Merkitse päivämäärät muistiin! Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 TOIMINTALINJA 1:...5 TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN...5 1.1 Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK..6 1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina...9 1.3 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma APAKE...13 1.4 Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa...15 1.5 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma...17 1.6 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana...20 1.7 Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan...23 1.8 Terveenä ja osaavana työssä...25 TOIMINTALINJA 2:...29 TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN...29 2.1 Välityömarkkinat...30 2.2 Työstä työhön kehittämisohjelma...34 2.3 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin...35 2.4 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen...38 2.5 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)...41 TOIMINTALINJA 3:...45 TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS-, INNOVAATIO- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN...45 3.1 Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke...46 3.2 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla...48 3.3 Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma...51 3.4 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi...53 3.5 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi...56 3.6 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen...59 3.7 Osaajana työmarkkinoille...61 3.8. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma...64 TOIMINTALINJA 4:...67 JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR-TOIMINNASSA...67 4.1 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa...68 4.2 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi...71 LIITE 1: Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion indikaattorit 31.12.2010...73 LIITE 2: Valtakunnallisten kehittämisohjelmien varaukset, sidonnat ja maksut 30.4.2011...76 2
JOHDANTO Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät Helsingissä 16.-17.5.2011 yhteisen työkokouksen valtakunnallisille kehittämisohjelmille ja ESR-hankkeita rahoittaville viranomaisille. Tähän raporttiin on koottu valtakunnallisten kehittämisohjelmien laatimat tiivistelmät, joista selviävät mm. kunkin kehittämisohjelman välitulokset ja haasteet. Kunkin kuvauksen lopussa on luettelo kaikista kehittämisohjelmassa toteutetuista yksittäisistä hankkeista. Mikä on valtakunnallinen kehittämisohjelma Valtakunnallinen kehittämisohjelma on kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus. Kehittämisohjelman sisältö pohjautuu kehittämisohjelmasta vastaavan ministeriön strategiaan ja kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu yhtenä tai useampana ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta rahoitettavana hankkeena. Kehittämisohjelmia toteutetaan ESR-ohjelman jokaisessa neljässä toimintalinjassa. Valtakunnallisen osion rahoitus on käytettävissä koko ohjelma-alueella Itä- Suomea lukuun ottamatta. Myös Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosioiden rahoituksella voidaan käynnistää kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Kehittämisohjelman tavoitteena voi olla jonkin toimintamallin kehittäminen, selvityksen tekeminen tai kehittämisohjelma voi olla luonteeltaan enemmänkin strateginen teema. Kehittämisohjelma voi koostua yhdestä tai useammasta hankkeesta. Hankkeita voidaan toteuttaa valtakunnallisesti tai alueellisesti. Kehittämisohjelma voi myös koostua pilottihankkeista, joissa kehitetyt toimintatavat pilotoinnin jälkeen levitetään muualle maahan. Kehittämisohjelman puitteissa voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja pyrkiä varmistamaan, ettei yksittäisten hankkeitten tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kehittämisohjelmaan voi sisältyä ns. tukirakenne, joka kokoaa näitä hankkeiden tuloksia yhteen ja varmistaa hankkeiden välisen yhteistyön. Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 ja ne ovat kooltaan, sisällöltään ja toteutustavoiltaan erilaisia. Kehittämisohjelmista yhdeksän toteutetaan TEM:in hallinnonalalla, kahdeksan OKM:n ja kaksi STM:n hallinnonalalla. Kolmea kehittämisohjelmaa toteutetaan TEM:in ja OKM:n yhteistyönä ja yhtä TEM:in ja STM:n yhteistyönä. Kehittämisohjelmien vaikutukset ja rahoitus Koska ohjelman indikaattoritiedot kerätään puolivuosittain, ovat viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot vuoden 2010 lopulta. Kehittämisohjelmien hankkeissa on mm. aloittanut yli 61 000 henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu lähes 2 800 uuden työpaikan ja 1 600 yrityksen syntymiseen. Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin on osallistunut yli 268 000 henkilöä. Koulutus- ja henkilötyöpäivä on kertynyt yhteensä lähes 934 000. Kaikki indikaattoritiedot löytyvät liitteestä 1. Kehittämisohjelmien rahoituskehys (EU+valtio) on yhteensä 417,7 miljoonaa euroa. 30.4.2011 mennessä kehyksestä oli varattu 81 %, sidottu 57 % ja maksettu 25 %. Kehittämisohjelmat etenevät melko eri tahtiin, mikä näkyy myös liitteenä 2 olevasta rahoitusta kuvaavasta taulukosta 3
4
TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN 5
1.1 Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Missä on onnistuttu erityisen hyvin Mitä tulee tehostaa, haasteet (pl. hallinto) Tukirakenne TEMissä ELY-keskuksissa on itse toteutettuja hankkeita, lisäksi rahoitetaan ulkopuolisia hankkeita (myös alueohjelmissa rahoitetaan samantyyppisiä hankkeita). Koordinaatiohankkeita on vain muutamassa ELY-keskuksessa. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten osaamisen kehittämiseen uusi toimintamalli. Tavoitteena on, että mallista muodostuu yritysten ja TEM-hallinnon normaali toimintatapa, jota toteutetaan pääasiassa yhteishankintakoulutuksena (TäsmäKoulutus). Kehittämisohjelmassa painotetaan verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, tavoitteena on kokeilla erilaisia verkostoyhteistyön muotoja ja saada aikaan alueellisia ja teema- tai toimialakohtaisia verkostoja. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELYkeskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, kehittämisrahoitus jne). Valtakunnallinen koordinaatio on verkottanut Protek-toimijoita keskenään ja näin edistänyt kokemusten vaihtoa ja toimintamallien esittelyä toimijoiden välillä. Protektyöryhmien myötä useita kehittämisohjelman teemoja on tarkasteltu laajemmin ja tuotekehitystä tehty valtakunnallisesti (mm. TäsmäKoulutuksen prosessi, osaamistarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen). Monilla alueilla yhteishankintakoulutuksen (TäsmäKoulutus) kysyntä on kasvanut. Protek-toiminnalla on selkeä yhteys kansalliseen toimintaan, sillä erilaiset mallit ja toimintatavat voidaan ELYkeskuksissa siirtää kansalliseen rahoitukseen. Yhteishankintakoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen mallien luominen ja valtakunnallinen työ TäsmäKoulutus-prosessien yhtenäistämiseksi; pk-yritysten kokonaisvaltaisesta palveluohjauksesta saadut hyvät kokemukset, työkalujen luominen mm. osaamistarpeiden tunnistamiseen Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen, hajanaisen hankekokonaisuuden haltuun ottaminen, ELYkeskusten substanssiohjauksen erot, hyvät caset, viestintä, verkostomaisen toimintatavan mallintaminen, ESR-rahoituksen väheneminen loppuohjelmakautta kohti 6
Kehittämisohjelmasta rahoitetut hankkeet Koodi Viranomainen Projektin nimi Aloituspvm PäättymispvmToteuttajan nimi Postitoimipaikka S10026 Kaakkois-Suomen ELY Rakennus-ja kiinteistöklusterin koulutuksen ja yhteistoiminnan kehittämisen uudet ratkaisut (KIRAKEprojekti), PROTEK 1.4.2008 31.5.2010 RT/Talonrakennust Kouvola eollisuuden Lahti- Kymen Piiri ry S10028 Hämeen ELY InnoSteel MetalOske (Metallialan osaamisen ja osaajien kehittäminen huomioiden uuden teknologian mahdollisuudet/vaatimukset) S10050 Hämeen ELY Nyt tapahtuu- palvelutoimiala näkyväksi 1.5.2008 31.12.2011 Innosteel Factory Oy Hämeenlinna 1.6.2008 31.12.2010 Sosiaalikehitys Oy Hämeenlinna S10091 Pohjois-Pohjanmaan ELY Muutosvoimaa 1.6.2008 31.12.2011 Oulun OULUN KAUPUNKI elinkeinoliikelaitos BusinessOulu S10103 Pirkanmaan ELY Osuvaa osaamisen johtamista 1.5.2008 30.6.2011 Tampere Business Tampere yritysverkostossa Campus TBC ry S10104 Pirkanmaan ELY HynäPro - kehittyvä yritysverkosto 1.5.2008 30.6.2011 Tredea Oy Tampere teknologiateollisuudessa S10113 Varsinais-Suomen ELY ProoMu 1.7.2008 31.12.2012 Koneteknologiakes TURKU kus Turku Oy S10115 Satakunnan ELY Osaamisesta kasvua 2, Satakunta 1.6.2008 31.12.2013 Satakunnan ELYkeskus PORI S10142 Varsinais-Suomen ELY TäsmäProtek 4.7.2008 31.12.2013 Varsinais-Suomen TE-keskus Turku S10215 Pohjois-Pohjanmaan ELY METKA (Metallitoimialan ennakointi ja työelämälähtöisten koulutustarpeiden arviointi) 1.9.2008 31.3.2011 Raahen osaamiskeskus Oy S10223 Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan ProtekTuki 1.7.2008 31.10.2011 Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus S10278 Lapin ELY LOGNET - Osaavaa henkilöstöä pkyritysten logistiikkatehtäviin Pohjois- Suomessa 1.8.2008 31.7.2011 Oulun yliopisto/taloustietei den tiedekunta S10287 Varsinais-Suomen ELY OPTIMES 1.10.2008 31.12.2012 TAO, Turun Ammattiopistosääti ö S10373 TEM PROTEK. Valtakunnallinen kehittämisohjelma: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämiselläparempaan muutoksenhallintaan. S10516 Satakunnan ELY Osaavana pidempään työelämässä (Protek) 14.8.2008 31.12.2013 Työ- ja elinkeinoministeriö 1.6.2008 31.12.2013 Satakunnan ELYkeskus S10650 Uudenmaan ELY Protek Uusimaa 1.1.2009 31.12.2013 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus S10686 Varsinais-Suomen ELY Verkonkutoja - Kehittämisverkostojen luominen verkostomanagerin koordinoimana S10710 Hämeen ELY Protek - yhteishankintakoulutuksen ja yrityspalvelujen edistäminen S10716 Uudenmaan ELY Itsenäisten ammatinharjoittajien mentorointi 20.1.2009 31.12.2011 Turun ammattikorkeakoul u 1.11.2008 31.12.2011 Hämeen ELYkeskus 1.12.2008 31.12.2010 Akavan Erityisalat ry RAAHE OULU Kemi Turku Valtioneuvosto Pori Helsinki Turku Lahti Helsinki S10718 Uudenmaan ELY Verkostoveturi 1.11.2008 31.3.2010 Teknologiateollisuu HELSINKI s ry S10720 Uudenmaan ELY PK-PRO 1.11.2008 31.12.2013 Länsi-Uudenmaan Lohja Yrityskeskus Oy S10733 Keski-Suomen ELY Protek: Yritysten Taitava Keski-Suomi 1.6.2008 31.12.2010 Keski-Suomen Jyväskylä kauppakamari S10749 Uudenmaan ELY TAKO-projekti 1.1.2009 31.12.2010 Mäntsälän Mäntsälä Yrityskehitys Oy S10783 Keski-Suomen ELY Protek - Yrittäjät 1.6.2008 31.12.2010 Keski-Suomen Jyväskylä Yrittäjät S10809 Uudenmaan ELY PK-raksaverkosto 1.11.2008 31.12.2010 Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtym ä, Keuda Aikuiskoulutus (myöhemmin Keuda) Järvenpää 7
S10819 Uudenmaan ELY VETO - Verkostojen Ennakoiva 25.9.2008 31.12.2010 Teknologiakeskus Hyvinkää Työssä Oppiminen TechVilla Oy S10823 Uudenmaan ELY Maaseudun muutosvalmennus ja 15.2.2009 31.12.2011 Maa- ja Helsinki Protek-verkostot metsätaloustuottajai n Keskusliitto MTK ry S10966 Pohjanmaan ELY PROTEK - Toimenpiteet 1.10.2008 31.12.2011 Pohjanmaan ELYkeskus Vaasa S10990 Etelä-Pohjanmaan ELY PROTEK Etelä-Pohjanmaa 1.3.2009 31.8.2011 Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Seinäjoki S11054 Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan ProtekTuki - projektin työvoimapoliittiset toimenpiteet 1.7.2009 31.10.2011 Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Oulu S11063 Hämeen ELY Työtä ja osaamista Hämeeseen 1.8.2009 31.12.2011 Hämeen ELYkeskus Lahti S11079 Pohjanmaan ELY PROTEK - Osaamispääoman 1.10.2008 30.6.2011 Keski-Pohjanmaan Kokkola kehittämisohjelma Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto S11134 Etelä-Pohjanmaan ELY Vientirengashautomo-hanke 1.10.2009 30.9.2011 Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki kauppakamari S11137 Keski-Suomen ELY PROFIT (Profiloituva informaatioteknologian osaaminen) 1.11.2009 31.12.2011 Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto S11187 Hämeen ELY Teknologiayritysten henkilökunnan yritys-/alakohtainen kouluttautuminen (TeknoBoost) S11190 Lapin ELY LOIMU - Laatua, oppia, intoa ja muutoksen hallintaa yrityslähtöisellä koulutuksella S11321 Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Suomeen kilpailukykyä verkostoliiketoiminnalla (PPVERKKO) S11379 Uudenmaan ELY GRAFiT - Graafisen teollisuuden osaamistarvekartoitus ja uudenlaisen verkostokoulutuksen kehityshanke 1.1.2010 31.12.2012 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeenlinna 1.1.2010 30.6.2012 Lapin ELY-keskus Rovaniemi 1.1.2010 31.12.2012 Ylivieskan seutukuntayhdistys r.y. Ylivieska 1.4.2010 31.3.2013 Aalto-yliopiston Helsinki kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus S11443 Kaakkois-Suomen ELY Rakennus- ja kiinteistöalan koulutuksen ja yritysyhteistyön kehitysprojekti (KIRAKE2) S11623 Uudenmaan ELY Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla - Företagsutbildning i Östra Nyland 1.4.2010 1.4.2012 Talonrakennusteolli suuden Lahti- Kymen Piiri ry 15.4.2011 31.12.2013 Kehitysyhtiö Posintra Oy Kouvola Porvoo 8
1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Missä on onnistuttu erityisen hyvin Mitä tulee tehostaa, haasteet (pl. hallinto) Ohjelmakokonaisuuteen voidaan viitata markkinoinnillisissa yhteyksissä myös iskulauseella Yhdessä yrittämään! Ohjelmassa on kaksi koordinaatioprojektia: Seudullisten yrityspalvelujen tuki sekä Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous. Molemmilla koordinaatioprojekteilla on alihankintana toteutettava tukiprojekti Seudullisten yrityspalvelujen tukihanke ja Yhdessä yrittämään! Koordinaatioprojektit rahoittaa TEM, muut rahoitetaan ELYkeskuksista. Ohjelmalla on kaksi erillistä tavoitealuetta: 1. Kaikkien ohjelman projektien pitää tukea ja edistää seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä (kehittäminen voi koskea mm. hallinnollista rakennetta, yhteistoiminnan prosesseja tai palvelun sisältöä) 2. Edistää uuden tyyppisen yrittäjyyden syntyä mm. tukemaan julkista palvelutuotantoa, omistajan vaihdostilanteita, opiskelijasta yrittäjäksi siirtymistä tai vaikkapa ryhtymistä vapaaksi ammatinharjoittajaksi yrittäjä- ja palkkatyön rajamaille. Molempien koordinaatioprojektien tukiprojektit toteutetaan valtakunnallisina, myös mm. maahanmuuttajayrittäjyyden tuki (MASUUNI-projekti) on tuottanut valtakunnallisen toimintamallin ja materiaalin. Valtakunnallisuus näkyy vahvasti ohjelman viestinnällisinä linjauksina. Seudulliset yrityspalvelut toimivat Yritys-Suomen viestinnällisen sateenvarjon alla ja Yhdessä yrittämään! kampanjointi on valtakunnallista (esitteet, radiomainonta, koulutukset, www.yhteistoiminta.fi sivusto). Ohjelma on eurooppalaisena yhteistyönä hallinnoinut valtakunnallisesti eräitä EU:n komission Small Business Act:in mukaisia toimia koko Suomessa (Yrittävä Eurooppa kilpailu hyville hankkeille, hyvien hankekäytäntöjen raportointi komission tietokantaan sekä Europen SME-week). Seudullisten yrityspalvelujen yhteistoimintasopimuksia tarkoittavat neuvottelut on saatu alulle koko maassa ja maaliskuun 2011 loppuun mennessä 26 seutua on saanut Yritys-Suomi tunnuksen käyttöoikeuden. Yhdessä yrittämään koulutuksilla on tavoitettu yritys- ja uraneuvontaorganisaatiot monipuolisesti ja tietoisuus osuuskunnan käyttömahdollisuuksista yritysmuotona on kasvanut. Tavoitteena on sekä uudenlaisen yrityspalveluorganisaation että uudenlaisen yrittäjyyden kehittäminen. Uutta kehitettäessä pitää ottaa reippaasti käyttöön hyväksi todettuja toimintatapoja mutta varoa keksimästä pyörää uudelleen. Toimijoilta vaaditaan hyvää perusosaamista ja ympäristön kriittistä seuraamista. 9
Hankkeessa on käytännöllistä enemmän painottaa suomalaista kehittämistraditiota: työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaista kehittämistä. Uudenlaista yrittäjyyttä leimaa tuottavuus, joka antaa myös perustan yrittäjän työhyvinvoinnin rahoitukselle. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ohjelmassa pyritään yrittäjyyden uudistamiseen, rikastamiseen ja monimuotoistamiseen, siten että yrittäjätyö ja yritysten henkilöstön kasvu tuottaisivat mahdollisimman positiivisen työllisyysvaikutuksen. Maassamme pääosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. One man, one company malli korostaa yrittäjän itsenäisyyttä ja ihannoitavaa yrittäjärohkeutta. Työllisyyden kannalta ratkaisu ei kuitenkaan ole välttämättä paras. Yksinyrittämismallin puitteissa on vaikea kehittää samanaikaisesti yrittäjän hyvinvointia ja yritystoiminnan tuottavuutta. Yrittäjyyden monipuolisen kehittämisen ongelma ei välttämättä ole suomalaisten passiivisiksi moititut yrittäjyysasenteet. Tutkimusten mukaan yrittäjyysaktiivisuus on maassamme hyvällä tasolla. Vaikka palveluja taitavasti ostava yksinyrittäjä hyödyntää ulkopuoliset resurssit, markkinoilla ei ole kaikkea tarjolla. Siksi keskeiset tuottavuuden kehittämiselementit, kuten kiinteän omaisuuden ja koneinvestointien täysmittainen hyödyntäminen, tietotekniikan ja tiedon sujuva käyttö, logististen ratkaisujen tehokkuus ym. eivät ole parhaalla tavalla yksinyrittäjän ulottuvilla. Luonteva ratkaisu on silloin yritystoiminnan yksikkökoon kasvattaminen yhteistyöllä, joka kiteytyy ohjelman iskulauseessa Yhdessä yrittämään!. Yhteistoiminta on tuottavuuden parantamisen ja riskien hallinnan kulmakivi. Yrittäjän työolojen ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen tarvitsee tuekseen monipuolista näkemystä liiketoimintamalleista. Yritysneuvontaorganisaatioille liiketoimintamallien kehittämisen tukeminen voi myös olla virkistävä harjoitus.. Yritysneuvonnan omien toimintamallien kehittämisessä syntyvä näkemyksellisyys edesauttaa kehitystyön tukemista myös asiakaskunnan piirissä. Yhä useammalla yrittäjällä on tulevaisuudessa taustanaan korkeakouluopintoja ja niiden myötä kehittynyt valmius suhtautua myös yritystoimintaansa ennakkoluulottomasti ja analyyttisesti. Digiajan liikeideoissa ja toimintamalleissa voi olla myös intomielistä analysointia vaativia elementtejä. 10
Kehittämisohjelmassa rahoitetut hankkeet Koodi Viranomainen Projektin nimi Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Postitoimipaikka S10047 Varsinais-Suomen ELY Varsinais-Suomalaisten 16.6.2007 31.12.2011 Yrityssalo Oy Salo yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK S10061 Kaakkois-Suomen ELY Vähän aikaa toimineille 2.4.2008 30.6.2011 Vise Consulting Hämeenlinna starttirahayrityksille suunnattu aktiivinen neuvontapalvelu Kaakkois-Suomessa Ltd Oy S10066 Kaakkois-Suomen ELY Hoiva-alan yrityksille suunnattu 1.6.2008 30.6.2011 Aher Oy Mäntyharju koulutus- ja neuvontapalvelu S10067 Kaakkois-Suomen ELY Pitkäkestoinen koulutusohjelma 1.6.2008 30.6.2011 Aher Oy Mäntyharju yrityksen perustajille ja vähän aikaa yrittäjinä toimineille S10077 Varsinais-Suomen ELY Yritysten ensiaskeleet Turun 1.7.2008 31.12.2011 Raision kaupunki Raisio seudulla II S10078 Varsinais-Suomen ELY Yritysten ensiaskeleet Turun 1.7.2008 31.12.2011 Paimion kaupunki Paimio seudulla I S10097 Pirkanmaan ELY Aloittavien yritysten 1.2.2008 30.6.2011 Tredea Oy Tampere neuvontapalvelut S10374 TEM Seudullisten yrityspalvelujen tuki 13.10.2008 31.12.2013 Työ- ja elinkeinoministeriö, Työvoima- ja yrityspalvelut ryhmä PL 32 Valtioneuvosto S10545 Pohjois-Pohjanmaan ELY Yrityspalvelujen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (YPAKE) S10575 Lapin ELY Lapin seudulliset yrityspalvelut; hallinnointi ja koordinointi S10643 Kaakkois-Suomen ELY TOIMIALOJEN YHTEISET PELISÄÄNNÖT -HANKE S10658 TEM Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous 1.12.2008 31.12.2010 Pohjois- Pohjanmaan TEkeskus OULU 1.5.2008 31.12.2013 Lapin TE-keskus Rovaniemi 1.1.2009 31.12.2011 Kouvola Innovation Kouvola Oy 1.7.2008 1.12.2013 Työ- ja PL 32 Valtioneuvosto elinkeinoministeriö, Työvoima- ja yrityspalvelut ryhmä (jäljempänä myös: TYPA - ryhmä) S10697 Uudenmaan ELY PÄTÄKKÄ 1.10.2008 31.12.2010 Innofocus, Länsi- Nummela Uudenmaan aikuiskoulutuskesk us S10737 Uudenmaan ELY Maahanmuuttajat suomalaisen 1.10.2008 30.6.2011 Suomen HELSINKI yrittäjyyden lisäarvona - MASUUNI Uusyrityskeskukset ry S10746 Hämeen ELY Yritysten Häme - seudullisen yrityspalveluverkoston koordinointihanke 1.1.2009 30.6.2011 Hämeen ELYkeskus Lahti S10877 Keski-Suomen ELY Seudullisen yrittäjyyden edistäminen Keski-Suomessa (valtak.osio) 1.8.2008 31.12.2011 Keski-Suomen ELY-keskus S11032 Hämeen ELY Uusi Silta Yrittäjyyteen 1.1.2010 31.12.2012 Lahden alueen uusyrityskeskus ry S11033 Hämeen ELY Alkavien yrittäjien neuvonta ja sen kehittäminen Kanta-Hämeessä Jyväskylä Lahti 1.8.2009 31.8.2012 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeenlinna Kokkola S11078 Pohjanmaan ELY Start Up Yrityspalveluohjelma 1.10.2008 31.12.2011 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto S11351 Etelä-Pohjanmaan ELY YRITYSAREENA 1.5.2010 30.4.2013 Seinäjoen koulutuskuntayhty mä, Sedu Aikuiskoulutus liikelaitos Seinäjoki 11
S11402 Uudenmaan ELY Creative Blender! - uudenlainen toimintamalli nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen ja pkyritysten kehittämiseen S11425 Etelä-Pohjanmaan ELY Yritysareena, työvoimapoliittiset toimenpiteet 1.3.2010 28.2.2012 Aalto-yliopisto, Helsinki kauppakorkeakoul u, Pienyrityskeskus 1.5.2010 30.4.2013 Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus S11649 Uudenmaan ELY Länsi-Uudenmaan yrityspalvelujen kehittämishanke S11661 Hämeen ELY Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma 1.4.2011 31.12.2013 Novago Yrityskehitys Oy Lohja 1.5.2011 31.10.2013 Heinolan kaupunki, Heinola konsernihallinto 12
1.3 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma APAKE Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Missä on onnistuttu erityisen hyvin Mitä tulee tehostaa, haasteet (pl. hallinto) Tukirakenne TEMissä ELY-keskukset rahoittavat itse toteutettavia hankkeita (myös alueohjelmissa samantyyppisiä hankkeita). Kehittämisohjelma toteutetaan pääasiassa itse toteutetuin hankkein. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten liiketoimintaosaamista asiantuntijapalvelujen ja valmennusohjelmien avulla, parantaa yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja edistää sukupolvenvaihdoksia. Toimenpiteiden avulla syntyy uusia innovatiivisia yrityksiä ja kasvukykyisten yritysten määrä lisääntyy. Kehittämisohjelmassa luodaan uusia toimintatapoja ja -malleja yritysten liiketoimintaosaamisen edistämiseen. Ohjelmassa on käynnissä TEMin koordinaatiohankkeen lisäksi valtakunnallisia kehittämishankkeita kuten Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen hanke, luovien alojen kehittämiseen keskittyvä Jalostamo- hanke sekä nk. Kakkosvaihde hanke, jossa kehitetään keinoja alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseen. Em. hankkeissa tuotteistetaan ja kokeillaan uusia tapoja ja toimintamalleja, joita voidaan levittää ja tuotteistaa. Valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tehtävänä on tukea ohjelman hankkeita ja ELY-keskuksia pk-yritysten kehittämisen asiantuntija- ja koulutuspalvelujen toimeenpanossa sekä kehittää ja uudistaa pk-yritysten kehittämisen palveluja. Kehittämistoimet tehdään yhteistyössä ELY-keskusten ja muiden yrityspalveluja tuottavien tahojen kanssa. Jalostamo hankkeessa on kehitetty ja testattu luovien alojen yritysten neuvontapalvelua ja levitetty mallia kolmentoista ELY-keskuksen alueelle. Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen hankkeessa on tehty useita oppaita ja evaluoitu nykyiset omistajanvaihdospalvelut ja testattu ja tuotteistettu valmennusohjelmia aiheeseen liittyen. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelujen uudistaminen etenee aikataulussa, tosin työ vaatii paljon aikaa ja resursseja. Työn tuloksena kehitetyt toimintamallit siirtyvät kansallisen rahoitukseen ja valtakunnallisesti saadaan aikaan yhtenäiset toimintatavat. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen, viestintä, ELY-keskusten sitouttaminen kehittämistoimintaan. Tulevaisuuden haaste on resurssien väheneminen (etenkin 13
henkilöresurssit) siirryttäessä kansalliseen rahoitukseen, myös nykyisen ESR-rahoituksen riittävyys on haaste loppuohjelmakautena. Kehittämisohjelmassa rahoitetut hankkeet Koodi Viranomainen Projektin nimi AloituspvmPäättymispvmToteuttajan nimi Postitoimipaikka S10132 Pirkanmaan ELY Osaamisesta kasvua - 1.1.2008 31.12.2013 Pirkanmaan ELY-keskus Tampere kehittämisohjelma, Pirkanmaa S10184 Pohjanmaan ELY Osaamisesta kasvuun 1.7.2008 31.12.2013 Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa Oman tuotannon hankkeiden toteutusyksikkö S10189 Varsinais-Suomen ELY Osaamisesta kasvua - Varsinais- 1.9.2008 31.12.2013 Varsinais-Suomen ELYkeskus Turku Suomi S10214 Pohjois-Pohjanmaan ELY Osaamisesta kasvua - Pohjois- 1.9.2008 31.12.2012 Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus Oulu Pohjanmaalla S10310 Etelä-Pohjanmaan ELY Osaamisesta kasvua 2 - Etelä- Pohjanmaa 1.7.2008 31.12.2013 Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus Työllisyys,yrittäjyys ja osaaminen yksikkö Seinäjoki S10372 TEM Aloittavien yrittäjien ja pkyritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) 1.6.2008 31.12.2013 Työ- ja elinkeinoministeriö/tekeskukset VALTIONEUVOSTO S10656 Uudenmaan ELY Viennin uudet horisontit 1.5.2008 31.12.2010 Uudenmaan TE-keskus Helsinki S10683 Kaakkois-Suomen ELY Osaamisesta kasvua - Kaakkois- 1.6.2008 31.12.2013 Kaakkois-Suomen ELYkeskus KOUVOLA Suomi S10817 Keski-Suomen ELY Osaamisesta kasvua - kehittämisohjelma, Keski-Suomi 1.9.2008 31.12.2012 Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylä S10869 Lapin ELY Lapin aloittavien yrittäjien ja pkyritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) 1.1.2009 31.12.2013 Lapin työ- ja elinkeinokeskus Rovaniemi S10907 Hämeen ELY VIRVE kehittämisohjelma pkyrityksille 2.3.2009 31.12.2011 Hämeen TE-keskus, työllisyys ja yrittäjyys vastuualue LAHTI 1.2.2009 31.12.2011 Hämeen TE-keskus Lahti S10971 Hämeen ELY Yritysten sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvät teemat S11001 Pohjanmaan ELY Kakkosvaihde 1.6.2009 30.5.2012 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry S11439 Hämeen ELY Kasvuvipu 1.9.2010 30.6.2012 Culminatum Innovation Oy Ltd Kokkola Espoo 14
1.4 Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Rahoittajana Opetushallitus Hankkeiden koordinoinnista vastaa rahoittaja. Hankkeissa tavoitteena on 1. kehittää myönteistä yrityskulttuuria ja asenneilmapiiriä. 2. luoda alueellisia verkostoja yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysosaamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen (opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä elinkeinoelämän yhteistyö). 3. luoda yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjyysopinnoissa jatkumo esiopetuksesta korkeakouluopintoihin. 4. kehittää opiskelijoiden yrittäjyysosaamista. 5. kehittää opettajien ja koulutuksen järjestäjien valmiuksia yrittäjyyskasvatuksessa. Kehittämisohjelmalla on toimeenpantu opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyskasvatuksen strategista tahtotilaa 2015 (Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat, 2009). Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Missä on onnistuttu erityisen hyvin Hankkeissa on luotu 1. toimintamalleja ja materiaalia, jolla tuetaan opettajia yrittäjyyskasvatustehtävässä - materiaalit ja mallit on luotu aluerajat ylittävissä verkostoissa ja ne levitetään valtakunnallisesti (Kasvu Yrittäjyyteen, NY-ohjelmat) 2. malleja, jotka synnyttävät aitoa yrittäjyyttä oppilaitoksissa - verkostot valtakunnallisia (NY-ohjelmat ja HOPE) 3. malli kansalliselle resurssikeskukselle sekä perustettu yhdistys, joka hanketoiminnan päätyttyä vastaa keskusten koordinoinnista (YES-keskukset). 4. itsearviointimalli yrittäjyyskasvatuksen tilan arviointiin. Kehittämis- ja testausverkosto koostuu eri puolilla Suomea toimivista yksiköistä; kansallinen malli johon on myös kansainvälisesti osoitettu kiinnostusta (Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo) 5. käytännössä lähes kaikki kansalliset opettajankoulutusyksiköt verkostoiva hanke, joka vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen roolia opettajankoulutuksessa (YVI) Kehittämisohjelmassa on asetettu hanketoiminnalle mittavat tavoitteet, mutta rahoitus ohjelmalle on ollut suhteellisen vaatimaton (noin 8 milj. euroa). Tästä huolimatta hankkeissa saavutetut tulokset ovat erittäin vakuuttavia. Hankkeille asetetut määrälliset tavoitteet ovat ylittyneet (koulutetut opettajat, perustetut yritykset, opetussuunnitelmatyö, tuotettu materiaali). Kehittämisohjelmassa onnistumista on edistänyt se, että käynnistetyt seitsemän hanketta on valittu niin, että hankkeille 15
on ollut aito, kansalliseen koulutuspolitiikkaan kytkeytyvä tilaus. Kansallisesti merkittäville hankkeille on voitu taata tukea ja näkyvyyttä niin keskushallinnossa (esim. OKM:stä, OPH:sta, koulutuksen arviointineuvostosta) kuin löytää mielenkiintoa kansallisilta ja alueellisilta toimijoilta (esim. Suomen Yrittäjiltä, kuntien kehittämiskeskuksilta). Hanketoiminnan verkottamisessa on onnistuttu. Verkottuminen on ollut kouluasteet ja aluerajat ylittävää. Verkottuminen on vahvaa hankkeiden sisällä, mutta myös eri hankkeiden välillä. Tämä näkyy erityisen hyvin, kun hankkeiden tuotoksia levitetään levitystyöhön osallistuu usea hanke. Yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneet opettajat ovat löytäneet valtakunnallisen hankkeen myötä viiteryhmän, jossa innostus kehittää uudenlaista opettamista ja oppimista on saanut paikoin herätysliikemäisiä piirteitä. Se on edistänyt hanketoimintaa ja tuotosten levittämistä. Mitä tulee tehostaa, haasteet (pl. hallinto) Kehittämisohjelmassa käytettävissä olevat varat on pääosin varattu käynnissä oleville hankkeille ja niiden toiminnan juurruttamiseen. Näillä näkymin ei erityistä tarvetta tehostaa toimintaa, jossa hankkeet näyttävät suoriutuvan asetetuista tavoitteista yli odotusten. Syksyllä 2011 tullaan hakemaan hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa erityisesti yleissivistävän koulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä mm. opettajien työelämäjaksoilla. Kehittämisohjelmassa rahoitetut hankkeet Koodi Viranomainen Projektin nimi Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Postitoimipaikka S10152 OPH Kasvu yrittäjyyteen 1.4.2008 31.12.2011 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Valkeakoski S10154 OPH YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset 1.4.2008 31.12.2011 Suomen Yrittäjät ry 1.8.2010 alkaen (1.4.2008-31.7.2010 POSEK Oy), hanketta koordinoi YES ry Helsinki S10313 OPH HOPE 1.4.2008 31.12.2011 Länsi-Pirkanmaan IKAALINEN koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos S10339 OPH Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo 1.2.2008 31.12.2011 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Koulutus- ja kehittämiskeskus S10380 OPH NY Yrittäjyyskasvatuksen polku 1.5.2008 31.12.2011 Nuori yrittäjyys ry Helsinki S11457 OPH Yrittäjyyskasvatushankkeiden koonti- 1.9.2010 31.8.2011 Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu, Helsinki ja arviointihanke Pienyrityskeskus S11561 OPH YVI 1.8.2010 31.7.2013 Turun yliopisto, Turun normaalikoulu Turku 16
1.5 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Valtakunnallista kehittämisohjelmaa johtaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Kehittämisohjelman koordinaatiohanke on Luova Suomi, jonka tehtävänä on tukea rahoitettuja hankkeita, levittää syntyneitä parhaita käytäntöjä sekä tuottaa toimialaa palvelevaa ennakointi- ja tutkimustietoa. Ohjelman tavoitteena on luovien alojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan, liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen ja tuottaja- ja manageritaitojen edistäminen sekä alojen toimintaympäristön ennakointiin liittyvien kysymysten analysointi ja alan tietopohjan syventäminen. Kehittämisohjelman avulla voidaan vakiinnuttaa sekä saada aikaan kasvua ja jatkuvuutta luovien alojen yritystoiminnalle, lisätä alan työllisyyttä sekä vahvistaa näiden alojen kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Ohjelman avulla voidaan myös vahvistaa muiden toimialojen kilpailukykyä. Kehittämisohjelmaan on valittu 18 hanketta, joita toteuttaa yhteensä 73 organisaatiota eri puolilta Suomea. Itä-Suomessa on toteutettu saman sisältöisiä hankkeita kuin varsinaisesta kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelman hankkeita toteutetaan tyypillisesti yli aluehallinnon toimialuerajojen. Esimerkkinä Dimeke -hanke jota toteutetaan samanaikaisesti sekä Oulussa, Tampereella että Helsingissä viiden eri korkeakoulun yhteishankkeena. Kehittämisohjelmaa koordinoiva Luova Suomi hanke vahvistaa omalta osaltaan kehittämisohjelman valtakunnallista ulottuvuutta ja Etelä- Savossa on käynnistynyt hanke, joka tukee Itä-Suomen osuutta. Kehittämisohjelman hankkeiden tarjoamiin pitkäkestoisiin koulutuksiin ja toimenpiteisiin on osallistunut noin 2100 luovilla aloilla työskentelevää henkilöä, joista 450 on yrittäjiä. Mukana hankkeiden toimenpiteissä on ollut noin 500 luovan alan yritystä. Kehittämisohjelman toimenpiteiden seurauksena on vahvistettu luovien alojen ja kulttuurin välittäjäportaan ammattitaitoa ja liiketoimintaosaamista, kehitetty ja toteutettu luoville aloille räätälöityjä yrittäjyysvalmennuksia sekä tuettu tuote- ja palvelukehitysosaamista. Kehittämisohjelmatyön kautta on toimeenpantu vaalikauden 2007-2011 hallituspolitiikkaa vahvistamalla luovaa taloutta ja edistämällä kulttuurivientiä sekä -yrittäjyyttä. Kehittämisohjelman toimeenpano on vahvistanut opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välistä yhteistyötä. 17
Missä on onnistuttu erityisen hyvin Hankkeiden kautta on kehitetty useita hyviä käytänteitä joiden kautta kehittämisohjelman keskeisiä tavoitteita on saatu näkyvästi eteenpäin. Näihin lukeutuvat mm. tuottaja/manageritaitojen ja välittäjäportaan vahvistaminen mm. TAIVEX, Sillanrakentajat ja Finnish Music Express hankkeiden kautta, sekä luovien alojen yrittäjyysvalmennusohjelma Creada. Näiden hankkeiden kautta on syntynyt uusia yrityksiä, kansainvälistymisen osaamista sekä toimijoiden välisiä verkostoja. Hankkeissa on kehitetty myös useita toimivia työkaluja luovien alojen eri toimijoille. Esimerkiksi ART360 hankkeessa on laadittu tietopankki taiteilijoiden hyvistä sopimuskäytänteistä mallilomakkeineen, kuvataiteen tekijänoikeuksien tietopankki sekä malleja edistämään taiteen hankintaa ja yhteistyötä taiteilijoiden ja taiteen hankkijoiden kanssa. Pienten luovien alojen toimijoiden voi olla vaikea osallistua rakennerahastohankkeisiin, mutta ART360-hanke on koonnut pienet toimijat yhteen ja mahdollistaa heidän osallistumisensa hanketoimintaan. Toimijoiden ja kehittäjien aktiivisuus osana valtakunnallista toimintaa koordinoivan Luova Suomi hankkeen kautta on myös ollut kiitettävää. (Mitattuna esim. valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien osallistujamäärien (muk.lukien kansainvälinen CEB konferenssi), toimijoiden aktiivisuutena osana viestintää ja esim. uutisten tuotantoa ja tiedonvälitystä sekä verkkosivuston kävijämäärien ja uutiskirjeen tilaajamäärien kautta). Mitä tulee tehostaa, haasteet (pl. hallinto) Pysyvän verkostomaisen toimintamallin sekä hyvien käytäntöjen juurruttamista haastavat yhä mm. toimijoiden hajanaisuus, heterogeenisuus, toimijoiden koko sekä toimintaympäristön rakenteet, jotka eivät aina palvele työelämälähtöisten osaamispalveluiden tuottamista luovien alojen kannalta mielekkäästi. Hanketoiminnan näkökulmasta haasteita on osin aiheutunut myös hankkeiden (mm. osatoteuttajien lukumäärän) kasvaminen liian suuriksi, vaikka tämä on osin myös vahvistanut toiminnan valtakunnallista vaikuttavuutta. Hanketoimijoiden yhteistyön ja viestinnän tehostamiseen (hyvien/huonojen käytäntöjen levittäminen) on jatkossakin kiinnitettävä huomiota, ja nämä on huomioitava entistä vahvemmin jo hankesuunnitelmia laadittaessa. Tämä tukee omalta osaltaan myös koordinoivan toiminnon rakentumista aktiiviseksi, verkostomaiseksi tukipalveluksi. 18
Kehittämisohjelmassa rahoitetut hankkeet Koodi Viranomainen Projektin nimi Aloituspvm Päättymispvm Toteuttajan nimi Postitoimipaikka S10280 Hämeen ELY CREADA, luovien alojen yrittäjyysvalmennus 1.6.2008 31.12.2010 Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Helsinki Pienyrityskeskus S10318 Hämeen ELY ART360 1.8.2008 31.5.2011 Satakunnan ammattikorkeakoulu Pori S10336 Hämeen ELY Film Location Finland 1.7.2008 28.2.2011 POEM-Säätiö Oulu S10517 Hämeen ELY Finnish Music Express 1.8.2008 31.12.2011 Sibelius-Akatemia Helsinki S10642 Hämeen ELY Luova Suomi 1.3.2008 31.3.2011 Aalto-korkeakoulusäätiö Aalto S10644 Hämeen ELY YLÖS - Ammattiteattereiden yleisötyön 1.8.2008 28.2.2011 Tampereen yliopisto, Tutkivan TAMPEREEN YLIO kehittäminen teatterityön keskus, Näyttelijäntyön laitos S10841 Hämeen ELY KULTAHANKE 1.1.2009 31.12.2011 Suomen Yrittäjäopisto Hämeenlinna S10875 Hämeen ELY SILLANRAKENTAJAT - luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma 1.1.2009 31.12.2011 Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä/lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus 1.12.2008 30.6.2011 Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö S10882 Hämeen ELY VAKA Valtakunnallinen Klubi - ja aluekiertuehanke Kotka S10904 Hämeen ELY DiMeKe - Tuotekehitystä digimediaan 1.2.2009 31.12.2011 Oulun yliopiston koulutus- ja Oulu tutkimuspalvelut S10977 Hämeen ELY TAIVEX - vientivalmennus 1.4.2009 31.12.2011 Teatterin tiedotuskeskus ry Helsinki S10986 Hämeen ELY Kulttuurin ketju - kulttuurin matkailullinen 24.2.2009 31.12.2011 Turun kaupunki/turku Touring Turku tuotteistaminen S11026 Hämeen ELY Art Hub - luovien alojen osaamisyhteisö 1.6.2009 31.10.2011 Tampereen Seudun Tampere Uusyrityskeskus ry S11083 Hämeen ELY Produforum 1.6.2009 31.12.2011 Föreningen Luckan i Helsingfors huvudstadsregionen rf. S11369 Hämeen ELY Voimaa taiteesta - palvelukehitysosaamisen 1.8.2010 31.12.2012 Tampereen yliopisto, Tutkivan Tampereen yliopisto edistäminen luovan alan yritysten ja teatterityön keskus hyvinvointialan välillä S11417 Hämeen ELY Luovien alojen tapahtumatuotannon 1.9.2010 31.8.2013 Sibelius-Akatemia Helsinki johtajaosaamisen kehittäminen S11620 Hämeen ELY Luova Suomi 1.4.2011 31.12.2013 Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Aalto S11641 Hämeen ELY WDC2012 Helsinki - Rovaniemi 1.4.2011 30.6.2013 Rovaniemen Kehitys Oy Rovaniemi Lahti 19
1.6 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Kehittämisohjelman rakenne Tavoite Tähänastiset tulokset ja vaikutukset, miten valtakunnallisuus näkyy kehittämisohjelmassa Rahoittaja Lapin ELY-keskus, yhteyshenkilö Marika Lindroth Kehittämisohjelmavastaava Henna Antila OKM Kehittämisohjelmatiimin asiantuntijat Katri Santtila, Satu Heikkinen ja Sandra Bergqvist OKM Koordinoiva hanke Kolmas lähde (Aalto-yliopisto Pienyrityskeskus, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Teatterikorkeakoulu Kokos-palvelut, Sosiaalikehitys Oy) Kehittämisohjelma pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista kulttuurin, liikunnan ja nuorison toimialoilla. Samalla selvitetään toiminnan vaikutuksia toimijoiden asemaan yleishyödyllisinä yhdistyksinä. Ohjelman avulla lisätään ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelma pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja. Kehittämisohjelman tuloksia ovat: - kehittyneet kumppanuudet ja yhteistyöverkostot eri sektoreiden kesken - sosiaaliset innovaatiot ja uuden hyvinvointipalveluiden mallit - uudet työpaikat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen palveluiden tuottamisessa - koulutetut toimijat ja osaamisen kehittyminen kolmannella sektorilla - lisääntynyt tietoisuus kolmannen sektorin tuottamista palveluista. Kolmannen sektorin rooli hyvinvointipalvelujen tarjoajana on uusi toiminnan osa-alue. Uutta on etenkin kulttuuri-, liikuntaja nuorisoalojen merkitys ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä. Kehittämisohjelmassa on selvitetty kolmannen sektorin palvelutoiminnan edellytyksiä, mm. verotuksellisia ja juridisia kysymyksiä, kehitetty yhdistysten/seurojen liiketoiminta- ja palvelujen tuotteistamisosaamista, nostettu esille keskustelua yhdistysten perustoiminnan ja palvelutoiminnan eroista ja erillään pitämisestä, rakennettu yhteistyötä kuntiin (ja yrityksiin) sekä pilotoitu uudenlaisia hyvinvointipalvelutoiminnan malleja. Yhdistyksiin on pilottiprojektien myötä myös muodostunut uusia työpaikkoja. Valmius työntekijöiden palkkaamiseen on vahvistunut, kun koko seuraorganisaatiota on pilottiprojekteissa kehitetty kokonaisvaltaisesti. Valtakunnallisuus näkyy siinä, että ohjelmalla on vain yksi rahoittava taho, jolloin kaikki kehittämisohjelman projektit läpäisevät saman prosessin, eikä päällekkäisyyttä synny. Rahoittajan vastuuhenkilö ja ministeriön 20