Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksi. Julkaisuaineisto

Samankaltaiset tiedostot
Maakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Maakuntien rahoitus HE 15/2017 vp, HE 57/2017 vp ja HE 15/2018 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Liite 2 Valtiovarainministeriön pykälämuutosehdotukset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen taloudelliset kannusteet kuntien ja maakuntien toiminnassa onko ravitsemuksella sijaa?

Laki maakuntien rahoituksesta - lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp

HE 15/2017 vp VM:n valmisteluvastuulla olevat asetuksenantovaltuudet

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Maakuntien rahoitus - säätämisjärjestysperustelujen läpikäynti

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursointi kunnassa Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Tavoitteena rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä SOTE

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017. Valtiovarainvaliokunta Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

Luonnos. Maakuntien rahoituslaki. Julkaistava aineisto klo

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Maakunnan talous ja omaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien ja maakuntien yhteisenä tehtävänä - kuka tekee ja miten rahoitetaan?

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa

Sote- ja maakuntauudistus julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Laki maakuntien rahoituksesta - lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen maakunnissa

Poimintoja siirtolaskelmista, kehyksestä ja vastuiden siirrosta Kuntajohtajat

Maakunta- ja sote-uudistus

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Maakunta- ja soteuudistus

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Markku Pekurinen - Sidonnaisuudet

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Kommunerna i sote Kunnat sotessa

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Lahti

Lausuntopyyntö STM 2015

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Maakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2019 tiedoilla VM/KAO Miikka Vähänen

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Maakuntien yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Sote- ja maakuntauudistus

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen OSA II

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio


Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Maakuntien resurssiohjaus

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Kuntatalouden näkymät

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Yleisperustelut. Maakuntien rahoituslaki. Nykytilan arviointi

Valtio rahalla ohjaamassa valtionosuusjärjestelmän kehittämismahdollisuudet?

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Transkriptio:

Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksi Julkaisuaineisto 22.12.2016 -

1 luku Yleiset säännökset 2 luku Valtion rahoituksen periaatteet 2

1 luku - Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus 2 Määritelmät Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut Lain soveltamisalassa ovat maakuntien valtion rahoituksen kokonaistaso ja maakuntakohtainen kohdentuminen Lakia ei sovelleta Ahvenanmaalla 3

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet Maakunta päättäisi itsenäisesti rahoituksen käytöstä 3 Valtion rahoitus maakunnille 4 Maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä 5 Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset Maakuntien rahoitus laskettaisiin (i) asukaskohtaisesti sekä (ii) palvelujen tarvetta ja maakunnan olosuhdetekijöitä kuvaavien kertoimien perusteella. Niiden painoarvot olisivat: Asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %. Valtion rahoituksen perusteena käytettäisiin maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa. Huomioitavista käyttökustannuksista vähennettäisiin vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja käyttömaksut. Jos maakunnan tehtäviin tulee muutoksia, ne huomioitaisiin valtion rahoituksessa Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia Yleiskatteellinen valtion rahoitus vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia 4

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet 6 Valtion rahoituksen tarkistaminen Valtion rahoituksen taso tarkistettaisiin vuosittain huomioimalla maakuntien toteutuneet käyttökustannukset ja arvioitujen asiakasmaksujen määrä Toteutuneita kustannuksia ei huomioitaisi tarkistuksessa täysimääräisesti Tarkistus tehtäisiin julkisen talouden kantokyky huomioivalla tavalla siten, että peruspalvelujen saatavuus turvattaisiin Maakuntien kustannustason muutos määräytyisi uuden maakuntaindeksin mukaisesti. Maakuntaindeksi laskettaisiin yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuista. Vuodesta 2022 alkaen maakuntien toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 0,5 prosenttiyksikköä. Estetään valtion rahoituksessa menoautomaatin syntyminen. Maakunnilla saattaisi olla kannustin kasvattaa menoja, jos valtio jälkikäteen kompensoisi rahoituksen pohjana olevien kustannusten kasvun täysimääräisesti Vuonna 2019 maakuntien rahoitus perustuisi kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin Vuosina 2020 2021 tarkistuksessa huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutos, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (katso 30 ) 5

2 luku - valtion rahoituksen periaatteet 7 Maakunnan rahoituksen harkinnanvarainen korottaminen 8 Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta valtiolta erityisen poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi Lisärahoituksen tarpeen arvioinnissa voidaan huomioida myös paikalliset erityisolosuhteet Maakunnan on käytettävä lisärahoitus siihen tarpeeseen, jota varten rahoitus myönnetään Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää Jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa, valtioneuvosto voisi päättää erikseen lainan, valtiontakauksen tai valtionavustuksen käytöstä. 6

2 luku Maakuntien rahoitus vuoden 2016 tasossa ja muutos laskennalliseen lähtötasoon Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos 2014 pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen nettomenot nettomenot 2016 2016 2016 2016 2016 tasossa 2016 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas Uusimaa 1 603 388 4 753 786 068 2 965 4 623 796 593 2 884-129 989 475-81 Varsinais-Suomi 472 725 1 530 785 042 3 238 1 521 829 950 3 219-8 955 092-19 Satakunta 223 983 772 082 695 3 447 754 020 608 3 366-18 062 087-81 Kanta-Häme 175 350 562 941 185 3 210 563 369 755 3 213 428 570 2 Pirkanmaa 503 382 1 578 262 494 3 135 1 582 183 447 3 143 3 920 953 8 Päijät-Häme 202 009 652 162 803 3 228 674 601 313 3 339 22 438 510 111 Kymenlaakso 179 858 643 496 502 3 578 634 801 573 3 529-8 694 930-48 Etelä-Karjala 131 764 450 449 163 3 419 454 930 251 3 453 4 481 088 34 Etelä-Savo 151 562 586 538 235 3 870 572 780 831 3 779-13 757 404-91 Pohjois-Savo 248 407 892 811 223 3 594 901 988 488 3 631 9 177 264 37 Pohjois-Karjala 165 258 578 729 694 3 502 602 943 778 3 648 24 214 083 147 Keski-Suomi 275 360 886 793 953 3 220 924 923 334 3 359 38 129 381 138 Etelä-Pohjanmaa 193 400 675 583 164 3 493 681 254 458 3 523 5 671 294 29 Pohjanmaa 181 156 616 594 848 3 404 596 571 507 3 293-20 023 341-111 Keski-Pohjanmaa 68 832 231 832 707 3 368 227 668 150 3 308-4 164 557-61 Pohjois-Pohjanmaa 405 397 1 278 209 994 3 153 1 342 048 279 3 310 63 838 285 157 Kainuu 79 258 304 984 527 3 848 309 092 322 3 900 4 107 795 52 Lappi 181 748 695 568 784 3 827 694 808 447 3 823-760 337-4 KOKO MAA 5 442 837 17 691 613 082 3 250 17 663 613 082 3 245-28 000 000-5 Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskee Laskelmassa on huomioitu kuntien hyte-rahoituksen siirtyvä osuus, noin 28 miljoonaa euroa 7

2 luku Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa Asukasmäärä Asukasperuste Ikärakenne- tarve- vieraskielisyys- kaksikielisyys- asukastiheys- saaristoisuus- hyte- Yhteensä 2014 rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus Maakunta euroa Uusimaa 1 603 388 520 346 747 1 739 453 701 2 144 939 327 137 346 050 26 616 700 7 971 998 0 47 122 072 4 623 796 593 Varsinais-Suomi 472 725 153 413 220 593 173 638 712 127 099 21 882 554 5 401 063 9 342 950 12 811 444 13 677 981 1 521 829 950 Satakunta 223 983 72 689 097 298 045 704 360 205 555 4 495 536 154 847 6 852 375 0 11 577 494 754 020 608 Kanta-Häme 175 350 56 906 252 226 055 136 266 502 204 4 689 634 126 275 4 555 867 0 4 534 385 563 369 755 Pirkanmaa 503 382 163 362 322 611 783 436 765 447 338 16 438 985 369 435 11 028 660 0 13 753 272 1 582 183 447 Päijät-Häme 202 009 65 557 885 255 586 751 333 288 299 6 707 613 134 467 4 490 807 0 8 835 491 674 601 313 Kymenlaakso 179 858 58 369 231 239 047 616 318 798 513 7 673 291 274 529 4 511 620 0 6 126 773 634 801 573 Etelä-Karjala 131 764 42 761 308 174 473 035 223 612 913 5 361 759 43 757 4 670 125 0 4 007 353 454 930 251 Etelä-Savo 151 562 49 186 344 210 311 989 287 605 279 3 214 649 46 554 12 497 079 3 547 121 6 371 815 572 780 831 Pohjois-Savo 248 407 80 615 406 319 147 773 474 277 078 4 814 755 46 954 14 694 945 0 8 391 577 901 988 488 Pohjois-Karjala 165 258 53 631 100 212 553 562 310 880 175 4 371 217 26 574 15 565 948 0 5 915 201 602 943 778 Keski-Suomi 275 360 89 362 450 343 222 611 460 463 416 5 959 292 94 307 14 638 017 0 11 183 240 924 923 334 Etelä-Pohjanmaa 193 400 62 764 010 260 636 835 336 038 818 2 966 813 105 696 11 781 426 0 6 960 860 681 254 458 Pohjanmaa 181 156 58 790 471 237 915 267 259 060 837 8 019 780 18 039 375 6 793 160 3 054 926 4 897 691 596 571 507 Keski-Pohjanmaa 68 832 22 338 016 88 392 611 106 295 732 1 300 136 1 265 350 4 398 002 0 3 678 304 227 668 150 Pohjois-Pohjanmaa 405 397 131 563 296 484 431 194 674 623 719 7 150 349 148 653 31 117 595 546 392 12 467 082 1 342 048 279 Kainuu 79 258 25 721 561 105 504 732 155 276 165 1 504 661 13 986 18 841 338 0 2 229 879 309 092 322 Lappi 181 748 58 982 592 228 735 157 317 506 928 3 393 508 82 319 81 202 284 0 4 905 660 694 808 447 KOKO MAA 5 442 837 1 766 361 308 6 628 470 748 8 506 949 394 247 290 583 52 990 839 264 954 196 19 959 883 176 636 131 17 663 613 082 10,0 % 37,5 % 48,2 % 1,4 % 0,3 % 1,5 % 0,1 % 1,0 % 100,0 % 8

2 luku Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa, siirtymäajan rahoitus vuosina 2019 2024 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana) 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Uusimaa -5-16 -33-49 -65-81 Varsinais-Suomi -5-3 -6-11 -15-19 Satakunta -5-20 -39-48 -65-81 Kanta-Häme -5 2 4 1 2 2 Pirkanmaa -5 2 5 5 6 8 Päijät-Häme -5 20 41 67 89 111 Kymenlaakso -5-9 -18-29 -39-48 Etelä-Karjala -5 8 16 20 27 34 Etelä-Savo -5-19 -38-54 -73-91 Pohjois-Savo -5 8 16 22 30 37 Pohjois-Karjala -5 30 59 88 117 147 Keski-Suomi -5 26 53 83 111 138 Etelä-Pohjanmaa -5 6 12 18 23 29 Pohjanmaa -5-21 -42-66 -88-111 Keski-Pohjanmaa -5-16 -32-36 -48-61 Pohjois-Pohjanmaa -5 32 64 94 126 157 Kainuu -5 12 25 31 41 52 Lappi -5 1 2-3 -3-4 KOKO MAA -5-5 -5-5 -5-5 min -5-21 -42-66 -88-111 maks -5 32 64 94 126 157 Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskee Yksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia 9

3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 4 luku Maakuntien muiden tehtävien rahoitus 10

3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 9 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin perustuvat laskennalliset kustannukset 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin 13 Asukastiheyskerroin 14 Vieraskielisyyskerroin 15 Kaksikielisyyskerroin 16 Saaristoisuuslisä Maakunnan laskennallisen sote-rahoituksen perustana olisi asukasmäärä, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukastiheys sekä vieraskielisyys, kaksikielisyys ja saaristoisuus Laskennallisen sote-rahoituksen painot olisivat terveydenhuolto 59,07 %, vanhustenhuolto 19,40 % ja sosiaalihuolto 21,53 % Palvelutarpeita koskevan rahoituksen määrittämiseksi esitetään uusia sote-tarvetekijöitä, joiden mukaisesti huomioitaisiin maakunnan asukkaiden ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema Taustalla vuonna 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 11

3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista sairauksista ja sosioekonomisista tekijöistä sekä laskennassa käytettävistä painokertoimista ja näiden tarkistamisesta määräajoin Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella Mukana ovat Suomessa yleiset sairaudet: diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti, Crohnin tauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta sekä epilepsia, psykoosit, dementia ja syövät Iällä on suuri merkitys terveydenhuollon-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käytössä, mutta se ei yksinään selitä palvelujen käyttötarvetta Vanhustenhuolto on ikäsidonnainen palvelu, mutta palvelujen käytössä on ikäihmisten osalta suuria eroja. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää Toimeentulotukiasiakkailla, vähän koulutetuilla ja työttömillä on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve terveydenhuollon palvelujen käyttämiselle. Parisuhteessa ja useamman henkilön kotitaloudessa elävillä on tutkimusten mukaan parempi terveydentila ja alhaisempi kuolleisuus kuin eronneilla ja iäkkäämpien henkilöiden osalta yksin asuvilla Yksin asuminen on tärkeä riskitekijä vanhuspalvelujen käytössä Työkyvyttömyyseläke selittää voimakkaasta sosiaalihuollon palvelujen käyttöä 12

3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin laskettaisiin maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien 9 indikaattorin perusteella. Indikaattoreita tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin maakunnan toimintaa kuvaavista indikaattoreista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia: 1. Merkittävimpiä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna 2. Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 1. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat 2. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena aiheutuneet kuolemat 3. Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 1. Tulottomat kotitaloudet toimeentulotukea saavista kotitalouksista 2. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen 4. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24-vuotiaat, %- vastaavanikäisestä väestöstä Säännöstä sovellettaisiin maakuntien rahoituksen määräytymisperusteena vuodesta 2022 alkaen, sillä maakuntapohjaista tietoa alkaa kertyä vasta vuonna 2019 13

4 luku Maakuntien muiden tehtävien rahoitus 17 Asukaskohtainen perushinta Maakuntien muiden tehtävien rahoitus perustuu asukaskohtaisiin perushintoihin ( /asukas), joista säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella Näihin maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin ei liity valtion rahoituksen laskennassa erillisiä kertoimia Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 14

5 luku Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen 6 luku Erinäiset säännökset 7 luku Muutoksenhaku 15

5 luku Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen 18 Valtion rahoituksen hallinnointi 19 Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen 20 Laskuvirheen oikaisu 21 Saamatta jääneen etuuden suorittaminen 22 Perusteettoman edun palauttaminen 23 Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Valtion laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein, jolloin tarkistettaisiin 3 :n kohdentamisperusteiden prosenttiosuudet (asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %) 9 :n tehtäväkohtaiset painot (terveydenhuolto 59 %, vanhustenhuolto 19 % ja sosiaalihuolto 22 %) 12 :n hyte-kertoimen indikaattoreiden painoarvot Valtion rahoitus maksettaisiin maakunnille hakemuksetta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 16

6 luku Erinäiset säännökset 24 Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen maakuntaan Kunnan siirto toiseen maakuntaan vaikuttaa vastaanottavan maakunnan valtion rahoitukseen muutoksen voimaantulovuonna 17

7 luku Muutoksenhaku 25 Oikaisumenettely 26 Muutoksenhaku Oikaisua voi hakea valtion rahoituksen myöntämistä koskevaan päätökseen valtiovarainministeriöltä kirjallisesti 3 kuukauden kuluessa päätöstiedon vastaanottamisesta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta hallintovalituksella hallinto-oikeudelta. Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 18

8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 19

8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 27 Voimaantulo 28 Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna 2019 29 Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna 2020 2023 30 Valtion rahoituksen määräytymistä koskeva poikkeussäännös vuosina 2020 2021 Laki tulisi voimaan v. 2019 alusta, kuitenkin hyte-kertoimen (12 ) soveltaminen vasta v. 2022 alkaen Valtion rahoitus v. 2019 määritettäisiin v. 2016 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote- ja pelastustoimen menojen perusteella, huomioitaisiin myös maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien kustannukset. Vuosina 2020 2023 siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen Vuonna 2020: 80 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 20 % laskennallisten kustannusten mukaisesti; vuonna 2021: 60 % - 40 %; vuonna 2022: 40 % - 60 %; vuonna 2023: 20 % - 80 % Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön hyödyt näkyisivät maakunnissa palvelutarpeen vähenemisenä ja siten maakuntien rahoituksesta vähennettäisiin vuonna 2019 yhteensä 28 miljoonaa euroa, joka siirrettäisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Vuosina 2020 2021 valtion rahoituksen tarkistuksessa (6 :n 1 mom. tarkoitettu) maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten vuosittainen kasvu huomioidaan enintään maakuntaindeksin toteutuneella muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö 20

Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 21