jo0a niiden vaikutus on mahdollisimman tehokas ja tasainen. Vain säännöllisellä lääkityksellä voidaan lievi0ää sairauden oireita. Lääkkeet voivat parantaa muis%a. Tarua ja to0a. Lääkkeet eivät korjaa aivoissa tapahtuneita muutoksia. Säännöllisellä ja oikealla lääkityksellä voidaan kuitenkin vaiku0aa esim. vireys%laan ja keski0ymis- kykyyn, jolloin muis%kin toimii paremmin.
19 To=a vai tarua? Toiset lääkkeet tehoavat toisia paremmin. To0a ja tarua. Lääkkeiden vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Jos lääkkeellä ei tunnu olevan vaikutusta, kanna0aa keskustella oman lääkärin kanssa erilaisista vaihtoehdoista. Alkoholi ja muis%lääkkeet eivät sovi yhteen. To0a ja tarua. Runsas alkoholinkäy0ö on aina aivoille haitallista. Muis%sairaus tai sen lääkitys sinänsä ei estä kohtuuannosten käy0öä. Pienissäkin määrissä täytyy kuitenkin huomioida yksilöllisyys, muut perussairaudet ja muu lääkitys.
20 Kuntoutus ylläpitää toimintakykyä Kuntoutuksella pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja vahvistamaan niitä voimavaroja, joita sinulla on. Vaikka taudin kulkua ei voi pysäy0ää, kuntoutus on yksi keino sen hidastamiseksi. Tärkein kuntou=ava toimenpide minkä voit tehdä, on pysyä edelleen ak3ivisena.
21 Kuntoutussuunnitelma Jokaiselle muis%sairau0a sairastavalle tulisi laa%a henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä terveydenhuollon amma,laisten kanssa. Suunnitelmaa tulee päivi0ää säännöllises%, jo0a siinä on ajantasaiset suunnitelmat toimintakyvyn säilymisen ja kuntoutumisen tukemiseen. Elämää muis%sairauden kanssa - oppaassa on esitelty erilaisia kuntoutuksen muotoja muis%sairau0a sairastavalle henkilölle.
22 Tukea uuteen 3lanteeseen Sopeutumisvalmennus on yksi kuntoutuksen muoto, jolla tuetaan sairastuneen ja hänen läheisensä arjessa selviytymistä. Sopeutumisvalmennusta järjestetään yksilö- tai ryhmämuotoises%, jolloin se tarjoaa myös vertaistukea. Sopeutumisvalmennusta järjestetään sekä avo- e0ä kurssimuotoises%. Rahoi0ajia ovat mm. Kela, RAY ja sairaanhoitopiirit. Lisä%etoa sopeutumisvalmennustarjonnasta saat esim. muis%hoitajaltasi tai Muis%yhdistyksen muis%neuvojalta puh
23 To=a vai tarua? Tuhoutuneet aivojen hermosolut korjaantuvat aivoja jumppaamalla. Tarua, valite0avas% tuhoutuneita soluja ei saa palaute0ua ennalleen. Aivoja käy0ä- mällä hermosolut kuitenkin voivat parem- min ja ne pystyvät luomaan uusia yhteyk- siä, jolloin aivot toimivat joustavammin. Kuntoutusta ei tarvitse, jos itse liikkuu ak%ivises%. Tarua ja to0a. Muis%sairaan kuntoutus pitää sisällään paitsi fyysisen myös psyykkisen, sosiaalisen ja kogni%ivisen toimintakyvyn kuntoutusta. Yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa sovitaan aina kulloinkin ajankohtaiset toimenpiteet.
24 Liikunnan merkitys Tiesitkö, e0ä muis%sairaus vaiku0aa myös fyysiseen toimintakykyyn? Se saa0aa näkyä esimerkiksi kävelyn hidastumisena ja tasapainon heikkenemisenä. Liikunta! kehi0ää fyysistä kuntoa ja tasapainoa! parantaa verenkiertoa aivoissa ja ak%voi niitä! ehkäisee levo0omuu0a, lievi0ää ahdistusta, rentou0aa ja kohentaa mielialaa Hyvä fyysinen kunto helpo=aa arjesta suoriutumista. Liikunta ja ulkoilu myös ak3voivat aivoja ja vaiku=avat muis3toimintoihin.
25 Liikunnan merkitys On tärkeää pysyä ak%ivisena. Muis%sairauteen voi kuitenkin lii0yä aloitekyvyn heikentymistä, jolloin liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta. Apuna voi toimia esim.! kalenteri tai viikkosuunnitelma, joihin merkitään tulevat liikuntakerrat! läheisten kannustus ja seura! vapaaehtoisavustaja Sopivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi ko%jumppa, porraskävely, ulkoilu, sauvakävely, kuntopyöräily, tanssi ja ryhmäjumppa. Kävely kevyemmäksi - ko%ohjelma UKK- ins%tuu%n Aloi0ajan liikuntaopas
26 Sydänystävällinen ruoka on terveellistä myös aivoille Hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia reippaas% päivi0äin. Ko%maiset marjat ovat myös todellista superruokaa. Rasvaista kalaa kuten lohta, silakkaa tai muikkua hyvä syödä 2 kertaa viikossa. Suosi pehmeitä rasvoja kuten rypsiöljyä. Pähkinät sisältävät myös runsaas% hyvälaatuista rasvaa ja an%oksidan0eja. Kuvat: Val%on ravitsemusneuvo0elukunta
27 Huolehdi rii=ävästä energiansaannista Muis%sairaan painoa on hyvä seurata kuukausi0ain, sillä on tavanomaista, e0ä paino lähtee laskuun. Maku- ja hajuais%n muutokset voivat aiheu0aa ruokahalu0omuu0a. Toisaalta muis%sairaus voi aiheu0aa makean himoa. On tärkeää varmistaa, e0ä energian saan% on rii0ävää suhteessa kulutukseen. Lue lisää muis%sairaan ravitsemuksesta Lue lisää ikääntyneiden ravitsemussuosituksista Ikääntyessä lihasten ylläpitoon tarvitaan enenevässä määrin proteiineja. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. maitotuo0eet, kala, liha, kana, kananmuna, vilja ja pähkinät.
28 Vitamiinit ja hivenaineet D- vitamiinilisää suositellaan yli 65- vuo%aille ympärivuo%seen käy0öön, nuoremmille talvella. B- ryhmän vitamiinit ovat väl0ämä0ömiä hermosolujen toiminnalle. B12- vitamiini on muis%n kannalta kaikkein tärkein. Monipuolinen ravinto on paras vitamiinien ja hiven- aineiden lähde. Vitamiini- ja hivenainelisien käytön tarpeesta on hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Lisä%etoa eri vitamiinien lähteistä ja vaikutuksista
29 Val%on ravitsemusneuvo0elukunta
30 Val%on ravitsemusneuvo0elukunta
31 Mieliala Muis%sairaus koske0aa sekä sairastunu0a e0ä hänen läheisiään. Mielialan vaihtelut tai huoli tulevasta voivat vaiku0aa merki0äväs%kin arjesta selviytymiseen. On tode0u, e0ä sairastumisen mukanaan tuoman kriisin läpikäyminen keskustelun avulla voi vähentää tai jopa ehkäistä myöhemmin mahdollises% ilmeneviä käytösoireita.
32 Älä jää yksin huoliesi kanssa! Esimerkiksi psykologit ja psyko- terapeu%t tarjoavat amma,laisapua. Myös vertaiskeskusteluista voi olla suurta apua. Lisä%etoa Sinua lähellä olevista vertaisryhmistä saat Muis%yhdistyksestäsi. Kanna0aa tutustua myös Muis%liiton keskustelusivustoon. Kaikille tarkoite0ujen keskustelujen lisäksi sivustolla on oma osionsa työikäisille muis%sairau0a sairastaville ja heidän läheisilleen (Muis%kummeli). Muis%liiton keskustelusivusto
33 Masennus ja muis3sairaus Masennus on yleistä varsinkin sairauden alkuvaiheessa. Valite0avan usein se jää tunnistama0a ja hoitama0a. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi masennusta, keskustele asiasta lääkärin kanssa. Masennusta voidaan hoitaa sekä lääkkeillä e0ä lääkkee0ömäs%. Lääkkeetön hoito tarkoi0aa terveellisten elintapojen lisäksi keskusteluapua esim. psykologilta tai mielenterveystoimistolta.
34 Apua arkeen Sinulle, joka sairastat muis3sairau=a Perus%etoa löytyy mm. Miten tulen toimeen - oppaasta Monissa terveyskeskuksissa on muis%hoitaja, joka osaa kertoa Sinulle juuri oman alueesi palveluista. Muis%yhdistyksen muis%neuvoja palvelee Sinua aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muis%yhdistys järjestää myös ensi%etokursseja. Tiedon lisäksi kurssit tarjoavat vertaistukea. Ensi%etokursseista voit kysyä lisää arkisin toimistostamme puh
35 Miten helpo=aa muistamista? Muis%n tukikeinoja kanna0aa o0aa käy0öön jo sairauden alkuvaiheessa. Tukikeinoja voivat olla esim. muis%laput, lääke- ja pistoslistat, ostoslistat ruokaresep%t tai erilaiset tehtävälistat munakello, kännykän muistutustoiminto kalenterit, viikko- ohjelmat Viikko- ohjelma tehdään jokaiselle viikolle erikseen. Se voi olla apuna rytmi0ämässä viikkoa ja helpo0amassa muistamista. Tulosta viikko- ohjelmapohja täältä
36 Apuvälineet arjen tukena Monia apuvälineitä on mahdollista saada maksu0a tai lainaksi oman terveyskeskuksen kau0a (ns. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet). Sopivien apuvälineiden valinnassa au0avat esim. muis%hoitaja, toimintaterapeu, tai apuvälineyksikön työntekijät. Apuvälineisiin ja kodin estee0ömyys- ratkaisuihin voi käydä tutustumassa Kunnonkodissa Turussa. Turvallinen arki - %etopankkiin on koo0u %etoa erityises% muis%sairauksien näkökulmasta.
37 Turvallinen, toimiva ko3 Muis%sairauden edetessä voidaan ko%in tehdä muutoksia turvallisuuden ja itsenäisen toiminnan tukemiseksi. Muutostarpeiden arvioinnissa voi au0aa esim. terveyskeskuksesi toimintaterapeu,. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat tarjoavat maksutonta korjausneuvontaa. Vinkkejä löytyy myös Muutostöihin on mahdollista saada rahallista avustusta mm. kunnalta. Lisä%etoa korjausneuvonnasta Ympäristöministeriön oppaasta.
38 Apua arkeen Sinulle, jonka läheinen sairastaa muis3sairau=a Monissa terveyskeskuksissa on muis%hoitaja, joka osaa kertoa oman alueesi palveluista. Muis%yhdistyksen muis%neuvojan tavoitat aina keskiviikkoisin klo 9-12 puh Muis%yhdistys järjestää myös omaisten ensi%etokursseja. Lisä%etoa saat arkisin toimistostamme puh Hyviä %etopake0eja ovat mm. Novar%s Finland Oy:n Muutosta lähellä - opas ja Kiinni arjessa - opas
39 Tuet ja palvelut Erilaisia palveluja ja tukia tarjoavat mm. kunnat ja Kela. Lisä%etoa löytyy Muis%liiton julkaisemasta Oppaisiin on koo0u %etoa mm. mistä voi hakea mitäkin palvelua tai tukea ja minkälaiset kriteerit niiden saamiseen on muis%sairaan henkilön itsemääräämisoikeudesta ja oikeustoimikelpoisuudesta Muis%sairaan ihmisen ja hänen läheisensä oikeusoppaasta. Oikeusopas selkokielisenä
40 Kenen haluaisit huoleh3van asioistasi? Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuu0aa haluamansa henkilön huoleh%maan asioistaan sen varalta, e0ä tulee myöhemmin esim. muis%sairauden vuoksi kykenemä0ömäksi hoitamaan itse asioitaan. Jo0a edunvalvontavaltuutus on pätevä, on se suositeltavaa tehdä muis%sairauden varhaisessa vaiheessa (tekijän tulee ymmärtää rii0ävällä tavalla sen tekemisen merkitys ja sisältö). Lisä%etoa valtuutuksesta
41 Miten tehdä edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutukselle on asete0u omat muoto- vaa%muksensa eli mikä tahansa valtakirja ei käy. Muis%lii0o on tehnyt malliasiakirjoja valtuutuksen tekemisen helpo0umiseksi. Edunvalvontavaltuutusmalli 1 Edunvalvontavaltuutusmalli 2 Valtuutuksen laa%misessa on suositeltavaa käy0ää asiantun%jan apua. Koska hinnoissa voi olla paljonkin eroja, kanna0aa hintoja kysellä esimerkiksi useasta eri pankista.
42 Hoitotahdolla kerrot minkälaista hoitoa haluat Hoitotahtoon voi kirjata tulevaisuu0a varten omaa hoitoa ja hoivaa koskevia asioita. Sitovien tahdonilmauksien lisäksi hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi toiveita ko%- ja laitoshoidosta sekä mistä asioista pidät/et pidä. Tuloste0ava hoitotahtolomake Muis%liiton sivuilla Hoitotahto kanna0aa tehdä sairauden alkuvaiheessa, jo0a se on pätevä (katso edunvalvontavaltuutus).
43 Muis3yhdistyksesi yhteys3edot Salon Muis3yhdistys ry Osoite: Pensalan%e 3 A HALIKKO p muis%yhdistys@alzsalo.fi
Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin!
Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tämä tietopaketti on tarkoitettu Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muistisairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotPohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana
Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotTARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.
Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi. TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE Työkaluja asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin Tarkistuslistan käyttö MITEN JA MISSÄ TARKISTUSLISTAA
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
Lisätiedot} Muis%sairauksista muis%terveyteen?
} Muis%sairauksista muis%terveyteen? } Pirkko Telaranta, } sairaanhoitaja, koulu8aja, %etokirjailija Lähde: Muis%lii8o ry } Ihmisryhmän nimeäminen vaiku8aa kohteluun, kohtaamisiin ja palveluihin sekä niiden
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotVErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotSidosryhmien vaikuttavuusketju
Sidosryhmien vaikuttavuusketju Syöpäjärjestöjen sopeutumisvalmennuskurssit Suomen Syöpäyhdistys ry Marika Skyttä, kuntoutuksen asiantuntija, tutkija Suvi Pankakoski, projektikoordinaattori Suvi Pankakoski
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi2eet
Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotRoihu- työhyvinvoin,valmennus
Roihu- työhyvinvoin,valmennus Purso Oy / 2014 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo Mita?avia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoind- palveluja yrityksille, joille henkilöstön työpanos
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotItsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt
Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto SYLI ry KUVE 19.3.2019 Mielenterveyskuntoutus mistä on
LisätiedotMiten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste
Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
Lisätiedot1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun
1 (10) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Vanhusten kotihoito ja huolenpito -tutkinnon osan opiskeluun 2 (10) UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. Yhdyssanat 1.1. Tee sanoista
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?
Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
Lisätiedot