Kokemuksia Kainuusta - Hallintokokeilua 3 vuotta
Mikä muuttui Kainuussa? valtiolta kuntahallintoon kunnilta maakunnalle suora kansanvaali kokeilu 2005-2012
KOKEILUN TARKOITUS Valtakunnallinen näkökulma Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.
KOKEILUN TARKOITUS Maakunnallisesta näkökulmasta Kokeiltavan järjestelmän tarkoituksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä kokeilualueella myös tulevaisuudessa. Luoda selviytymisedellytyksiä maakunnan kehittymiselle: yritystoiminta, työpaikat, väestön poismuuton pysäyttäminen
Kovimmat haasteet/valmisteluvaihe väestön nopea ikääntyminen korkea sairastavuus väestöryhmien väliset terveyserot maakunnan sisällä ja kansallisesti eräiden väestöryhmien erittäin korkea ylikuolleisuus (työikäiset miehet) lasten, nuorten ja nuorten perheiden hyvinvointivajeet työttömyys matala koulutustaso ja alhainen tulotaso
Sairastavuusindeksi Ikävakioitu 160 156,5 150 144,3 140 130 120 126,1 134,5 133,1 123,4 120,7 129 110 108,6 100 90 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki 1999 2000 2001 2002 2003
Kainuun maakunta / Yli 75 -vuotiaiden osuus väestöstä 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030
16 - vuotiaat Kainuussa (Tilastokeskus 2001) Muutos % Alue 2002 2010 2015 2020 Kajaanin seutukunta 837-7,0-25,2-32,1 Kehys-Kainuun seutuk. 396-28,3-46,7-55,1 Kainuu 1233-13,9-32,1-39,5 V. 2007 Tilastokeskuksen uusi virallinen väestöennuste: v. 2006 16 v. ikäluokka 1154 v. 2010 16 v. ikäluokka 1046 v. 2015 16 v. ikäluokka 862
Kainuun alijäämät 20 000 10 000 2004 2005 2006 TP 2007 0-10 000-20 000-30 000-40 000-50 000 Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät
Valmistelun periaatteet Niin organisatoriset kuin toiminnalliset muutokset on rakennettu tavalla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO TARKASTUSLTK MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja JOHTORYHMÄ SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISYKS. JOHDON TUKI YHJ SOTE LTK SOTE- TOIMIALA KOULUTUSLTK KOULUTUS TOIMIALA KA- JTK ALUEIDEN- KÄYTTÖ- JA HANKETOIMIALA YHTEISET PALVELUT
Sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelun periaatteet asiakasnäkökulma valinnanvapaus palvelujen kolmijako ennaltaehkäisevä työ palvelujen turvaaminen tasapuolisesti tietojärjestelmät tietoteknologia kustannustehokkuus
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT MAAKUNNALLISET PALVELUT KAINUU Erityisosaamista sisältävät palvelut SEUDULLISET PALVELUT Harvemmin tarvittavat lähipalvelut KAJAANIN SEUTU YLÄKAINUU KUHMO SOTKAMO? LÄHIPALVELUT Usein tarvittavat palvelut PERUSKUNTA
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut
Koulutustoimialan organisaatio KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA KOULUTUSTOIMIALA AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO=Kainuun ammattiopisto) LUKIOKOULUTUS TULOSYKSIKÖT Aikuiskoulutuspalvelut (EDUKAI) Hyvinvointiala Kulttuuriala Liiketalouden ala Luonnonvara-ala ala Matkailu- ja ravitsemisala Tekniikan ja liikenteen ala Kuusamon toimipaikka TULOSYKSIKÖT Filiaalilukiot Hyrynsalmen lukio Paltamon lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Kajaanin lukio Kuhmon yhteislukio Sotkamon lukio
KOKEMUKSIA KOLMELTA ENSIMMÄISELTÄ VUODELTA
Vuonna 2005 Paneuduttiin erityisesti uuden organisaation rakentamiseen. Tähän liittyen linjattiin ja yhtenäistettiin maakunnassa vuosikymmenien saatossa hyvinkin erilaisiksi kehittyneitä toimintatapoja. Merkillepantavaa oli useiden kuntien toimintatavat, jotka olivat selkeästi voimassaolevan lainsäädännön vastaisia. Nämä tilanteet pystyttiin korjaamaan jo pääosin v. 2005 kuluessa. Ensimmäisenä toimintavuonna kyettiin tekemään rakenteissa lähes kaikki muutokset, jotka oli asetettu tavoitteeksi myös Kansallisessa sosiaalija terveyshankkeessa.
Vuonna 2006 Pystyttiin paneutumaan varsinaisiin toiminnallisiin muutoksiin. Kun jouduttiin muuttamaan aikaisempia toimintatapoja, alkoi myöskin vastarinta muutoksia kohtaan voimistua. Tämä oli havaittavissa niin henkilökunnassa, väestössä kuin erityisesti kuntapäättäjien joukossa. Erityisen voimakasta tunnepitoista reagointia liittyi mm. röntgenyksiköiden ja pienten, ns. akuuttien vuodeosastojen lakkauttamisiin. Lakkauttamisperusteet ovat olleet yleensä laatuun ja kustannuksiin liittyviä. Usein palvelu siirtyi väestön näkökulmasta jonkin verran aiempaa etäämmälle, eikä muutosta haluttu hyväksyä. Päättäjissä herätti voimakasta tyytymättömyyttä se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ei pystynyt aivan niihin taloudellisiin tavoitteisiin, joita sille oli asetettu.
Vuonna 2007 Toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia, joita oli linjattu valmistelun aikana. Tehtiin myöskin tarkennuksia lähipalveluihin erityisesti liittyen lääkäreiden, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan. Organisaatiomuutos ja siihen liittyen johtamisjärjestelmä on v. 2007 loppuun mennessä saatu vietyä loppuun, palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Perhepalveluiden tulosalueella tehtiin korjauksia, jotka havaittiin välttämättömiksi. Siirryttiin ns. seudullisista rakenteista kokonaan prosessiorganisaatioon.
Koulutustoimialan tuloksia 2005 2007 Koulutustoimiala on kiinnittynyt vahvasti maakunnan muihin aluekehityksen suunnittelujärjestelmiin Valtakunnallisesti arvostettu KAO, 1.1.2008 lukien ammatillista opetusta myös Kuusamossa, Pienten kuntien yhteinen filiaalilukio (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka ja Paltamo), Isoverstas; verkko-opetus Sotkamon IB-lukio Vuolijoen lukio lakkaa keväällä 2008. ONGELMA: nuorisoasteen oppilasmäärien aleneminen 27 % 2015 mennessä.
Keskeiset SOTE:n toiminnallisten muutosten tulokset vuosina 2005-2007 Kustannusrakenteen keventämiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi on toimintaa muutettu avopainotteisemmaksi. Vanhuspalveluissa ympärivuorokautisia hoitopaikkoja oli yli 75 v. täyttäneille käytössä: v. 2004 koko Kainuussa 14,8 % ja vuonna 2007 10,7%. Tavoite vuodelle 2010 on 10% ja vuodelle 2012 9%. Näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. STM on asettanut tavoitteet vanhuksille järjestettävistä palveluista. Näiden osalta voidaan todeta, että Kainuussa ollaan nyt sillä tasolla, mikä suosituksissa on tavoitteena koko maassa vuonna 2011.
Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisten hoitopaikkojen %- jakauma seuduttain suhteessa 75-vuotta täyttäneisiin kainuulaisiin 2004-2007 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14,8 13,35 12,4 13,4 12,2 13,0 12,8 11,5 10,9 10,9 10,8 10,7 8,9 8,9 8,8 8,5 v2004 v2005 v2006 v2007 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen on tuonut tulosta, joka näkyy myös voimakkaana avopainotteisuuden lisääntymisenä. Samalla on parannettu myös terveydenhuollon henkilöstön sisäistä työnjakoa.
Lääkäri- ja muun henk.kunnan luona käynnit v. 2004-2007 350000 300000 286277 250000 252657 250515 252765 200000 Pth:n lääkärivastaanottokäynnit 150000 149930 145457 136299 121013 Muun henkilökunnan luona käynnit 100000 50000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007
Päivystyskäynnit v. 2004-2007 30000 26119 25000 20000 19590 16900 17078 21213 15000 10834 13563 12765 Yhteispäivystys Puhelinpäiv./hoitajapäiv. 10000 5000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007
Esh / somaattinen hoito v. 2005-2007 100000 90000 80000 81205 82577 88215 70000 60000 50000 40000 50854 48673 47698 Esh:n som. pkl käynnit (oma toim.) Esh:n som. hoitopäivät 30000 20000 10000 0 v. 2005 v. 2006 v. 2007
Psykiatrinen hoito v. 2004-2007 50000 45000 43456 46584 40000 35000 30000 25000 20000 26048 23681 24094 22817 Psykiatriset pkl käynnit Hoitopäivät (aikuispsyk.) 15000 11698 10000 5000 0 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007
Perhepalveluissa näkyi vielä v. 2006 toiminnan painottuminen raskaaseen myöhäiseen vaiheeseen. Esim. lastensuojelun laitoshoitopäivät kasvoivat n. 3300 vuodesta 2006 vuoteen 2007. Tämän johdosta perhepalveluissa on ryhdytty erittäin voimakkaisiin toimenpiteisiin ns. varhaisen puuttumisen tehostamiseksi. Resursseja on lisätty, lisäksi lastensuojelut ovat olleet maakunnassa kokonaan ostopalveluita ja niiden korkeiden kustannusten vuoksi on käynnistetty myös oman laitoksen toiminta.
Lastensuojelun laitoshoitopäivät v. 2005-2007 12000 10000 9983 8000 6657 6000 4000 2742 2000 0 v. 2005 v. 2006 v. 2007
Kainuun tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää pystyä vähentämään alueen väestön korkeaa sairastavuutta ja erityisesti lisäämään ikääntyvän väestön toimintakykyä sekä omatoimista selviytymistä tulevina vuosikymmeninä. Työllisyyden parantuessa on työttömyys Kainuussa lähtenyt nopeaan laskuun. Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys vähenee hitaasti. Työttömyyden laskulla ja rakennetyöttömiin kohdistuvilla erityistoimenpiteillä (esim. työttömien työterveyshuolto) tulee olemaan jatkossa suotuisa vaikutus Kainuun väestön hyvinvointiin.
Kainuun väestön terveydentilassa näyttäisi olevan tapahtumassa nyt ensimmäisen kerran vuosikymmeniin muutos parempaan suuntaan. Otollista hetkeä on nyt kaikin voimin käytettävä hyväksi. Väestön kiinnostus oman terveydentilan ylläpitämiseen ja parantamiseen on lisääntynyt.
Kansantaudit Kainuussa, vakioitu indeksi (1997-2006) 127,5 111,7 111,4 147,9 126,5 131,4 118,5 145,2 128,3 110,8 111,7 148,7 126,0 135,8 119,0 146,1 129,7 110,3 112,7 149,6 126,9 143,0 118,9 146,5 130,5 109,8 113,4 150,2 125,1 150,6 118,2 146,0 131,5 111,0 114,5 147,9 127,4 157,2 117,6 145,2 131,2 110,5 112,6 147,5 127,6 160,2 117,2 142,7 132,4 114,4 127,8 162,1 117,6 144,6 111,0 114,5 144,4 126,7 163,0 116,4 142,5 130,3 108,9 141,7 123,9 162,3 115,9 142,3 129,4 107,4 116,7 138,6 124,8 161,2 115,8 141,3 111,0 149,1 131,2 117,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Kansantauti-indeksi Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Väestö saa tällä hetkellä Kainuussa lähes kaikki lakisääteiset palvelut asianmukaisesti. Erilaisten etuuksien myöntämiskäytännöt on yhtenäistetty ja niiden mukaan myös maakunnassa toimitaan. Hoitotakuu on toteutunut muilta osin, mutta ortopedisiin toimenpiteisiin yli 6 kk odottavia on edelleen, samoin plastiikkakirurgisiin toimenpiteisiin jonotetaan pidempään kuin laki edellyttää. Eräillä terveysasemilla on ollut myöskin selviä vaikeuksia päästä lääkärin vastaanotolle laissa määritellyssä kahden viikon aikarajassa. Hoidon tarpeen ensiarvio toteutuu hyvin. Kansalaisten suurin tyytymättömyys on kohdistunut nimenomaan terveyskeskuslääkäreiden vastaanotolle pääsyyn ja tästä näyttääkin tulleen elämää suurempi asia.
Henkilöstön rekrytoinnissa, erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden, samoin pätevien sosiaalityöntekijöiden, kuin myös puheterapeuttien ja psykologien osalta on ollut vaikeuksia. Työllistämistukipaikkojen tilalle on perustettu vakinaisia vakansseja ja tätä työtä jatketaan suunnitelmallisesti. Määräaikaisten määrää on vähennetty ja vakinaisten määrää samanaikaisesti lisätty. Varahenkilöstön toimia perustettiin lisää v. 2007 aikana 67, heitä on yhteensä 96. Sisäisten sijaisten toimia perustettiin 49. Laaditussa henkilöstöstrategiassa on huomioitu myöskin vajaakuntoisten tilanne kehittämällä työmuotoja joilla heidän työssä selviytymistään ja työhyvinvointiaan voidaan parantaa. Koko kuluneena aikana erityisesti lähiesimiehet ovat olleet kovien paineiden alaisia ja uupumista on ajoittain ilmaantunut. Esimiehille suunnatun työssäjaksamisselvityksen pohjalta on käynnistetty toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Kainuun malli on saanut vahvaa kyseenalaista kuuluisuutta huonosta taloudenhoidostaan. Tämä mielikuva pohjautuu pääosin syntyneisiin alijäämiin. Alijäämät ovat kokonaisuudessaan syntyneet sotetoimialalla. Mielikuva on sikäli väärä, että Kainuun sote- toiminta on kaikilla osaalueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi.
Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut, indeksoidut menot v.2005 kunnat sh-piireittäin laskettuna sairaanhoitopiiri PTH ESH PTH + ESH Sost vanh.hoiva PTH+ESH+VH Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Tarvevakioidut menot indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan 95 91 92 88 92 Etelä-Pohjanmaan 98 91 94 76 91 Etelä-Savon 99 88 92 84 91 Helsingin ja Uudenmaan (HUS) 107 116 112 104 111 Itä-Savon 92 93 93 96 93 Kainuun (maakunta) 86 84 85 63 82 Kanta-Hämeen 80 98 91 111 94 Keski-Pohjanmaan 98 93 95 75 92 Keski-Suomen 111 86 96 94 96 Kymenlaakson 94 95 95 94 94 Lapin 117 90 100 106 101 Länsi-Pohjan 100 100 100 83 98 Pirkanmaan 91 99 96 132 101 Pohjois-Karjalan 97 92 94 75 91 Pohjois-Pohjanmaan 110 96 101 110 102 Pohjois-Savon 96 97 97 85 95 Päijät-Hämeen 116 80 94 48 88 Satakunnan 96 89 92 115 95 Vaasan 100 103 102 97 101 Varsinais-Suomen 83 100 94 113 96 HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin Helsingin 118 112 115 99 112 Hyvinkään 105 117 113 91 110 Jorvin 106 120 115 101 113 Lohjan 89 123 109 73 104 Länsi-Uudenmaan 83 114 102 121 105 Peijaksen 100 121 113 133 115 Porvoon 80 108 97 132 101 Manner-Suomi 100 100 100 100 100
Kuntien terveyden- ja vanh.huollon tarvevakioidut, indeksoidut menot v.2006 kunnat sh-piireittäin laskettuna PTH ESH Tarve-vakioidut menot Tarve-vakioidut menot PTH+ESH Tarve-vakioidut menot Vanhusten hoiva Tarve-vakioidut menot PTH+ESH+VH Tarve-vakioidut menot Sairaanhoitopiiri Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Indeksi koko maa keskimäärin=100 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 101 85 91 88 91 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 96 91 93 79 91 Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 107 85 93 89 93 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 106 114 111 101 109 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 93 100 97 96 97 Kainuun sairaanhoitopiiri 88 86 87 80 86 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 81 98 91 112 94 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 98 94 95 76 93 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 107 87 95 98 95 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 95 91 92 92 92 Lapin sairaanhoitopiiri 118 91 101 98 100 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 101 100 101 87 99 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 90 103 98 135 103 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 100 92 95 76 92 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 109 99 102 108 103 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 95 98 97 87 96 Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri 113 78 91 49 86 Satakunnan sairaanhoitopiiri 94 91 92 111 95 Vaasan sairaanhoitopiiri 101 100 100 98 100 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 88 102 97 112 99 HUS jaettuna sairaanhoitoalueisiin HYKS-sairaanhoitoalue 111 113 112 101 111 Hyvinkään sairaanhoitoalue 103 116 111 92 109 Lohjan sairaanhoitoalue 91 122 110 70 105 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 81 113 101 126 105 Porvoon sairaanhoitoalue 84 111 100 125 104 Manner -Suomi 100 100 100 100 100
Kustannuskehitys 2004-2006 Terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset, indeksi 2004: 92 (5.sija) 2005: 85 (1.sija) 2006: 87 (1.sija) Th- ja vh tarvevakioidut kust., indeksi 2000 2004: 92 > 89 (4. > 1. (2) 2005: 82 (1., seuraava 88) 2006: 86 (1. sija, 2) Keskisuurten kaupunkien th -kust.(ikävakioitu) 2005 ka 2.9% 2006 ka 5.0% Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien som.esh.kustannusten erot 2006-67 euroa/as 3.(2)
Tulosalue johdon tuki ympäristöterv.huolto terv. ja sairaudenhoito sairaanhoidolliset p. perhepalvelut vanhuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon Hallintoon / johtamiseen käytetty työpanos ennen 2005 17 2 47 21 33 40 vuotta vuoden 2005 jälkeen 6 2 26 12 24 14 Yhteensä 160 84
Onnistumisia on nähtävissä monissa asioissa, joissa puutteita on ollut eniten tehottomasti toimivien yksiköiden uudelleenjärjestelyt (röntgenit, pienet vuodeosastot), laitoshoitoa on kyetty purkamaan, sosiaalityön laatua on yhtenäistetty ja parannettu, hoitotakuutavoitteen saavuttamisessa on edetty valtakunnalliseen tahtiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on edetty myönteistä on myös toimintaa vetävien edelleen vahva usko onnistumiseen.
Talous 2005-2007 Menojen kasvua pystytty leikkaamaan 2005 2007 : ka. 4 % (vrt. 6 7 %) Hyöty n. 34 milj. euroa Menojen kasvu alle kuntien tulopohjan kasvun Kuntatalouden vuosikatteet parantuneet 2004: 91 /as 2007: 240 /as Kuntataloudessa katettavia alijäämiä yhteensä 40 milj. Maakunta -17,4 milj. (217 7as) -500 /as
Yhteensä kaikki kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0,0 2002 2003 2004 2002-2004 ka. 2005 2006 2007 2005-2007 ka. 2008 2005-2008 ka.
Menojen ja tulojen kasvu 2005-2007 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2005 2006 2007 Toimintamenot ilm.liikelait. Rahoituspohja Kuntien rahoitusosuus
Menojen kehitysvertailu 1 000 2004 2005 2006 2007 Menot 210 731 215 419 226 853 236 887 JOS KASVU 6,9 % (Kainuu 2002-2004) 210 731 225 271 240 815 257 431 Kumulatiivinen ero ERO 0 9 852 13 962 20 544 44 359 Menot 210 731 215 419 226 853 236 887 Koko maan soten kasvu 6,7 % 5,5 % 6,0 % JOS KASVU (Koko maa sote) 210 731 224 850 237 217 251 450 ERO 0 9 431 10 364 14 563 34 357
Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu sis. maakunta 400 350 300 250 200-25 /as -35 /as 150 +10 /as 100 50 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Vuosikate, /as. Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as
Mitä tavoiteltiin? Menojen sopeuttaminen kuntien + tulokehitykseen Menojen kasvun puolittaminen + Rahoitusprosentin laskeminen +ja- Talousarvion toteutuminen - Tehokkuuden parantaminen +
Talous 2008 Talouden tasapainottamisohjelma Menojen leikkaaminen jatkuu; 2008 kasvu 5,4 % Kuntien rahoitusosuus 58,5% 60,1 % Vanhojen alijäämien kattaminen Kuntien kanssa sovittavan maksuohjelman mukaan Yhteinen linjaus kuntien kanssa Mitkä toiminnot supistuvat ja mitkä kasvavat
Ongelmiakin on : Terveyskeskuslääkäreiden virkojen täyttö on edelleen hyvin vaikeaa Muutosvastarinnan voimakkuus on ehkä jopa yllättänyt toimijat Kielteiset asiat ovat päässeet hallitsemaan julkisuutta > vaikeuksia toteuttaa välttämättömiä muutoksia Hieman ylioptimistisia taloudellisia tavoitteita ei ole alkuvuosina saavutettu
Vastaavissa hankkeissa tulisi ottaa huomioon: - Johdon vahva sitoutuminen kantaa vaikeuksienkin keskellä - Kriittisyyteen ja muutosvastarintaan tulee varautua, koska se on väistämätöntä - Avainryhmien saanti mukaan muutosta tukemaan on erittäin tärkeää - Tiedotukseen tulee panostaa voimakkaasti koko muutosprosessin ajan ja olla valmistunut kriisitiedottamiseen ongelmien ilmetessä
Oppia Kainuun kokemuksista Uusia yhteistoiminta-alueita suunniteltaessa täytyy varmistaa, että käyttöön otettavat tietojärjestelmät ovat yhteensopivia ennen toiminnan käynnistämistä Yhteistoiminta-alueilla olisi päästävä yhteen rekisterinpitäjään, tämä helpottaa arjen toimintaa erityisen paljon Keskeisiin johtamis- ja esimiestehtäviin asetettavien henkilöiden muutosjohtamisvalmiuksia tulee kohottaa jo ennen liikkeellelähtövaihetta Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan nyt tekemään mittavia muutoksia, on syytä varautua myöskin tarvittaviin taloudellisiin resursseihin toiminnallisten muutosten läpiviemiseksi. Kainuussa lisäresursseja ei ollut käytettävissä ja kustannusten kasvua jouduttiin leikkaamaan heti alusta alkaen. Varoituksen sana: älä aliarvioi tyhmyyden määrää ja sen suunnatonta voimaa.
Organisaation tila positiiviset ulkoiset odotukset negatiiviset ulkoiset paineet - narsistista persoonallisuushäiriötä potevat henkilöt - loistava tulevaisuus takana poliitikot - uuskarpolainen media (vailla historian tajua) - kyläpoliitikot/kuntapäättäjät -väestö v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 sisäinen tuli, joukot mukaan uupumus, sisäinen muutosvastarinta toipuminen uuden organisaation hahmottuminen, toiminnan vakiintuminen
Vanha malli / uusi malli Olisiko varaa entiseen? ei Rahoitusmalli Tulopohjaisuus + Menojen hillintä + Tehokkuutta kasvattava + Tukee rakenteen muutosta + Aiheuttaa kuntien välistä eripuraa - Resurssien jako + Resurssien siirto +-
Vanha malli/uusi malli Seinät: Poistuu kuntien väliltä + Syntyy organisaation sisälle - Johtaminen/kehittäminen + Lääkäritilanne esh + ktt +- odotuksiin nähden --
Hyvältä näyttää - Kainuussa Barometrit niin yritysten kuin kansalaistenkin kohdalla kertova uskosta tulevaisuuteen Kainuun yritysten tuloskunto harvinaisen hyvä, yritysten määrä lisääntynyt Metallialan yrittäjät verkostoituneet tehokkaasti Matkailussa investointeja Vuokattiin, lähitulevaisuudessa 150 M, Osuuskauppa Maakunta mukana. UPM:n kehitystyön tuloksena aloitettu mäntykuitupuun käyttö paperin valmistuksessa turvaa tehtaan raaka-aineen saannin lähialueelta tulevaisuudessa Kaivannaistoiminta kehittyy vahvasti, Talvivaaran kaivoshanke käynnistymässä, maailman nikkelin tuotannosta 2,5%, liki 1000 työpaikkaa Kainuuseen. Muitakin kaivoshankkeita vireillä. F1