SPAC 531 C Kennoterminaali

Transkriptio

1 SPAC 53 C Kennoterminaali Käyttöohje ja tekninen selostus n = / 5 A( ) n = / 5 A( o ) U n = 00 / 0 V( U ) U n = 00 / 0 V( U o ) f n = 50Hz 60Hz 2 5 B L L2 L3 B > >> RF U o o ϕ RF RF V V SPAC 53 C U aux STEP > n STEP ϕ > n STEP [%] STEP TEST NTERLCK GAS PRESSURE MTR VLTAGE STEP PTN, U , U, P, Q, E U SPCJ 3C / n 2 n ( > ) 3 n ( >> ) 4 t / t > [%] 5 t /t >> [%] U2 SPCS 3C ϕ/ n [% ] 2 Uo/ U n [% ] 3 n ( U o > ) 4 n ( ϕ> ) 5 n ( ϕ >> ) 6 t / t > [%] 7 t /t >> [%] U3 SGR t > [ s] k >> n 2.5 t >> [ s] SG 0 RESET > >> t > [ s] ϕ >> [%] n SG 0 RESET 0.6 t >> [ s] 0..0 ϕ > ϕ >> R L [ka] [A] U [kv] P [MW] Q [Mvar] E [GWh, MWh, kwh] SG 2 0 RS E RS 65 Ser.No. 309 SPCJ 3C3 33 SPCS 3C4 629B SPC 000 9B SPT 6D3

2 MRS MUM F Julkaistu Päivitetty Versio B (korvaa 34 SPAC 3 F) Tarkastanut MK Hyväksynyt L SPAC 53 C Kennoterminaali Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Sisältö minaista... 3 Sovellusalueet... 3 Toimintaselostus... 5 Rakenne... 5 Suojaustoiminnot... 8 Jälleenkytkentätoiminnot... 9 hjaustoiminnot... 0 Mittaustoiminnot... Sarjaliikenne... Apuenergiansyöttö... Asennus- ja mittapiirrokset... 2 Liitäntäkaavio... 3 Toimimodulien välinen signaalinvaihto... 6 Liittimet ja johdotus Käyttöönotto... 2 Sovellutuksia Tekniset tiedot (päivitetty ) Ylläpito ja huolto Vaihto- ja varaosat Toimitusvaihtoehdot Tilaustiedot Kennoterminaalin SPAC 53 C käyttöohjeeseen kuuluu tämän yleisen osan lisäksi seuraavat osakäyttöohjeet: hjausmoduli SPT 6D3 C-tyypin SPC-relemodulien yleiset ominaisuudet Ylivirtarelemoduli SPCJ 3C3 Suunnattu maasulkurelemoduli SPCS 3C4 MRS MUM F MRS MUM F MRS MUM F MRS MUM F 2

3 minaista Yhdistetty kennokohtainen suojaus-, ohjaus-, mittaus,- lukituslogiikka- ja tiedonsiirtoyksikkö eli ns. kennoterminaali. Sovelluskohtaisesti ohjelmoitava tilaindikointi ja kennokohtainen lukituslogiikka. Seitsemän kohteen tilatietojen paikallis- ja kaukoindikointi sekä kuuden kohteen paikallis- ja kauko-ohjaus. Kennoterminaali korvaa kojeistossa tavanomaiset suojareleet, mitta-arvon muuntimet, asennonosoittimet ja kaukokäytön välireleet. Kennoterminaalit liitettävissä optiseen SPAväylään ja sen kautta asematason tiedonkeruuja raportointijärjestelmään ja edelleen kaukokäyttöjärjestelmään. Seitsemän sovelluskohtaisesti ohjelmoitavaa binäärituloa paikallis- ja kaukoindikoinnilla. Vaihevirtojen, pääjännitteiden, energian sekä pätö- ja loistehon mittaus ja näyttö. Hyvä järjestelmäluotettavuus, jota tukee eri toimimoduleihin integroitu jatkuvatoiminen itsevalvonta- ja itsediagnostiikkajärjestelmä. Kokonaistaloudellinen ratkaisu sähköaseman suunnittelussa, asennuksessa, käytössä ja koestuksessa. Sovellusalueet Kennoterminaali SPAC 53 C on tarkoitettu käytettäväksi kennokohtaisena suojausyksikkönä ja kaukokäytön liitäntäyksikkönä. Suojaus-, ohjaus- ja mittaustoimintojen lisäksi kennoterminaali toteuttaa kennon kaukokäytön vaatimat tiedonsiirtotoiminnot. Yhteys asematason tiedonvälitys- ja raportointijärjestelmään on toteutettu kuituoptisella sarjaväylällä. VALVM- LTYNTÄ KAUKKÄYTÖN ALA-ASEMA SPA-VÄYLÄ KENNTERMNAAL KENNTERMNAAL KENNTERMNAAL KENNTERMNAAL Kuva. Kennoterminaaliin SPAC 53 C perustuva hajautettu suojaus- ja ohjausjärjestelmä. 3

4 Kennoterminaalia sovelletaan säteittäisten maasta erotettujen tai sammutettujen verkkojen selektiiviseen oiko- ja maasulkusuojaukseen. Kennoterminaalin suojaustoiminnot toteutuvat kolmivaiheisen ylivirtamodulin SPCJ 3C3 ja suunnatun maasulkumodulin SPCS 3C4 avulla. Kennoterminaalin ohjausmoduli SPT 6D3 indikoi paikallisesti valodiodien avulla enintään seitsemän katkaisijan ja/tai erottimen tilat. Lisäksi ohjausmoduli siirtää erottimien ja katkaisijoiden tilatiedot kaukokäytölle ja kaukokäytön avulla voidaan ohjata enintään kuutta kohdetta auki ja kiinni. Tilatiedot ja ohjauskäskyt siirretään sarjaväylän kautta. hjausmoduli mahdollistaa myös ohjattavien kohteiden paikallisohjauksen etupanelin paikallisohjauspainikkeilla. hjausmoduliin on sisällytetty myös lähdön jälleenkytkentäautomatiikka, joka mahdollistaa maksimissaan viiden peräkkäisen pika- ja/tai aikajälleenkytkennän suorittamisen. hjausmodulin mittausohjelma mittaa kolmea vaihevirtaa ja kolmea pääjännitettä. Lähdön pätöja loisteho voidaan mitata joko ulkoisilla mittaarvonmuuntimilla johdottamalla muuntimien lähtösignaalit kennoterminaalin ma-tuloihin tai suoraan käyttäen kennoterminaalin sisäisiä virta- ja jännitesignaaleja. Energia voidaan joko laskea mitattujen tehotietojen pohjalta tai vastaanottaa tehopulssien muodossa ulkoiselta pulssienergiamittarilta. Ensiöarvoiksi skaalatut mittaustiedot ovat näytettävissä paikallisesti ja lähetettävissä sarjaväylän kautta ylemmille järjestelmätasoille. Ylivirtamoduli ja maasulkumoduli mittaavat myös lähdön kolmea vaihevirtaa, nollavirtaa ja nollajännitettä. Kaikki suojarelemodulien mittaamat ja tallentamat tiedot ovat paikallisesti näytettävissä ja ylemmän järjestelmätason luettavissa SPA-sarjaväylän kautta. Ι 3> SARJA- VÄYLÄ SUJAUS - YLVRTA - SUUNNATTU MAASULKU MTTAUS 3 HÄLYTYS - VAHEVRRAT - PÄÄJÄNNTTEET - PÄTÖ- JA LSTEH - ENERGA Uo 3 U P Q E -> <-> VALMS HJAUS - KATKASJDEN JA ERTTMEN TLATEDT - PAKALLS- JA KAUK-HJAUS - MMKKANÄYTTÖ - LUKTUKSET AUTMAAT - JÄLLEENKYTKENTÄ o SPAC 53 C Kuva 2. Kennoterminaalin SPAC 53 C perustoiminnot. 4

5 Toimintaselostus Rakenne Kennoterminaalin SPAC 53 C kotelo koostuu 9 tuuman euro-standardin mukaisesta kolmen korkeusyksikön (3U ~33 mm) korkuisesta vakiokehikosta. Kehikon selkäpuolelle on asennettu galvanoidusta teräslevystä valmistettu lisäosa, joka on maalattu. Vakiokehikko on eloksoitua alumiinia. Vakiokokoonpanossaan kennokehikko koostuu yhdeksästä modulista. ptiona on lisäksi saatavissa kolme mittausmodulia. Vakiomodulien toiminnot esitetään seuraavassa taulukossa: Moduli Ylivirtarelemoduli SPCJ 3C3 Suunnattu maasulkurelemoduli SPCS 3C4 hjausmoduli SPT 6D3 /-moduli SPTR 4D tai SPTR 4D2, (3 kpl) /-moduli SPTR 6B Muodostaa syöttölähteen jännitteestä kennoterminaalin toimi- modulien tarvitsemat jännitteet. Syöttömoduli SPGU 240A tai SPGU 48B2 Mittaustulomoduli SPTE 8C3 Toiminnot Kaksiportainen kolmivaiheinen ylivirtasuojaus. Mittaa, rekisteröi, näyttää paikallisesti ja lähettää kaukokäytölle kolmea vaihevirtaa. Suunnattu kaksiportainen maasulkusuojaus. Mittaa, rekisteröi, näyttää paikallisesti ja lähettää kaukokäytölle nollavirran ja nollajännitteen. Lukee, näyttää paikallisesti ja lähettää kaukokäytölle seitsemän erottimen tai katkaisijan tilatiedot. Lukee, näyttää paikallisesti (6 kpl) ja lähettää kaukokäytölle seitsemän ulkoista binääritietoa. Mittaa, näyttää paikallisesti ja lähettää kaukokäytölle kolme vaihevirtaa, kolme pääjännitettä, pätö- ja loistehon ja energiatiedon. Toteuttaa maksimissaan kuuden katkaisijan tai erottimen paikallisesti annetut tai kaukokäytön kautta annetut auki- tai kiinniohjauskäskyt. Suorittaa maksimissaan viisi peräkkäistä pika- ja/tai aikajälleenkytkentää. Sisältää seitsemän optisesti erotettua binäärituloa, kaksi ohjausmodulin ohjaamaa PEN ja kaksi CLSE lähtökosketinta. Sisältää kolme optisesti erotettua binäärituloa ja viisi lähtökosketinta, joita suojarelemodulit ohjaavat. Sisältää RF-lähtökoskettimen, joka on yhteinen suojarelemoduleille ja ohjausmodulille. Sisältää kolmen vaihevirran, kolmen pääjännitteen, nollavirran ja nollajännitteen sovitusmuuntajat ja niiden virityselektroniikan. 5

6 Jotta ohjausmoduli pystyy mittaamaan analogiasignaaleja, tarvitaan jokin optiona saatavista moduleista, joiden toiminta esitetään seuraavassa taulukossa: Moduli Mittausmoduli SPTM 8A (ptio ) Mittausmoduli SPTM 6A2 (ptio 2) Mittausmoduli SPTM 6A3 (ptio 3) Toiminto Tasasuuntaa kolme vaihevirtaa ja kolme pääjännitettä. Muodostaa jänniteviestit ulkoa tulevista ma-signaaleista. Tasasuuntaa kolme vaihevirtaa ja kolme pääjännitettä. Muodostaa sisäisten jännite- ja virtaviestien perusteella pätö- ja loistehoa vastaavat signaalit (Aron-kytkentä). Tasasuuntaa kolme vaihevirtaa ja kolme pääjännitettä. Muodostaa yhden sisäisen jännite- ja kahden virtaviestin perusteella pätö- ja loistehoa vastaavat signaalit. Ylivirtamoduli SPCJ 3C3 ja suunnattu maasulkumoduli SPCS 3C4 ovat Eurooppakorttikokoa (00 x 60 mm) olevia pistoyksiköitä. hjausmoduli SPT 6D3 on myös pistoyksikkörakenteinen. hjausmoduli koostuu kahdesta piirikortista; CPU-kortista ja etupiirikortista, jotka on kiinnitetty ruuveilla toisiinsa. Kolme /-modulia SPTR 4D_ ja optiomittausmoduli sijaitsevat ohjausmodulin etupiirikortin takana. /-modulit ja optiomittausmodulit ovat pistoyksikkörakenteisia ja ulosvedettävissä, kun ohjausmoduli on ensin poistettu kotelosta. Kaikki /-modulin U7 (SPTR 4D_) tulo- ja lähtösignaalit on johdotettu moninapaliittimen X3 kautta. Vastaavasti /-modulin U8 signaalit on johdotettu moninapaliittimen X4 kautta ja /-modulin U9 signaalit moninapaliittimen X5 kautta. Suojarelemodulit SPCJ 3C3 ja SPCS 3C4 on lukittu kehikkoon kahdella sormiruuvilla ja ohjausmoduli SPT 6D3 neljällä sormiruuvilla. E.m. modulit poistetaan kehikosta löysäämällä sormiruuvit ja vetämällä modulit kehikosta. Mittaustulomoduli SPTE 8C3 sijaitsee vasemmalla kehikossa järjestelmäetulevyn takana. Moduli sisältää sovitusmuuntajien lisäksi myös toisiokuorman viritysvastukset. Mittaustulomoduliin on kytketty ruuviliitinrima ja perälevy. Emolevy sisältää pistoyksikkömodulien korttiliittimet sekä tulojen ja lähtöjen irroitettavat moninapaliittimet X X6. Huom. rroitettaessa moduleita kehikosta tai työnnettäessä niitä paikoilleen, suositellaan kennoterminaalin apujännitesyöttö katkaistavaksi. Syöttömoduli SPGU 240A tai SPGU 48B2 ja / -moduli SPTR 6B sijaitsevat järjestelmäetulevyn takana ja ovat ulosvedettävissä kehikosta, kun järjestelmäetulevy on ensin poistettu. 6

7 X0 X X2 SERAL PRT X3 X4 X5 X6 U U0 U6 3> 3>> > >> <-> U P Q E U x U U2 U3 U7 U8 U9 U4 U5 Kuva 3. Kennoterminaalin SPAC 53 C lohkokaavio. U U2 U3 U4 U5 U6 U7 U9 U0 U X0 X X6 SERAL PRT Ylivirtarelemoduli SPCJ 3C3 Suunnattu maasulkurelemoduli SPCS 3C4 Tyhjä modulipaikka hjausmoduli SPT 6D3 Mittausmoduli SPTM 8A, SPTM 6A2 tai SPTM 6A3 (optio) Suojauksen /-moduli SPTR 6B hjausmodulin /-modulit SPTR 4D tai SPTR 4D2 (3 kpl) Syöttömoduli SPGU 240A tai SPGU 48B2 Mittaustulomoduli SPTE 8C3 Ruuviliittimet Moninapaliittimet Sarjaliikenneportti 7

8 - - Suojaustoiminnot Vaiheylivirtasuoja Kolmivaiheinen ylivirtamoduli käsittää kaksi toimintaporrasta, alemman portaan (ylivirtaaikaporras) ja ylemmän portaan (oikosulkuporras). Alemman ylivirtaportaan toimintamuodoksi voidaan määritellä joko vakioaikaperiaate tai käänteisaikaperiaate. Ylempi ylivirtaporras toimii aina vakioaikaperiaatteella. Ylivirtamoduli mittaa suojattavan kennon vaihevirrat. Kun jonkin vaiheen virta ylittää asetellun alemman portaan havahtumisvirtatason >, havahtuu ylivirtamoduli ja alemman virtaportaan toiminta-aikapiiri käynnistyy. Kun aseteltu toiminta-aika on mennyt umpeen antaa ylivirtamoduli laukaisukäskyn. Vastaavasti ylivirtamodulin ylempi toimintaporras havahtuu, kun ylemmän portaan aseteltu havahtumisvirtataso >> ylittyy, aikapiiri käynnistyy ja ylempi ylivirtaporras antaa laukaisukäskyn asetellun toiminta-ajan umpeuduttua. Suunnattu maasulkusuoja Maasulkumoduli SPCS 3C4 käsittää kaksi suunnattua maasulkusuojausporrasta. Maasulkumoduli mittaa suojattavan verkko-osan nollavirran ja nollajännitteen. Maasulkumoduli havahtuu, kun nollajännite ylittää asetellun kynnystason ja mitattu virta ja virran ja jännitteen välinen vaihekulma ovat sellaiset, että aseteltu havahtumisvirtataso ϕ> ylittyy. Kun aseteltu toiminta-aika on mennyt umpeen antaa maasulkumodulin alempi porras laukaisukäskyn. Vastaavasti maasulkumodulin ylempi porras havahtuu kun nollajännite ylittää asetellun kynnystason ja mitattu virta sekä nollavirran ja nollajännitteen välinen vaihekulma ovat sellaiset, että aseteltu havahtumisvirtataso ϕ>> ylittyy. Kun aseteltu toiminta-aika on mennyt umpeen antaa maasulkumodulin ylempi porras laukaisukäskyn. Maasulkumodulin ylemmän portaan toimintasuunnaksi voidaan valita sama tai päinvastainen kuin alemman portaan suunta. Suojauksien /moduli SPTR 6B Kennoterminaalin SPAC 53 C /-moduli SPTR 6B sijaitsee järjestelmäetulevyn takana yhdessä syöttömodulin kanssa ja on ulosvedettävissä, kun järjestelmäetulevy on ensin poistettu kehikosta. /-moduli sisältää kolme optisesti erotettua binäärituloa (BS, BS2, BACTRL), viisi suojarelemodulien ohjaamaa lähtökosketinta (lähtöreleet A, B, C, D, E) sekä suojarelemoduleille ja ohjausmodulille yhteisen RFlähtökoskettimen (lähtörele F), joka indikoi kennoterminaalin sisäistä vikaa. X/2 X/ X2/2 X2/ X2/0 X/8 X/0 X/9 X2/7 X2/9 X2/8 X2/4 X2/6 X2/5 X2/ X2/3 X2/2 X/7 X/6 X/4 X/3 BACTRL BS BS2 RF SGNAL4 SGNAL3 SGNAL2 SGNAL TRP F E D C B A BACTRL BS BS2 RF SS/U SS2/U SGR/ SS/U2 ARDUE TS/U2 TS2/U2 SGR/8 40 ms TS/U TS2/U SGR/7 SGR/3 40 ms SGR/2 ENA SPTR 6B Kuva 4. /-modulin SPTR 6B lohkokaavio. 8

9 SS/U Ylivirtamodulin >-portaan havahtuminen SS2/U Ylivirtamodulin >>-portaan havahtuminen TS/U Ylivirtamodulin >-portaan laukaisu TS2/U Ylivirtamodulin >>-portaan laukaisu SS/U2 Maasulkumodulin ϕ>-portaan havahtuminen TS/U2 Maasulkumodulin ϕ>-portaan laukaisu TS2/U2 Maasulkumodulin ϕ>>-portaan laukaisu ARDUE Jälleenkytkentä käy-tieto ohjausmodulilta RF tsevalvonta ENA Lähtösignaalien lupa A (TRP) Suojarelemodulien (>, >>, ϕ>, ϕ>>) laukaisulähtö B (SGNAL ) Ylivirtamodulin lopullisen laukaisun hälytyslähtö tai suojarelemodulien laukaisulähtö 2 C (SGNAL 2) Maasulkumodulin lopullisen laukaisun hälytyslähtö tai yleinen hälytyslähtö (>, >>, ϕ>, ϕ>>) D (SGNAL 3) Ylivirtamodulin >- ja >>-portaiden havahtumisten lähtörele E (SGNAL 4) Maasulkumodulin ϕ>-portaan havahtumisen lähtörele F (RF) tsevalvonnan hälytyslähtö BACTRL Maasulkumodulin sinϕ/cosϕ-valinta ulkoisella ohjausjännitteellä BS Suojarelemodulien laukaisujen lukitussignaali BS2 Suojarelemodulien laukaisujen lukitussignaali 2 /-modulissa SPTR 6B on toteutettu kiinteä n. 40 ms:n pituinen viive lähtöreleiden B ja C ohjaukseen. Tämä viive summautuu normaaliin toimintaviiveeseen. Käytettäessä lähtörelettä B toisena laukaisulähtönä kiinteä 40 ms:n viive ohitetaan kytkimellä SGR/7. /-modulille tulevat ja siitä lähtevät signaalit ovat kiinteästi sidoksissa kennoterminaalin korttipaikkoihin. Lähtösignaalit on johdotettu erillisinä jokaiselta korttipaikalta /-modulille. Tämän vuoksi on välttämätöntä sijoittaa pistoyksiköt etusivun kuvan mukaisesti, jotta relemoduliyhdistelmästä piirretty signaalinvaihtokuva vastaisi myös kennoterminaalin fyysistä toimintaa. Jälleenkytkentätoiminnot Jälleenkytkentätoiminnot on integroitu ohjausmoduliin SPT 6D3. Jälleenkytkentäohjelma voi suorittaa enintään viisi peräkkäistä jälleenkytkentää. Kukin jälleenkytkentä voidaan käynnistää kolmella eri kennoterminaalin ylivirta- ja maasulkumodulin antamalla käynnistyssignaalilla (AR, AR2 tai AR3). Jälleenkytkennän käynnistyssignaalit voivat olla joko suojarelemodulien havahtumis- tai laukaisusignaaleja. Tyypillisesti kennoterminaalissa SPAC 53 C yksi käynnistyssignaaleista on varattu ylivirtaelimen ylemmän portaan havahtumis- tai laukaisusignaalille, toinen käynnistyssignaaleista on varattu ylivirtamodulin alemman portaan havahtumis- tai laukaisusignaalille ja kolmas käynnistyssignaaleista on varattu maasulkumodulin alemman portaan havahtumistai laukaisusignaalille. Signaalien ohjelmointimahdollisuudet esitetään jaksossa "Toimimodulien välinen signaalinvaihto". Kun jälleenkytkentöjen käynnistykseen käytetään suojarelemodulien havahtumissignaaleja, voidaan jälleenkytkentöjen käynnistymisiä viivästää erillisillä käynnistysajoilla ei toivottujen jälleenkytkentöjen estämiseksi. Jälleenkytkentöjen jännitteettömät ajat voidaan määritellä erikseen kullekin jälleenkytkennälle. Jälleenkytkentöjen jälkeinen lukitusaika on myös aseteltavissa. Kaksikiskojärjestelmien kahdella katkaisijalla varustettuja kennoja (dupleks) varten jälleenkytkentäohjelma on varustettu dupleks-logiikalla, joka aina avaa molemmat katkaisijat mutta antaa kiinniohjauskäskyn vain sille katkaisijalle, joka viimeiseksi on ohjattu kiinni. 9

10 hjaustoiminnot Yleistä hjausmodulia SPT 6D3 käytetään katkaisijoiden ja erottimien tilatietojen lukemiseen. hjausmoduli indikoi kohteiden tilat paikallisesti valodiodi-indikaattoreiden avulla ja lähettää tiedot eteenpäin asematason järjestelmälle SPA-väylän kautta. hjausmoduli pystyy indikoimaan enintään seitsemän kohteen tilat. hjausmodulilla voidaan ohjata enintään kuut- ta kohdetta, esim. katkaisijaa tai erotinta, kiinni ja auki, joko paikallisilla ohjauspainikkeilla tai SPA-väylän kautta annettavilla ohjauskäskyillä. Tilatietojen lisäksi ohjausmoduli pystyy lukemaan muita binääritietoja, indikoimaan ne paikallisesti ja lähettämään tiedot eteenpäin asematason järjestelmälle. Kennoterminaalille voidaan johdottaa enintään seitsemän binäärisignaalia. Tulokanavat 7 hjausmoduli käyttää tulokanavia 7 katkaisijoiden ja erottimien tilatietojen lukemiseen. Kukin tulokanava koostuu kahdesta binääritulosta. Toista tuloista käytetään auki-tiedon lukemiseen ja toista tuloista kiinni-tiedon lukemiseen. Tämä tarkoittaa, että tilatiedot tulee johdottaa kennoterminaalille nelinapatietoina. hjausmodulin etulevyllä on 4 x 4 kokoinen näyttömatriisi, joka koostuu valodiodeista, joilla ohjattavien kohteiden tilat indikoidaan. Näistä valodiodi-indikaattoreista enintään seitsemän voi olla käytössä samanaikaisesti. Valodiodiindikaattoreiden avulla indikoitava katkaisija/ erotin-yhdistelmä (konfiguraatio) on vapaasti käyttäjän määriteltävissä sovellutuskohteen mukaan. Enintään kuutta niistä kohteista, joiden tilatiedot luetaan tulokanavien 7 kautta, voidaan ohjata. hjaukset suoritetaan PEN 6- ja CLSE 6-lähtöjen avulla. Tulokanavat 8 4 ja 5 7 hjausmodulilla voidaan edellisten lisäksi lukea seitsemää ulkoista ja kolmea sisäistä binääritietoa. Ulkoiset viestit, kanavat 8 4, voivat olla erillisiä kennosta johdotettuja kosketinviestejä ja sisäiset viestit, kanavat 5 7, ovat suojarelemodulien havahtumis- ja laukaisutietoja. Kanaville 5 7 tuodut sisäiset viestit esitetään jaksossa "Toimimodulien välinen signaalinvaihto". Kanavien 8 7 toimintamuoto voidaan ohjelmoida siten että kanava aktivoituu joko tulosignaalin ollessa päällä, esim. sulkeutuvan koskettimen ohjaamana, tai sen ollessa poissa, esim. avautuvan koskettimen ohjaamana. Ulkoisten tulokanavien 8 3 tilat indikoidaan valodiodein ohjausmodulin etulevyllä. Punainen valodiodi palaa tulokanavan ollessa aktivoituna. Tulokanavien 8 3 aktivoitumiset voidaan kanavakohtaisesti ohjelmoida jäämään muistiin, jolloin aktivoitunutta tulokanavaa vastaava valodiodi sammuu vasta kuittauksesta. Kuittaus tapahtuu paikallisesti painamalla samanaikaisesti STEP- ja SELECT-painikkeita tai kaukokäytön avulla antamalla parametrille S5 arvo 0 tai. Tulokanavia 8 7 voidaan käyttää lähtöjen PEN 6, CLSE 6 sekä lähtöjen SGNAL5 ja SGNAL6 ohjaamiseen. Kun tulokanava aktivoituu lähettää tehtävään ohjelmoitu PEN- tai CLSE-lähtö ohjauspulssin. SGNAL-lähdöt ovat aktivoituneina niin kauan, kuin niitä ohjaavat tulokanavat ovat aktivoituina. hjausmodulin SPT 6D3 tulokanava 7 ei ole käytössä kennoterminaalissa SPAC 53C. Lukitukset hjausmoduli sisältää kennokohtaisen lukituslogiikan, joka on vapaasti käyttäjän ohjelmoitavissa. Lukitusohjelmaa kirjoittaessaan käyttäjä määrittelee, missä tilanteissa ohjattavan kohteen ohjaus on sallittu. Kun auki- tai kiinniohjauskäsky annetaan, tarkistaa lukitusohjelma tilanteen ja joko antaa luvan ohjaukselle tai estää ohjauksen. Lukitukset voidaan ohjelmoida riippuvaisiksi nelinapatulokanavien 7 ja tulokanavien 8 7 tiloista. Lukitukset eivät vaikuta kennoterminaalin suojarelemodulien laukaisujen toteutukseen. Lähdön ehdollinen automaattiohjaus 0 Normaalisti lähtöjä PEN 6 ja CLSE 6 ohjataan antamalla auki- tai kiinniohjauskäskyjä joko paikallisesti painikkeilla tai sarjaväylän kautta. Käytettäessä lähdön ehdollista automaattiohjausta voidaan kaikkia lähtöjä, eli PEN 6, CLSE 6, SGNAL5 ja SGNAL6 ohjata ilman auki- tai kiinniohjauskäskyä. Lähdöt aktivoituvat ohjelmoidun logiikan ja tulokanavien 7 ja 8 7 tilojen mukaan.

11 Mittaustoiminnot hjausmoduli SPT 6D3, ylivirtamoduli SPCJ 3C3 ja maasulkumoduli SPCS 3C4 mittaavat analogisia tulosignaaleja. Ylivirtamoduli SPCJ 3C3 mittaa kolmea vaihevirtaa. Virtatiedot esitetään paikallisesti ylivirtamodulin näytössä ja voidaan lähettää ylemmille järjestelmätasoille SPA-väylän kautta. Suunnattu maasulkumoduli SPCS 3C4 mittaa kolmea analogista signaalia; nollavirtaa 0, nollajännitettä U 0 sekä virtaa j, joka on resistiivinen tai reaktiivinen komponentti nollavirrasta. Modulin mittaamat kolme analogiasignaalia esitetään paikallisesti maasulkumodulin näytössä ja voidaan lähettää ylemmille järjestelmätasoille SPA-väylän kautta. Suojarelemodulit rekisteröivät myös mittaamiensa analogiasignaalien vikatilanteen arvot. Ylivirta- ja maasulkumoduli näyttävät aina mittaustietonsa kennoterminaalin nimellisvirtojen ja nimellisjännitteiden kerrannaisina. hjausmodulissa on vakiona pulssilaskuritulo energiapulssien laskemiseksi. Pystyäkseen mittaamaan analogisia viestejä ohjausmoduli vaatii optiona hankittavan mittausmodulin SPTM 8A, SPTM 6A2 tai SPTM 6A3. Käytettäessä mittausmodulia SPTM 8A ohjausmoduli voi mitata kolmea vaihevirtaa ja kolmea pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan matuloja ja ulkoisia tehon mitta-arvonmuuntimia käyttäen. Käytettäessä mittausmodulia SPTM 6A2 ohjausmoduli mittaa kolmea vaihevirtaa ja kolmea pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan käyttäen Aron-kytkentää ja modulin sisäisiä virta- ja jännitetietoja. Käytettäessä mittausmodulia SPTM 6A3 ohjausmoduli mittaa kolmea vaihevirtaa ja kolmea pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan käyttämällä yhtä modulin sisäistä jännite- ja kahta virtatietoa. Käytettävä jännite ja sitä vastaavat virrat ovat ohjelmoitavissa kytkimillä. hjausmoduliin voidaan ohjelmoida sovellutuksen ensiövirta- ja ensiöjännitemuuntajien muuntosuhteet. Näiden tietojen avulla ohjausmoduli voi laskea virtojen, jännitteiden ja tehojen todelliset ensiöarvot. Jos tehonmittaukseen käytetään ma-tuloja, voidaan ma-viestit skaalata todellisiksi MW- ja MVar-arvoiksi. Näin saadut todelliset ensiöarvot voidaan esittää paikallisesti näytössä ja lähettää ylemmälle järjestelmätasolle SPA-väylän kautta. Pätöenergia voidaan mitata kahdella tavalla; laskemalla arvo mitatun tehon perusteella, jolloin tarvitaan mittausmoduli SPTM 8A, SPTM 6A2 tai SPTM 6A3 tai käyttämällä tulokanavaa pulssilaskuritulona, jolloin erillistä mittausmodulia ei tarvita. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan pulssilähdöllä varustettu energiamittari. Kummassakin tapauksessa energia-arvot voidaan esittää paikallisesti näytössä tai lähettää ylemmälle järjestelmätasolle SPA-väylän kautta. Sarjaliikenne Kennoterminaalilla on kaksi sarjaliikenneporttia, yksi etulevyllä ja toinen takalevyllä. Etulevyn 9-napaista RS 232-porttia käytetään katkaisija/erotin-konfiguraation, kennokohtaisen lukituslogiikan ja muiden ohjausmodulin parametrien ohjelmointiin PC:n avulla. Takalevyn 9-napaista RS485-porttia käytetään kennoterminaalin liittämiseen SPA-väylään. Liitäntään käytetään väyläliitäntämodulia SPA- ZC 7_ tai SPA-ZC 2_. Apuenergiansyöttö Luotettavan toiminnan takaamiseksi kaikissa tilanteissa kennoterminaali vaatii varmennetun apuenergiansyötön. Kennoterminaalin sisäinen syöttömoduli SPGU muodostaa yksikön suojausmodulien, ohjausmodulin ja tulo/lähtömodulien tarvitsemat jännitteet. Syöttöyksikkö on muuntajakytkentäinen, t.s. galvaanisesti erottava, takaisinkytketty tasajännitemuuttaja. Syöttömodulin ensiöpuolta suojaa sulake F, joka sijaitsee modulin piirikortilla. Sulakekoko on A (hidas). Etulevyn vihreä merkkivalo U aux palaa syöttömodulin ollessa toiminnassa. Syöttömoduleita on saatavissa kaksi versiota. Molempien syöttömodulien toisioarvot ovat samat, mutta syöttöjännitealueet poikkeavat. Syöttöjännitealueet on merkitty kennoterminaalin järjestelmäetulevyyn.

12 Asennus- ja mittapiirrokset Kennoterminaali SPAC 53 C on suunniteltu asennettavaksi vakioituun 9 tuuman telineeseen tai kaappiin.terminaali kiinnitetään 9 tuuman kehikkoon neljällä ruuvilla. Asennussyvyyttä voidaan pienentää 40 mm käyttämällä korotuskehystä SPA-ZX 9. Kun kennoterminaali asennetaan oveen, tulisi oven rakennetta tarvittaessa vahvistaa tukemalla sisäpuolelta " (482,6) 57, 32,5 7, x ø8 Aukotus 57,±0,5 33± 448 ± 465 ±0,5 Kuva 5. Kennoterminaalin SPAC 53 C asennus- ja mittapiirrokset. 2

13 Liitäntäkaavio L A N L3 Ι ΙΙ da dn Ι - ( ( ( ( L L2 L3 X/ X/2 P P2 S S2 X0/ X0/2 X0/3 X0/4 X0/5 X0/6 X0/7 X0/8 X0/9 X0/25 X0/26 X0/27 X0/28 X0/29 X0/30 X0/3 X0/4 X0/5 X0/6 X0/7 X0/8 X0/9 X0/20 X0/2 X3/7 X3/8 X3/6 X4/7 X4/8 X4/6 X3/0 X3/9 X4/0 X4/9 X5/0 X5/9 X3/2 X3/3 X3/4 X3/5 X3/ X4/2 X4/3 X4/4 X4/5 X4/ X5/2 X5/3 X5/4 X5/5 X5/ X5/7 X5/8 X5/6 X/2 X/ A 5A 5A A A 5A 5A A 00V 0V 00V 0V 00V 0V 00V 0V L L2 L3 o Uo U2 U23 U3 U NPUT8 NPUT/ NPUT2/ NPUT2/ NPUT3/ NPUT3/ NPUT4/ - U0 U 3> 3>> U2 Uo sinϕ cos ϕ ϕ > ϕ >> NPUT9 U3 NPUT0 (ARNH) U4 NPUT -> (E) <-> NPUT2 NPUT3 NPUT4 NPUT/ NPUT4/ NPUT5/ NPUT5/ NPUT6/ NPUT6/ NPUT7/ NPUT7/ BACTRL BS A TRP B SGNAL C SGNAL 2 D SGNAL 3 E SGNAL 4 F RF PEN CLSE PEN 2 CLSE 2 PEN 3 CLSE 3 PEN 4 CLSE 4 PEN 5 CLSE 5 PEN 6 CLSE 6 SGNAL 5 SGNAL 6 SERAL BUS RS 485 X/4 X/3 X/7 X/6 X2/ X2/3 X2/2 X2/4 X2/6 X2/5 X2/7 X2/9 X2/8 X/8 X/0 X/9 X3/ X3/2 X3/3 X3/4 X3/5 X3/6 X3/7 X3/8 X4/ X4/2 X4/3 X4/4 X4/5 X4/6 X4/7 X4/8 X5/ X5/2 X5/3 X5/4 X5/5 X5/6 X5/7 X5/8 X6/ X6/2 X6/3 X6/4 SPA-ZC Rx Tx X2/2 X2/ X2/0 BS2 SERAL BUS RS 232 RS 232 X6/7 X6/8 X6/9 X6/0 P Q U5 SPAC 53 C SPAC 63 C U6, U7, U8, U9 Kuva 6. Kennoterminaalin SPAC 53 C liitäntäkaavio. Toimimoduli U5 on optio. 3

14 Tulo- ja lähtöliittimien erittely Liitin- Liitin- Toiminto ryhmä väli X0-2 Vaihevirta L (5 A). Ylivirtasuoja ja mittaus -3 Vaihevirta L ( A). Ylivirtasuoja ja mittaus 4-5 Vaihevirta L2 (5 A). Ylivirtasuoja ja mittaus 4-6 Vaihevirta L2 ( A). Ylivirtasuoja ja mittaus 7-8 Vaihevirta L3 (5 A). Ylivirtasuoja ja mittaus 7-9 Vaihevirta L3 ( A). Ylivirtasuoja ja mittaus 3-4 Pääjännite U 2 (00 V). Mittaus 3-5 Pääjännite U 2 (0 V). Mittaus 6-7 Pääjännite U 23 (00 V). Mittaus 6-8 Pääjännite U 23 (0 V). Mittaus 9-20 Pääjännite U 3 (00 V). Mittaus 9-2 Pääjännite U 3 (0 V). Mittaus Nollavirta 0 (5 A). Maasulkusuoja Nollavirta 0 ( A). Maasulkusuoja Nollajännite U 0 (00 V). Maasulkusuoja Nollajännite U 0 (0 V). Maasulkusuoja X -2 Apujännitesyöttö. Tasajännitteen positiivinen napa kytketään liittimeen 3-4 Suojarelemodulien (>, >>, ϕ>, ϕ>>) laukaisulähtö (TRP) 6-7 "Lopullinen laukaisu ylivirrasta; >, >>" -hälytys tai laukaisulähtö 2 (SGNAL) tsevalvonnan (RF) hälytyslähtö. Normaalitilassa kosketinväli 8-9 on sulkeutunut. Kun apujännite katoaa tai sisäinen vika havaitaan sulkeutuu kosketinväli Maasulkumodulin U2 sinϕ/cosϕ-valinta (BACTRL) X2-2-3 Lopullinen laukaisu maasulusta; ϕ>, ϕ>>" -hälytys tai "Yleinen suojauslaukaisu: >, >>, ϕ>, ϕ>>" -hälytys (SGNAL2) Ylivirtamodulin havahtumissignaalit (>, >>) (SGNAL3) Maasulkumodulin havahtumissignaali (ϕ>) (SGNAL4) 0- Ulkoinen suojauksen lukitussignaali 2 (BS2) -2 Ulkoinen suojauksen lukitussignaali (BS) X3-2 hjausmodulin tulokanava, auki-tila (NPUT/). Kun esim. katkaisija on auki, tulee tulon olla jännitteinen -3 hjausmodulin tulokanava, kiinni-tila (NPUT/). Kun esim. katkaisija on kiinni, tulee tulon olla jännitteinen -4 hjausmodulin tulokanava 2, auki-tila (NPUT2/) -5 hjausmodulin tulokanava 2, kiinni-tila (NPUT2/) 6-7 hjausmodulin tulokanava 8 (NPUT8) 6-8 hjausmodulin tulokanava 9 (NPUT9) 9-0 hjausmodulin tulokanava 2 (NPUT2) -2 hjausmodulin auki-lähtö (PEN) 3-4 hjausmodulin kiinni-lähtö (CLSE) 5-6 hjausmodulin auki-lähtö 2 (PEN2) 7-8 hjausmodulin kiinni-lähtö 2 (CLSE2) 4

15 Liitin- Liitin- Toiminto ryhmä väli X4-2 hjausmodulin tulokanava 3, auki-tila (NPUT3/) -3 hjausmodulin tulokanava 3, kiinni-tila (NPUT3/) -4 hjausmodulin tulokanava 4, auki-tila (NPUT4/) -5 hjausmodulin tulokanava 4, kiinni-tila (NPUT4/) 6-7 hjausmodulin tulokanava 0 (NPUT0) tai ulkoinen jälleenkytkennän estotieto (ARNH) 6-8 hjausmodulin tulokanava (NPUT) tai energiapulssilaskuritulo 9-0 hjausmodulin tulokanava 3 (NPUT3) -2 hjausmodulin auki-lähtö 3 (PEN3) 3-4 hjausmodulin kiinni-lähtö 3 (CLSE3) 5-6 hjausmodulin auki-lähtö 4 (PEN4) 7-8 hjausmodulin kiinni-lähtö 4 (CLSE4) X5-2 hjausmodulin tulokanava 5, auki-tila (NPUT5/) -3 hjausmodulin tulokanava 5, kiinni-tila (NPUT5/) -4 hjausmodulin tulokanava 6, auki-tila (NPUT6/) -5 hjausmodulin tulokanava 6, kiinni-tila (NPUT6/) 6-7 hjausmodulin tulokanava 7, auki-tila (NPUT7/) 6-8 hjausmodulin tulokanava 7, kiinni-tila (NPUT7/) 9-0 hjausmodulin tulokanava 4 (NPUT4) tai ulkoinen jälleenkytkennän käynnistyssignaalin tieto, ei valodiodi-indikointia -2 hjausmodulin auki-lähtö 5 (PEN5) 3-4 hjausmodulin kiinni-lähtö 5 (CLSE5) 5-6 hjausmodulin auki-lähtö 6 (PEN6) 7-8 hjausmodulin kiinni-lähtö 6 (CLSE6) X6-2 hjausmodulin signaalilähtö 5 (SGNAL5) 3-4 hjausmodulin signaalilähtö 6 (SGNAL6) 5-6 Ei käytössä 7-8 ma-tulo (käytetään vain mittausmodulin SPTM 8A yhteydessä) 9-0 ma-tulo 2 (käytetään vain mittausmodulin SPTM 8A yhteydessä) Suojamaa kytketään omaan ruuviinsa takalevyllä. Liitäntäruuvi on merkitty maadoitusmerkillä. Yllä mainitut kanavanumerot ovat samat kuin ne, joita käytetään ohjausmodulia SPT 6D3 ohjelmoitaessa. hjausmodulia ohjelmoitaessa käytetään lähdöistä seuraavia koodeja: Lähtö Liitinnumerot Lukitusohjelman ja Lähdön ehdollisen autokonfiguraation lähtökoodi maattiohjauksen lähtökoodi PEN X3/ CLSE X3/ PEN2 X3/ CLSE2 X3/ PEN3 X4/ CLSE3 X4/ PEN4 X4/ CLSE4 X4/ PEN5 X5/ CLSE5 X5/ PEN6 X5/ CLSE6 X5/ SGNAL5 X6/ SGNAL6 X6/ Huom! Kohdetta auki- tai kiinniohjattaessa, lähdöt PEN ja CLSE, PEN2 ja CLSE2 jne. muodostavat aina pareja. Esim. jos PEN- lähtöä käytetään kohteen aukiohjaamiseen tulee CLSE-lähtöä käyttää saman kohteen kiinniohjaamiseen. 5

16 Kennoterminaalin oletusasetteluja voidaan käyttöönoton yhteydessä joutua muuttamaan. Kuvassa 7 esitetään miten kennoterminaalin tuloja lähtösignaaleja voidaan ohjelmoida toivottujen toimintojen aikaansaamiseksi kyseessä olevalle sovellutuskohteelle. L,L2,L3 U2,U23,U3 o Uo BS BS2 BACTRL CLSE 6 CHANNELS 8 4 CHANNELS 7 P (ma) Q (ma2) SPTM (U5) E CH. AR3 AR2 AR CHANNEL 6 CHANNEL 5 Toimimodulien välinen signaalinvaihto ~/- U cosϕ U sinϕ SPTM 6A_ /U SPTM 8A SPT 6D3 (U4) PEN 6 ARDUE SGNAL 5,6 PEN 6 CLSE 6 ARSTART CH. 4 ARNH CH. 0 -> SGNAL 5,6 SGB SGB sin ϕ cosϕ U ϕ >> P QE SPTR 4D_ (U7...U9) ϕ > t>> t> SPCS 3C4 (U2) > >> SPCJ 3C3 t> t>> (U) SS TS SS2 TS2 SS TS SS2 TS2 SGR/ SGR/3 SGR/8 & SGR/2 ARNH 40 ms SGR/7 40 ms SPTR 6B (U6) D B E C A SGNAL3 SGNAL SGNAL4 SGNAL2 TRP Kuva 7. Kennoterminaalin SPAC 53 C toimimodulien välinen signaalinvaihto. hjausmodulin SPT 6D3 tulokanava 7 ei ole käytössä kennoterminaalissa SPAC 53 C. 6

17 sa suojarelemodulien havahtumis- ja laukaisusignaaleista on kiinteästi kytketty lähtöihin, kun taas osa signaaleista johdetaan kytkinryhmän SGR kautta. Kytkinryhmä sijaitsee /-modulin SPTR 6B etureunalla. Kytkimet asetellaan järjestelmäetulevyn aukon läpi. SGR-kytkinryhmän kytkimillä voidaan valita seuraavat toiminnot: Kytkin Toiminto letusarvo SGR/ Johtaa >-portaan havahtumissignaalin lähdölle SGNAL3 SGR/2 Johtaa >- ja >>-portaiden laukaisusignaalit lähdölle SGNAL SGR/3 Johtaa ϕ>-portaan laukaisusignaalin lähtöön TRP SGR/4 Ei tehtävää SPAC 53 C:ssä. Tulee olla asennossa 0. 0 SGR/5 Ei tehtävää SPAC 53 C:ssä. Tulee olla asennossa 0. 0 SGR/6 Ei tehtävää SPAC 53 C:ssä. Tulee olla asennossa 0. 0 SGR/7 Johtaa kaikki TRP-lähtöön johdetut signaalit SGNAL-lähtöön 0 SGR/8 Johtaa kaikki TRP-lähtöön johdetut signaalit SGNAL2-lähtöön 0 Huom! Kytkin SGR/3: Jos tämä kytkin on jätetty auki ja ϕ>-porras laukaisee, ohjaa laukaisusignaali lähtöä SGNAL 2 ja antaa sisäisen jälleenkytkentöjen estotiedon. Näin saadaan maasulkusuojan alemmalle portaalle n.s. ainoastaan hälyttävä toiminta maasulussa. Kytkin SGR/7: Sulkemalla tämä kytkin voidaan SGNAL-lähtöä käyttää toisena laukaisulähtönä, esim. sovelluksissa, joissa on kaksi katkaisijaa. Kytkin SGR/8: Sulkemalla tämä kytkin voidaan SGNAL2-lähtöä käyttää yleishälytyslähtönä suojarelemodulien laukaistessa, eritoten silloin kun SGNAL-lähtöä käytetään toisena laukaisulähtönä. SGNAL- ja SGNAL2-lähtöjen toimintaa viivästetään 40 ms, kun niitä käytetään hälytykseen ylivirtamodulin ja maasulkumodulin toimittua. Viiveellä estetään tarpeettomat hälytykset, kun jälleenkytkennät käynnistetään suojarelemodulien laukaisusta. Kun jälleenkytkentä on käynnistynyt, "jälleenkytkentä käy"-signaali (ARDUE) lukitsee SGNAL- ja SGNAL2-lähdöt. 7

18 Ylivirtamodulin ja maasulkumodulin piirilevyillä olevilla SGB-kytkinryhmillä ohjataan suojarelemodulien havahtumissignaalit jälleenkytkentöjen käynnistyslinjoille. SGB-kytkinryhmän kytkimillä ohjataan myös ulkoa tulevat lukitustiedot suojarelemoduleille. Ylivirtamodulin SPCJ 3C3 piirilevyllä olevalla kytkinryhmällä SGB voidaan valita seuraavat toiminnot: Kytkin Toiminto letusarvo SGB/ SGB/2 SGB/3 hjaa >-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR2. Linjaa AR2 käytetään tyypillisesti ylivirtamodulin alemman portaan pyytämien jälleenkytkentöjen käynnistyslinjana hjaa >>-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR2. 0 hjaa >>-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR. Linjaa AR käytetään tyypillisesti ylivirtamodulin ylemmän portaan pyytämien jälleenkytkentöjen käynnistyslinjana SGB/4 Muodostaa BS-lukitustulotiedosta >-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/5 Muodostaa BS-lukitustulotiedosta >>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/6 Muodostaa BS2-lukitustulotiedosta >-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/7 Muodostaa BS2-lukitustulotiedosta >>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/8 Ei käytössä SPAC 53 C:ssä. Tulee olla asennossa 0 0 Huom! Kytkimistä SGB/2 ja SBG/3 vain toinen kerrallaan saa olla asennossa. 8

19 Maasulkumodulin SPCS 3C4 piirilevyllä olevalla kytkinryhmällä SGB voidaan valita seuraavat toiminnot: Kytkin Toiminto letusarvo SGB/ SGB/2 SGB/3 hjaa ϕ>-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR3. Linjaa AR3 käytetään tyypillisesti maasulkumodulin alemman portaan pyytämien jälleenkytkentöjen käynnistyslinjana hjaa ϕ>>-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR3. 0 hjaa ϕ>>-portaan havahtumistiedon jälleenkytkentöjen käynnistyslinjalle AR 0 SGB/4 Muodostaa BS-lukitustulotiedosta ϕ>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/5 Muodostaa BS-lukitustulotiedosta ϕ>>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/6 Muodostaa BS2-lukitustulotiedosta ϕ>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/7 Muodostaa BS2-lukitustulotiedosta ϕ>>-portaan laukaisun lukitustiedon 0 SGB/8 Ei käytössä SPAC 53 C:ssä. Tulee olla asennossa 0 0 Huom! Kytkimistä SGB/2 ja SBG/3 vain toinen kerrallaan saa olla asennossa. 9

20 Liittimet ja johdotus Kaikki ulkoiset liitännät suoritetaan takalevyn liitinrimoille. Liitinrima X0 koostuu kiinteistä ruuviliittimistä, jotka on kiinnitetty mittaustulomoduliin. Liitinrimat X X6 ovat irroitettavia ruuviliittimin varustettuja moninapaliittimiä. rroitettavien liitinrimojen koiraspuolet on kiinnitetty emolevyyn. Naaraspuolet tarvikkeineen kuuluvat kennoterminaalin toimitukseen. Liittimien naarasosan ja koirasosan yhdessäpysyvyys voidaan varmistaa kiinnitystarvikkein ja ruuvein. Mittaustiedot tuodaan liitinrimalle X0. Kuhunkin ruuviliittimeen voidaan kytkeä yksi enintään 4 mm 2 tai kaksi maks. 2,5 mm 2 johdinta. Suojamaa kytketään maadoitusmerkillä varustettuun liittimeen. Suojarelemodulien tulevat ja lähtevät binääritiedot kytketään moninapaliittimiin X ja X2. Lisäksi kennoterminaalin apujännite kytketään liitinrimalle X. Muut binääritiedot, ma-viestit, ja lähtötiedot kytketään moninapaliittimiin X3 X6. Kuhunkin ruuviliittimeen voidaan kytkeä yksi maks.,5 mm 2 tai kaksi maks. 0,75 mm 2 johdinta. Kennoterminaalin takalevyllä on lisäksi RS 485 sarjaportti (Rx/Tx), jonka kautta kennoterminaali liitetään SPA-väylään. Väylän liittämiseen käytetään joko väyläliitäntämodulia SPA-ZC 7_ tai SPA-ZC 2_. Väyläliitäntämoduli SPA-ZC 2_ kytketään takalevyn 9-napaiseen D-tyypin pienoisliittimeen ja kiinnitetään takalevyyn ruuveilla. Väyläliitäntämoduli SPA-ZC7_ kytketään kennoterminaaliin toimitukseen kuuluvalla kaapelilla. SPA-ZC 7_ kiinnitetään ruuveilla esimerkiksi kojeistokaapin seinään. Toinen takalevyn 9-napaisista D-tyypin pienoisliittimistä, joka on merkitty NTERLCK, on varattu tulevaisuuden tarpeita varten. X6 X5 X4 X Rx Tx X X NTERLCK Kuva 8. Kennoterminaali SPAC 53 C takaa katsottuna. 20

21 Käyttöönotto Käyttöönotto tulee suorittaa seuraavien ohjeiden ja neuvojen mukaan. Tarkistukset ja 2 tulee suorittaa ennenkuin apujännite kytketään päälle.. Binääritulojen ohjausjännitealue Tarkista tulojen jännitealue, ennenkuin tulokanaville 4 kytketään ohjausjännite. Jännitealue, U aux, on merkitty kennoterminaalin järjestelmäetulevyyn. Katso myös jakso "Tekniset tiedot". 2. Syöttöjännite Tarkista syöttömodulin tulojännitealue, ennenkuin syöttöjännite kytketään päälle. Syöttöjännitealue, U aux, on merkitty kennoterminaalin järjestelmäetulevyyn. Katso myös jakso "Tekniset tiedot". 3. hjausmodulin ohjelmointi Kaikille parametreille on tallennettu oletusarvot EEPRM-muistiin tehdaskoestuksen yhteydessä. Kaikki oletusarvot selitetään ohjausmodulin SPT 6D3 käyttöohjeessa. Jos parametrien oletusarvot eivät sovi, voidaan seuraavat parametrit asetella: - Konfigurointi; käyttäjän määrittelemä konfiguraatio - Lukitus; käyttäjän määrittelemät lukitukset - PEN- ja CLSE-lähdöt; pulssinpituus - Jälleenkytkentä; jälleenkytkennät, jännitteettömät ajat, lukitusajat, käynnistysviive - Mittaukset; ensiövirta- ja -jännitemuuntajien muuntosuhteet, pätö- ja loistehonmittauksen asettelut, energianmittauksen asettelut - Tulokanavat 8 7; polariteetit, lähdön aktivoinnin asettelut - tapahtumaraportointi; tapahtumapeite, tapahtumaraportoinnin viiveet Parametrien asettelut voidaan tehdä etulevyn RS 232-portin kautta tai takalevyn RS 485- portin kautta käyttäen SPA-protokollaa. Asetteluohjeet annetaan ohjausmodulin SPT 6D3 käyttöohjeessa. 4. Ylivirtamodulin ja maasulkumodulin asettelut Tehdaskoestuksen yhteydessä kaikki ylivirta- ja maasulkusuojaukseen kuuluvat SGB-kytkimet on aseteltu oletusasentoon, katso jakso "Toimimodulien välinen signaalinvaihto". Käytettäessä jälleenkytkentöjä tai suojarelemodulien ulkoisia lukituksia tulee ylivirtamodulin SPCJ 3C3 ja maasulkumodulin SPCS 3C4 kytkinryhmien SGB kytkinten asennot tarkistaa. Tehdaskoestuksen yhteydessä suojarelemodulien asettelunupit käännetään keskiasentoon ja kaikki etulevyn SG-kytkimet käännetään asentoon 0. Suojarelemodulien etulevyjen kytkinryhmien kytkinten tarkat toiminnot selostetaan ylivirtarelemodulin SPCJ 3C3 ja maasulkurelemodulin SPCS 3C4 käyttöohjeissa. 2

22 Sovellutuksia Kuvassa 9 on esimerkki, miten syöttöaseman suojaus sekä ohjaustoiminnat voidaan toteuttaa SPAC 53 C ja SPAC 533 C kennoterminaaleilla. Selvyyden vuoksi kaukokäytön liityntä ja muut suojareleet on jätetty pois kuvasta. 3 Ι > 3 Ι >> Ι SPAC 533 C Ο Ι 3 Ι > 3 Ι >> Ο Ι SPAC 53 C3 (Esimerkki 5) 3 Ι > 3 Ι >> Ι 3 Ι > 3 Ι >> Ι 3 Ι > 3 Ι >> Ι U 0 U 0 U 0 Ο Ι Ο Ι Ο Ι Ο Ι Ο Ι SPAC 53 C (Esimerkit, 2 ja 3) SPAC 53 C (Esimerkit, 2 ja 3) SPAC 53 C (Esimerkki 4) Kuva 9. Syöttöaseman suojaus ja ohjaus SPAC 530-sarjan kennoterminaaleilla. Muut suojareleet on jätetty piirtämättä samoin liityntä kaukokäyttöön. Johtolähtöjen suojaus ja katkaisijoiden ohjaus on kuvan 9 esimerkissä toteutettu kennoterminaalilla SPAC 53 C. Versio SPAC 53 C on täydellisesti kalustettu yksikkö, joka sisältää ylivirta- ja oikosulkusuojan, suunnatun maasulkusuojan ja ohjausmodulin. Syöttökentän ja kiskoston suojaukseen ja katkaisijoiden ohjaukseen on käytetty kennoterminaalia SPAC 53 C3. Tämä versio sisältää kolmivaiheisen ylivirtamodulin ja ohjausmodulin. Kiskostosuojien toiminta lukitaan lähtevien johtojen ylivirtamodulien havahtumissignaaleilla. Syöttömuuntajan yläjännitepuolen suojaus ja katkaisijan ohjaus on toteutettu kennoterminaalilla SPAC 533 C, johon kuuluvat kaksiportaiset ylivirta- ja maasulkusuojat, yliaaltosalpamoduli sekä ohjausmoduli. Alajännitepuolen ylivirtamoduli lukitsee havahtuessaan yläjännitepuolen ylivirtamodulin ylemmän virtaportaan. Samoja SPAC 530-sarjan kennoterminaaleja voidaan käyttää sekä yhden että kahden katkaisijan järjestelmissä. Esimerkeissä 5 on kuvattu erilaisia suojaustapoja ja -tilanteita yhden katkaisijan järjestelmässä. Perustilanne kaksoiskatkaisijajärjestelmästä on esitetty esimerkissä 6. Kaksoiskatkaisijajärjestelmässä kennoterminaalin SPAC 53 C toiminta eroaa yhden katkaisijan järjestelmästä lähinnä joidenkin kosketintoimintojen osalta. 22

23 Esimerkki. Kennoterminaali SPAC 53 C lähtevän johdon suojana yhden katkaisijan järjestelmässä L A N da L3 dn Ι ΙΙ Ι - ( ( ( ( L L2 L3 X/ X/2 P P2 S S2 X0/ X0/2 X0/3 X0/4 X0/5 X0/6 X0/7 X0/8 X0/9 X0/25 X0/26 X0/27 X0/28 X0/29 X0/30 X0/3 X0/4 X0/5 X0/6 X0/7 X0/8 X0/9 X0/20 X0/2 X3/7 X3/8 X3/6 X4/7 X4/8 X4/6 X3/0 X3/9 X4/0 X4/9 X5/0 X5/9 X3/2 X3/3 X3/4 X3/5 X3/ X4/2 X4/3 X4/4 X4/5 X4/ X5/2 X5/3 X5/4 X5/5 X5/ X5/7 X5/8 X5/6 X/2 X/ A 5A A 5A A 5A 5A A 00V 0V 00V 0V 00V 0V 00V 0V L L2 L3 o Uo U2 U23 NPUT/ NPUT2/ NPUT2/ NPUT3/ NPUT3/ NPUT4/ U 3> 3>> U2 U3 Uo sinϕ U cos ϕ NPUT8 ϕ > ϕ >> NPUT9 U3 NPUT0 (ARNH) U4 NPUT -> (E) <-> NPUT2 NPUT3 NPUT4 NPUT/ NPUT4/ NPUT5/ NPUT5/ NPUT6/ NPUT6/ NPUT7/ NPUT7/ BACTRL BS - U0 A TRP B SGNAL C SGNAL 2 D SGNAL 3 E SGNAL 4 F RF PEN CLSE PEN 2 CLSE 2 PEN 3 CLSE 3 PEN 4 CLSE 4 PEN 5 CLSE 5 PEN 6 CLSE 6 SGNAL 5 SGNAL 6 SERAL BUS X/4 X/3 X/7 X/6 X2/ X2/3 X2/2 X2/4 X2/6 X2/5 X2/7 X2/9 X2/8 X/8 X/0 X/9 X3/ X3/2 X3/3 X3/4 X3/5 X3/6 X3/7 X3/8 X4/ X4/2 X4/3 X4/4 X4/5 X4/6 X4/7 X4/8 X5/ X5/2 X5/3 X5/4 X5/5 X5/6 X5/7 X5/8 X6/ X6/2 X6/3 X6/4 SPA-ZC 7 ) Rx Tx X2/2 X2/ X2/0 BS2 ) Lukitus syöttökentän ylivirtamodulille X6/7 X6/8 X6/9 X6/0 P Q U5 SPAC 53 C U6, U7, U8, U9 Kuva 0. SPAC 53 C lähtevän johdon suojana, maasulkusuojaus laukaiseva. 23

24 Mittaavien yksiköiden sekä ohjausyksikön etukilvessä olevat kytkinryhmät SG voidaan kuvan 0 esimerkissä ohjelmoida seuraavan taulukon mukaisesti. Kytkin SG/SPCJ 3C3 SG/SPCS 3C4 SG/SPT 6D3 } 0 t> = s 0 ϕ>> myötäsuunt. 0 lukitukset toim JK:t käytössä 3 0 vakioaikatoiminta } sinϕ, käsivalinta 4 0 ei itsepitoa 0 ei itsepitoa 5 0 >> ei kaksinkert. t> =...0 s 6 0 >> = x n 0 ϕ>> = % x n } t>> = s } U 0 = 0 % x U n Tarkistussumma = 0 Tarkistussumma = 48 Mittaavien yksiköiden piirilevyillä olevat SGBkytkimet ja /-modulin SPTR 6B etureunalla sijaitsevat SGR-kytkimet asetellaan seuraavalla tavalla. Kytkin SGB/SPCJ 3C3 SGB/SPCS 3C4 SGR > hav. AR2:een ϕ> hav. AR3:een 0 > hav. ei SGNAL3:lle 2 0 >> hav. ei AR2:een 0 ϕ>> hav. ei AR3:een > ja >> lauk. SGNAL:lle 3 >> hav. AR:een 0 ϕ>> hav. ei AR:een ϕ> lauk. TRP-lähdölle 4 0 luk. BS ei t>:aan 0 luk. BS ei t>:aan 0 ei käytössä 5 0 luk. BS ei t>>:aan 0 luk. BS ei t>>:aan 0 ei käytössä 6 0 luk. BS2 ei t>:aan 0 luk. BS2 ei t>:aan 0 ei käytössä 7 0 luk. BS2 ei t>>:aan 0 luk. BS2 ei t>>:aan 0 TRP-sign. ei SGNAL:lle 8 0 ei käytössä 0 ei käytössä 0 TRP-sign. ei SGNAL2:lle Yllä esitetyillä kytkinten SGB ja SGR asetteluilla kennoterminaalin SPAC 53 C lähtö- koskettimilla on seuraavan taulukon mukaiset toiminnat. Kosketin X/3-4 X/6-7 X2/-2-3 X2/4-5-6 X2/7-8-9 X/8-9-0 X3/-2 X3/3-4 Toiminta Katkaisija auki (>, >>, ϕ>, ϕ>>,) Hälytys lopullisesta laukaisusta (> ja >>) Hälytys lopullisesta laukaisusta ( ϕ> ja ϕ>>) >> havahtuminen ja lukitus syöttökentän ylivirtayksiköille ϕ> havahtuminen tsevalvontahälytys (RF) Katkaisija auki 2 (paikallisohjaus, kaukokäyttö, JK) Katkaisija kiinni Katkaisijan kiinni- ja aukiohjaus 2-koskettimet ovat riippuvaisia ohjausmodulin konfiguroinnista. Kuvan 0 esimerkissä ylivirtamoduli U (SPCJ 3C3) toimii johdon ylivirta- ja oikosulkusuojana. Alempi virtaporras asetellaan ulottumaan seuraavaan suojausportaaseen saakka. Ylempi virtaporras toimii aseman lähellä sattuvissa oikosuluissa. Mikäli johdolla on aseman lähellä sijaitsevia johdonhaarakatkaisijoita, voidaan myös ylempää virtaporrasta hidastaa selektiivisyyden aikaansaamiseksi. Virta-asettelua määrättäessä ei virran mahdollista epäsymmetrisyyttä tarvitse ottaa huomioon, sillä huipusta huippuunmittauksen ansiosta epäsymmetrisyys ei herkistä ylivirtamodulin havahtumistoimintoa. 24

25 ikosulun sattuessa johdolla, virtamoduli rekisteröi laukaisuhetken virta-arvon ja ilmoittaa missä vaiheissa vika on. Virta-arvon perusteella voidaan päätellä, miten lähellä asemaa vikapaikka sijaitsee ja onko kyseessä kaksi- vai kolmivaiheinen vika. Muistiin rekisteröityjä arvoja voidaan käyttää myös asetteluarvojen oikeellisuuden tarkistamiseen. Vikatilanteessa nähdään, miten lähellä releasettelu on todellista häiriön aikaista virtaarvoa. Vastaavasti nähdään, miten lähellä asetteluarvot ovat normaalin käyttötilanteen aikaisia arvoja vertaamalla ylivirtamodulin näyttämiä vaihevirtoja asetteluarvoihin. Releen havahtuneenaoloajasta nähdään, miten kauan kytkentävirtasysäys kesti. Maasulkumoduli U2 (SPCS 3C4) toimii johdon suunnattuna kaksiportaisena maasulkusuojana. Kuvan 0 sovellutuksessa, jossa maasulkusuojaus on laukaiseva, on lähtörelemodulin kytkimen SGR/3 oltava asennossa. Maasulkumodulin alempi virtaporras asetellaan niin alas, että turvallisuusmääräyksien herkkyysvaatimukset tulevat täytetyiksi. Vastaavasti turvallisuusmääräysten nopeusvaatimukset täytetään ensisijaisesti ylemmän portaan hidastuksella. Maasulkumoduli soveltuu sekä maasta erotettuihin, vastuksella maadoitettuihin että sammutettuihin verkkoihin. Maasulun sattuessa lähdöllä maasulkumoduli rekisteröi maasulkuvirran suuruuden. Nollajännite rekisteröityy mittauskentän nollajännitettä valvovaan relemoduliin. Näiden arvojen perusteella voi päätellä miten kehittynyt maasulku on kyseessä. hjausmoduli U4 (SPT 6D3) sisältää jälleenkytkentätoiminnon, joka tekee johdolla tarvittavat jälleenkytkennät. Tässä esimerkissä käynnistyskäskyt tulevat joko maasulku- tai ylivirtamodulin havahtumisesta. Kuvassa on esitetty signaalien välisiä ajallisia riippuvuuksia kuvaava kaavio. Virta Asettelu ϕ> t Katkaisijan asento KNN AUK ϕ>-havaht.= SGNAL 4- lähtö ja AR 3 -signaali ϕ>-laukaisu =TRP-lähtö N FF N FF t> ϕ>-hälytys= SGNAL 2- lähtö N FF Katkaisijan PENlähtö N FF S25 S35 Katkaisijan CLSElähtö N FF S26 S36 PJK (JK ) AJK (JK 2) lopullinen laukaisu Kuva. ϕ>-portaan havahtumisesta käynnistyvän jälleenkytkentäsekvenssin signaalikaavio 25

26 Tässä sovellutuksessa laukaisut tapahtuvat jälleenkytkentäelimen välityksellä. Havahtumissignaalit johdetaan SGB-kytkinten kautta jälleenkytkentäelimelle, joka suorittaa ennalta ohjelmoidut jälleenkytkennät. Parametreillä S24, S25 ja S35 ohjelmoidaan jälleenkytkentöjen käynnistysajat ja parametreillä S26 ja S36 jännitteettömät ajat. Kun jälleenkytkentäsekvenssi on suoritettu loppuun, antaa suojarelemoduli lopullisen laukaisusignaalin lähdölle TRP (kosketin X/3-4). Ylivirtamodulin lopullisesta laukaisusta saadaan hälytys lähdöltä SGNAL (kosketin X/6-7) ja maasulkumodulin lopullisesta laukaisusta lähdöltä SGNAL2 (kosketin X2/-2-3). Jälleenkytkentäelimen asettelu tehdään joko PC:llä etupanelin RS 232 portin kautta tai kaukokäytön avulla takapanelin SPA-väyläliitännän kautta. Ylivirrasta tai maasulusta käynnistyviä JKtoimintoja voidaan hidastaa erikseen. Hidastamalla PJK:n käynnistymistä voidaan estää kuormitusvirtasykäyksien tai ohimenevien maasulkujen aiheuttamia tarpeettomia jälleenkytkentöjä. Vastaavasti hidastamalla AJK:n käynnistymistä estetään PJK:n jälkeisessä kiinniohjauksessa syntyvää kytkentävirtasysäystä aiheuttamasta turhaa AJK:ta. Ylivirtamodulin pikalaukaisuportaalta voidaan käynnistää sekä PJK että AJK. Tällöin jälleenkytkennät käynnistyvät ilman käynnistysaikaa. Esimerkin mukaisella asettelulla ylivirrasta käynnistetään pelkkä PJK ja maasulusta sekä PJK että AJK. Pikalaukaisuportaan havahtumisesta estetään kaikki jälleenkytkennät. Esimerkissä on PJK:ksi aseteltu JK ja AJK:ksi JK 2. Parametri Arvo Toiminto S78 ttaa jälleenkytkennät käyttöön S2 0 Estää JK :n pikalaukaisussa S22 Käynnistää JK :n ylivirrasta S23 Käynnistää JK :n maasulusta S24 0,0 Asettaa JK :lle käynnistysajan 0. s ylivirtatilanteessa S25 0,50 Asettaa JK :lle käynnistysajan 0.5 s maasulkutilanteessa S26 0,3 Asettaa JK :n jännitteettömäksi ajaksi 0.3 s S3 0 Estää JK 2:n pikalaukaisussa S32 0 Ei käynnistä JK 2:ta ylivirrasta S33 Käynnistää JK 2:n maasulusta S35 0,50 Asettaa JK 2:lle käynnistysajan 0.5 s maasulkutilanteessa S36 20,0 Asettaa JK 2:n jännitteettömäksi ajaksi 20 s S77 5,0 Asettaa lukitusajaksi 5.0 s V5 Tallentaa syötetyt parametrit Jälleenkytkentäparametrien asettelu on selvitetty yksityiskohtaisesti ohjausmodulin SPT 6D3 käyttöohjeessa. 26

27 >/n t t s SS CBS t s2 S 24 TS t > t r SGNAL a) t >/n t t s SS CBS TS t s2 S 24 t > b) t cb t rd t Kuva 2. Jälleenkytkennän käynnistysajan asetteleminen Virta >/ n Havahtumisarvo SS Ylivirtamodulin havahtumissignaali TS Ylivirtamodulin laukaisusignaali PEN Katkaisija auki JK:sta SGNAL Kosketin X/6-7 t s Ylivirtamodulin havahtumisviive t> Ylivirtamodulin laukaisuviive t s2 Jälleenkytkennän havahtumisviive S24 Jälleenkytkennän käynnistysaika t cb Katkaisijan toiminta-aika t rd Pyörtöaika Koskettimen X/6-7 viive t r 27

28 Ylivirta- tai maasulkumodulin antamaa hälytystä lopullisesta laukaisusta (kosketin X/6-7 tai X2/ -2-3) on viivästetty releen elektroniikalla n. 40 ms. Kun jälleenkytkennät käynnistetään ylivirtamodulin havahtumisesta on jälleenkytkennän käynnistysaika aseteltava n. 50 ms lyhyemmäksi kuin ylivirtamodulin laukaisuviive t>, jotta hälytyskosketin X/6-7 ei ehdi antaa jälleenkytkennän käynnistyessä turhaa hälytystä. Jälleenkytkennän käynnistyminen estää tämän jälkeen hälytysrelettä toimimasta. Tilannetta havainnollistaa kuva 2 a. Vastaavasti, kun jälleenkytkennät käynnistetään maasulkuyksikön havahtumisesta on jälleenkytkennän käynnistysajan oltava n.50 ms lyhyempi kuin maasulkuyksikön laukaisuviive. Edellä mainitussa tilanteessa ylivirta- tai maasulkumodulin punainen toimintamerkki ehtii syttyä ja SPA-väylän kautta saadaan tapahtumatieto suojarelemodulin suorittamasta laukaisusta, vaikka kosketinhälytystä ei tulekaan. Jotta punainen toimintamerkki ei syttyisi eikä sarjaliikenteen kautta tulisi tapahtumatietoa laukaisusta, on jälleenkytkennän käynnistysaika aseteltava n. 00 ms katkaisijan toiminta-aika t cb lyhyemmäksi kuin ylivirtamodulin laukaisuviive t>. Kuva 2 b havainnollistaa tätä tilannetta. Vastaavasti jälleenkytkennän käynnistysaika on aseteltava n. 200 ms katkaisijan toiminta-aika lyhyemmäksi kuin maasulkumodulin laukaisuviive. Jälleenkytkentöjen käynnistymisten hidastuksia voidaan käyttää myös toimintojen porrastamiseen johdonhaarakatkaisijoiden yhteydessä. Koko johdolle tehtävän JK:n käynnistymistä hidastetaan niin paljon, että johdonhaarakatkaisijan rele ehtii tänä aikana toimia ja avata viallisen haaran katkaisijan. Valitsemalla johdonhaarakatkaisijoiden releajat eri pituisiksi voidaan aseman releiden muistiinrekisteröityneistä havahtuneenaoloajoista päätellä, missä haarassa vika oli. hjausmodulin jälleenkytkentäautomatiikka mahdollistaa viiden peräkkäisen pika- ja/tai aikajälleenkytkennän suorittamisen. Jokaisen JK:n jännitteetön aika voidaan asetella alueella s 0. sekunnin portain. Jänniteohjattujen taukoerottimien yhteydessä tätä ominaisuutta voidaan käyttää vian paikantamiseen. Ensimmäisen JK:n aikana avautuu yksi erotin ja toisen JK:n aikana toinen ja niin edelleen. Jos vika ei viimeisen JK:n aikana poistunut, seuraa lopullinen laukaisu. hjausmodulin jälleenkytkentälaskureista saadaan eriteltynä tiedot siitä, mikä on aiheuttanut jälleenkytkennän käynnistymisen. Näiden laskuritietojen avulla yhdessä suojarelemodulien rekisteröimien tietojen ja kokemuksen perusteella voidaan päätellä, pitääkö ryhtyä johonkin toimenpiteisiin esim. johtokadun raivaamiseksi tai lumikuorman poistamiseksi vai ovatko kyseessä normaalit, ilmastollisten ylijännitteiden aiheuttamat maa- ja oikosulut. Laskurilukemien perusteella voi myös päätellä, onko kytkentävirtasysäys aiheuttanut tarpeettomia aikajälleenkytkentöjä. Kun katkaisijaa ohjataan kiinni paikallisesti tai kaukokäytön avulla ohjausyksikön kautta, käynnistyy lukitusaika ja jälleenkytkennät estetään. Ennenkuin jälleenkytkentäohjelma ohjaa katkaisijan auki tai kiinni tarkistetaan lukitusohjelma ja ohjaus toteutetaan, jos siihen on saatu lupa. hjattaessa katkaisijaa kiinni käsin muualta kuin ohjausmodulin painikkeista tai kauko-ohjauksella SPA-väylän kautta, saattaa kytkentävirtasysäys aiheuttaa tarpeettoman jälleenkytkennän. Tämä voidaan estää tuomalla kiinniohjauksesta estotieto jälleenkytkentäyksikölle. Estotieto kytketään kennoterminaalin liittimiin X4/6-7 ja asetetaan tulo toimimaan JK:n esto- ja keskeytystoimintona. Tämän estotiedon ansiosta ohjattaessa katkaisijaa vikaa vasten kiinni seuraa suoraan lopullinen laukaisu ilman jälleenkytkentöjä. Estotiedon avulla voidaan myös käynnissä oleva jälleenkytkentä keskeyttää. Jälleenkytkentätoimintojen koestus voidaan suorittaa käynnistämällä jälleenkytkennät suojarelemodulien TRP test-toiminnon avulla. Tällöin tulee testatuksi koko jälleenkytkentätapahtuma yhdessä katkaisijan kanssa. 28