Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 6 1339/2016 00.01.02 79 Lausunnon antaminen Espoon ilmasto-ohjelmaluonnoksesta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Niina Laasonen, puh. 050 369 4667 Päivi Ahlroos, puh. 040 482 4962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 antaa selostusosassa kuvatun lausunnon Espoon ilmasto-ohjelmaluonnoksesta 2016 2020. Käsittely Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos oli paikalla vastaamassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kysymyksiin ja poistui asian käsittelyn jälkeen. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Täydennyksenä lausuntoon lisätään luettelo kaupunkisuunnittelun jo toteuttamista kehityshankkeista tai kaavakohteista, joissa on tehty ilmastoohjelmaa tukevia ratkaisuja: - Kivenlahden alue-energiamallinnus -pilotointi, talvi 2015-2016 - Pientalon aurinkoenergiakortti, kevät 2016 (käynnissä) - BREEAM Communities Niittykumpu -sertifiointi 2014-> - Asemakaavatyöhön liittyvä energiaohjaus: Bellintie, Espoonkartano, Suvelan Onni, Finnoo-Djupsundsbäcken, Finnoon keskus, Freedom Fund, Hatsinanpuisto, Puustellinmäki, Puustellinkallio, Kalajärvenkallio, Koronankulma, Miilukorpi, Muuttolinnunmäki, Niittykumpu, Savikuja 2, Suurpelto I, Suurpelto III, Tiistilä II, Turvesuo, Tynnyripuisto - Yleiskaavat: Finnoo, Kera, POKE, Nygrannas, Saaristo - Positiivinen pientalo -tutkimusprojekti osana EUE-hankekokonaisuutta - KEKO B -laskuri (testataan parhaillaan POKE:ssa) - Decumanus -hanke HSY:n kanssa (karttapalvelu) - KIPA Kiviaineshuolto -tutkimushanke - Energiatietopalvelu ja Lahden + Lappeenrannan vastaavan hankkeen ohjaus/neuvonta (Energiavalinta.fi) - Tuulivoimaa tukevat lausunnot 4. vaiheen maakuntakaavaan - Markkinavuoropuhelu mahdollisista Suurpelto III -energiaratkaisusta - Osallistuminen ilmasto-ohjelman koordinaatio- ja kirjoittajaryhmiin - Valaistukseen liittyen LED-teknologian hyödyntäminen ja
Espoon kaupunki Päätös Sivu 2 / 6 valaistussimuloinnin avulla toteutettava energian kulutuksen arviointi - Energizing Urban Ecosystems (EUE) tutkimusohjelman (2012-2016) kaupunkikehityksen tutkimushankkeet - EUE:n alueellinen tietomallikehitys Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsen Nevanlinnan ja varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Virkistysalueiden ja lähivirkistyspalveluiden riittävällä määrällä, laadulla ja hyvällä saavutettavuudella sekä kaavoituksen keinoin luotavalla viihtyisällä jalankulku- ja pyöräily-ympäristöllä vähennetään vapaa-ajalla tapahtuvaa henkilöautoilua. POKE-yleiskaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaavoituksella ohjataan kyläkokonaisuuksien muodostumiseen ja niiden energiaratkaisuissa korostetaan vähähiilisiä ja uusiutuvia energiaratkaisuja kullekin kylälle laadittavan ja rakentamista ohjaavan energiasuunnitelman avulla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 antaa selostusosassa kuvatun lausunnon Espoon ilmasto-ohjelmaluonnoksesta 2016-2020 täydennettynä seuraavilla kahdella lisäyksellä: a. Virkistysalueiden ja lähivirkistyspalveluiden riittävällä määrällä, laadulla ja hyvällä saavutettavuudella sekä kaavoituksen keinoin luotavalla viihtyisällä jalankulku- ja pyöräily-ympäristöllä vähennetään vapaa-ajalla tapahtuvaa henkilöautoilua. b. POKE-yleiskaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaavoituksella ohjataan kyläkokonaisuuksien muodostumiseen ja niiden energiaratkaisuissa korostetaan vähähiilisiä ja uusiutuvia energiaratkaisuja kullekin kylälle laadittavan ja rakentamista ohjaavan energiasuunnitelman avulla. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö- Espoon ilmasto-ohjelma 2016-2020 - Espoon ilmasto-ohjelma 2016-2020, luonnos 12.4.2016 - Ilmasto-ohjelman hyötytavoitteiden toimenpiteet 2016-2020 Espoon ilmasto-ohjelma jakautuu kolmeen osaan. Ohjelmassa määritellään kaupungin ilmastotavoitteet, tavoitteen saavuttamisen
Espoon kaupunki Päätös Sivu 3 / 6 kannalta keskeiset kuusi hyötytavoitetta ja lisäksi ensivaiheen toimenpiteet ilmastotyön tehostamiseksi. Kestävän kehityksen ohjelmatyöryhmä on pyytänyt lausuntoja Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 toimialoilta ja lautakunnilta. Lausuntojen on toivottu olevan konkreettisia muutosehdotuksia, kuten muutettavia, lisättäviä tai poistettavia lauseita. Kaupunkisuunnittelulautakunta on tarkastellut ilmastotavoitteita ja ohjelmassa kuvattuja hyötytavoitteita sekä esitettyjä ensivaiheen toimenpiteitä ensisijaisesti omaan tehtäväkenttäänsä liittyvien toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Ilmastotavoitteet Espoon ilmastotoimenpideohjelmassa vuosille 2016-2020 on otettu kattavasti huomioon kaupunkisuunnittelussa tehtävien ratkaisujen vaikutus ilmastonmuutokseen ja mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Hyötytavoitteet ja ensivaiheen toimenpiteet ilmastotyön tehostamiseksi Ilmasto-ohjelmassa on kuusi hyötytavoitetta, joilla tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä. Ilmasto-ohjelman hyötytavoitteet muodostavat kaupungin keskeisen ilmastotyön. Ohjelmatyössä määritellään keskeiset ensivaiheen toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään kunkin osa-alueen osalta. Toimenpiteillä haetaan laajaa vaikuttavuutta sekä kerrotaan kaupungin sitoutumisesta. Hyötytavoite 1: Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätään vähäpäästöistä liikkumista. Esitetyt toimenpiteet ovat suurelta osin HSL:n kautta ratkaistavia asioita, kuten esimerkiksi jo loppusuoralla olevat LIJ- ja TLJ-hankkeet (mm. reaaliaikainen matkustajainformaatio ja yhteislippu). Sen sijaan Espoon kaupungin omaan rooliin kuuluvat velvoitteet eivät selkeästi näy tavoitteissa. Tavoite asukaskohtaisesta 60 %:n päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen. Mittakaavasta saa kiinni, kun vertaa esimerkiksi Länsimetroon, jonka vaikutus kulkumuoto-osuuteen on prosentin luokkaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtiolta vahvaa taloudellista ohjausta henkilöautoilun päästöihin liittyen. Vertailukohtana voidaan pitää Norjassa toteutuva valtion tuki sähköautoilulle ja Tukholman tiemaksut. Lisäksi tarvitaan merkittäviä panostuksia HSL-liikenteen päästöttömään bussikalustoon. Joukkoliikenteeseen liittyvien toimenpiteiden osalta tulisi kirkastaa kaupungin roolia ja velvoitteita joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi. Joukkoliikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi toimitaan yhteystyössä Helsingin seudun liikenteen eli HSL-kuntien ja HSL:n kanssa. Kaupungin omistajaohjauksessa otetaan voimakkaammin tavoitteeksi joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen liittyvät keinot,
Espoon kaupunki Päätös Sivu 4 / 6 joukkoliikenteen palvelutason kasvattaminen, saumattoman liikkumisen edistäminen ja joukkoliikenteen päästöttömyyden edistäminen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen sopii hyvin yhteen Espoon ja koko metropolialueen maankäytön suunnittelun tavoitteiden kanssa eli tiivistetään olevaa ja luodaan uutta kaupunkirakennetta erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Viiden kaupunkikeskuksen välille mahdollistetaan sujuvat joukkoliikenneväylät. Em. periaatteet mahdollistavat väestön myötä kasvavan matkustajapotentiaalin ja edelleen riittävän tiheän vuorovälin, jotta joukkoliikenteestä tulee houkuttelevaa ja mahdollisimman monille käytettävää. Hyötytavoite 2: Tehdään Espoosta toimiva pyöräilykaupunki. Espoossa on hyväksytty hyvä pyöräilyn edistämisohjelma, jonka toimia toteuttamalla pyöräilyn kulkutapaosuutta voidaan kasvattaa. Ilmasto-ohjelman hyötytavoitteet on hyvin muotoiltuja ja konkreettisia. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin varmistetaan tavoitteiden toteutuminen. Pyöräilyyn liittyvien aluevarausten ja kaavamääräysten avulla on mahdollista rakentaa työmatka- sekä vapaa-ajan pyöräilyyn korkeatasoinen pyöräilyinfra. Hyötytavoite 3: Vauhditetaan lähiöiden korjausrakentamista sekä lisä- ja täydennysrakentamista. Esitetyt toimenpiteet keskittyvät lähinnä neuvontaan ja tiedon avaamiseen. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa lisä- ja täydennysrakentamisen edellytysten luomiseen kaavoituksen keinoin. Korjausrakentamisen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen palvelukonseptin luominen yhden luukun periaatteella on kannatettava, mikäli toimintaan voidaan osoittaa riittävä resurssi. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kyseeseen tulisi ns. lähiöarkkitehti, joka olisi perehtynyt aihepiiriin ja voisi keskittyä neuvontatyöhön. Hyvin monet asemakaavakohteet ovat jo nyt kaupunkirakennetta täydentäviä sijoittuessaan olevien palveluiden ja infran lähipiiriin. Eniten täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla vauhdittaisi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kanssa tehtävä konkreettinen hankkeiden esikartoitustyö, jossa tutkittaisiin myös alueellisia pysäköintiratkaisuja. Lisärakentamisen myötä tuleva pysäköintipaikkavelvoite on usein merkitsevä tekijä taloudellisessa yhtälössä, jossa määräytyy hankkeen taloudellisuus. Hyötytavoite 4: Edistetään uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. Toimenpiteet keskittyvät suurelta osin toteutusvaiheen ratkaisuihin. Kaupunkisuunnittelun näkökulma on tuotu paremmin esiin hyötytavoitteen 5 kautta, jossa on yhdeksi toimenpiteeksi laitettu Kaavoitushankkeissa ohjataan energiatehokkaaseen ja uusiutuvia energiantuotantomuotoja
Espoon kaupunki Päätös Sivu 5 / 6 hyödyntäviin ratkaisuihin. Tämän toimenpiteen kautta myös kaupunkisuunnittelulla toteutetaan myös hyötytavoitetta 4. Hyötytavoite 5: Toteutetaan vähäpäästöistä kaupunkirakennetta tukevaa kaavoitusta. Tavoite tulisi muuttaa otsikoinniltaan muotoon Maankäytön suunnittelulla tuetaan vähäpäästöistä elämäntapaa, jolla tavoitellaan tavoitteen laajempaa kuvausta. Hyötytavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä tulisi laajentaa siten, että niissä tulee paremmin huomioon otetuksi kaupungin sisäinen tilaaja-tuottaja -roolitus. Esimerkiksi sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen rooli ilmastotyössä voisi olla näkyvämmin esillä, sillä he toimivat teknisen ja ympäristötoimen asiakkaina sekä kaavoitettaessa että tilapalveluissa. Tästä syystä toimenpiteen tulisi kattaa laajempi kenttä kuin pelkästään kaavoitus. Hyötytavoitteen yhteydessä esitettyjä toimenpiteitä voisi yleistää ja turhan yksityiskohtaiset toimenpiteet, kuten hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvä toimenpide, ehdotetaan poistettavaksi. Maankäyttöä voidaan tehostaa myös muilla keinoilla kuin pysäköintiratkaisuilla. Siitä syystä pysäköintiin liittyvä toimenpide ehdotetaan muotoiltavan seuraavasti: Tehostetaan pysäköintiä keskittämällä autopaikat pysäköintilaitoksiin. Tämän hyötytavoitteen kohdalla kaupunkisuunnittelu toivoo otettavaksi huomioon myös virkistysalueet ja lähivirkistyspalvelut. Toimenpiteeksi kaupunkisuunnittelu esittää lisättäväksi kirjausta: Virkistysalueiden ja lähivirkistyspalveluiden riittävällä määrällä, laadulla ja hyvällä saavutettavuudella vähennetään vapaa-ajalla tapahtuvaa henkilöautoilua. Toimenpiteen toteutuminen ja indikaattori todennetaan viherkudelmatyön ja Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä kehitettävällä mittarilla. Hyötytavoitetta esitetään täydennettäväksi palveluverkkosuunnittelun huomioon ottamisella esimerkiksi seuraavalla toimenpiteellä: Julkisten palveluiden maankäyttöä tehostetaan asemanseuduilla. Toimenpiteen tavoitteena ja indikaattorina tulee tarkastaa julkisten palveluiden tarvitsemien rakennusten tonttitarpeet ja suunnitteluperiaatteet, jotta maankäyttö asemanseuduilla on mahdollisimman kokonaistaloudellista. Tässä yhteydessä edellytetään, että sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi laativat uudet periaatteet asemanseuduille tulevien palveluiden sijoittamiselle ja tilantarpeille, sillä tällä hetkellä kaikkialla käytetään samoja suunnitteluperiaatteita sijainnista riippumatta. Maankäytön tehostamiseen liittyvää hyötytavoitetta esitetään täydennettäväksi myös massojenhallintasuunnitteluun liittyvillä merkittävillä taloudellisilla ja ilmastotavoitteilla. Tavoitteeksi tulisi asettaa: Kiviaineshuollosta aiheutuvat CO 2 -päästöt minimoidaan massojenhallintasuunnittelulla. Tällöin uusien aluekehityshankkeiden ja muiden suuria massahuoltoa vaativien kohteiden yhteydessä tulee laatia
Espoon kaupunki Päätös Sivu 6 / 6 massojenhallintasuunnitelma. Tämä tulee edellyttämään myös riittävää resursointia. Maankäytön suunnittelulla voidaan edistää kestäviä elämäntapavalintoja myös parantamalla sähköisen autoilun toimintaedellytyksiä sekä edistämällä puurakentamista. Tähän voidaan vaikuttaa mm. kaavamääräysten ja tontinluovutusehtojen kautta, joilla voidaan velvoittaa rakentamaan sähköautojen latauspisteitä yksityisille ja julkisille alueille sekä lisäämään puurakentamista. Hyötytavoite 6: Kaupunkiorganisaatio vähentää oman toimintansa ilmastovaikutuksia. Esitetyt toimenpiteet liittyvät ensisijassa hankintoihin. Kaupunki- ja toimialatasoisesti voitaisiin laatia kannustinjärjestelmä, joka ohjaa ja houkuttelee kaupungin työntekijöitä kestävien kulkumuotojen käyttöön työmatkaliikenteessä ja mahdollisuuksien mukaan myös työpäivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen. Kaupungin työntekijöiden tulisi olla esimerkin näyttäjinä ja edelläkävijöinä kestävien kulkumuotojen valinnassa. Onnistuneista esimerkeistä ja positiivisista muutoksista tulisi viestiä. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Leena Sjöblom, Ympäristökeskus - Pasi Laitala, Teknisen ja ympäristötoimen esikunta