Ulkoistettujen palveluiden laatu

Samankaltaiset tiedostot
Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteet

Need and Use of Aggregated Data in Quality Improvement. Case: Finland Klas Winell

Prosessien laihduttaminen. Laadukkaat terveyspalvelut; yhteistyötä, työnjakoa ja segmentointia IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.

Laatuverkostojen 20-vuotinen taival mitä opittavaa kuluneesta ja mihin verkostot menossa? Klas Winell laatuverkostokoordinaattori

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Miten tästä eteenpäin?

Raportti terveysasemapilotista Oma Lääkärisi Espoontori vs. Kivenlahti

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo,

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Pyhtään sote-uudistus. Olli Nuuttila, kunnanjohtaja Eduskunnan hallintovaliokunta

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Miten tähän on tultu?

PERUSTERVEYSBAROMETRI

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Yhteistyöryhmä

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Yritysesittely. Marraskuu 2012

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

OMA LÄÄKÄRISI MATINKYLÄ

Terveysasemien vaihdot Tampereella

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Karjalan XII lääketiedepäivät

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria

Potilastietojärjestelmä tutkimustiedon tuottajana

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Kokemuksia perusterveydenhuollon ulkoistuksista. Yleislääkäripäivät Helsinki Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri, Kouvolan kaupunki

Systemaattisella laatutyöllä parannetaan valtimotautien ehkäisyä

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

SOTET Tuloskortin seuranta 4/2015

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS

Laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen SOTE palveluissa. Klas Winell XIII Terveydenhuollon laatupäivä

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kiireettömään hoitoon pääsy

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Alueellinen potilastietojärjestelmä pitkäaikaissairauksien hoidon laadun tutkimuksessa ja seurannassa

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Transkriptio:

Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi

Mikä on meille tärkeää? Hoitaa ja hoivata ihmisiä niin, että he ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun Puuttua laatupoikkeamiin välittömästi, jos sellaisia on eli raportoidaan, käsitellään ja korjataan heti Tukea ja täydentää julkista terveydenhuoltoa Olla joustava ja vastuullinen työnantaja

Koko maan kattavat palvelut Perusterveydenhuolto Terveysasemat, päivystysyksiköt Erikoissairaanhoito Hammaslääkäripalvelut Kaksi miljoonaa suomalaista palveluiden piirissä. Hoivapalvelut ja kotihoito Yli 100 hoivakotia Noin 3 000 asukasta ympärivuorokautisen hoivan piirissä Kuntaturva Rääkkylä, Tohmajärvi ja Puolanka Huolehdimme kunnan perus- ja erikoissairaanhoidosta sekä suuresta osasta sosiaalipalveluita

Toiminnan tuloksellisuus Laadun osatekijät Toimitusvarmuus Toiminnan jatkuva kehittäminen Tilaajatyytyväisyys ja loppukäyttäjätyytyväisyys Henkilöstön tyytyväisyys ja ammattitaito ISO9001 laatustandardin mukainen toiminta

Terveysasemilla yhteiset toimintamallit Vastaanoton toimintamallit: Sairaskertomusmerkinnät, reseptien uusiminen Laboratorio- ja röntgentutkimusten järkevä käyttö Kansansairauksien hoitoprosessit, Hyvän hoidon mallit Laatukoordinaattorit, check listat Laatuindeksi kuukausittain asiakastyytyväisyys, odotusaika, poikkeamat, sis.auditoinnit, dg kirjaus, päivittäinen laatutyö, positiiviset tapahtumat, arvotyö max pistemäärä 100

Valtimosairauksien ehkäisyn laatuverkosto miksi mukana Valtakunnallinen (kansainvälinen) tunnettuus, pitkä kokemus perusterveydenhuollon mittarien kehittämisestä Vertailutietoa alueittain ja asemittain Helppo valmis tapa mitata hoidon laatua, prosessien toimivuutta, kyseisten sairauksien hoitotasapainoa Terveyshyöty todennäköinen kun tulokset hyvät

Laatuverkostotoiminta Attendolla Mukana ulkoistustoiminnan alusta asti vuodesta 2004 Isoimmat ulkoistetut asemat mukana pari pienempää innostuksesta ja omasta tahdosta Virolahti-Miehikkälä otokset maan parhaimmistoa Itse mittaustapahtumassa tapahtuva oppiminen, työkaluna henkilökunnan motivoinnissa ja kehittämistoimien yhdessä miettimisessä Tukee muuta kehittämistoimintaa (Potku, Rohto, Hyvä vastaanotto)

Taustalla on usein pitkään jatkunut huono lääkäritilanne terveysasemalla Väestön palvelujen saatavuus on ollut huono jo pitkään ja siksi etenkin pitkäaikaissairauksien hoito riittämätöntä Lähtötaso laatuverkostomittaustuloksissa on tämän vuoksi usein huono Ensimmäinen tavoite uudella terveysasemalla on saavuttaa vähintään kansallinen keskitaso

Sairastavuusindeksit 2008-2010 (koko maa=indeksi 100) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vakioimaton sairastuvuusindeksi Ikävakioitu sairastuvuusindeksi

Laatumittaustuloksia Attendon terveysasemilta

2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 *2012 2013 2012 2013 Otoskoko 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 3 1 3 11 13 31 9 3 10 17 34 14 5 44 8 9 16 7 8 11 38 31 64 2 9 10 13 16 8 8 6 7 6 58 76 100 18 21 3 3 22 7 48 56 449 270 68 69 571 540 72 37 270 384 3325 2411 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 22 33 63 53 44 58 63 60 58 82 92 41 27 123 65 414 470 3956 2270 0 % Eurajoki Lahti- Keskusta Kouvolapäätä Niinivaara Orimattila Riihimäki Uittotiimi Virolahti- Miehikkälä RR (ei dm2 eikä chd) DM2 (ei chd) DM2 ja CHD CHD (ei dm2) Kaikki Attendo Kaikki tk:t *2012 : ainoastaan samat asemat mukana kuin 2013

Tyypin 2 diabeetikkojen viimeinen HbA1c-arvo < 53 mmol/mol (7%) Standarditaso merkitty yhtenäisellä viivalla. Suomen paras katkoviivalla (83.78%, 95% CI: 75.3, 92.2). Terveyskeskuksen arvoa verrattu kaikkiin yhteensä 2013: * p<0.05, ** p<0.01 ja *** p<0.001.

Tyypin 2 diabeetikoiden viimeinen HbA1c arvo alle 53 mmol/mol 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Attendo Kaikki ta:t 20% 10% 0% 2012 213

Kouvolan terveysasemalla v.2013 hyvässä tasapainossa oli 76% diabeetikoista 67% 72 % Kouvola (76%) 43% 84% Kuva osoittaa Kouvolan terveyskeskuksen täsmällisen asemoinnin suhteessa kaikkiin muihin laatuverkostomittaukseen osallistuneisiin Suomen terveyskeskuksiin. Vihreä paras kolmannes (terveyskeskuksista), keltainen on keskikolmannes ja punainen on huonoin kolmannes. Koko maan keskiarvo v.2013 oli 68%.

Verenpaineiden hoito Virolahti-Miehikkälän terveysaseman verenpainepotilaiden Finriskmittarin mukainen riski sairastua aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana

Orimattilan terveysasema on ollut mukana Potkuhankkeessa ja siellä on erityisesti panostettu potilaiden OmaHoitoon. Seurantakäynnillä olleista verenpainepotilaista 95%:lla on kotimittaus käytössä.

WONCA 2012: Quality matters - should we have private or public services in primary care? Varilo, Winell Metodit: Otimme tutkimukseen vuosina 2005-2008 Attendolle kokonaisulkoistetut terveysasemat (n=7) sekä verrokeiksi kaikki samaan aikaan laatuverkostoon liittyneet ei-ulkoistetut terveysasemat (n=138) Mittasimme alkutilanteessa ja kolme vuotta myöhemmin: mikä osuus tyypin 2 diabeetikoista (T2D) ja sepelvaltimotautipotilaista (CHD) on saavuttanut LDL-kolesterolitason 2,6 mmol/l mikä osuus T2D potilaista on HbA1c tasolla < 7,0 % mikä osuus verenpainepotilaista on tavoitteessa srr < 140 mmhg. Mittasimme muutoksen voimakkuutta ja hypoteesimme oli, että ulkoistaminen ei johda huonompaan laatuun

Tulokset T2D Start up year 3 years later Percentage point change % HbA1c<7 N N 95 % CI Attendo 262 66,0 377 63,1-2,9-10.5, 4.6 Public 7742 63,2 6814 68,5 5,3 3.7, 6.8 T2D % LDL 2,6 N N Percentage point change Attendo 258 59,3 375 66,1 6,8-0.8, 14.5 Public 7720 65,8 6841 69,5 3,7 2.1, 5.2 CHD % LDL 2,6 N N Percentage point change Attendo 252 64,7 356 65,7 1,0-6.6, 8.7 Public 5993 67,9 4466 71,1 3,2 1.4, 5.0 BP % srr<140 N N Percentage point change Attendo 685 36,6 940 41,4 4,8 0.0, 9.5 Public 17746 40,8 12468 45,8 5,0 3.9, 6.2

Tulokset: Mikään tarkasteltu laatuindikaattori ei eronnut tilastollisesti merkittävästi Attendon asemilla saavutettiin paremmat tulokset diabeetikoiden LDL -kolesterolin tavoitetasojen saavuttamisessa ja verrokkiasemilla HbA1c-tavoitetasojen saavuttamisessa.

v.2013 Happy or not v.2013

Hoitoa sinua kuunnellen