Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki
Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa
Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016: Maahanmuuttajien terveys teemana Istanbulin pöytäkirja: http://live.grano.fi/ejulkaisu/ulkoministerio/istanbulin_protokolla/index.html Kulttuuri ja psykiatrinen diagnostiikka: http://www.tampere.fi/liitteet/k/5urs2njd3/kulttuuri_ja_psykiatrinen_diagnostiikka.pdf 16.11.2016 3
Yleistä Pakolainen vastaanotolla Tulkin käyttö Kulttuurisia näkökulmia Psyykkisen trauman oireita Joitain näkökohtia äitiyshuoltoon Työntekijän omat reaktiot 16.11.2016 4
Pakolaisuudesta Pakolainen on henkilö, joka pelkää joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta (Geneven pakolaissopimus 1951 ja pöytäkirja 1967) 2014 vuoden lopulla 59.5 milj ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan vainon ja konfliktien vuoksi Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on noin 30%. Kidutus on tärkein PTSD:tä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä 16.11.2016 5
Turvapaikanhakijat Suomessa 2014 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3651, 2015 heitä oli 32 476 2008 Pirisen väitöskirja: 57% turvapaikanhakijoista on kidutettuja. 12% on kokenut muuta väkivaltaa. 49% on ollut vangittuna. Noin puolella turvapaikanhakijoista on mielenterveyshäiriöitä, usein liittyen kidutukseen, mutta harvoilla on havaittavissa fyysisiä jälkiä 16.11.2016 6
Pakolainen vastaanotolla: tulkin käyttö Potilaalla oikeus ammattitulkkiin - työntekijällä oikeus ammattitulkkiin Potilaan mahdolliset erityistoiveet on tärkeä mahd mukaan selvittää etukäteen (esim. sukupuoli, kansalaisuus, kieli). Jos kidutetulle naiselle gynekologista tutkimusta tekee mieslääkäri, on huoneessa oltava läsnä myös nainen Pakolaisten vastaanotosta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tulkkauspalveluiden korvaamisessa ei ole asetettu aikarajaa Tulkkaus ja erilainen viestintätapa vievät aikaa, pidempi vastaanottoaika Päivystystilanteessa myös puhelintulkkausmahdollisuus Tulkki voi olla kääntämässä pelkästään kieltä, tai hän voi toimia myös ns. kulttuuritulkkina 16.11.2016 7
Kulttuurisia näkökulmia: Kulttuuriset sairausselitykset Oireiden ilmaisutapa, niiden merkitys potilaan viiteryhmässä, millaisia syitä ja selitysmalleja käytetään, millaisia hoitokeinoja pidetään etusijalla ja millaisia ovat potilaan aiemmat kokemukset lääketieteellisestä hoidosta ja kansanparannuksesta Psykososiaaliseen ympäristöön ja toimintakykyyn liittyvät kulttuuriset tekijät Sosiaaliset stressitekijät, tarjolla oleva sosiaalinen tuki, Uskonnon ja läheisten merkitys 16.11.2016 8
Kulttuurisia näkökulmia: Potilaan ja kliinikon suhteeseen liittyvät kulttuuriset tekijät Kulttuuriset ja sosiaaliseen statukseen liittyvät erot potilaan ja kliinikon välillä ja ongelmat, joita nämä erot voivat aiheuttaa diagnostiikassa ja hoidossa tutustu omaan rasismiisi Tietoa kulttuurista ja identiteetistä saa kysymällä potilaan elämästä, ajatuksista ja siitä miten hän kokee sairautensa, oireensa ja vaivansa. 16.11.2016 9
Psyykkinen traumatisoituminen Traumatisoitumiseen vaikuttavia tekijöitä: Ikä, sukupuoli, selviytymiskeinot, sosiaalinen tuki, väkivallan luonne (laatu, ennakoitavuus, kesto ym), väkivallan merkitys (henk.koht, poliittinen, ideologinen uskonnollinen) Trauman jälkeiset tapahtumat pakomatkalla ja uudessa kotimaassa, kotoutumisen onnistuminen Resilienssi! 16.11.2016 10
Psyykkisen trauman oireita Trauman uudelleen kokeminen takaumat, flashbackit: jatkuvia muistikuvia tai hetkellisiä voimakkaita takaumia painajaiset: usein traumakokemuksiin liittyviä ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta Dissosiaatio, depersonalisaatio ja epätyypillinen käyttäytyminen Dissosiaatio on tietoisuuden, minäkuvan, muistojen ja toimintojen hajoamista. Henkilö voi olla tiedostamaton jostain toimistaan tai kokea itsensä erkaantuneeksi itsestään katselemassa tapahtumia jostain ulkoa. 16.11.2016 11
Psyykkisen trauman oireita Psykoottistyyppiset oireet: oudot ajatukset ja käyttäytyminen ns. pseudohallusinaatiot paranoidisuus, ajatukset vainosta aiemman psykoosisairauden uusiminen 16.11.2016 12
Psyykkisen trauman oireita Ylivireys Uniongelmat, ärtyneisyys, vihan puuskat Keskittymisvaikeudet, lisääntynyt valppaus, varuillaan olo, säpsähtely Yleinen ahdistuneisuus, autonomisen hermoston oireet: hikoilu, sydämen tykytys, kohonnut verenpaine Masennusoireet Negatiiviset ajatuksesta itsestä ja maailmasta, syyllisyys Kiinnostuksen puute, suisidaalisuus 16.11.2016 13
Psyykkisen trauman oireita Fyysiset oireet: usein päänsärky, erilaiset epämääräiset kiputilat, kehon muisti fyysisen kidutuksen aiheuttamat vammat Seksuaaliset oireet seksuaalisen toiminnan häiriöitä tai epämääräisemmin esim. alavatsakipuja, ulostusvaikeuksia Päihteiden väärinkäyttö Neuropsykologiset oireet muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisen ongelmat jne. 16.11.2016 14
Vanhemmuus ja perhe Isovanhempien ja muun suvun tuki puuttuu uudessa kotimaassa Varhainen vuorovaikutus häiriintyy äidin voidessa huonosti Kun vanhemmalla on kidutuskokemuksia, yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista, 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua (Montgomery 2011). Lapsella voi olla samoja oireita kuin vanhemmalla. Ns toisen polven pakolaisilla sairastuvuusriski suurentunut (trauman siirtyminen, kohonnut skitsofreniariski) 16.11.2016 15
Joitain näkökohtia äitiyshuoltoon Tulkin käyttö myös tutkimuksissa? Potilaan/puolison toive henkilökunnan sukupuolen suhteen Miehen rooli perheessä ja vaimon/lasten terveydenhuollossa Lasten mukaantulo sairaalaan ym. Äitiyshuolto voi olla naisen ainut perheen ulkopuolinen kontakti Kidutusvammat eivät välttämättä näy fyysisesti 16.11.2016 16
Näkökohtia äitiyshuoltoon Keskusteleva ja kiireetön tapaaminen Jokaisen tutkimuksen ym. kertominen etukäteen Luvan kysyminen tutkimiseen Potilaan mahdollisuus kieltäytyä tutkimuksesta, keskeyttää se milloin vain, mahdollisuus taukojen pitämiseen, wc:ssä käymiseen, juomiseen ym. Odottaminen voi laukaista takaumat 16.11.2016 17
Näkökohtia äitiyshuoltoon. Takaumat voivat tulla yllättäen, potilas muuttuu hetkessä toisenlaiseksi Tilanteen pitäminen rauhallisena, tutkimuksen ym. keskeyttäminen, Potilaan tuominen tähän hetkeen : missä olemme?, mitä tuolla ikkunan takana näkyy?, paljonko tämä kello on? Tarjotaan juotavaa, kävellään hetki käytävällä, kuunnellaan radiota ym. 16.11.2016 18
Näkökohtia äitiyshuoltoon Potilaan kyky muistaa, tehdä havaintoja, olla vuorovaikutuksessa ym. voi olla hyvin pirstaleinen. Persoona on tuhottu. Kiduttajat ovat voineet luoda erikoisia uskomuksia potilaan mieleen 16.11.2016 19
Työntekijän omat tunteet Välttely, vetäytyminen, välinpitämättömyys järkyttävien asioiden kuultua (voi johtaa unohteluun tai potilaan oireiden vähättelyyn) Pettymys, avuttomuus, toivottomuus (voi johtaa masennukseen tai sijaistraumatisoitumiseen) Kaikkivoipaisuus, suureellisuus ( pelastaja-syndrooma ) Epävarmuus omasta ammattitaidosta Syyllisyydentunteet (voi johtaa tunneperäiseen tai idealisoituun lähestymistapaan) Vihan ja raivon tunteet syyllisiä kohtaan (voivat heikentää kykyä pysyä objektiivisena) Vihan tai inhon tunteet uhria kohtaan, joka toi ahdistuksen työntekijälle. 16.11.2016 20
Omasta itsestä huolehtiminen Oma elämä kunnossa: Nukkuminen, syöminen, liikunta, ihmissuhteet, harrastukset Omat arvot ja vakaumus Oma työ kunnossa: Kohtuullinen työmäärä, esimiehen tuki, työnohjaus, työkavereiden tuki, työterveyshuolto 16.11.2016 21
KIITOS! 16.11.2016 22