Laki maakuntien rahoituksesta - lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp

Transkriptio

1 Laki maakuntien rahoituksesta lakiehdotuksen täydentäminen HE 57/2017 vp Perustuslakivaliokunta Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto

2 Laki maakuntien rahoituksesta HE 15/2017 vp ja HE 57/2017 vp Lakiehdotus (HE 15/2017 vp) sisältää ehdotukset mm.: Yleisistä säännöksistä ja valtion rahoituksen periaatteista (1 ja 2 luku) Valtion rahoituksen hallinnoinnista, myöntämisestä ja maksamisesta (5 luku) Muutoksenhausta (6 luku) Voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä (8 luku), sekä Sosiaali ja terveydenhuollon tehtäviin perustuvasta rahoituksesta (3 luku) Lakiehdotusta täydentävä esitys (HE 57/2017 vp) sisältää ehdotukset mm.: Maakuntien muihin tehtäviin perustuvasta rahoituksesta (4 luku) Yleisten säännösten ja valtion rahoituksen periaatteiden tarkistamisesta muiden tehtävien osalta (1 ja 2 luku) Voimaantulosäännösten tarkistamisesta (8 luku), sekä Esityksen HE:een 15/2017 vp sisältyvän voimaanpanolain täydentämisestä valtionavustusten takaisinperinnästä luopumista koskevalla pykälällä (47 )

3 Ns. maakuntien muut tehtävät Sosiaali ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien lisäksi maakunnat vastaisivat myös seuraavista tehtävistä (maakuntalakiehdotus 6 ): alueellinen alkoholihallinto maatalous ja maaseudun kehittäminen maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta kalatalous ja vesitalous aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys, työ ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä ulkoilureittitehtävät maakunnallisen identiteetin edistäminen

4 kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen. Lisäksi maakunta voisi hoitaa liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin näitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella ja näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä raideliikennettä. Maakunta voisi hoitaa myös saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä ja maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä

5 Maakuntien rahoitus ja rahoituslain soveltamisala Maakuntien rahoituslain lähtökohtana on yksinkertainen, mahdollisimman hyvin eri puolilla maata maakuntien toiminnan kustannusten keskeiset perusteet kattava malli. Maakuntien rahoitus on yleiskatteellista ja se kohdennetaan maakunnille maakuntien rahoituslain perusteella. Maakunnat päättävät lainsäädännön rajoissa tämän rahoituksen kohdentamisesta maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien hoitamiseen. Maakunnille kohdennetaan myös erillisrahoitusta sellaisiin tehtäviin, joiden rahoituksessa maakunnalla ei ole harkintavaltaa tai jotka kohdentuvat maantieteellisesti hyvin rajatulle alueelle. Rahoituslakia ei sovelleta erillisrahoituksen jakamiseen. Ohjauselementteinä on hallinnonalojen erityislainsäädäntö ja valtion talousarvio. Erillisrahoitusta voi käyttää vain tehtäviin, joiden hoitamiseksi erillisrahoitus myönnetään

6

7

8

9 Rahoituksen määräytyminen v.2019 ja 2020 (30 ) Valtion rahoitus kullekin maakunnalle vastaa asianomaisen maakunnan alueelle kuuluvien kuntien lakisääteisten tehtävien kustannusten sekä valtiolta maakunnille siirtyviin tehtäviin osoitetun maakunnittain laskennallisesti kohdennetun rahoituksen yhteismäärää. Vuoden 2019 valtion rahoitus vastaa: Kuntien vastaavista sote:n ja pelastustoimen lakisääteisistä tehtävistä aiheutuneiden kustannusten vuosien 2017 ja 2018 keskiarvoa (Tilastokeskus). Kunnilta maakunnille siirtyvien kunnallisen maataloustukihallinnon ja maakuntaliittojen lakisääteisten tehtävien kustannusten vuosien 2017 ja 2018 keskiarvoa (Maaseutuviraston maaseutuhallinnon erilliskysely ja valtionvarainministeriön maakuntien liitoille tekemä kysely). Valtiolta siirtyvien tehtävien vuoden 2019 talousarviotasoa. Rahoitus muutetaan kunnilta siirtyvien tehtävien osalta vuoden 2019 tasolle. Lisäksi huomioidaan 5 :n 2 momentin mukaiset muutokset. Laskelmat tarkistetaan v.2019 ja tarvittaessa v Lopullisiin tilinpäätöstietoihin perustuvat laskelmat ovat tarkistusvuotta seuraavasta varainhoitovuodesta lukien maakuntien valtion rahoituksen tarkistamisen perusteena

10 Valtion rahoituksen perusta ja tarkistaminen (5 ) Maakuntien rahoitus perustuu lähtökohtaisesti toteutuneisiin kustannuksiin: Valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain. Valtion rahoituksen perusteena käytetään 3 luvun osalta kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa ja 4 luvun osalta viimeisimmän tilastoidun vuoden tietoa maakuntien tehtävistä aiheutuneista valtakunnallisista käyttökustannuksista. Kustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas ja käyttömaksut sekä maakuntien saamat myyntitulot. (5.1 ) Maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon korottavasti tai alentavasti valtion rahoituksen tarkistuksessa, jos se aiheutuu laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. (5.2 )

11 Valtion rahoituksen perusta ja tarkistaminen (6 ) Toteutuneet kustannukset huomioidaan 3 luvun osalta siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä (v : maakuntaindeksin muutos lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä). Toteutuneet kustannukset huomioidaan 4 luvun osalta siihen määrään asti, että kustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos*0,4 (henkilöstökustannukset). Lisäksi rahoituksen tasoa tarkistetaan vuosittain vastaavasti maakuntaindeksin ennustetulla muutoksella. Toteutuneet kustannukset otetaan huomioon kustannusten nousun rajoittimen ylittävältä osalta, jos se on välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Siirtymäaikana v :ssä tarkoitettua harkinnanvaraista rahoitusta voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa maakunta on rahoitusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvien merkittävien maakuntatalouden vaikeuksien vuoksi lisärahoituksen tarpeessa. (31 )

12 Valtion rahoitus maakunnille (3 ) Pykälässä säädetään yleisesti maakunnille myönnettävän valtion rahoituksen kokonaisuudesta. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavan valtion rahoituksen painotuksia koskevat prosenttiosuudet. Vuoden 2019 lähtötason rahoituksen painotukset sisällytetään 30 :ään. Valtion rahoituksen painotuksia koskeva asetuksenantovaltuus 3 :n 4 momenttiin. Perushintojen tarkistaminen perustuu lakiehdotuksen 24 lukuun. Samoin ao.lukuihin perustuvat ratkaisut ja laskenta määrittävät varainhoitovuoden rahoituksen painotukset. Asetuksessa säädettäisiin tästä lopputuloksesta

13 Keskeisiä huomioita erityisesti rahoitusperiaatteesta Rahoituslakiehdotuksen nojalla kohdennettava valtion rahoitus perustuu täydennyksen myötäkin keskeisiin maakuntien tehtävistä aiheutuvia kustannuksia selittäviin tekijöihin. Maakunnan muiden tehtävien osalta on otettu huomioon keskeisiä kyseisiä tehtäviä kuvaavia kustannustekijöitä, kuten kasvupalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat työttömyyteen ja yrityksiin liittyvät muuttujat sekä lomituspalvelujen laajuutta määrittävä maatalousyritysten määrä. Rahoitusmallissa on siten selkeä tarveperusteinen lähtökohta, jolla on tarkoitus turvata maakuntien mahdollisuutta hoitaa tehtäviään alueellaan ilmenevän tarpeen mukaisesti. Rahoitusmalli huomioi myös maakuntien väestömäärän sekä erityiset alueellisia olosuhteita selittävät tekijät. Rahoituksen lähtötaso vastaa kuntien vastaavista tehtävistä aiheutuneita kustannuksia ja valtiolta maakunnille siirtyviin tehtäviin kehysjärjestelmässä budjetoitua ja myöhemmin talousarviossa määrättävää rahoitusta. Määrärahat siirtyvät maakunnille lähtökohtaisesti määrärahojen perusteena olevien tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten tai niiden rahoittamiseen jo aiemmin kehysjärjestelmään budjetoitujen mukaisina ja toteuttavat rahoitusperiaatetta. Lisäksi rahoituslakiehdotukseen sisältyy säännökset maakuntien tehtävämuutoksista aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamisesta. Siten maakunnille kohdennettavan rahoituksen lähtötason arvioidaan vastaavan maakuntien tehtävien hoidon edellyttämää rahoitusta. Maakuntien rahoituslakiluonnoksen laskennallisten kustannusten taustalla olevien sosiaali ja terveydenhuollon ja muiden tehtävien luonteet eroavat merkittävästi toisistaan. Maakunnan muihin tehtäviin ei liity sosiaali ja terveyspalveluja vastaavaa menojen reaalikasvua, minkä vuoksi huomioon otettavaksi tulisi henkilöstömenojen kehitys nykytilaa vastaavasti. Lähtökohtana on ollut turvata lakisääteisten tehtävien rahoitustaso ja rahoitusperiaate sekä mahdollistaa jossain määrin väljyyttä talousarvioprosessiin harkinnanvaraiseen rahoitukseen perustuvissa tehtävissä

14 Rahoituslakiluonnoksen nojalla maakunnalle osoitettava rahoitus on yleiskatteista ja maakunta hoitaa sen puitteissa sille lainsäädännöllä osoitetut tehtävät. Valtiolta siirtyvät sekä lomituksen paikallishallinnon, kunnallisen maataloushallinnon ja maakuntien liittojen tehtävät tulevat maakuntakohtaisesti tarkasteltuna merkittävästi nykyistä laajemman rahoituspohjan piiriin. Laajempi ja yhtenäinen rahoituspohja tuo turvaa ja joustavuutta tehtävien hoitamiseen sekä mahdollistaa yhteisvaikutusten hyödyntämisen eri tehtäväkokonaisuuksien välillä. Toisaalta rajoittimesta mahdollisesti aiheutuva maakunnan niukkuus sosiaali ja terveyspalveluihin kohdennettavassa rahoituksessa voi hetkellisesti vaikuttaa myös maakunnan muihin tehtäviin kohdentamaan rahoitukseen. Maakunnalla on tähän mahdollisuus taloudellisen itsehallintonsa puitteissa lainsäädännön asettamissa rajoissa. Täydentävään esitykseen sisältyvien valtiolta siirtyvien tehtävien osalta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten määrärahoihin on kohdistettu säästöjä erityisesti vuosina 2016 ja 2017 ja tehtävien hoidon turvaaminen on edellyttänyt keskittämisratkaisuja. Tehtävien siirtyessä maakunnille tarvittaneen joidenkin tehtävien tulokselliseksi hoitamiseksi edelleen keskittämisratkaisuja, sillä tehtävien konkreettisen hoitamisen hajaantuminen kaikille toimivaltaisille toimijoille nostaisi tehtävien hoidosta aiheutuvia kustannuksia nykytilaan nähden. Tämä voi vaikuttaa ohjausvaikutukseltaan jossain määrin maakuntien itsehallintoon. Maakunnat voivat kuitenkin uuden järjestelmän ja lainsäädännön puitteissa sopia tarvittavista keskittämisistä joustavasti keskenään. Maakunnille on ehdotettu HE:ssä 57/2017 vp tehtävien hoitamiseen erillisrahoitusta muiden muassa siltä osin kuin maakunnilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa määrärahojen kohdentamiseen. Lisäksi yksittäisiin maakuntiin kohdistuvat, tosiasiallisia kustannuksia aiheuttavat, erityistehtävät, joiden kustannuksia maakunnat eivät voi laskuttaa muilta, on ehdotettu erillisrahoitettavan rahoitusperiaatteen turvaamiseksi. Maakuntien rahoituksen riittävyyteen voidaan osaltaan vaikuttaa valtion maakuntiin kohdentamalla ohjauksella. Erityisesti maakuntalain 3 lukuun perustuvan ohjauksen tavoitteena on varmistaa samanaikaisesti rahoitusperiaatteen toteutumista kokonaisuutena ja maakunnittain sekä julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Valtion rahoituksen joustoelementtejä, jotka sisältyvät maakuntien rahoituslakiehdotuksen 68 :iin on käsitelty HE:n 15/2017 vp säätämisjärjestysperusteluissa. HE:ssä 57/2017 vp ei ehdoteta muutoksia jo HE:ssä 15/2017 vp ehdotettuun siirtymäaikaan, vaan siirtymäajan on arvioitu tasoittavan perustellusti maakunnittaista siirtymää menoperusteisesta laskennalliseen rahoitukseen. Täydentävässä esityksessä on kuitenkin ehdotettu, edelleen maakuntien toiminnan käynnistämisen tukemiseksi, että siirtymäkauden aikana yksittäisten maakuntien merkittäviin laskennalliseen rahoitusmalliin siirtymisestä aiheutuviin rahoitusongelmiin voitaisiin kohdentaa tarkoitusta varten varattua harkinnanvaraista rahoitusta

15 Valtionavustusten takaisinperinnästä luopuminen Voimaanpanolain 20 :n mukaan kunnan käytössä ja omistuksessa, maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan käytössä, olevat toimitilat siirtyisivät vuokrasopimuksen nojalla maakunnan hallintaan siirtymäkauden eli kolmen vuoden ajaksi. Siirtymäkauden jälkeen maakunta vuokraisi kunnalta ne tilat, jotka se toiminnassaan tarvitsisi. Voimaanpanolain säännöksistä seuraa valtionavustuslaissa sekä sosiaali ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetussa laissa tarkoitettuja omaisuuden hallinnan ja omistusoikeuden luovutuksia. Uudistuksen seurauksena saattaa syntyä tilanteita, joissa osin valtioavustuksilla rakennettuja tai korjattuja toimitiloja jää kokonaan käyttämättä tai siirtyy alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaan käyttöön. Voimaanpanolakiin esitettävällä säännöksellä (47 ) varmistettaisiin, että uudistuksen toimeenpanon seurauksena kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ryhdytä perimään takaisin sosiaali ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, jos toimitilan käyttötarkoituksen, hallinnan tai omistusoikeuden muutos tai jääminen kokonaan pois käytöstä ei johdu kunnan tai kuntayhtymän vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevasta syystä, vaan nimenomaan uudistuksen toimeenpanosta

16 Täydentävän esityksen mukaiset maakuntalaskelmat vuoden 2017 tasossa

17 Maakuntien rahoituslaskelma, vuoden 2017 tasossa Maakunnan kaikki tehtävät Kaikki tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Nykyinen jako /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) 1 Uusimaa ,7 % VarsinaisSuomi ,5 % Satakunta ,3 % KantaHäme ,8 % Pirkanmaa ,4 % PäijätHäme ,5 % Kymenlaakso ,5 % EteläKarjala ,1 % EteläSavo ,6 % PohjoisSavo ,7 % PohjoisKarjala ,7 % KeskiSuomi ,6 % EteläPohjanmaa ,6 % Pohjanmaa ,7 % KeskiPohjanmaa ,5 % PohjoisPohjanmaa ,6 % Kainuu ,2 % Lappi ,8 % Min ,54 % Max ,54 %

18 Maakuntien rahoituslaskelma, vuoden 2017 tasossa Sotetehtäviin liittyvät määräytymistekijät (ml. pelastustoimi) Sotetehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Nykyinen jako (2017) /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) 1 Uusimaa ,3 % VarsinaisSuomi ,1 % Satakunta ,1 % KantaHäme ,0 % Pirkanmaa ,2 % PäijätHäme ,1 % Kymenlaakso ,0 % EteläKarjala ,5 % EteläSavo ,1 % PohjoisSavo ,2 % PohjoisKarjala ,6 % KeskiSuomi ,4 % EteläPohjanmaa ,3 % Pohjanmaa ,0 % KeskiPohjanmaa ,2 % PohjoisPohjanmaa ,1 % Kainuu ,0 % Lappi ,8 %

19 Maakuntien rahoituslaskelma, vuoden 2017 tasossa Maakunnan muihin tehtäviin liittyvät määräytymistekijät Muut kuin sotetehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Nykyinen jako (2016/2017) /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) 1 Uusimaa ,6 % VarsinaisSuomi ,5 % Satakunta ,0 % KantaHäme ,0 % Pirkanmaa ,4 % PäijätHäme ,6 % Kymenlaakso ,8 % EteläKarjala ,7 % EteläSavo ,9 % PohjoisSavo ,2 % PohjoisKarjala ,8 % KeskiSuomi ,9 % EteläPohjanmaa ,8 % Pohjanmaa ,8 % KeskiPohjanmaa ,6 % PohjoisPohjanmaa ,2 % Kainuu ,5 % Lappi ,6 %

20 Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ