Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki
|
|
- Ida Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korjaus- ja energia-avustuspäivä Helsinki ENERGIANSÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET RAKENNUSKANNAN KORJAUSTOIMINNASSA Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotanto ja talous Energia- ja elinkaariryhmä
2 Energia- ja elinkaariryhmä 2 Tampereen teknillisellä yliopistolla toimiva tutkimusryhmä, joka tutkii rakennusten energiankulutusta ja siihen liittyviä säästöpotentiaaleja rakentamistalouden näkökulmasta. Tutkimusryhmän kotisivut osoitteessa: Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä
3 3 Energiakäsitteitä Ostoenergia SÄHKÖ LÄMMITYSENERGIA Lämmön kehitys HYÖDYKSI SAADUT LÄMPÖKUORMAT HYÖTYLÄMMITYS- ENERGIA Sisältää käyttöveden LÄMMITYSJÄRJESTEL- MIEN HÄVIÖT Energiatodistus Lämmön tarve ILMANVAIHTO VUOTOILMA VAIPPA JÄTEVESI Ostoenergia pitää sisällään rakennukseen tuotavan sähkö ja lämmitysaineen energiasisällön Lämmön kehitys pitää sisällään passiivisesti hyödynnetyt lämpökuormat, lämmitysjärjestelmän häviöt ja lämmitysjärjestelmästä hyödyksi saatavan lämmön Lämmöntarve on rakennuksesta ilmanvaihdon, vaipan, vuotoilman ja jäteveden mukana ulos kulkeutuvaa energiaa
4 4 EPAT-projekti Osana energia- ja ilmastopoliittisten toimenpiteiden valmistelua ympäristöministeriö teetti selvityksen Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa (EPAT) Projektista julkaistu loppuraportti Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa Tärkeimpänä tavoitteena oli arvioida nykyisen asuin- ja palvelurakennuskannan toteuttamiskelpoinen energiansäästöpotentiaali vuoteen 2050 mennessä ja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi Tutkimuksen aikana tehtyjä tukevia selvityksiä: ERA17 TATOS HAESS Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä
5 5 Tutkimuksen tarkastelun rajaus Rakennuskannalle asetettuihin kasvihuonekaasupäästöjen koviin vähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä viidellä alueella: 1. Uudisrakennukset 2. Korjaustoiminta 3. Kiinteistöjen käyttö ja hoito 4. Talokohtaiset lämmitysvalinnat 5. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Tässä tutkimuksessa keskityttiin korjaustoiminnan energiansäästömahdollisuuksiin.
6 Rakennuskannan energiankulutukseen vaikuttavat tekijät 6 1. Korjaustoimenpiteet Rakenteellisia toimenpiteitä. Esim. vaippakorjaukset ja ilmanvaihtoremontit 2. Kiinteistöhuollon määrä ja laatu Vikojen korjaamista sekä järjestelmien ohjaamista ja säätöä (esim. sisälämpötilan pudottaminen asteella) 3. Poistuma Poistunut rakennus korvataan useimmiten uudella rakennuksella joko samalla paikalla tai jossain muualla poistuman aiheuttama energiankulutuksen muutos on poistuneen rakennuksen ja sitä korvaavan rakennuksen energiankulutusten erotus Näiden lisäksi rakennuskannan ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa voimakkaasti lämmitysjärjestelmävalintojen avulla
7 7 Rakennuskannan poistuma Poistuman tasot Suomessa asunto- ja toimitiloille 1,0 %/a teollistuminen aluepolitiikka väestönkasvu kauppakeskukset lama globalisaatio, kansainvälistyminen taloteknistyminen toimitilat monitoimikeskukset maaltamuutto 0,5 energiakriisi CO 2 -päästöt asunnot 0,25 aluerakentaminen ekologisuus, energiatalous toiminnallisuus, terveellisyys Juhani Heljo & Eero Nippala, 2010
8 Tilavuus (m 3 ) Asuin- ja palvelurakennuskannan kehittyminen vuoteen Rakennuskannan kehittyminen vuosina asuin- ja palvelurakennuksien osalta Poistuma Uudistuotanto Vuoden 2010 rakennuskannasta jäljellä Vuosi
9 Korjausrakentamisen määrä rakennuskannassa 9 Jotta energiansäästöpotentiaaleja mahdollista kartoittaa, pitää muodostaa käsitys korjausrakentamisen määrästä ja sen vaikutuksista rakenneteknisiin ominaisuuksiin Energiaremontit rakennuskannassa v %/a kyseisessä kannassa Lähde: VTT, Remo 2000 Yläpohjan lisäeristys Ulkoseinien lisäeristys Ikkunoiden parantaminen Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
10 Asiantuntijapäivä 10 Asiantuntijapäivässä mukana: Senaatti-kiinteistöt Teknillinen korkeakoulu VTT Mittaviiva Oy Vahanen Oy Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) Oulun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Ympäristöministeriö Asiantuntija-arvio energiansäästötoimenpiteiden Ikkunoiden vaihto Seinien lisäeristys Yläpohjan lisäeristys Vaipan tiivistys tekemisestä Ei Ei Ei Ei Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty tehdä Tehty Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen Ei tehdä Omakotitalot 15 % 20 % 15 % 40 % 20 % 15 % 5 % 70 % 30 % 10 % 100 % Huoneistokohtainen veden kulutuksen mittaus Rivitalot 15 % 10 % 15 % 40 % 5 % 20 % 5 % 70 % 5 % Ei tehdä Kerrostalot 15 % 15 % 8 % 40 % 3 % 75 % 5 % 80 % 5 % 80% / 20% 10 % Liike- ja toimisto rakennukset 15 % 15 % 10 % 50 % 0 % 75 % 5 % 80 % 50 % 5 % 100 % Julkiset rakennukset 15 % 15 % 10 % 50 % 0 % 75 % 5 % 80 % 50 % 5 % 100 % Tehty
11 HAESS 11 4,5% 4,0% Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Tampereen kerrostalo- ja rivitalokannassa 4,2 % 3,5% 3,0% 2,5% 2,0% 2,0 % 2,4 % 2,6 % 1,8 % 1,7 % 2,0 % 1,5% 1,0% 0,5% 0,7 % 0,6 % 0,5 % 0,9 % 0,0%
12 TATOS 12 4,0% 3,5% Energiasäästön mahdollistavat korjaustoimenpiteet vuosittain Tampereen pientalokannassa 3,6% 3,0% 2,5% 2,0% 1,8% 1,5% 1,0% 1,1% 0,7% 0,5% 0,3% 0,0%
13 Missä rakennusten energiansäästöpotentiaali sijaitsee? Miten saadaan aikaan 20% energiansäästö 10 vuodessa Välittömästi toteutettavat toimenpiteet Suunnitelmallinen korjaustoiminta Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Lämmitystapavalinnat Säätötoimenpiteet
14 Suunnitelmallinen korjaustoiminta Julkisivukorjaukset Taustalla tekniset perusteet perusratkaisu Energiataloudellisten valintojen lisäkustannukset Ikkunat Pääsääntöisesti vaihtaminen kannattavaa Parantaminen sisäpuitteet uusimalla Ilmanvaihtoremontti Vaikea lisätä muuten kuin vähentämällä korjausvelkaa Rakennustuotanto ja -talous / Energia- ja elinkaariryhmä
15 Helposti toteutettavissa olevat toimenpiteet Yläpohjan lisäeristys siellä, missä mahdollista Ovien ja ikkunoiden tiivisteiden korjaaminen ja muukin tiivistäminen ilmanvaihtojärjestelmän ehdoilla Termostaattien ja säätölaitteiden korjaaminen ja uusiminen Lämpimien putkien lisäeristäminen teknisissä tiloissa, ullakolla ym. Toteutuman lisääminen helpompaa kuin suunnitelmallisen korjaustoiminnan tapauksessa
16 Lämmitystapavalinnat Maalämpöpumput Ilma-ilmalämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Pelletti
17 Säätötoimenpiteet ja vedenkulutuksen vähentäminen Yhden asteen keskimääräinen sisälämpötilan pudotus Säätökäyriä ja säätölaitteita parantamalla Viileämpi sisäilma on terveellisempi? Vedenkulutusta vähennetään virtaamia ja painetasoja alentamalla ja mittausten toteutuksella muulloinkin kuin putkiremonttien yhteydessä
18 Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Energiatehokkaat pumput ja puhaltimet Ulkovalaistuksen ohjaus tarpeen mukaan Autojen lämmitys tarpeen mukaan Rappukäytävävalaistus tarpeen mukaan Kodin sähkölaitteiden valinta Pakastimien taustan ilmakierron tehostaminen Mukavuuslattialämmitysten tehorajoitus Led-valot Sähkösaunojen lisäeristys
19 19 Laskentaskenaariot Tarkastelua varten tehtiin neljä eri laskelmaa: 1. Peruskehitys, jossa poistuma on mukana, mutta energiansäästötoimenpiteitä ei tehdä 2. Teoreettinen maksimipotentiaalilaskelma, missä koko rakennuskanta on muutettu vastaamaan vuoden 2010 uudistuotannon energiamääräyksiä 3. Teoreettinen suunnitelmallisen korjaustoiminnan mukainen kehitys ottaen huomioon asiantuntijanäkemysten mukaiset rajoitukset 4. Toteutuneen todellisen energiansäästöön liittyvän korjausrakentamisen määrän ja asiantuntija-arvioiden mukaisten rajoitusten mukainen kehitys
20 Energiansäästöpotentiaalien laskenta 20 RAKENNUS- KANTA Rakennuskannan säästöpotentiaalit laskettu käyttäen EKOREMlaskentamallia RAKENNUS- KANTA TALO IKÄ TYYPPI LUOKKA 1000-M m2 OMAKOTITALOT U-ARVOT JA ILMANVAIHTO olemassa olevien käyttö- osuus laitteiden kulutus aste on 1 lämmitettävästä "HALLITTU" "HALLITTU" rak.kannasta ALA- YLÄ- SEI- IKKU- ULKO- ULKOILMA- ULKOILMA- VUOTO ILMAN- LTO LTO POHJA POHJA NÄT NAT OVET VIRTA VIRTA ILMA VAIHTO LTO:n läpi LTO:n ohi pääkoneen vuosihyöty- W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K W/m2K 1/h 1/h 1/h käyttöaste % suhde ,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,60 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,60 0,35 0,58 2,20 1,40 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,58 0,35 0,58 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,55 0,32 0,56 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,50 0,30 0,54 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,45 0,28 0,52 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,38 0,27 0,48 2,20 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 1,0 % 0,45 0,35 0,25 0,40 1,80 1,00 0,3 0,05 0,20 1,00 5,0 % 0,45 0,32 0,24 0,30 1,80 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 10,0 % 0,45 0,30 0,21 0,28 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 20,0 % 0,45 0,30 0,21 0,27 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 40,0 % 0,45 0,25 0,20 0,25 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 50,0 % 0,45 0,25 0,19 0,25 1,70 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 60,0 % 0,45 0,25 0,18 0,25 1,50 1,00 0,3 0,05 0,15 1,00 75,0 % 0,45 0,22 0,16 0,22 1,30 1,00 0,3 0,05 0,10 1,00 95,0 % 0,45
21 Laskelmien tuloksia 21 Nykyisenlainen energiansäästötoiminta rakennuskannassa johtaisi todennäköisesti peruskehityksen ja kahden toteuttamiskelpoista energiansäästöpotentiaalia kuvaavan laskelman puoleen väliin
22 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Liike- ja toimistorakennukset (sis liikenteen ja muut) Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Säästöt talotyypeittäin ja lämmitysjärjestelmittäin vuonna GWh/a 5500 ENERGIANKULUTUSEROT VUODEN 2010 RAKENNUSKANNASSA VUONNA 2050 TALOTYYPEITTÄIN JA LÄMMÖNLÄHTEITTÄIN Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Aurinko- ja maalämpö Kaukolämpö Öljy Kiinteä
23 Alapohja Yläpohja Seinät Ikkunat Ulko-ovet Ilmanvaihto Lämminvesi Huoneisto- ja kiinteistösähkö Yhteensä Toteuttamiskelpoiset säästöt toimenpiteittäin vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannassa vuonna Ilmanvaihtoremontit vaikein toteuttaa, yläpohja- ja ikkunaremontit usein helppoja 25% 20% PROSENTUAALISET SUHTEELLISET HYÖTYENERGIANKULUTUSSÄÄSTÖT VUONNA 2050 VUODEN VUONNA 2010 SUOMEN 2050 VUODEN ASUIN JA PALVELURAKENNUSKANNASSA SUOMEN ASUIN- JA PALVELURAKENNUSKANNASSA ASIANTUNTIA-ARVION MUKAAN 20.1% 15% 10% 9.3% 5% 0% 0.0% 2.0% 4.3% 5.1% 0.2% 0.7% -1.6% -5%
24 Vaippa Ilmanvaihto Lämminvesi Huoneisto- ja kiinteistösähkö Yhteensä Suhteelliset toteuttamiskelpoiset säästöt osa-alueittain Suomen asuin- ja palvelurakennuskannassa 24 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% PROSENTUAALISET SUHTEELLISET HYÖTYENERGIANKULUTUSSÄÄSTÖT OSA-ALUEITTAIN OSA-ALUEITTAIN VUODEN 2010 SUOMEN VUONNA ASUIN-2050 JA PALVELURAKENNUSKANNASSA VUODEN 2010 SUOMEN ASUIN- JA PALVELURAKENNUSKANNASSA VUONNA % 31.3% 20.1% 7.2% -5.5%
25 Toteuttamiskelpoisten ja teoreettisten energiansäästöpotentiaalien vertailua Asiantuntija-arvio Teoreettinen laskelma 25 Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a 2000 ULKOSEINÄ Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a ALAPOHJA Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan GWh/a tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa ULKOSEINÄ: 0,17 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. GWh/a ALAPOHJA: 0,16 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a IKKUNAT Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a YLÄPOHJA Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa IKKUNAT: 1,00 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. YLÄPOHJA: 0,09 W/m2K Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan GWh/a TIIVIYS GWh/a Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 rakennuskannassa olettaen, että rakennuskanta on korjattu asiantuntijaarvion mukaan LTO Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa. GWh/a TIIVIYS: n50=2, Lämmönkulutusero ikäluokittain vuonna 2050 vuoden 2010 jäljellä olevassa rakennuskannassa. Laskelman oletuksena on, että kanta on väkisin muutettu vastaamaan vuoden 2010 energiamääräystasoa. GWh/a Kuvan tilanne on käytännössä mahdoton saavuttaa LTO 45 % IKÄRYHMITTÄIN IKÄRYHMITTÄIN
26 Lämmitysenergian säästö kasvaa 20 prosenttiin melko tasaisesti 0,5 % vuodessa 26
27 27 GWh/a Nykyisen vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan energian kulutuksen kehitys vuoteen 2050 asti (periaatekuva) poistuman vaikutus uusi arvio poistuman vaikutus vanha arvio toteuttamiskelpoiset energiansäästötoimenpiteet lämmitysjärjestelmämuutokset?
28 Päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannassa 28 Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät rakennuskannassa energiankulutusta voimakkaammin Ydinvoiman lisärakentaminen Uusiutuvien käyttö kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Vuonna 2010 (kg CO 2 -ekv/mwh) Vuosina (kg CO 2 -ekv/mwh) Puu Kevyt polttoöljy Lämmityssähkö Kaukolämpö Muu Sähkö
29 29
30 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Liike- ja toimistorakennukset (sis liikenteen ja muut rakennukset) Julkiset palvelurakennukset Tuotantorakennukset Päästövähennykset talotyypeittäin ja lämmitystavoittain vuonna MtCO 2 -ekv. 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1-0,1 ENERGIANKÄYTÖN PÄÄSTÖEROT VUODEN 2010 RAKENNUSKANNASSA VUONNA 2050 MtCO2-ekv. Muu Huoneisto- ja kiinteistösähkö Lämmityssähkö Kaukolämpö Öljy Kiinteä
31 31 MtCO 2 -ekv 25 Nykyisen vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan CO 2 ekvpäästöjen kehitys vuoteen 2050 asti (periaatekuva) 20 poistuman vaikutus uusi arvio poistuman vaikutus vanha arvio toteuttamiskelpoiset energiansäästötoimenpiteet lämmitysjärjestelmämuutokset? kaukolämmön ja sähkön tuotantomuutokset?
32 Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus 32 Lähtökohtana, että energiansäästötoimenpiteitä tehdään, kun kyseisissä rakennusosissa on muutakin korjaustarvetta
33 Elinkaaritarkastelu osaksi korjaustoiminnan suunnittelua 33 Energiakorjauksen aiheuttama lisäkustannus rakennusosan teknisen arvon perusteella. (Yksinkertaistettu periaatemalli) 5-15% kustannuslisä energiansäästötoimenpiteestä Tarvittavan korjauksen perusratkaisun kustannus Vuotta
34 / m2 / m2 / m2 0 Korjaus käyttöiän lopussa 20 vuoden päästä Korjauksen aikaistus 20 vuotta Rakennusosan korjauskustannus Rakennusosan vuosittainen energiakustannus Aikaistetun ja aikaistamattoman korjauksen ero
35 Yleisiä syitä, miksi energiansäästötoimenpiteitä ei tehdä 35 Rakennusten ominaisuudet Rakennuspaikka Osaaminen, asenteet ja päätöksenteko Tekniikka ja arkkitehtuuri Kannattavuus ja resurssit
36 36 Rakennusten ominaisuudet Rakennus niin nuori ja hyväkuntoinen, ettei korjauksia vielä tarvita Rakennus on pääasiallisen käyttöiän lopussa tai toissijaisessa käytössä Rakennus on suunniteltu lyhytaikaiseen käyttöön (hallit, parakit) Suojelukohteet ja rakennusperinnön vaaliminen tekevät energiansäästön haasteelliseksi
37 Rakennuspaikka 37 Rakennus sijaitsee alueella, missä rakennuksen tarve on vähentynyt ja taloudellisia edellytyksiä korjaamiselle ei enää ole
38 38 Osaaminen, asenteet ja päätöksenteko 75% asunnoista kotitalouksien omistamia eli päätöksentekijöitä on paljon Osaaminen ei riitä Energiansäästömahdollisuuksia ei osata arvioida Toimenpiteiden sopivuudesta omaan taloon epäilyksiä Tekniikkaa vierastetaan Rakenteita pidetään arvokkaina Vanhan korjaamista voidaan pitää ekotehokkaampana kuin uusimista Organisaatiossa ei ole asiantuntemusta tai motivaatiota Epävarmuus rakennusfysikaalisesta toimivuudesta
39 39 Tekniikka ja arkkitehtuuri Rakennukseen on vaikea toteuttaa säästötoimenpiteitä teknisesti Esim. tiiliulkoverhous, matala yläpohja, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kanaviston sijoitus Vaikea toteuttaa arkkitehtonisesti onnistuneesti tai ominaisuuksia säilyttäen
40 40 Kannattavuus ja resurssit Taloudellinen kannattavuus ja taloudelliset mahdollisuudet Jos ei rakenneosa ole muuten uusimisen tarpeessa, sen korjaaminen pelkän energiansäästön takia on useimmiten kannattamatonta Kannattavuus saatetaan laskea liian lyhytnäköisesti Kannattavuudesta on ristiriitaista tietoa Rahoituksen järjestäminen on ongelma
41 Ehdotus rakennusten korjaustoimintaan liittyviksi toimenpiteiksi Energiatehokkuuskorjausten perustana painotetaan kiinteistöjen käytön, ylläpidon ja korjaamisen suunnitelmallisuuden merkitystä ja elinkaariajattelua. 2. Suunniteltujen korjausten yhteydessä varmistetaan niiden energiatehokkuuden parantamistoimenpiteiden tekeminen, jotka tällöin ovat kohtuullisen pienin lisäkustannuksin ja kannattavasti tehtävissä. 3. Jos energiansäästötoimenpiteitä halutaan aikaistaa pitää ensin tehdä elinkaaritarkastelu, jolla varmistetaan aikaistamisen järkevyys. 4. Toimenpiteiden tueksi tarvitaan informaatio-ohjausta ja erityisesti neuvontapalveluja.
42 42 Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Pitää luoda kuvitelma/malli kiinteistön jäljellä olevasta elinkaaresta ja mitä toimenpiteitä elinkaaren aikana on vielä edessä Kiinteistöstä tulee luoda jonkinlainen kuntoarvio Kuntoarvion ja elinkaarimallin pohjalta PTS-suunnitelma PTS:n mukaan lähdetään suunnittelemaan korjaustoimenpiteitä ja niiden yhteydessä tehtäviä energiansäästötoimenpiteitä Dokumentointi huoltokirjaan ehdottoman tärkeää. Huoltokirja pitää perustaa, jos ei sitä ole aikaisemmin tehty
43 Keskeisimmät merkittävät toteuttamiskelpoiset tekniset parannustoimenpiteet 43 Pyritään lisäeristämään lähivuosina kaikki yläpohjat, joissa se on helposti mahdollista toteuttaa. Ikkunoiden vaihtaminen tai ikkunoiden sisäpuitteiden tai sisäpuitteen lasielementtien vaihtaminen energiatehokkaammaksi. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen vanhoihin asuinkerros- ja rivitaloihin säästäisi paljon energiaa ja parantaisi sisäilmaston laatua.
44 44 Yhteenveto - Korjaustoiminnan säästöpotentiaali ei ole niin suuri kuin on aikaisemmin luultu - Toteuttamiskelpoinen energiansäästöpotentiaali enintään 20 % vuoden 2010 Suomen asuin- ja palvelurakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä - Suurimmat säästöpotentiaalit 1960-, ja 1980-luvun rakennuskannassa - Suunnitelmallisuus ehdottoman tärkeää - Helpoiten toteutettavia toimenpiteitä ikkunoiden vaihto ja yläpohjien lisäeristäminen. Ilmastointiremontit haastavia. - Tarvitaan sekä rakenteellisia että energian tuotantorakenteeseen liittyviä toimenpiteitä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista
45 Lisätietoja aiheesta - Energia- ja elinkaariryhmän kotisivut: - Sivun ylälaidasta valitaan päättyneet tutkimukset linkin alta EPAT
46 46 Kiitos mielenkiinnosta!
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu
Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotTulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet
LisätiedotJaakko Vihola & Juhani Heljo Toteutettavissa olevat energiansäästöpotentiaalit Tampereen kaupungin asuinrakennuskannassa
Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 5 Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics.
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä
1 Rakennustekniikan laitos Juhani Heljo, Jaakko Vihola Toteutettavissa olevat energiansästöpotentiaalit Helsingin kaupungin asuinkiinteistöissä Osaselvitys liittyen Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotEnergiaremontti investointi vai kustannus?
Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotEi hukata rahaa lämmittämällä harakoille
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotEnergiansäästö pientalojen korjauksissa
Energiansäästö pientalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 2.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali pientaloissa Asetus energiatehokkuuden parantamisesta Energia-asioiden
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotMITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
LisätiedotTavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä
Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotKERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA
KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää
LisätiedotTäydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous
Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotEnergiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotKorjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?
Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotEnergiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia
Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,
LisätiedotEnergiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008
Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa
Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta
LisätiedotMateriaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT
Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 95 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotTilaisuuden järjestävät:
KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ
ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.4.2018 SISÄLTÖ Energiansäästösuositukset YM asetuksessa Palvelurakennusten energiatodistuksia ARA:n rekisterissä
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotMiten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?
Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
Lisätiedot