SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus

Samankaltaiset tiedostot
SPA-ZC22 Väyläliitäntämoduuli

SPA-ZC 17. Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17. Käyttöohje ja tekninen selostus. Tx SC Rx BB BM MB MM SPA / RS 485 POWER SLAVE 1 MASTER 0 RS

DEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

SPA-ZC. Ostajan opas

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Energian hallinta. Energiamittari. Tyyppi EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 X. Tyypin valinta

Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

Käyttöohje Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet

10.5. Suojareleiden valintataulukkoja

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

PM10OUT2A-kortti. Ohje

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Energiamittarit ja mittalaitteet

Oikosulkumoottorikäyttö

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan


Häiriötietojen tallennin SPCR 8C27. Ostajan opas

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

Pienjännitekojeet ODIN-kWh-mittari

B 3I >> I >> / I IRF. o I STEP 6.0 RESET STEP. I n SG1. [ s] RESET PROGRAM SGF 0.6. t >> [ s] SGR 1 SGR 2 TRIP.

t < [ s] I L2 I L3 U n I n IRF IRF STEP STEP 1.2 STEP STEP STEP U > U < SG1 SG1 SG1 k

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Energianhallinta Energiamittari Malli EM21 72D

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

L-sarjan mittamuuntimet

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Mittaustekniikka (3 op)

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No

Nokeval. Käyttöohje. Monipistenäyttö 532R. No

Digitaaliset monitoimimittarit ja tehoanalysaattorit. Energian mittaus ja optimointi

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

SPAC 531 C Kennoterminaali

Oikosulkumoottorikäyttö

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1040 PIIRIANALYYSI I / MAARIT VESAPUISTO: APLAC -HARJOITUSTYÖ / KEVÄT RYHMÄ 4: Luoma, Tervo

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit


Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

EQ-mittarit B-sarja Suorituskykyiset ja luotettavat 3-vaiheiset suorat 65 A ja epäsuorat 6 A sähkömittarit

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

Energiamittarit ja mittalaitteet

Käyttöohje Malli True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

Malli Mittausalue Järjestelmä Syöttöjännite Lähtö 1 Lähtö 2 Optiot Mittaustapa Asennustapa. Syöttöjännite. Optiot AV5: X: Omavoimainen.

Reaaliaikainen tiedonvaihto

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

Capelon ohjausjärjestelmät

11 mallia 1000 V CAT IV -luokituksella Kaiken tyyppisiin mittauksiin!

Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Annostuspumppusarja G TM M

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

TILAUSTIEDOT: F V F200 -sarjalle. 1.5 V F400 / F600 -sarjoille

VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

Käyttöohje Ohjelmistoversiot V MTR165. langaton lähetin mv-, ma- ja 100V-tuloilla MTR265. langaton lähetin Pt100-, TC- ja mv-tuloilla

Käyttöohje. Tiiveystesteri

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

S Suuntaajatekniikka Tentti

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Transkriptio:

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit Käyttöohje ja tekninen selostus

1MRS 751733-MUM FI Julkaistu 99-12-07 Versio A Tarkastanut EP Hyväksynyt TK Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta SPTM 8A1 SPTM 6A2 SPTM 6A3 Muunninmoduulit Yleistä Muunninmoduuleja SPTM 8A1, SPTM 6A2 ja SPTM 6A3 käytetään SPAC 530/630-sarjan kennoterminaalien yhteydessä mahdollistamaan ohjausmoduulissa SPTO 6D3 tapahtuva vaihevirtojen, pääjännitteiden, pätö- ja loistehon sekä energian mittaus. Muunninmoduulin tehtävänä on muokata kennoterminaalin liittimille tuodut vaihevirran ja pääjännitteen mittaussignaalit ohjausmoduulia SPTO 6D3 varten. Ohjausmoduuli suorittaa kolmen vaihevirran, kolmen pääjännitteen, pätö- ja loistehon sekä pätöenergian mittauksen. Lisäksi ohjausmoduuli skaalaa mittaustiedot ensiöarvoiksi, jotka ovat luettavissa ohjausmoduulin näytöltä tai kaukokäytön kautta. Ohjausmoduuli SPTO 6D3 voi mitata kahdeksaa muunninmoduulilta tulevaa analogiasignaalia; kolmea vaihevirtaa, kolmea pääjännitettä sekä pätö- ja loistehoa. Virtoja ja jännitteitä käsitellään kaikilla kolmella muunninmoduulilla samalla tavalla, mutta tehosignaalien käsittelyt poikkeavat toisistaan. Moduulia SPTM 8A1 käytettäessä tehot mitataan ma-signaaleista, jotka saadaan ulkoisilta mitta-arvon muuntimilta. Moduulia SPTM 6A2 tai SPTM 6A3 käytettäessä tehot lasketaan suoraan sisäisiä virta- ja jännitesignaaleja käyttäen. Muunninmoduulissa SPTM 6A2 tehonmittaus perustuu Aronkytkentään ja moduulissa SPTM 6A3 teho mitataan yksivaiheisesti. Muunninmoduulin valintaan vaikuttaa käytettävä tehonmittaustapa sekä käytettävissä olevien mittaussignaalien määrä. Muunninmoduulien avulla voidaan mitata myös pätöenergiaa. Ohjausmoduuli laskee pätöenergian mitattujen tehoarvojen perusteella. Energia-arvot ovat luettavissa ohjausmoduulin näytöltä tai kaukokäytön kautta. Muunninmoduuli sijaitsee ohjausmoduulin etupiirikortin takana. Se on pistoyksikkörakenteinen ja ulosvedettävissä, kun ohjausmoduuli on ensin poistettu kotelosta. 2

Tekniset tiedot Muunninmoduuli SPTM 8A1 (optio 1) - kolmen vaihevirran ja kolmen pääjännitteen mittaus, mittausalue 0 1,5 x I n ja 0 1,5 x U n - virta- ja jännitemittauksen epätarkkuus ±1% nimellisarvosta - kaksi ma-tuloa pätö- ja loistehon mittaukseen - tehonmittauksen epätarkkuus ±1% mittausalueen maksimiarvosta - ma-tulojen virta-alue -20 0 20 ma, voidaan rajata ohjelmoimalla. Muunninmoduuli SPTM 6A2 (optio 2) - kolmen vaihevirran ja kolmen pääjännitteen mittaus, mittausalue 0 1,5 x I n ja 0 1,5 x U n - virta- ja jännitemittauksen epätarkkuus ±1% nimellisarvosta - pätö- ja loistehon mittaus käyttäen sisäisiä virta- ja jännitetietoja. Mittaus perustuu aron-kytkentään, mittausalue 0 1,1 x P n ja 0 1,1 x Q n - tehonmittauksen epätarkkuus ±2% (positiivinen teho) tehon maksimiarvosta - tehonmittauksen epätarkkuus ±3% (negatiivinen teho) tehon maksimiarvosta Muunninmoduuli SPTM 6A3 (optio 3) - kolmen vaihevirran ja kolmen pääjännitteen mittaus, mittausalue 0 1,5 x I n ja 0 1,5 x U n - virta- ja jännittemittauksen epätarkkuus ± 1% nimellisarvosta - pätö- ja loistehon mittaus käyttäen kahta sisäistä virta- ja yhtä jännitetietoa. Käytettävä jännite ja virrat valittavissa ohjelmointikytkimillä, mittausalue 0 1,1 x P n ja 0 1,1 x Q n 3

Muunninmoduuli SPTM 8A1 Muunninmoduuli SPTM 8A1 sisältää kahdeksan sisäänmenoa ja ulostuloa. Lisäksi tehonmittauskanaviin liityy pätö- ja loistehon suuntaa ilmaisevat merkkisignaalit. P(mA) ma V P P Q(mA) ma V Q Q SPTM 8A1 Kuva 1. Muunninmoduulin SPTM 8A1 lohkokaavio Vaihevirtoja ja pääjännitteitä vastaavat signaalit I L1, I L2, I L3, U 12, U 23 ja U 31 on johdettu muunninmoduulille vaihtojännitteenä kennoterminaalin sovitusmuuntajilta. Pätö- ja loistehon mittaamiseen tarvitaan ulkoiset mitta-arvon muuntimet, joilta tuodaan masignaalit kennoterminaalin ma-tuloihin. masignaalit muutetaan kennoterminaalin emolevyllä jännitesignaaleiksi ja välitetään edelleen muunninmoduulin kautta ohjausmoduulille. Jokainen mitattava analogiasignaali tasasuunnataan, suodatetaan ja viritetään muunninmoduulissa. Tehokanavien mittausalue on -20...0...20 ma. Vaihevirrat ja pääjännitteet on skaalattu siten, että mittausalue on 0...1,5 x l n ja 0...1,5 x U n. Tarkempia tietoja mittausalueista ja skaalauksesta on saatavissa ohjausmoduulin SPTO 6D3 käyttöohjeesta. 4

Muunninmoduuli SPTM 6A2 Muunninmoduuli SPTM 6A2 sisältää kuusi sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Vaihevirroilla ja pääjännitteillä on omat sisäänmenonsa ja ulostulonsa. Lisäksi virta- ja jännitesignaaleista muodostetaan pätö- ja loistehosignaalit ja tehon suuntaa ilmaisevat merkkisignaalit. P 3xU3 3 Q 3xU1 SPTM 6A2 Kuva 2. Muunninmoduulin SPTM 6A2 lohkokaavio Vaihevirtoja ja pääjännitteitä vastaavat signaalit I L1, I L2, I L3, U 12, U 23 ja U 31 tuodaan moduulille vaihtojännitteenä kennoterminaalin sovitusmuuntajilta. Nämä signaalit tasasuunnataan, suodatetaan ja viritetään muunninmoduulissa. Kolmivaiheista pätö- ja loistehoa vastaavat signaalit muodostetaan muunninmoduulissa kennoterminaalin sisäisistä virta- ja jännitesignaaleista. Tehon mittaus perustuu Aronkytkentään. Pätöteho lasketaan seuraavasti: P = I L1 x U 12 + I L3 x U 32 Pätötehon mittaamista varten kennoterminaalille on kytkettävä vähintään kaksi vaihevirtaa (I L1 ja I L3 )ja kaksi pääjännitettä (U 12 ja U 31 ). Loisteho lasketaan seuraavasti: Q = 3 x (l L3 x U1 - I L1 x U3) Vaihejännitteet U1 ja U3 muodostetaan pääjännitteistä U 12, U 23 ja U 31. Loistehon mittaamista varten kennoterminaalille on kytkettävä vähintään kaksi vaihevirtaa (I L1 ja I L3 ) ja kaikki kolme pääjännitettä. Huom! Tehonmittauksessa kennoterminaalille kytkettävinä jännitesignaaleina on ehdottomasti käytettävä pääjännitteitä. Virta- ja jännitemittaukset on skaalattu siten, että mittausalue on 0...1,5 x I n ja 0...1,5 x U n. Tehonmittauksessa mittausalueet ovat -1,1 0...1,1 x P n ja -1,1 0...1,1 x Q n. 5

Muunninmoduuli SPTM 6A3 Muunninmoduuli SPTM 6A3 sisältää kuusi sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Vaihevirroilla ja pääjännitteillä on omat sisäänmenonsa ja ulostulonsa. Lisäksi virta- ja jännitesignaaleista muodostetaan pätö- ja loistehosignaalit sekä tehon suuntaa ilmaisevat merkkisignaalit. - I2 P S2 I1 I2 x 3 Q S1 U SPTM 6A3 Kuva 3. Muunninmoduulin SPTM 6A3 lohkokaavio Vaihevirtoja ja pääjännitteitä vastaavat signaalit I L1, I L2, I L3, U 12, U 23 ja U 31 tuodaan moduulille vaihtojännitteenä kennoterminaalin sovitusmuuntajilta. Nämä signaalit tasasuunnataan, suodatetaan ja viritetään muunninmoduulissa. Kolmivaiheista pätö- ja loistehoa vastaavat signaalit muodostetaan muunninmoduulissa kennoterminaalin sisäisistä virta- ja jännitesignaaleista. Mittaus on yksivaiheinen ja mitattu teho on skaalattu kolmivaihetehoksi olettamalla, että kuormitus on symmetrinen. Tehot lasketaan jollain seuraavista kolmesta yhtälöstä riippuen käytetystä pääjännitteestä: P = U 12 x (I L1 - I L2 ), Q = 3 x U 12 x (l L1 + I L2 ) tai P = U 23 x (I L2 - I L3 ), Q = 3 x U 23 x (I L2 + I L3 ) tai P = U 31 x (I L3 - I L1 ), Q = 3 x U 31 x (l L3 + I L1 ) 6

Tehonmittausta varten kennoterminaalille on kytkettävä vähintään yksi pääjännite ja kaksi vaihevirtaa. Käytössä oleva pääjännite määrää käytettävät vaihevirrat. Jännitteenä voidaan käyttää mitä tahansa kolmesta pääjännitteestä. Käytettävä jännite valitaan kytkinryhmässä S1 ja käytettävät virrat kytkinryhmässä S2 seuraavan taulukon mukaisesti. Jännite Virrat S1 S2 1 2 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 U 12 I L1, I L2 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 0 U 23 I L2, I L3 0 1 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 U 31 I L3, I L1 1 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 Virran- ja jännitteenmittaukset on skaalattu siten, että mittausalue on 0 1,7 x I n ja 0 1,7 x U n. Tehonmittauksessa mittausalueet ovat 0...1,1 x P n ja 0...1,1 x Q n. 7

ABB Oy Sähköasema-automaatio PL 699 65101 VAASA Puhelin: 010 22 11 Telefax: 010 22 41094 www.abb.com/substationautomation 1MRS 751733-MUM FI