Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä

1 Rakennustekniikan laitos Juhani Heljo, Jaakko Vihola Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä Osaselvitys liittyen Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen AESS-sopimusten mukaisen toimenpideohjelman laatimiseen 14.6.2010 Tampere 2010

2 ESIPUHE Tämä selvitys on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja talouden yksikössä 5/2010-6/2010 välisenä aikana laboratorioinsinööri Juhani Heljon ja diplomi-insinööri Jaakko Viholan toimesta. Selvitys on osa Helsingin kaupungin perustaman energiatehokkuustyöryhmän tavoitetta laatia toimenpideohjelma koskien AESS-sopimuksen mukaista energiatehokkuustavoitetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Helsingin kaupungin hallinnoiman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Yhteyshenkilönä Helsingin kaupungin puolelta on toiminut Ifa Kytösaho. Selvityksessä ei voitu pyrkiä suureen tarkkuuteen, koska energiasäästötoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa perustuu kiinteistöyhtiöiden toimittamiin PTS-suunnitelmiin. PTS-suunnitelmia ei ollut käytössä kaikkien kiinteistöyhtiöiden osalta ja osa toimitetuista suunnitelmista oli energiansäästönäkökulmasta epätarkkoja. Selvityksen tulokset ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja kuvaavat melko hyvin realistisia toteuttamiskelpoisia energiansäästömahdollisuuksia. Tampereella 14.6.2010 Jaakko Vihola Juhani Heljo

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu energiansäästömahdollisuuksia Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa. Perusvuotena on käytetty vuotta 2006 ja laskelmat on tehty vuosille 2016, 2020 ja 2050. Pääpaino laskelmissa oli prosentuaalisilla säästöillä koskien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteismäärää. Perusoletuksena korjaustoiminnan osalta on, että yhtiöiden PTS-suunnitelmien mukaisten korjausten yhteydessä tehdään aina niihin liitettävät järkevät energiansäästötoimet. Uudistuotannon osalta oletuksena on, että määräysten mukaisten talojen sijaan rakennetaan A-energialuokan mukaisia taloja. Uudistuotannon osuus säästöistä on aluksi alle 20 % ja vuonna 2050 lähelle 30 %. Kokonaisuudessaan energiansäästöiksi muodostuu vuonna 2016 8,5 % (0,8 %/a), vuonna 2020 10,6% (0,7%/a) ja vuonna 2050 18,6 % (0,4%/a) laskettuna kyseisten ajankohtien lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutuksesta (hyötyenergiasta). Säästöstä 2-3 % on vuosina 2016 2020 sisälämpötilan alenemisesta aiheutuvaa ja 5-6 % vuonna 2050. Korjaustoiminnassa voidaan päästä vuonna 2016 7,6 % säästöön, vuonna 2020 9,7 % säästöön ja vuonna 2050 19,3 % säästöön tarkasteltaessa nykyisen kannan lämmitysenergian ja kiinteistösähkön yhteiskulutusta ilman poistumaa. Tapio Jalon AESSsopimukseen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään asti suoritettujen toimenpiteiden määrä on PTS-suunnitelmien kartoituksella selville saatua vuosittaista korjausastetta huomattavasti pienempi. Tästä johtuen Aikavälillä 2006 2016 ollaan säästötavoitetta huomattavasti jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava energiansäästöpotentiaali on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Jotta säästöt toteutuisivat edes laskelmien mukaisina, pitää varmistaa, että energiansäästötoimenpiteet tehdään suunniteltujen korjausten yhteydessä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat lämpötilan säätöön ja hallintaan liittyvät toimet, ikkunoiden vaihto, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja vedenkulutuksen mittaus. Energiansäästön määrää voidaan lisätä valitsemalla korjausten yhteydessä energiatehokkaampia ratkaisuja kuin mitä laskelmissa on oletettu. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. ikkunat vaihdetaankin normaalin U- arvoltaan 1 W/m2,K sijasta U-arvoltaan n. 0,85 ikkunoiksi. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet voidaan valita normaalin 50 % vuosihyötyhyötysuhteen sijasta jopa 70 % vuosihyötysuhteen laitteiksi.

Halvin, tehokkain ja nopein energiansäästömahdollisuus liittyy sisälämpötilan säätöön. Patteriverkoston säädöllä, säätölaitteita uusimalla sekä huoltomiehiä ja asukkaita jatkuvasti motivoimalla saadaan keskimääräistä sisälämpötilaa pudotettua lämmityskaudella. Jotta lämpötilan pudotus olisi mahdollista, täytyy asuntojen vetohaitat ja nurkkahuoneistojen mahdolliset kylmyysongelmat kuitenkin ensin poistaa. 4

5 SISÄLLYS 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS... 6 1.1. SELVITYKSEN TAUSTA... 6 1.2. SELVITYKSEN TAVOITE... 6 1.3. SELVITYKSEN TOTEUTUS... 6 2. NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS... 7 3. KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT...10 4. UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ...17 5. YHTEENVETO...18 6. LÄHTEET...19 LIITTEET...20 LIITE 1. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2016 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...21 LIITE 2. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...22 LIITE 3. KORJAUSTOIMENPITEIDEN LAAJUUS KANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ IKÄLUOKITTAIN...23 LIITE 4. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ...24 LIITE 5. HYÖTYENERGIAN KULUTUKSEN MUUTOS OSA-ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINRAKENNUSKANNASSA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ...25 LIITE 6. VAIPAN JA ILMANVAIHDON LÄMMÖNKULUTUKSEN SÄÄSTÖT NYKYISESSÄ KANNASSA RAKENTAMISVUODEN MUKAAN VUOSINA 2016, 2020 JA 2050...26

6 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TO- TEUTUS 1.1. Selvityksen tausta Tämän selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan energiansäästöpotentiaalia sekä nykyisen rakennuskannan että uudistuotannon kannalta. Selvityksen taustalla on ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sekä RAKLI Ry:n väliseen sopimukseen asuinkiinteistöjen energiansäästön edistämisestä (AESS-sopimus), joka on voimassa vuoden 2012 loppuun. [1] Helsingin kaupunki on sitoutunut AESS-sopimukseen, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten hyötyenergiankulutusta prosentin vuosivauhtia. Jotta tavoitteeseen on mahdollista päästä, tulee tuntea rakennuskannan mahdollinen energiansäästöpotentiaali tulevilla suunnitelluilla toimenpiteillä. Näiden tietojen avulla on mahdollista suunnitella toimenpideohjelma, jotta sopimuksen edellyttämä tavoite on mahdollista saavuttaa. 1.2. Selvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena oli tutkia Helsingin kaupungin asuinrakennuskantaan mahdollisesti tehtävien energiansäästötoimenpiteiden hyötyenergian säästöpotentiaalia vuosiin 2016, 2020 ja 2050 mennessä sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Näiden tietojen pohjalta voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia käytössä olevien resurssien oikeanlaiseksi kohdentamiseksi. 1.3. Selvityksen toteutus Selvitystä varten saatiin Helsingin kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöyhtiöiden PTS-suunnitelmia, joiden pohjalta kartoitettiin korjaustoimenpiteiden mahdollista laajuutta koko kannassa. Otoksen kooksi muodostui 70 % koko kannasta (kartoitukseen käytetty kohteiden asuinpinta-aloja) johtuen siitä, että osasta yhtiöitä PTS-suunnitelmaa ei vielä ollut olemassa ja osan yhtiöistä tekemä suunnitelma oli liian suppea, jotta siitä olisi ollut mahdollista tehdä johtopäätöksiä korjaustoimenpiteisiin liittyen. Laskelmat eri poikkileikkausvuosina tehtiin hyväksikäyttäen Heljon VTT:n kanssa yhteistyössä luomaa EKOREM- rakennuskannan energiankulutuksen laskentamallia. Mal-

7 lin laskenta perustuu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaiseen rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaan. Laskelmissa oletettiin, että Helsingin kaupungin rakennukset on rakennettu samalla tavalla kuin keskimäärin Suomessa. 2. NYKYISEN RAKENNUSKANNAN LAAJUUS JA SEN ENERGIANKULUTUS Kuvassa 2.1 on esitetty koko Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna rakennusten asuinpinta-alojen perusteella kerrostaloihin ja muihin rakennuksiin. Kuvasta voidaan havaita, että rakennuskannasta noin puolet on valmistunut 1980-vuoden jälkeen. Kanta on siis kohtalaisen nuorta. Asuinkerrostalojen osuus kannasta oli niin suuri (noin 96 %), että ei nähty tarpeelliseksi jakaa kantaa laskelmissa talotyyppien mukaan. milj. m 2 RAKENNUSKANNAN KERROSALA ASUINPINTA-ALA V. 2010 V.2010 milj. milj. m 2 m 2 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Asuinkerrostalot Julkiset palvelurakennukset Muut asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 0,0-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.1. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna asuinpinta-alojen perusteella. Muiden asuinrakennusten osuus koko rakennuskannasta asuinpinta-alassa mitattuna on noin 4 %.

8 Kuvassa 2.2 on esitetty selvityksessä käsitelty Helsingin kaupungin hallinnoima asuinrakennuskanta ikäjakaumittain bruttoalojen perusteella. milj. m2 1,2 RAKENNUSKANNAN BRUTTOALA V. 2010 milj. m 2 1,0 0,8 0,6 Asuinrakennukset 0,4 0,2 0,0-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Kuva 2.2. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan ikäjakauma jaettuna bruttoalojen perusteella Kuvassa 2.2 on esitetty kannan EKOREM-mallilla laskettu lämmönkulutus ikäluokittain vuonna 2010. Kuvasta on myös nähtävissä lämpöhäviöiden osuus sekä vaipan että ilmanvaihdon läpi. Käytännössä ilmanvaihdon määrä on oletettua pienempi. 160 LÄMMÖNKULUTUS IKÄLUOKITTAIN V. 2010 ASUIN-, LIIKE- JA JULKISET RAKENNUKSET YHTEENSÄ 1 TWh ( NETTO, EI LÄMMINTÄ VETTÄ, EI MUUT RAKENNUKSET) 140 120 100 80 60 Jäteilma Ulko-ovet Ikkunat Seinät Yläpohja Alapohja 40 20 0-1950 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2020 2021-2030 Kuva 2.2. EKOREM-laskentamallin avulla esitetty arvio Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan lämmönkulutus ikäluokittain vuonna 2010

9 Kuvassa 2.3. on esitetty nykyisen kannan vuosittainen hyötyenergian kulutus (636 ). Tämä pitää sisällään sekä lämmityksen että kiinteistösähkön osuuden. HYÖTYENERGIANKULUTUS VUONNA 2010 700 YHTEENSÄ 1 TWh 600 500 400 300 200 100 Kiinteistösähkö Lämminvesi Ilmanvaihto Vaippa 0 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Kuva 2.3. Helsingin kaupungin omistaman asuinrakennuskannan hyötyenergiankulutus vuonna 2010 Kun vertaillaan EKOREM-mallin antamaa tulosta ja Helsingin kaupungilta saatua mittausdataa toisiinsa (taulukko 2.1), huomataan, että mallilla saavutetut kulutusluvut ovat mitattuja todellisia kulutuksia hieman suurempia. Taulukko 2.1. EKOREM-mallin ja kulutusseurannan tuloksien vertailua hyötyenergian vuosikulutuksen osalta. Mitattu hyötyenergian kulutus pitää sisällään kiinteistöissä käytettävän taloussähkön. Kiinteistösähkön osuus kokonaissähkönkulutuksesta on 60. Kulutustiedot on saatu Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset * Liike- ja toimistorakennukset: kaupat, ravintolat, hotellit, toimistot, liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Lasketun ja mitatun kulutuksen vertailu: Mitattu hyötyenergian kokonaiskulutus: 707 kokonaissähkönkulutus: 42,5 kwh/m2,a 169 kiinteistösähkön osuus: 15 kwh/m2,a 60 Muuta kuin kiinteistösähköä: 109 Mitattu energiankulutus (lämmitys+kiinteistösähkö): EKOREM:in antama kulutus (lämmöntarveluku 4229): 597 636 virhe: 6,5 %

10 3. KORJAUSTOIMINNALLA SAAVUTETTAVAT SÄÄSTÖT Jotta olemassa olevan kannan korjaustoiminnalla saavutettavia säästöjä päästiin laskemaan, tuli ensiksi selvittää mahdollisten toimenpiteiden määrä. Tämä tehtiin hyväksi käyttäen Helsingin kaupungilta saatuja PTS-suunnitelmia, joista poimittiin kohteittain toimenpiteet joiden ohessa on mahdollista parantaa energiatehokkuutta, tai jotka suoraan parantavat rakennuksen energiatehokkuutta. Vuosittain tehtävä toimenpiteiden laajuus koko kannassa on nähtävissä kuvasta 3.1. 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa (otos 70% kannasta) 0,7 % 2,0 % 0,6 % 2,4 % 4,2 % 2,6 % 1,8 % 1,7 % 0,5 % 0,9 % 2,0 % Kuva 3.1. Vuosittainen korjaustoimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa Vesikattojen peruskorjauksista mukaan laskettiin vain puolet, koska oletettiin osan korjaustoimenpiteistä olevan sellaisia, että yläpohjan samanaikainen lisäeristäminen ei olisi todennäköistä tai mahdollista. Taulukossa 3.2 on esitetty samojen toimenpiteiden laajuus Helsingin kaupungin rakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu osiin sen iän perusteella. Taulukkoa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että joidenkin poikkileikkausten kohdalla tehtävien toimenpiteiden määrä on hyvin suuri. Tämä johtuu siitä, että tämä osa kannasta on laajuudeltaan hyvin pieni ja siihen kohdistuu paljon toimenpiteitä. Koska toimenpiteet kohdistuvat tällöin kuitenkin hyviin pieneen osaan kannasta, niiden vaikutus kokonaisenergiansäästön kannalta ei ole muita merkittävämpi.

11 Taulukko 3.2. Korjaustoimenpiteiden vuosittainen laajuus Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa, kun kanta on jaoteltu ikäluokittain Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,0 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 21-25 0,0 % 10,3 % 1,2 % 11,1 % 10,3 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 1,2 % 10,3 % 10,3 % 26-30 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 9,5 % 0,0 % 31-35 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 36-40 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 4,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 0,0 % 41-45 0,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 46-50 0,0 % 5,2 % 0,0 % 7,4 % 7,4 % 7,4 % 0,0 % 7,4 % 0,0 % 5,2 % 5,2 % 51-55 0,0 % 11,3 % 0,0 % 8,8 % 8,8 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 0,0 % 8,8 % 16,2 % 56-60 0,0 % 5,4 % 0,0 % 4,9 % 6,2 % 7,1 % 0,0 % 6,2 % 4,5 % 4,5 % 5,4 % 61-65 0,0 % 1,5 % 1,3 % 0,8 % 2,9 % 2,4 % 1,0 % 2,4 % 0,9 % 0,9 % 2,9 % 66-70 0,6 % 2,9 % 1,2 % 2,8 % 1,4 % 2,3 % 1,1 % 1,1 % 0,1 % 1,1 % 1,1 % 71-75 3,2 % 3,1 % 3,4 % 2,9 % 3,1 % 2,6 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % 76-80 0,1 % 2,7 % 0,1 % 0,7 % 2,0 % 1,7 % 1,1 % 1,2 % 0,2 % 0,4 % 0,2 % 81-85 1,0 % 2,8 % 0,7 % 2,3 % 3,3 % 4,8 % 3,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,8 % 86-90 0,0 % 1,3 % 0,0 % 2,1 % 6,1 % 1,6 % 0,7 % 1,8 % 0,3 % 0,3 % 1,0 % 91-95 0,6 % 0,3 % 0,0 % 3,9 % 8,6 % 1,9 % 5,1 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 1,3 % 96-00 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,6 % 1,2 % 1,0 % 1,5 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 4,2 % 01-05 2,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,2 % 1,0 % 0,0 % 1,0 % 0,0 % 0,0 % 0,7 % 06-10 1,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

12 Toimenpiteiden laajuudet poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050 löytyvät liitteistä 1, 2 ja 3. Kun poikkileikkausvuosia on tarkasteltu, on oletettu, että koskaan korjaustoimenpiteiden laajuudessa ei mennä yli 100 %:n. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin parannustoimenpide voidaan tehdä vain kerran. Tämä saattaa vääristää tuloksia jonkun verran vuoden 2050 osalta, koska on hyvinkin mahdollista, että joitakin toimenpiteitä on tehty tällöin jo useampaan kertaan ja näin ollen saavutettava energiansäästö voi olla laskennallista suurempi. Suurempi energiansäästö johtuu siitä, että toisella korjauskerralla olisi mahdollista valita energiatehokkaampi ratkaisu kun ensimmäistä kertaa korjatessa. Tuloksia tarkastellessa tulee muistaa, että kyseessä on hyvin optimistinen näkemys toimenpiteiden määrästä. Säästöt toteutuvat vain siinä tapauksissa, että energiasäästötoimenpiteitä tehdään aina kun muu korjaustoiminta antaa siihen mahdollisuuksia. Toimenpiteitä kuitenkin tuskin suoritetaan näin suuressa mittakaavassa. Tämä tarkoittaa sitä, että todellinen saavutettava energiansäästö jäänee laskennallista pienemmäksi. Toisaalta tulee myös muistaa, että on mahdollista tehdä laskelmissa oletettua tehokkaampi energiansäästötoimenpide, jolloin yksittäisellä toimenpiteellä saavutettu säästö on oletettua suurempi. Suoritettujen korjaustoimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa on esitetty taulukossa 3.3. Taulukkoon on lisätty myös joitakin huomautuksia liittyen toimenpiteisiin. Näitä ovat muun muassa toimenpiteen toteutukseen liittyvät seikat ja tehtyyn tarkasteluun liittyvät epävarmuustekijät. Taulukko 3.3. Toimenpiteiden vaikutukset yksittäisessä kohteessa ja toimenpiteisiin liittyviä huomautuksia. LTO tarkoittaa koneellisen sisäänpuhallus ja poistoilmanvaihdon rakentamisen yhteydessä asennettavaa ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitetta. Toimenpide Tarkasteltava ominaisuus Muuttujan muutos Parvekelasien asennus Ikkunoiden U-arvo -0,3 W/m 2,K Säästö 1-4 % rakennustasolla Ikkunoiden vaihto Ikkunoiden U-arvo -1 W/m 2,K Vanhoista osa kaksilasisia ja osa kolmilasisia. Uudet 1,0 W/m2,K tai alle Julkisivujen peruskorjaus Seinien U-arvo -0,2 W/m 2,K U-arvo puolitetaan eli n. 100 mm lisäeristys Vesikattojen peruskojaus Yläpohjan U-arvo -0,15 W/m 2,K Oletetaan 50% lisäeristys. Lisäeristetyissä U-arvo puoleen eli n. 100 mm lisäeristys Lämmönvaihtimen uusiminen Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen Patteriverkoston säätö Sisälämpötila -0,5 C o Säästön suuruusluokka Energia-avustusta saaneiden kohteiden mukainen yksikkö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Veden kulutus -2 % Arvio Patteriventtiilien vaihto Sisälämpötila -0,5 C o Arvio. Toimenpiteitä vähän! Parvekeovien vaihto Ovien U-arvo -0,5 W/m 2,K Tiivistyminen tuo lisäsäästöä! Huomautukset LTO-laitteen asennus LTO 50 % Ilmanvaihdon ja sähkönkulutuksen kasvu syö osan säästöstä. SFP -luvun muutokseksi oletettu 1,5-2,5 Vedenkulutuksen mittaus Veden kulutus -20 % Veden kulutus vähenee keskimäärin 20 % useiden selvitysten perusteella Kun liitteestä 1, 2 ja 3 löytyvillä korjausmääräprosenteilla kerrotaan muuttujan muutoksia, saadaan korjaustoimenpiteiden vaikutukset rakennuskannassa selville. Kuvassa 3.1 on esitetty poikkileikkausvuodet 2016, 2020 ja 2050 ja toimenpiteillä saavutettavat hyötyenergiansäästöt asuinrakennuksissa verrattuna vuoden 2006 lähtötasoon (636 ).

Kuten kuvasta havaitaan, vuoteen 2016 mennessä saavutetaan korjaustoiminnalla 7,6 % säästö (-48 ). Vuoteen 2020 mennessä säästö on 9,7 % (-62 ) ja vuoteen 2050 mennessä 19,3 % (-123 ). Nämä säästöt saavutetaan siis jos tehdään kaikki toimenpiteet mihin suunnitellun korjaustoiminnan aikana voisi olla mahdollisuuksia. Todelliset säästöt tulevat todennäköisesti olemaan kuitenkin yllä olevia lukuja pienempiä. Toinen tuloksiin vaikuttava seikka on, että tarkastelu laskelmien osalta alkaa vuodesta 2006. Toimenpiteiden laajuudesta välillä 2006 2010 ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Voi siis olla mahdollista, että osa laskennallisesta säästöpotentiaalista on menetetty jo tällä aikavälillä, jos energiansäästötoimenpiteitä ei ole toteutettu tämän selvityksen olettamassa mittakaavassa. Vuoden 2050 osalta säästö voi kuitenkin olla suurempi, kuten jo aikaisemmin on mainittu. 13

14 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Mahdollisilla energiansäästötoimenpiteillä saavutettavat prosentuaaliset hyötyenergian säästöt Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa poikkileikkausvuosina 2016,2020 ja 2050 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055-7,6 % -9,7 % -19,3 % Prosentuaalinen säästö Kuva 3.1. Mahdollisten energiasäästötoimenpiteiden aikaansaamat hyötyenergian säästö poikkileikkausvuosina 2016, 2020 ja 2050

15 Kuvassa 3.2. on esitetty hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain rakennuskannassa vuonna 2016. Kuten huomataan, suurin säästö saavutetaan vaipan parannuksilla (30 ). Kiinteistösähkön kulutus nousee 2 lämmöntalteenottolaitteiden asennusten yhteydessä. LTO-laitteiden asennuksilla saavutetaan kuitenkin 16 suuruinen lämmitysenergian säästö. Lämpimän käyttöveden osalta saavutetaan 5 energiasäästö huoneistokohtaisten vesimittareiden ja parempien vesikalusteiden asennusten seurauksena. Lämpimän käyttöveden osalta energiasäästöt ovat todennäköisesti suuremmat, koska laskentamallissa peruskulutuksen oletuksena on hieman pienempi vedenkulutus kuin vuokrakerrostaloissa on yleensä. Prosentuaaliset muutokset on esitetty kuvassa 3.4. Kuvassa 3.3 on eritelty vaipan parannuksella saavutettavat energiasäästöt vuoteen 2016 mennessä. Liitteessä 6 on nähtävissä vaipan parannuksilla saavutettavat energiansäästöt taulukoina kaikkina tarkasteluvuosina (2016, 2020 ja 2050). 10 Hyötyenergian kulutuksen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna 2016 0 Kulutuksen muutos -10-20 -30-40 -50-60 Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Yhteensä Asuinrakennukset -30-16 -5 2-48 Kuva 3.2. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä

16 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa 2006-2016 rakentamisvuoden mukaan (kolmasosa säästöstä tulee sisälämpötilan 0,5 asteen alenemisesta) Alapohja Yläpohja Seinät Ikkunat Ulko-ovet Jäteilma Kuva 3.2. Lämmönkulutuksen mahdolliset säästöt Helsingin kaupungin nykyisessä asuinrakennuskannassa 2006-2016 rakentamisvuoden mukaan, jos PTS-suunnitelmien mukaan toteutettujen korjaustoimien yhteydessä suoritetaan niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Suurimmat lämmönkulutuksen säästöt voidaan saavuttaa ikkunoita uusimalla, ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla ja seinien lisäeristyksellä. Lämmönkulutuksen säästöissä on mukana sisälämpötilan alenemisen aiheuttama säästö, joka on keskimäärin n. kolmasosa säästöstä. Tässä kuvassa ei ole mukana lämpimän käyttöveden energiansäästö eikä kiinteistösähkön kulutusmuutos. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen vuonna 2016 6 % 4 % Kulutuksen muutos 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % -10 % -12 % Vaippa Ilmanvaihto Lämmin käyttövesi Kiinteistösähkö Kuva 3.4. Hyötyenergian kulutuksen prosentuaalinen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2016 mennessä Vuosien 2020 ja 2050 osalta samanlaiset kuvat löytyvät liitteistä 4 ja 5. Yhteensä Asuinrakennukset -10,5 % -7,9 % -4,7 % 4,8 % -7,6 %

17 4. UUDISTUOTANNOLLA SAAVUTETTAVA ENERGIASÄÄSTÖ Helsingin kaupungin uudistuotanto rakennetaan A-energiatehokkuusluokkaan (100 kwh/brm 2 ). Kun tätä tasoa vertaillaan vuoden 2010 Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasoon, saadaan säästöksi bruttoneliötä kohti noin 20 kwh/a. Tämä säästö on kuitenkin karkea arvio, koska vielä ei ole tietoa siitä, kuinka suuri vuoden 2010 määräyksillä rakennetun asuinrakennuksen energiatodistuksen ET-luku todellisuudessa on. Arvaus perustuu arvioon, että vuoden 2010 määräykset pienentävät ETlukua 25 %. Helsingin kaupungilta saatujen tietojen mukaan uudistuotannon määrä on noin 42 250 as.m 2 vuodessa. Asuinneliöt on muutettu bruttoneliöiksi kertomalla ne 1,4:lla. Vuotuiseksi hyötyenergian säästöksi uudistuotannon määrän ja saavutettavan säästön perusteella saadaan noin 1,2, kun kulutus on noin 7,1. Saavutettava Säästö on siis noin 16,7 % Suomen rakentamismääräyskokoelman vertailutasosta (8,3 ).

18 5. YHTEENVETO Vuonna 2016 säästöpotentiaali korjaustoiminnan ja uudistuotannon osalta on yhteensä laskelmien mukaan 8,6 % (noin 0,8 %/a). Vuonna 2020 säästöpotentiaali on 10,7 % (noin 0,7 %/a) ja vuoteen 2050 mennessä 18,5 % (noin 0,4 %/a). Tuloksista on havaittavissa, että mitä pitemmälle tarkastelussa ajallisesti mennään, sitä enemmän jäädään prosentin vuosisäästötavoitteesta. Laskelmien tarkkuus kuitenkin kärsii mitä kauemmas ajassa mennään, jotenka vuoden 2050 tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Säästöt on esitetty tarkemmin taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Uudistuotannon ja korjaustoiminnan hyötyenergian säästöpotentiaali vuosina 2016, 2020 ja 2050. Uudistuotannon tarkastelu on tehty vuodesta 2010 eteenpäin. Korjaustoiminnassa asuinkerrostalojen osuus noin 96 %. Mahdollisella korjaustoiminnalla ja uudistuotannolla saavutettavat hyötyenergian säästöt 2006 2016 2020 2050 Korjaustoiminta: Kulutus ennen säästöjä : 636 636 636 636 säästö : 48 62 123 Kulutus säästöjen jälkeen : 588 574 513 säästö % 7,6 % 9,7 % 19,4 % Uudistuotanto: Kulutus ennen säästöjä : 0 78 106 319 säästö verrattuna RakMk tasoon : 0 13 18 53 Kulutus säästöjen jälkeen : 65 89 266 säästö % 0,0 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % Yhteensä: Kulutus ennen säästöjä : 636 714 742 955 säästö : 0 61 79 176 Kulutus säästöjen jälkeen : 653 663 779 säästö % 0,0 % 8,6 % 10,7 % 18,5 % Tuloksia tarkastellessa on hyvä kuitenkin muistaa, että laskenta perustuu arvioon korjaustoimenpiteiden vuosittaisesta laajuudesta PTS-suunnitelmien perusteella. Laskelmat vuodesta 2006 lähtien on tehty olettaen, että suoritettavien toimenpiteiden määrä vastaa PTS-suunnitelmista kerättyä dataa vuodesta 2010 eteenpäin. Tapio Jalon AESS:seen liittyvät laskelmat kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2006 tähän päivään suoritettujen toimenpiteiden määrä on ollut PTS-suunnitelmista kerättyä määrää huomattavasti pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä vuoden 2016 tavoitetta (9 %) ollaan tässä vaiheessa jo selvästi jäljessä. PTS-suunnitelmien mukaan huomattava säästöpotentiaali

19 on kuitenkin olemassa, jos varmistetaan, että korjausten yhteydessä tehdään niihin liittyvät energiansäästötoimenpiteet. 6. LÄHTEET [1] Jalo, T., Isohella, R. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007. Helsinki 2008, Motiva Oy. 40 s. [2] Heljo, J., Nippala, E., Nuuttila, H. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. Tampere 2005. 72 s. + liitteet 32 s. [3] Heljo, J. Asuinrakennusten energia-avustusten vaikutukset. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustuotannon ja talouden yksikkö. Tampere 2009. 27 s.

20 LIITTEET 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa 2016 2. Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa 2020 3. Korjaustoimenpiteiden laajuus rakennuskannassa 2050 4. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2020 mennessä 5. Hyötyenergian kulutuksen muutos osa-alueittain Helsingin kaupungin asuinrakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä 6. Vaipan ja ilmanvaihdon lämmönkulutuksen säästöt nykyisessä kannassa rakentamisvuoden mukaan vuosina 2016, 2020 ja 2050

LIITE 1. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2016 mennessä ikäluokittain 21 P arvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 11,85 % 21-25 0,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 13,12 % 100,00 % 100,00 % 26-30 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 31-35 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 36-40 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 45,96 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 45,96 % 0,00 % 41-45 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 46-50 0,00 % 57,11 % 0,00 % 81,14 % 81,14 % 81,14 % 0,00 % 81,14 % 0,00 % 57,11 % 57,11 % 51-55 0,00 % 100,00 % 0,00 % 96,63 % 96,63 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 0,00 % 96,63 % 100,00 % 56-60 0,00 % 59,56 % 0,00 % 53,62 % 67,77 % 78,01 % 0,00 % 67,77 % 49,32 % 49,32 % 59,56 % 61-65 0,00 % 15,96 % 14,84 % 8,80 % 32,41 % 26,16 % 10,88 % 26,16 % 9,76 % 9,76 % 31,65 % 66-70 6,34 % 32,39 % 12,95 % 30,35 % 15,30 % 25,81 % 12,22 % 12,22 % 1,27 % 12,22 % 12,22 % 71-75 35,49 % 34,44 % 37,48 % 32,30 % 34,48 % 29,03 % 1,99 % 12,03 % 1,99 % 1,99 % 1,99 % 76-80 1,32 % 29,15 % 1,58 % 7,38 % 21,87 % 18,92 % 12,15 % 12,96 % 2,33 % 4,91 % 2,33 % 81-85 10,69 % 30,71 % 8,14 % 25,13 % 35,77 % 52,55 % 38,21 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,74 % 86-90 0,00 % 13,98 % 0,00 % 22,89 % 67,23 % 17,23 % 7,78 % 20,06 % 3,14 % 3,14 % 11,01 % 91-95 7,09 % 3,42 % 0,00 % 42,46 % 94,53 % 20,95 % 56,24 % 8,85 % 2,16 % 0,00 % 14,10 % 96-00 0,69 % 0,00 % 0,00 % 6,91 % 13,63 % 11,00 % 16,01 % 11,00 % 0,00 % 0,00 % 45,83 % 01-05 31,81 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 13,73 % 10,56 % 0,00 % 10,56 % 0,00 % 0,00 % 7,60 % 06-10 18,65 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 6,04 % 6,04 % 0,00 % 6,04 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

LIITE 2. Korjaustoimenpiteiden laajuus kannassa vuoteen 2020 mennessä ikäluokittain 22 Parvekelasit Ikkunoiden vaihto Julkisivujen peruskorjaus Vesikattojen peruskojaus Lämmönvaihtimen uusiminen Patteriverkoston säätö Kylpyhuonekalusteiden vaihto Patteriventtiilien vaihto Parvekeovien vaihto LTO-laitteen asennus Vedenkulutuksen mittaus -20 0,00 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 16,16 % 21-25 0,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 17,89 % 100,00 % 100,00 % 26-30 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 31-35 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 36-40 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 62,68 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 62,68 % 0,00 % 41-45 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 46-50 0,00 % 77,88 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 77,88 % 77,88 % 51-55 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 0,00 % 100,00 % 100,00 % 56-60 0,00 % 81,21 % 0,00 % 73,12 % 92,42 % 100,00 % 0,00 % 92,42 % 67,26 % 67,26 % 81,21 % 61-65 0,00 % 21,77 % 20,23 % 12,00 % 44,20 % 35,67 % 14,84 % 35,67 % 13,31 % 13,31 % 43,15 % 66-70 8,64 % 44,17 % 17,66 % 41,38 % 20,86 % 35,20 % 16,66 % 16,66 % 1,73 % 16,66 % 16,66 % 71-75 48,39 % 46,96 % 51,10 % 44,05 % 47,02 % 39,59 % 2,71 % 16,40 % 2,71 % 2,71 % 2,71 % 76-80 1,79 % 39,75 % 2,16 % 10,07 % 29,82 % 25,81 % 16,56 % 17,68 % 3,18 % 6,70 % 3,18 % 81-85 14,58 % 41,88 % 11,10 % 34,27 % 48,78 % 71,66 % 52,11 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 11,92 % 86-90 0,00 % 19,06 % 0,00 % 31,22 % 91,68 % 23,50 % 10,60 % 27,36 % 4,28 % 4,28 % 15,01 % 91-95 9,67 % 4,66 % 0,00 % 57,90 % 100,00 % 28,57 % 76,68 % 12,06 % 2,94 % 0,00 % 19,23 % 96-00 0,94 % 0,00 % 0,00 % 9,42 % 18,58 % 15,00 % 21,83 % 15,00 % 0,00 % 0,00 % 62,50 % 01-05 43,38 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 18,72 % 14,40 % 0,00 % 14,40 % 0,00 % 0,00 % 10,36 % 06-10 25,43 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 8,23 % 8,23 % 0,00 % 8,23 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %