Oikosulkumoottorikäyttö
|
|
- Tuomas Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset on jo valmiiksi skaalattu seuraavien kertoimien mukaan. Tämä tulee huomioida mittatuloksia tarkastellessa. Taulukko 1: Moottoriohjauspaneelin muuntokertoimet Suure Output taso Todellinen signaali Jännite 1 V 100 V Virta 1 V 10 A Teho 1 V 10 kw/kvar Nopeus 1 V 1000 rpm Momentti 1 V 10 Nm Mittaukset suoritetaan National Instrumentsin DAQ-mittakortilla. Käytä MATLAB sovellusta sovelluksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sovellus suorittaa tarvittavat alustukset ja mittatulosten suodatuksen antamienne arvojen mukaisesti. Tee tarvittavat kytkennät mittauksia varten oheisen taulukon mukaisesti. Huomioi, että näitä pystyy tarvittaessa muuttamaan. Taulukko 2: Mittauskortin liitännät AI0 AI1 AI2 AI3 AI4 AI5 AI6 Speed Voltage Current Torque Active power Reactive power External signal 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan DAQ-mittalaitteen avulla verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona suorassa verkkokäynnistyksessä (moottori kytketty kolmioon). Laita ohjauspulpetin tähti-kolmio-kytkin S4 valmiiksi asentoon kolmio ja kytke kone käymään suorataajuusmuuttaja -kytkimestä S3. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Huomaa, että kolmiokytkennällä taajuudenmuuttaja on ohitettu ja verkkovirta on sama kuin moottorivirta. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 3 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta.
2 Oikosulkumoottorikäyttö Verkkovirran tutkiminen Tutkitaan vaihejännitteen u 1 ja verkkovirran i 1 käyrämuotoa ajan suhteen koneen nimellisnopeudella. Tee mittaus ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa. Huom! Voit tehdä tehtävän 2.3 samaan aikaan. Paljonko on verkkovirran amplitudi ja siitä laskettu tehollisarvo ilman kuormaa kolmiokytkennällä? Miksi moottorin ottama virta ilman kuormaa on niinkin suuri, vaikka moottorin nimellisvirta on vain 6,2 A? ---- Montako astetta on virran ja jännitteen välinen vaihesiirtokulma? Miten virran tehollisarvo ja vaihesiirtokulma muuttuvat nimelliskuormalla verrattuna tyhjäkäyntiin ja miksi? Miten verkkovirta muuttuu, kun oikosulkumoottori toimii generaattorina (T m = 22 Nm)? Paljonko on virran vaihesiirtokulma? Siirtyykö verkkoon tehoa? 2.3 Verkosta otetun tehon tutkiminen Mitataan verkosta otetun pätötehon p 0 ja loistehon q 0 käyrämuodot ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Suodata tulokset esim. 300 Hz alipäästösuotimella. Huomaa, että tehot saadaan moottorisuureista.
3 Oikosulkumoottorikäyttö 3 Miksi moottori ottaa loistehoa yhtä paljon kuormasta riippumatta suoralla kolmiokytkennällä? Vihje: Mieti oikosulkumoottorin sijaiskytkentää Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona suorassa verkkokäytössä. Kasvata kuormaa niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja noin 12 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. 3. Oikosulkumoottorin skalaariohjaus Uuden taajuudenmuuttajan käyttöönotossa pitää mm. asettaa moottorin parametrit ja suorittaa tarvittaessa moottorin ID-ajo. Katso moottorin arvokilvestä nimellisjännite, -taajuus, -nopeus ja -virta, syötä ne taajuudenmuuttajaan ja suorita ID-ajo. Vihje: ACS 800 Ohjelmointiopas. ABB ACS 800 taajuudenmuuttaja Laboratoriotyössä käytettävä taajuudenmuuttaja on ABB:n valmistama ACS , joka on jännitevälipiirillinen DTC-tekniikalla ja skalaariohjauksella toteutettu taajuudenmuuttaja. ACS:n päävirtapiirin kaavio on esitetty kuvassa 1. Taajuudenmuuttajassa on takaisinkytkentä pulssianturilta suuren nopeustarkkuuden saavuttamiseksi. U1 V1 W1 U2 V2 W2 Diodisilta Välipiirin kuristimet, kondensaattori ja jarrukatkoja IGBT-silta Kuva 1. ACS 800:n päävirtapiiri. Tutkitaan moottorin ominaisuuksia, kun käytetään skalaariohjausta. Muuta parametrin MOOTTORIOHJAUS arvoksi SKALAARI, ULK. OHJ1 MAKSIMI arvoksi 75 Hz ja ENKOODERIVIKA VAROITUS ja IR-KOMPENSOINTI arvoksi (26.03) 0 %.
4 Oikosulkumoottorikäyttö Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona taajuudenmuuttajakäynnistyksessä. Anna pyörimisnopeudelle ohjearvoksi 50 Hz. Taajuudenmuuttajan parametreissa kiihdytysajaksi on asetettu 2 sekuntia ja virtarajaksi 9,3 ampeeria. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 6 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Mikä oleellinen ero on käynnistysvirroissa, kun verrataan suoraa verkkokäynnistystä ja taajuudenmuuttajalla tehtyä käynnistystä ja miksi? Miten kuorman kasvatus vaikuttaa käynnistysvirtoihin ja miksi? Verkkovirran tutkiminen Mitataan vaihejännitteen u 1 ja verkkovirran i 1 käyrämuotoa koneen nimellisnopeudella. Tee mittaus taajuudenmuuttajalla ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa. Huom! Voit tehdä tehtävän 3.3 samaan aikaan. Miltä näyttää ACS 800:n ottama verkkovirta? Mikä sen aiheuttaa? Miltä näyttää ACS:n ottama verkkovirta, kun oikosulkumoottori toimii generaattorina? Oikosulkumoottori tuottaa kuitenkin virtaa sillä jarrutettaessa? Minne virta kulkee?
5 Oikosulkumoottorikäyttö Verkosta otetun tehon tutkiminen Mitataan verkosta otetun pätötehon p i ja loistehon q i käyrämuodot ilman kuormaa (T m = 0 Nm), nimelliskuormalla moottorikäytössä (T m = 22 Nm) sekä generaattorikäytössä (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Suodata tulokset 500 Hz alipäästösuotimella. Tulosta pätö- ja loisteho samaan kuvaan. ACS 800:n verkosta ottama loisteho kasvaa pätötehon kasvaessa, miksi? 3.4 Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona syöttötaajuuksilla 50, 37,5 25 ja 12,5 Hz, kun kuormaa lisätään hitaasti niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 15 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Miten skalaariohjauksen momenttikäyrät eroavat suoran verkkokäytön momenttikäyristä? Mikä sen aiheuttaa? Muuta parametrin IR-KOMPENSOINTI arvoksi 10 % ja toista mittaukset taajuuksilla 12,5 ja 25 Hz. Onko tuloksissa eroja? Miksi? U/f-suhteen tutkiminen Mitataan moottorijännitevektorin itseisarvo u syöttötaajuuden (pyörimisnopeuden n) funktiona ilman kuormaa (ilman kuormaa pyörimisnopeus vastaa riittävällä tarkkuudella syöttötaajuutta). Kasvata taajuusohjetta hitaasti nollasta maksimiin. Suodata pyörimisnopeus ja jännite piirturisuotimien kautta rajataajuuksilla 3 Hz ja 10 Hz. Käytä mittauksessa 500 Hz näytteistystaajuutta ja 25 sekunnin pituista mittausta. Mittauksia ei tarvitse suodattaa enää digitaalisesti.
6 Oikosulkumoottorikäyttö 6 Miksi kutsutaan aluetta, jolloin moottorin jännitettä nostetaan suoraan verrannollisesti syöttötaajuuteen? Entä aluetta, jolloin moottorin jännite pidetään nimellisenä? Millä taajuudella on kentänheikennyspiste? Moottorikäytön reagointi kuormamomentin muutoksissa Mitataan, kuinka moottorin pyörimisnopeus n ja moottorin kehittämä momentti t m muuttuvat, kun moottorin akselille kytketään askelmaisesti kuorma nollasta nimelliseen ja takaisin nollaan koneen pyöriessä nopeudella 1000 rpm. Mittaus tehdään DAQ-mittalaittella. Momenttiohjeeksi kytketään funktiogeneraattorilla sopiva kanttiaalto (0,2 Hz, +2,7 V ampl., V offset, STD square) ohjauspulpetin liittimeen T m. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Näytteistystaajuus 5000 Hz ja 10 sekunnin pituinen mittausjakso. Ei digitaalista suodatusta
7 Oikosulkumoottorikäyttö 7 4 Oikosulkumoottorin säätö DTC-tekniikalla Tutkitaan moottorin ominaisuuksia, kun käytetään DTC-tekniikkaa. Muuta parametrin MOOTTORIOHJAUS arvoksi DTC ja SPEED FB SEL arvoksi ENCODER. 4.1 Käynnistysvirtojen tutkiminen Mitataan verkkovirtavektorin itseisarvo i pyörimisnopeuden n funktiona taajuudenmuuttajakäynnistyksessä. Anna pyörimisnopeudelle ohjearvoksi 1000 rpm. Tee mittaukset ilman kuormaa (T m = 0 Nm) ja nimelliskuormalla (T m = 22 Nm). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 6 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja i : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Taajuudenmuuttajan parametreissa kiihdytysajaksi on asetettu 2 sekuntia ja virtarajaksi 9,3 ampeeria. Kommentoi virtoja eri käynnistystavoilla (suora käynnistys, skalaariohjaus ja DTC). 4.2 Moottorin momentin tutkiminen Mitataan koneen kehittämää momenttia t m pyörimisnopeuden n funktiona pyörimisnopeuksilla 250, 500, 750 ja 1000 rpm, kun kuormaa lisätään niin paljon, että oikosulkukone kippaa. Taajuudenmuuttajan parametreissa virtarajaksi on asetettu 9,3 A, momenttirajaksi 200 % ja tehorajaksi 200 % (100 % vastaa nimellistä). Käytä mittauksessa 5000 Hz näytteistystaajuutta ja 15 sekunnin pituista mittausta. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Ei digitaalista suodatusta. Miten DTC:n momenttikäyrät eroavat muista momenttikäyrästä? 4.3 Moottorikäytön reagointi kuormamomentin muutoksissa Mitataan kuinka moottorin pyörimisnopeus n ja moottorin kehittämä momentti t m muuttuvat, kun moottorin akselille kytketään askelmaisesti kuorma nollasta nimelliseen ja takaisin nollaan koneen pyöriessä nopeudella 1000 rpm. Momenttiohjeeksi kytketään funtiogeneraattorilla sopiva kanttiaalto (0,2 Hz, +2,7 V ampl., V offset, STD square) ohjauspulpetin liittimeen T m. Käytä mittauksissa piirturisuodattimia, rajataajuudet n: 3 Hz ja t m : 10 Hz. Näytteistystaajuus 5000 Hz ja mittausaika 10 s. Piirrä momentti, momenttiohje ja pyörimisnopeus samaan kuvaan. Eroaako tulos kohdan 3.6 mittauksista, jolloin käytössä oli skalaariohjaus?
8 Oikosulkumoottorikäyttö 8 Toista mittaus ilman nopeustakaisinkytkentää eli muuta parametrin SPEED FB SEL arvoksi INTERNAL, onko tuloksissa eroja? Mitä etua pulssianturista voisi olla? Moottorijännitteen tutkiminen Tutkitaan moottorijännitteen käyrämuotoa koneen toimiessa tyhjäkäynnissä nopeudella 1000 rpm. Kytke moottorin pääjännite u 12 ja vaihevirta i 1 ilman suodatusta DAQmittalaitteeseen. Aseta näytteistystaajuudeksi Hz ja mittausajaksi 0.03 s. Totea DTC:n hystereesisäätö eli jännitteen tila vaihtuu vain, kun on tarve (kytkentätaajuus muuttuu). Tutki myös, mikä on pienin mahdollinen aikaväli (kytkentäjakso), jonka aikana jännite voi vaihtua nollasta ylös ja takaisin nollaan tai päinvastoin. Tämä onnistuu pienentämällä aika-asteikkoa reilusti. Jännitekäyrästä näet myös välipiirin jännitteen. Miten moottorin suodattamattomasta pääjännitteestä huomaa, että kyse on DTC:stä? Kuinka pitkä on lyhin mahdollinen kytkentäjakso? Paljonko on välipiirin jännite? Moottorijännitteen ja -virran sekä verkkovirran spektrin tutkiminen Kuormita moottoria nimelliskuormalla (T m = 22 Nm) ja kytke moottorin pääjännite u 12 ja vaihevirta i 1 suodattamattomana DAQ-mittalaitteeseen. Laske moottorijännitteen ja virran taajuusspektri. Käytä mittauksessa Hz näytteistystaajuutta ja 0.1 sekunnin pituista mittausta. Mille alueelle jännitteen yliaallot ovat jakautuneet ja mitä se kertoo kytkentätaajuudesta?
9 Oikosulkumoottorikäyttö 9 Kiinnitä huomiota kaikkein matalataajuisimpiin yliaaltoihin. Mikä on moottorijännitteen kokonaissäröprosentti (Total Harmonic Distortion) ja onko se riittävän pieni? Mikä on moottorivirran THD ja onko se mielestäsi tarpeeksi pieni? -- Katsotaan lopuksi verkkovirran i 1 harmonia komponentteja. Piirrä verkkovirran taajuusspektri käyttämällä edellä mainittuja asetuksia. Kiinnitä huomiota matalataajuisiin yliaaltoihin. Mitkä kaksi yliaaltoa ovat suurimmat ACS 800:n ottamassa verkkovirrassa? Kuinka suurilta ne vaikuttavat verkkovirran perusaaltoon verrattuna? Miltä verkkovirran THD vaikuttaa?
Oikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotTasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
LisätiedotPehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?
Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti
LisätiedotKäyttöönotto-opas ACS 600. ACS 600 -taajuusmuuttajat Vakiosovellusohjelmisto 5.x
ACS 600 Käyttöönotto-opas Tässä oppaassa on: $&6 WDDMXXVPXXWWDMDQ Nl\WW QRWWR RKMDXVSDQHHOLQ DYXOOD (QVLPPlLQHQ Nl\QQLVW\V 3\ ULPLVVXXQQDQ WDUNLVWXV.l\QQLVW\V GLJLWDDOLWXORQ NDXWWD 1RSHXGHQ VllW RKMDXVSDQHHOLQ
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotMoottorinsuojarele SPAM 150 C
Moottorinsuojarele SPAM 150 C 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY 26.9.2000 3.3.2014 Moottorinsuojarele SPAM 150 C P. Puttonen T. Messo 1 Johdanto Relesuojauksen kannalta keskeisimpiä
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotI/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla
I/O ohjatun ACS800 taajuusmuuttajan korvaaminen ACS880 taajuusmuuttajalla Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 1.1 Ohjauskorttien I/O... 2 1.2 Käyttöönottotiedot... 3 1.3 Käyntiin seis ohjaus. Yksi ulkoinen
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet
SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
Lisätiedoteql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari
eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotMitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.
Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin
Lisätiedot4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
LisätiedotSPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus
SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit Käyttöohje ja tekninen selostus 1MRS 751733-MUM FI Julkaistu 99-12-07 Versio A Tarkastanut EP Hyväksynyt TK Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta
LisätiedotLoisteho, yliaallot ja kompensointi
Loisteho, yliaallot ja kompensointi H. Honkanen Loistehohan johtuu kuormituksen reaktiivisuudesta. Reaktiivinen kuorma palauttaa osan energiastaan takaisin. Tämä palaava energia ( = virtaa ) kuormittaa
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotTasasähkövoimansiirto
TAMK Tasasähkövoimansiirto 1 () Sähkölaboratorio Jani Salmi 13.04.014 Tasasähkövoimansiirto Tavoite Työn tavoitteena on muodostaa tasasähkövoimansiirtoyhteys kahden eri sähköverkon välille. Tasasähkölinkillä
LisätiedotVLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle
HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotLoistehon kompensointi
OHJE 1 (5) Loistehon kompensointi Yleistä Monet kulutuslaitteet tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Moottoreissa ja muuntajissa työn tekee pätöteho. Loistehoa tarvitaan näissä toiminnalle välttämättömän
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotVACON NX PIKAOHJE. Aloituskysely. Paina enter. suomi. Vakio. Paina enter. 0.00 Hz
VACON NX PIKAOHJE Aloituskysely Aloituskysely käynnistyy, kun laitteeseen kytketään virta ensimmäisen kerran, tai jos Aloituskysely asetetaan systeemivalikossa (P6.5.3) aktiiviseksi JA laitteesta kytketään
LisätiedotVerkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde
Toni Saarinen Verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan hyötysuhde Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 13.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Toni
LisätiedotVLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita
VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä
LisätiedotMIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 8.0 Suuntaajatekniikka Tentti 8..007. Oletetaan, että 6-pulssisen tasasuuntaajan tasavirtapiirissä on äärettömän suuri inuktanssi. Sillan kuormituksena on resistanssi R = 50 Ω, verkon pääjännite on
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X)
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
Lisätiedotseppo.vehviläinen@electrix.fi
moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset
LisätiedotI-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5
I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.
LisätiedotVärähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:
Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotRaportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
Raportti 31.3.29 Yksivaiheinen triac xxxxxxx nimi nimi 278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi 1 Sisältö KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. KIRJALLISUUSTYÖ... 4 2.1 Triacin toimintaperiaate...
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotEnergiamittarit ja mittalaitteet
R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotTekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
LisätiedotAri Ravantti Taajuusmuuttajat. ABB Group November 26, 2014 Slide 1
Ari Ravantti Taajuusmuuttajat November 26, 2014 Slide 1 Miksi taajuusmuuttaja? Prosessin säätö Pieni käynnistysvirta Energian säästö Mekaanisten rasitusten väheneminen Lopputuotteen paraneminen November
Lisätiedot9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS
9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotNokeval. Käyttöohje. Monipistenäyttö 532R. No
No 280100 Nokeval Käyttöohje Monipistenäyttö 532R 1 Nokeval Oy Yrittäjäkatu 12 37100 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-3422 066 2 Monipistenäyttö 532R Virta- ja jännitetulot: 0..20 ma 4..20 ma 0..10 V Termoelementit
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotSähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy
Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotMuuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
LisätiedotVLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)
VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
Lisätiedot6. Sähkön laadun mittaukset
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa
LisätiedotLämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen:
Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: olet tutustunut mittausjärjestelyissä vastaan tuleviin elektronisiin piireihin, osaat tehdä yksinkertaisen lämpötilamittauksen analogisilla lämpöantureilla,
LisätiedotElektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X
TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotEnergiamittarit ja mittalaitteet
R12 Energiamittarit ja mittalaitteet Kerää, mittaa, tallenna: Hagerin energiamittareilla ja mittalaitteilla saat tiedot koostetusti. Laaja valikoima tuotevalikoima suoramittaukseen 63A ja 100A sekä virtamuuntajamittaukseen
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotPR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ
PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
LisätiedotP6SLite ohjaus- ja zoom komennot
1, Ohjaus zoom -toiminnot P6SLite ohjaus- ja zoom komennot Osa 1 pikanäppäintoiminnon Valitse APP-käyttöliittymää ja APP ilmestyy toimintopainikkeeseen. Paina + = ZOOM +, paina - = ZOOM-. 2, Manuaalinen
LisätiedotRAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE
RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun
LisätiedotSATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015
1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja
LisätiedotLÄMMINILMAPUHALLIN HKP
ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotTekninen opas nro 7. Tekninen opas nro 7. Sähkökäytön mitoitus
Tekninen opas nro 7 Tekninen opas nro 7 Sähkökäytön mitoitus 2 Tekninen opas nro 7 - Sähkökäytön mitoitus Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Sähkökäyttö... 6 3. Mitoituksen yleiskuvaus... 7 4. Oikosulkumoottori
LisätiedotWIND POWER IN POWER SYSTEMS
WIND POWER IN POWER SYSTEMS 26. HIGH-ORDER MODELS OF DOUBLY-FED INDUCTION GENERATORS Anssi Mäkinen 181649 JOHDANTO Tässä kappaleessa käsitellään kaksoissyötettyyyn liukurengaskonekäyttöön (DFIG, doubly-fed
LisätiedotSami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta
Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotU-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER
LANGATON MIKROFONIJÄRJESTELMÄ MIKSERILLÄ MUSIC MIC 1 MIC 2 TONE ECHO USB RF 1 RF 2 SD OFF/ON /V- /V+ MODE IN LOW HIGH MIN MAX POWER KÄYTTÖOPAS VASTAANOTIN/MIKSERI Etupaneeli 1 2 3 13 15 USB MUSIC MIC 1
LisätiedotHARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
LisätiedotXCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT
XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA Jokaiseen kuljettajaprofiiliin voi tallentaa omat säädöt seuraaville ominaisuuksille Venttiilin parametrit o Miniminopeus (ma) o Maksiminopeus (%) o Rampit
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.
Lisätiedot