KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Kokemuksia ensimmäiseltä toimintavuodelta Hannu Leskinen Maakuntajohtaja, TtT Kainuun Maakunta

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Kokemuksia ensimmäiseltä toimintavuodelta Hannu Leskinen Maakuntajohtaja, TtT Kainuun Maakunta

2 KOKEILUN TARKOITUS Valtakunnallinen näkökulma Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

3 KOKEILUN TARKOITUS Maakunnallisesta näkökulmasta Kokeiltavan järjestelmän tarkoituksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä kokeilualueella myös tulevaisuudessa. Luoda selviytymisedellytyksiä maakunnan kehittymiselle: yritystoiminta, työpaikat, väestön poismuuton pysäyttäminen

4 MAAKUNTAKOKEILUN TAVOITTEET Julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto Kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen Kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen Nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen

5 Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Kehittymisedellytysten luominen Väestön menettämisen pysäyttäminen Työpaikkojen lisääminen

6 LISÄARVO-ODOTUKSET

7 ASUKKAAT turvaa palvelut erityisesti lähipalvelut antaa valintamahdollisuuksia irti kuntakohtaisuudesta mahdollisuus valita hoitopaikkansa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen

8 HENKILÖKUNTA helpottaa erityisosaajien saantia - ei yksin - konsultaatioapu järjestettävissä - koulutusmahdollisuudet antaa mahdollisuuksia rakentaa uudenlaista työnjakoa ammattiryhmien kesken antaa sisäisiä erikoistumisen mahdollisuuksia tukee työssä jaksamista

9 PROSESSIT & TALOUS antaa uuden mahdollisuuden toiminnan rakentamiseen organisaatiorajoista riippumatta - raja-aitojen madaltaminen - toimivat hoito- ja palveluketjut - paino perustoiminnalle - paino terveyttä edistävälle toiminnalle ja kotona suoriutumisen tukemiseen - lukio & ammatillinen koulutus

10 PROSESSIT & TALOUS antaa mahdollisuuden kehittää/panostaa tuottavuutta lisäävään toimintaa, hankkeisiin - nopeus ottaa käyttöön koko maakunnassa - teknologia kehitystä tukemassa antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön parhaimman toimijan työtapa - laatu - tehokkuus - resurssien irrottaminen tulevaisuuden tekemiseen antaa mahdollisuuden arvioida eri tuottajien työn sisältöä ja määrää sekä roolia pakottaa yhtenäiseen laadun hallintaan, laadun määrittelyyn suuruuden ekonomia

11 VALMISTELUPROSESSI

12 TAY:n arvio (sm julkaisuja 37/2005) valmisteluprosessi oli kaikessa laajuudessaan kainuulaisille erittäin raskas, mutta toteuttamisen näkökulmasta onnistunut prosessi kokeilu on nostanut kainuulaiset valtakunnan keskustelussa pahnanpohjimmaisista edelläkävijöiksi, mikä on antanut kehittämistyöhön henkisellä puolella voimakkaan positiivisen sysäyksen

13 VAALIT

14 Maakuntavaltuusto Valtuustoon valittiin yhteensä 39 jäsentä Valtuutettujen paikat jaettu kunnittain olleiden asukaslukujen suhteessa Hyrynsalmi 1 Ristijärvi 1 Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka 2 17 Sotkamo 5 5 Suomussalmi 5 2 Vuolijoki 1

15 Vaalien tulos Äänestysaktiivisuus kunnissa 49,7 % - 58,8 %, yhteensä Kainuu 51,3 % Paikkajako puolueittain KESK 19 SDP 4 VAS 9 VIHR 1 KOK 5 SIT 1

16 Suomussalmelta ja Kuhmosta siirrettiin VAS paikat Puolangalle ja Vuolijoelle Vuolijoen äänistä annettiin KESKlle 48,3 % ja VASlle 12,4 % Kunnan ainoa edustaja VASsta; herättänyt ihmetystä kuntalaisissa

17 Oikea maakuntavaali Kiintiöpaikat kunnittain Hyrynsalmi 1 1 Kajaani (-2) Kuhmo 5 8 (+3) Paltamo 2 1 (-1) Puolanka 2 1 (-1) Ristijärvi 1 1 Sotkamo 5 7 (+2) Suomussalmi 5 5 Vuolijoki 1 0 (-1) Ilman kiintiötä

18 Maakuntavaali HE vp: esitys vaalijärjestelmän korjaamiseksi - luottamusta

19 Koulutustoimiala 2005 Koulutuksen kiinnittyminen maakunnan johtamis- ja suunnittelujärjestelmiin Selkeä kuva tulevaisuudesta -> tulevaisuuspolku Ammatillinen koulutus ja maakunnan lukiot yhdellä maakunnallisella koulutuksen järjestäjällä -> valtakunnallinen esimerkki, joka vastaa OPM:n linjauksia Tukipalvelujen yhteishankkeet, ohjeet ja laitehankintayhteistyö (monimuoto- ja verkkoopetus) / ammatillinen ja lukiot

20 Koulutustoimiala Pienten lukioiden filiaalimallin käynnistys ja tulevaisuuspolku mallin edelleen kehittämiseksi Kainuun lukioiden yhteisen opetussuunnitelman, toimintakäsikirjan, järjestyssäännön ja opiskelijahuollon suunnitelman valmistelu sekä valmisteluyhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maakunnallisen tulosyksikköjaon valmistelu ja päätös käyttöönotosta alkaen, tulosyksiköiden päälliköiden valintaprosessi (ammatillinen opetus)

21 16 - vuotiaat Kainuussa (Tilastokeskus 2001) Muutos % Alue Kajaanin seutukunta 837-7,0-25,2-32,1 Kehys-Kainuun seutuk ,3-46,7-55,1 Kainuu ,9-32,1-39,5

22 Haasteena tilat vuokramies pyrkii yhteisiin resursseihin paino opetukselle seinien sijasta

23 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO uusi asiakaslähtöinen ja elämänkaariajatteluun perustuva organisaatio aloitti vetovastuuseen ja esimiestyöhön valituilla viranhaltijoilla loppuvuodesta työnjako, vastuut ja velvollisuudet jo selkiytyneet asiakasmaksut, taksat, tukien ja palvelujen myöntämisperusteet ja omaishoidon tuki yhdenmukaistettiin väestön terveydentila ja hyvinvointi mukaan maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan

24 maakunnallinen ajattelutapa rahoitusjärjestelmällä (kustannusten jakotavalla) merkitys rakenteellisten muutosten tekemiseen asiakkaan vapaa valinnan oikeus käytetty varsin vähän ennalta ehkäisevän työn pelättiin jäävän toissijaiseksi paino avopainotteisuuteen toteutettiin toiminnan jako kolmeen seudulliseen tulosyksikköön, henkilöstöresurssien suuntaaminen paremmin seudulliseen tarpeeseen (tesa:mtt,pth;pepa;vapa) Hannu Leskinen Kainuun maakunta

25 Kainuun ikärakenteen muutos yhteensä (%) 17,5 14,3 15, (%) 65,6 65,2 57, (%) 10,2 10,9 15, (%) 6,7 9,5 11,2

26 % 30,0 30,0 Ikääntymisen kustannusten muutos asukasta kohti maakunnittain Ikääntymisen kustannusten muutos asukasta kohti maakunnittain Perustuu tilastokeskuksen trendiennusteen väestöön ja Perustuu tilastokeskuksen trendiennusteen väestöön ja ikärakenteeseen ikärakenteeseen % 25,0 25,0 20,0 20,0 15,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0,0 0,0 Kainuu Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Muu Etelä-Suomi Koko Uusimaa+Itä-Uusimaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Muu Etelä-Suomi Koko Uusimaa+Itä-Uusimaa

27 Kainuun kansantautien summaindeksi vuonna , ,7 167, ,4 137,7 145,7 141,2 121, Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Sotkamo Vuolijoki Koko maa

28 Sairastavuusindeksi Ikävakioitu , , ,1 134,5 133,1 123,4 120, , Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki

29 SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON VALMISTELUN PERIAATTEET asiakasnäkökulma valinnanvapaus palvelujen kolmijako ennaltaehkäisevä työ palvelujen turvaaminen tasapuolisesti - tietojärjestelmät - tietoteknologia kustannustehokkuus

30 ympäristöterveydenhuolto kaksi laboratoriota yhteen eläinlääkäreiden työnjako terveystarkastus päätoimiksi, työnjako sairaanhoidon palvelut ensihoidossa maakunnallinen toimintamalli analyysitoiminta keskitetty suurempiin yksikköihin lääkehuollossa 2 toimipistettä röntgentoiminta 5 pisteeseen

31 TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito: * aiemmin kuntakohtaisina tuotetut aikuisten mielenterveystyön avohoitopalvelut, maakunnallisena tuotettu psykiatrinen sairaalahoito sekä riippuvuuksien hoitopalvelut toteutettiin v samalla vastuualueella * kullakin seutukunnalla oma päivystys- ja psykoosityöryhmänsä, akuutista sairaala- ja avohoitotoiminnasta ja kuntoutuksesta vastaava henkilöstönsä

32 Vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminta: * viisi pitkäaikaissairaiden hoitoon keskittyvää terveyskeskuksen vuodeosastoa siirtyi vanhuspalveluiden tulosalueelle * vastuualueelle jäi neljä akuuttitoiminnan valmiuksin varustettua terveyskeskussairaalaa * moduulimalli toiminnallisena viitekehyksenä toteutettiin terveyskeskuksissa mahdollisuuksien mukaan (lääkärivaje)

33 Konservatiivinen ja operatiivinen toiminta: * virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen keskittämistä yhteen maakunnalliseen päivystystarpeeseen jatkettiin * maakunnallinen vaativan kuntoutuksen yksikkö perustettiin ja se aloitti toimintansa Kajaanissa * koronaariangiografia- ja pallolaajennustoiminta aloitettiin omana toimintana syksyllä 2005

34 Päivystyksen vastuualue: * päivystyksen ja ensihoidon toiminnan kehittämistyö ja kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon päivystystoimintojen yhteensovittaminen aloitettiin * päivystyksen ja ensiavun toimitilojen ajanmukaistaminen ja uuden nopean diagnostiikan yksikön suunnittelutyö käynnistettiin * edellisiin tilamuutoksiin liittyen aiemmin eri erikoisalojen tarkkailuosastona toimineen osasto kahden toiminta lopetettiin joulukuussa 2005

35 PERHEPALVELUT * laaja-alainen asiantuntijayhteistyö ja palvelukokonaisuuden arviointi kehittämistyöryhmissä: vahvuuksien ja heikkouksien löytyminen palvelujen tarjonnassa ja väestön saamien palvelujen yhdenvertaisuudessa * Seudullisten perhekeskusten suunnittelu käynnistettiin * perhetyön sisällön ja resurssien uudelleen suuntaus * Lastensuojelun sijaishuolto-, tukiperhe- ja kriisipalvelut Kainuussa hanke käynnistyi (sos.työn ymp.vrk:n päivystys sekä lastensuojelun sijoitusten järjestäminen, oma toiminta/ostettavat)

36 * Yhteisten sisältöjen luominen neuvola- perhesuunnittelu- ja kouluterveydenhuoltopalveluille (perusth:n ja erikoissh:n yhteistyönä) * Vammaispalvelujen kuljetuspalveluiden yhdenmukaistaminen yhteistyössä taksien kanssa * Erikoissairaanhoidossa vähennettiin yhteensä viisi sairaansijaa (lastentaudit 2, keskolasta 1 ja nuorten psyk.osastolta 2) * sähköisten sosiaalihuollon tietojärjestelmien käyttöönotto, erikoissairaanhoidon sairauskertomusjärjestelmät * lastentautien konsultaatiopoliklinikkatoiminta (astma, diabetes) seutukuntiin * Lastenpsykiatrialla aloitettiin viikko-osastokokeilu, nuorisopsykiatrialla päiväpotilas -toimintaa * neljän perheneuvolan yhdistyminen Kainuun perheneuvolaksi

37 VANHUSPALVELUT * toiminnan painopiste siirrettiin kotona asumisen tukemiseen eli kaikilla seuduilla yhdistettiin kotipalvelu ja kotisairaanhoito kotihoidoksi * palveluseteli käyttöön kotihoitopalveluissa sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisessä * palveluohjaus (19 palveluohjaajan kouluttaminen vakituisesta henkilöstöstä) * ennakoivat kotikäynnit käyttöön * yöhoidon kilpailutus osa omana toimintana, osa jatkui ostopalveluna * nimettiin omat sosiaalityöntekijät * sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki käyttöön * vanhusten perhehoitopaikkoja lisättiin * henkilöstöresurssien tasaaminen ensisijaisesti raskaasta laitoshoidosta avohoitoon

38 MAAKUNNAN KEHITTÄMINEN Vahvistaa maakunnallista elinkeinopolitiikkaa Kehittämisrahoituksen kokoaminen ja yksinkertaistaminen: aiemmin useissa prosesseissa Kehittämistoimien - paremman osuvuuden takaaminen - yhdensuuntaisuuden parantaminen - vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen Kehittämisrahoituksen toimijat maakunnallisiksi edunvalvojiksi (asenne/ohjaus: Valtio/maakunta)

39 MAAKUNNAN ELINKEINO- POLIITTINEN ASKELLUS Kuntatalouden vakauttaminen: - maakunta, kunnat, yhdessä - tavoitteena uskottavuus sopimuskumppanina - tavoitteena luoda tilaa yritystoiminnalle Tuottavuuden kehittäminen - prosessit, erityisesti hallinnon prosessit: hyvien tapojen siirto - Määrittäjä - Tuottaja Maakunta ja kunnat: aktiivinen alusta kehitystyölle, pilottikohde teknologia- ja palvelutuotteille

40 ALUEKEHITYS

41 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA vuosi 2005 opiskelua, jako entiseltä pohjalta, merkittäviin uusiin avauksiin ei päästy, rahan kohdentaminen ja uusi toimintatapa eivät tuoneet vielä paljoakaan lisäarvoa, kehittämisrahan tavoitteet ja mittarit osin puutteelliset, suunnitteluprosessissa maakunnan tavoitteen asettelua aikaistettava

42 MAAKUNNAN ELINKEINOPOLITIIKKA kirkastusta maakuntasuunnitelmalla ja ohjelmalla innovaatiojärjestelmän kehittäminen keskeistä maakuntaohjelma keskeinen ohjausväline toimijoiden roolit selkeytyneet Maakunta, TE-keskus, Kainuun Etu, kunnat koordinaatiota eri ohjelmien toteutukseen viranomaisten muodostamalla rahoitusryhmällä; käsittelee kaikki hankehakemukset aiempaa selkeämpi järjestelmä, käytännön yhteistyö tehokkaampaa valtuusto ja hallitus saaneet aiempaa enemmän tietoa ja kehittämistoiminnasta ja elinkeinopolitiikan hoidosta tulosten raportoinnissa Hannu Leskinen edelleen Kainuun kehittämisen maakunta varaa

43 KAINUUN KEHITTÄMINEN hyvinvointipalvelut vahvemmin mukaan maakunnan kehittämisessä viestintäsuunnitelma kansalaisvaikuttamisen ohjelman valmistelu langaton laajakaista kattavasti vuoden 2006 loppuun mennessä >yhdenvertaisuus

44 HENKILÖSTÖ

45 Maakuntakokeilun haasteet - henkilöstöasioiden näkökulmasta 11 eri työnantajaa 250 tulosyksikköä 11 erilaista johtamisjärjestelmää 11 erilaista henkilöstöpolitiikkaa Palvelussuhdeasiain yhtenäistäminen VAIKEAMPAA KUIN KANSALAISTEN KOHDALLA muutostuki

46 Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Päätoimiset Luottamusmiehet 5 Työsuojeluvaltuutetut 2 Tavoite: selkeä yhteistoiminta; hh:n resurssi Ennen maakunnassa/kunnissa 203

47 HENKILÖSTÖ palkkaerot hiertävät harmonisointi; työn vaativuuden arviointi kuormittava vuosi erilaisten toimintakulttuureiden yhteensovittamista muuttuneet esimiessuhteet: ei aina vieressä tiukka talous --- byrokratia esimiehiä lisää ja liikaa --- liian vähän

48 ASUKAS maakunnan sisällä yhdenvertaisuus valinnan vapaus lisääntynyt maakunnallisuus opetteluttaa kansalaisia ja työntekijöitä (jatkohoito, valintaoikeus) lähipalvelut: tarkennettava määritystä laatu --- saavutettavuus kaikki kuntoon kerralla odotukset eivät toteutuneet

49 TALOUS

50 Talous Vuosi 2005 Toimintamenojen kasvu alle 2%, kun se aiempina vuosina on ollut yli 6%, Kuntien rahoitusosuuden kasvu <3%, kun edtka >7% Alijäämä n. 3 ME liian haasteellinen tavoitteenasettelu vuodelle 2005, tiukka ja mahdollinen vuosille , hyvän toteutumisen taustalla tiukka talouskuri, Tulokasvu +3% >>> menokasvu 6% puolitettava tulevien vuosien menokasvun keinoina toimintatapojen uudistus, resurssien uudelleenohjaus Tehnyt kunnalliskenttään liikkumatilaa

51 Kuntien tilinpäätökset 2005 Vuosikate TP-2004 /as TA-2005 /as TP-2005 (arvio) /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kunnat yhteensä Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala)

52 400 Taseen kattamattomat alijäämät 2004 tp, /asukas ( +-merkkinen on kertynyttä ylijäämää - -merkkinen on kattamatonta alijäämää) Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Vuolijoki Kainuu k.arvo -400 /asukas katettava alijäämää

53 Laskennallinen verorahoitus ( ) Kainuu (pl. Vaala) Verotulot Valtionosuudet

54 JUURI NYT -vaihe alun innostus hiipuu instituutiot puolustautuvat kunnat ammattikunnat kansallinen vaarallinen esimerkki ei ole pystytty parantamaan oleellisesti lääkäritilannetta tarvepohjainen toiminnan mitoitus liikuttaa virkoja kunnasta toiseen pelättävä: seiniä tulosalueiden välille kuntaseinien sijasta

55 TAY , sm 37/2005 Kysely- ja haastatteluaineiston perusteella kuva maakuntavaltuutettujen suhtautumisesta värittyy huomattavan, jopa liiankin, myönteiseksi. Mukana on varmasti uutuudenviehätystä ja alkuinnostusta, jotka saattavat karsiutua tai ainakin lieventyä kokeilun kuluessa. Tämän myötä myös suhtautuminen hallintokokeiluun saattaa muuttua. Valtuutetut joutuvat tekemään hyvin raskaita päätöksiä esimerkiksi palveluverkon laajuudesta, jolloin sitoutuminen rakenteiden uudistamiseen ja muutosten tekemiseen punnitaan. Vaikeiden ratkaisujen tekemisen pakko voi muuttaa suhtautumista kokeiluun.