Hyvinvointijohtaminen Järvenpään kaupungissa Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola Järvenpään kaupunki
Sisällys Kaupunkistrategia hyvinvointijohtamisen välineenä Järvenpään prosessimainen toimintatapa ja organisoituminen hyvinvointijohtamiseen Järvenpäässä vallitsevat toimintaympäristön muutokset Henkilöstösopimus hyvinvointijohtamisen välineenä Tiedolla johtamisen välineitä Järvenpäässä 2
Järvenpää osana KUUMA-seutua Järvenpää lukuina Perustettu 1951, kaupungiksi 1967 Pinta-ala 39,94 km 2 mistä vesipinta-alaa 2,35 km 2 Asukkaita n. 41 000 Kaupungissa henkilöstöä n. 2 300 Kunnallisveroprosentti 19,75 Kiinteistöveroprosentit 2016 yleinen 1,35 vakituinen asuinrakennus 0,55 muu asuinrakennus 1,15 rakentamattomat tontit 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,50 31.5.2016 3
Järvenpään muutosaskelmat Asiakkaan asialla hanke 2010-2013 Uusi organisaatio: koko kaupunki v. 2013. Uudet lautakunnat v.2013 ja v. 2015 Prosessimaisuus (asiakkaan/kuntalaisen palvelupolku) Johtamisen tasot Hallinnon tukipalveluita muokattu eri vaiheissa Sisältöjen kehittäminen jatkuu: johtaminen, osallisuus ja kumppanuus ETA-esimiesten toimiva arki, kumppanuus- hanke 2016 Tilahallinta ulkoistettiin 2015 yksi Sote-palvelualue ja yksi ltk 2015 Arviointiraportti ja tarkennuksia 2014 Järvenpään kaupunki Päivi Autere 23.4.2016 21
Tekeminen määritetty ydinprosesseissa Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa 2012 2013 23.5.2016
Tukiprosessit palvelutuotannon mahdollistajana Prosessit hyväksyttiin vuodenvaihteessa 2012 2013 23.5.2016
Tekijätahot määritetty organisaatiossa Organisaatio toukokuussa 2016 31.5.2016
Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio toukokuussa 2016 31.5.2016
Kaupunkistrategia johtamisen välineenä 9
Kaupungin toiminta-ajatus Järvenpään kaupunki turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa. 30.5.2016 10
Kaupungin arvot Asukaslähtöisyys o palvelumme on järjestetty asukkaiden tarpeista ei hallinnon o rohkaisemme asukkaita vaikuttamaan ja tekemään hyviä valintoja o edistämme asukkaiden tiedonsaantia ja osallistumista o edistämme yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä asukaslähtöisyyden periaatteilla. Rohkeus o meillä on rohkeutta kyseenalaistaa, kehittää ja luoda uutta o me pystymme tarvittaessa rajaamaan toimintaamme ja tekemään vaikeita päätöksiä. Vastuullisuus o vastuumme koskee kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita sekä ympäristöä, nyt ja tulevaisuudessa o olemme luotettava kumppani o kannustamme asukkaita ottamaan vastuuta omasta elämästään. Oikeudenmukaisuus o kohtelemme asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä ja muita toimijoita tasa-arvoisesti o huomioimme heikoimmassa asemassa olevien tarpeet o hallintomme on avointa ja päätöksentekomme läpinäkyvää. Tuloksellisuus o toimintamme on taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa o parannamme jatkuvasti toimintaa ja osaamista. 30.5.2016 11
Kaupungin visio 2025 ja sen yhteinen ymmärrys Elinvoimaa ja kulttuuria parhaalla paikalla Visiossa eli tavoitetilassa elinvoima, kulttuuri ja paras paikka ymmärretään laajasti ja kunnianhimoisesti. Asukkaiden hyvinvointi, kaupungin talouden tasapaino, vilkas yrityselämä ja yhdyskunnan toimivuus kuuluvat elinvoimaisuuden piiriin. Järvenpään rikkaasta kulttuuriperinnöstä kumpuaa luovaa aktiviteettia, uusista ympäristöystävällisistä toimintatavoista ja asukkaiden omaehtoisesta harrastamisesta ammattimaiseen kulttuurituotantoon. Järvenpää kehittyy yhä houkuttelevammaksi asumisen, asioimisen ja yrittämisen paikaksi, Helsingin seudun monipuolisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. 30.5.2016 12
Kaupunkistrategian konserniohjaus: toimeenpanon välineet ja tasot KV KAUPUNKISTRATEGIA 2014 2025 Toiminta-ajatus Visio Arvot Strategiset päämäärät ja indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Suunnitelmajakso 12 v Tarkistus valtuustokausittain tai tarvittaessa S t r a t e g i s e t o h j e l m a t KH Y D I N P R O S E S S I T Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Ikääntyneiden ja toimintaraj. hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen Kuntalaisen hyvinvointiohjelma Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristöohjelma Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa vuosittain, seuranta toimintakertomuksessa LTK KH/KV LTK esitys Toimeenpanosuunnitelmat Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Kaupunkikehitys Tekninen palvelukeskus Konserniyhteisöt (Järvenpään Vesi, tytäryhtiöt) TALOUSARVIOTAVOITTEET 1 5 v (tavoitteet, mittarit, määrärahat ja vastuut) PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 20 v: Nykykapasiteetti, investointitarpeet, toimenpiteet INVESTOINTISUUNNITELMA 5 v HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3 4 v Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa, seuranta vuosittain Suunnitelmajakso 5 v Seuranta toimintakertomuksessa LTK KÄYTTÖSUUNNITELMA (tavoitteet, mittarit, määrärahat, vastuut) Suunnitelmajakso 1 v 13
Kaupunkistrategian konserniohjaus: toimeenpanon välineet ja tasot KV KH LTK KH/KV Y D I N P R O S E S S I T Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen KAUPUNKISTRATEGIA 2014 2025 Toiminta-ajatus Visio Arvot Strategiset päämäärät ja indikaattoripohjainen tavoiteasettelu Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen Ikääntyneiden ja toimintaraj. hyvinvoinnin tukeminen Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen LTK esitys Toimeenpanosuunnitelmat Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Kaupunkikehitys Tekninen palvelukeskus Konserniyhteisöt (Järvenpään Vesi, tytäryhtiöt) TALOUSARVIOTAVOITTEET 1 5 v (tavoitteet, mittarit, määrärahat ja vastuut) PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 20 v: Nykykapasiteetti, investointitarpeet, toimenpiteet S t r a t e g i s e t o h j e l m a t Kuntalaisen hyvinvointiohjelma INVESTOINTISUUNNITELMA 5 v Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma Ympäristöohjelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 3 4 v Suunnitelmajakso 12 v Tarkistus valtuustokausittain tai tarvittaessa Indikaattorit valittu hyvinvointia kuvaaviksi Suunnitelmajakso 4 v Tarkistus tarvittaessa vuosittain, seuranta toimintakertomuksessa Ydinprosessit integroituvat ohjelmiin ja ohjaavat kokonaisvaltaisesti strategian toimeenpanoa kuntalaisten hyvinvointia edistävään suuntaan Suunnitelmajakso Toimeenpanosuunnitelmiin 4 v Tarkistus kuvattu tarvittaessa, palvelualueiden seuranta konkreettiset vuosittain toimenpiteet kaikissa strategisissa päämäärissä Suunnitelmajakso 5 v Seuranta toimintakertomuksessa LTK KÄYTTÖSUUNNITELMA (tavoitteet, mittarit, määrärahat, vastuut) Suunnitelmajakso 1 v 14
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen Järvenpäässä Hyvinvoinnin johtoryhmä kaupungin johtoryhmä (ottaa roolin päätöksentekoa vaativissa asioissa) Hyvinvointiryhmä pj terveyden edistämisen johtaja, asiantuntijat nimetään alueittain kaupunkikehitys: erityisasiantuntija konsernipalvelut: johdon erityisasiantuntija Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet: erikoissuunnittelija Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue: erikoissuunnittelija 15
Hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti Ryhmän jäsenet toimivat linkkeinä alueilleen tuoden sieltä asioita työryhmään ja vieden työryhmästä asioita ja tehtäviä palvelualuille tukevat alueensa valmistelijoita ja asiantuntijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä esim. ennakkoarvioinneissa raportoivat alueiden johtoryhmissä hyvinvointityön etenemisestä, myös tunnuslukujen valossa (SHVK) puheenjohtaja raportoi säännöllisesti hyvinvoinnin johtoryhmälle (KJ) 16
Miksi meilläkin? Toimintaympäristön nopeat muutokset ja yleinen taloudellinen kehitys edellyttävät tiedon kokoamista, keräämistä, yhdistämistä ja visualisointia kokonaisuuden johtamisen mahdollistamiseksi Keskiössä on kuntalainen asukaslähtöinen ajattelu terve kunta 17
SHVK:n käyttökokemukset Hyvinvointitieto käsitetään ja käsitellään Järvenpäässä laajasti Tiedonkulku on varmistettu sekä organisaation sisällä että luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä Seudullinen ja valtakunnallinen tieto jaetaan ryhmässä ja jalkautuu alueille Edellinen sovellusversion ei kaikilta osin ole ollut käyttäjäystävällinen Valtakunnallisten indikaattoreiden tiedot (Sotkanetindikaattorit) tulevat jälkijunassa 18
Toimintaympäristön muutoksia Järvenpäässä 19
20
21
22
Väestönkasvu Järvenpäässä Nopean kasvun tuloksena on odotettavissa 0-6 vuotiaiden ja 7-15 vuotiaiden määrän nopea kasvu. Yli 74-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa tulevina vuosina nopeasti väestönkasvusta riippumatta, ja väestön ikääntymisen tuomaan haasteeseen tulee puuttua vahvasti. Väestönkasvu johtuu ensisijaisesti uudisrakentamisesta keskustan kehittymisen ja keskustan suurten hankkeiden vaikutusta. Keskimääräinen Järvenpäähän muuttaja on tämän hetken ennusteen mukaisesti hedelmällisessä iässä tai jo perheellinen. Samanaikaisesti kuitenkin asuntokuntakoot ovat huomattavasti pienentyneet. Nopea väestönkasvu lisää palveluntuotantotarvetta neuvolapalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Järvenpään väestönkasvu jatkuu ripeänä seuraavat kymmenen vuotta. Kasvu alkaa hiipua vuoden 2025 jälkeen ja ennustekauden lopussa kasvu on melko maltillista. (Järvenpään kaupungin väestösuunnite 2014 2035) 23
30.3.2016 24
A. Ei tehdä mitään Järvenpää TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 KTA 2016 TPE 3/2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Asukasluku 38 966 39 646 39 953 40 390 40 900 41 464 41 464 42 374 43 152 43 795 44 496 45 163 Muutos-% 0,7 % 1,7 % 0,8 % 1,1 % 1,3 % 1,4 % 1,4 % 2,2 % 1,8 % 1,5 % 1,6 % 1,5 % Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate -160 800-174 314-179 978-184 078-189 780-191 103-192 282-204 977-219 949-219 146-226 874-238 916 Muutos-% 8,40 % 3,25 % 2,28 % 3,10 % 0,70 % 1,32 % 6,60 % 7,30 % -0,36 % 3,53 % 5,31 % Palveluiden sopeuttaminen yhteensä 0-4 587 0 0 0 0 HTV- vaikutus 0 0 0 0 0 Hyväksytyn tasapainottamisohjelman toimenpiteet 0 0 0 0 0 0 HTV- vaikutus 0 0 0 0 0 Osakehuoneistojen ja jalostettavien kiinteistöjen myynnin vaikutus toimintakatteeseen, muutos ed. vuodesta 0-4 587 0 0 0 0 Maanmyyntivoittojen muutos edellisestä vuodesta -661-7 033 9 321 760-3 255 Verotulot (pl. koiravero) 152 028 155 484 166 877 173 504 175 502 180 755 180 755 183 215 191 738 197 975 204 676 211 591 Muutos-% 2,1 % 2,3 % 7,3 % 4,0 % 1,2 % 3,0 % 3,0 % 1,4 % 4,7 % 3,3 % 3,4 % 3,4 % Valtionosuudet 26 163 26 072 25 647 24 459 23 150 26 359 26 692 27 374 26 553 25 756 24 984 24 234 Muutos-% 8,5 % -0,3 % -1,6 % -4,6 % -5,4 % 13,9 % 15,3 % 2,6 % -3,0 % -3,0 % -3,0 % -3,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 279 387 311 383 513 296 296 39-220 -503-905 -1 446 Vuosikate 17 721 7 677 12 855 14 268 9 385 16 308 15 461 5 651-1 878 4 082 1 881-4 537 Poistot 9 998 10 921 12 687 13 371 15 149 16 270 16 270 17 420 18 370 19 370 20 370 21 370 Ylijäämä/alijäämä 7 264-3 504-496 3 355-4 593 38-809 -11 769-20 248-15 288-18 489-25 907 Kumulatiivinen ylij/alij. 58 732 55 229 54 732 58 087 53 494 53 532 52 685 40 916 20 668 5 380-13 109-39 016 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 507 1 393 1 370 1 438 1 308 1 291 1 271 966 479 123-295 -864 4.5.2016 25
Taseen jäämä ja lainakanta (emo) 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0-50 000-100 000 Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur 4.5.2016 26
-> Miten toimintaa ja taloutta voidaan vielä tasapainottaa? Miten resurssit saadaan kohdistettua viisaasti tilanteessa, jossa palvelutarve kasvaa käytettävissä olevia resursseja nopeammin? -> Miten toiminnan tuloksellisuutta saadaan parannettua vallitsevassa tilanteessa? 27
Henkilöstösopimus hyvinvointijohtamisen yhtenä välineenä 28
Henkilöstösopimus työhyvinvoinnin kehittämisen taustalla Sopimus perustuu vuonna 2008 valtakunnallisesti laadittuun kunta-alan suositukseen tuloksellisen toiminnan kehittämiseksi. Tuloksellisuuskampanjan toteuttavat yhteistyössä KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Kunta-alan unioni, JUKO, TNJ, KTN. KT pääsopijajärjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Sopimus on myös osa kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjaamiseen. Järvenpään kaupunki Päivi Autere 29
Henkilöstösopimuksen tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on kaikkien osapuolten (johdon, esimiesten, työntekijöiden, henkilöstöjärjestöjen edustajien ja päättäjien) sitoutuminen yhteisiin työhyvinvointia ja tuloksellisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen ja tukemiseen. Sopimus koostuu seuraavista sisältöalueista: Yhteistoiminta ja palvelussuhdeturva Työhyvinvointi ja sen johtaminen Rekrytointi Osaaminen ja sen johtaminen Palkkapolitiikka ja palkitseminen Työaika-asiat Henkilöstösuunnittelu Kyseessä ei ole vain säästösopimus, vaan työelämän laatua ja tuloksellisuutta vahvistava sopimus Kaikille osa-alueille on määritelty yksilöidymmät tavoitteet, keinot ja mittarit. Järvenpään kaupunki Päivi Autere 4.6.2013 30
Tavoite Sairauspoissaolot vähenee 5 % TYÖHYVINVOINTI henkilöstösopimuksessa Keino Sairauspoissaolo-ohjeiden päivitys ja käyttöönotto ja esimiesten opastus Seurantaraportoinnin kehittäminen Työpisteisiin hankitaan tarvittavat työssä selviytymistä tukevat työvälineet Ennenaikainen eläköityminen työkyvyttömyyden vuoksi vähenee VARHE- ja eläkemenoperusteiset maksut alenevat 30% Tietoisuutta ergonomisista työtavoista lisätään Aktiivisen tuen toimintamalli kehitetään yhteistyössä Kevan kanssa ja otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä Selvitetään kuntoutustuella olevien henkilöiden työhön paluun mahdollisuudet Työntekijälle, jota uhkaa ennen aikainen eläköityminen, löytyy Uusi Työ Työpaikoilla on terveellinen sisäilma Työtapaturmien määrä laskee Työhyvinvointikorttikoulutus käynnistyy Sisäilmaongelmien ratkaisumallin kehittäminen. Yhteistyötä vakuutusyhtiön kanssa tiivistetään (tapaturmien käsittely, tapaturmista oppiminen) Työtapaturmatilanteisiin toimintaohjeen laatiminen ja vastuiden selkiyttäminen, esimiesten kouluttaminen työsuojelun johtamiseen ja havaittujen epäkohtien korjaamiseksi työsuojeluparitoiminta käynnistyy vuoden 2014 alusta. Vaara- ja uhkatilanteet vähenevät Työhön vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Ristiriitojen rakentava ratkaiseminen, energian vapauttaminen Ikäjohtaminen, yhteistoiminta Työn organisointi ja toimivat ja asianmukaiset työvälineet Työyhteisösovittelu (sovittelijoiden kouluttaminen) Järvenpään kaupunki Päivi Autere 31
TAVOITE (henkilöstösopimus) Työhyvinvointi: sairauspoissaolot -5% / sairausajan palkan mukaan (vähennys 10%) TAVOITE euroa Toteuma 31.12.2014 euroa Toteuma 2015 euroa Yhteensä säästö 177 322 200 000 100 000 300 000 Sairausajan sijaiskustannusten väheneminen 68 800 126 000 Työajat :työaikojen tehokas käyttö / lisä- ja ylitöiden rajoittaminen Tuottavuus ja tuloksellisuus: työaikamuotomuutokset + ruokatauko 300 000 200 000 240 000 - Toteutus 2016-17 240 000 (ei mukana yht.summassa) Vapaaehtoisten palkattomien käyttö / kannustevapaa 10 000 170 000 225 000 395 000 Ennenaikaiseen eläköitymiseen vaikuttaminen / varhemaksut -30% (nettoseuranta, työkykyrahasto) 450 000 211 520 228 899 440 419 (59%) Koulutusmäärärahat -30% / koulutussuunnittelun tehostaminen (2013: 592 000 euroa) Täyttämättä jätetyn tehtävän palkkakustannuksista voidaan jakaa 10-20% työn jakavien työntekijöiden kesken. 231 000 449 000 541 000 51 000 10 000 200 000 81 000 281 000 Tapaturmavakuutusmaksuihin vaikuttaminen / juurisyiden selvittäminen 200 000 400 000-400 000 KAIKKI YHTEENSÄ 1,5Me 1,5 Me 1,8Me Järvenpään kaupunki Päivi Autere 9.4.2016 32
Henkilötyövuosien toteutuneet ja suunnitellut vähennykset Uudelleenkohdistusta mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jossa palvelutarve kasvaa 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Lomautukset 37 24 0 0 61 Htv-vähennykset 55 56 15,2 22 148 Htv -lisäykset 47 40 30,6 117 Yhteensä 217 Palkitseminen työtehtävien jakamisesta 2014 2015 2016 4 2 2 Järvenpään kaupunki Päivi Autere 9.4.2016 33
Johtaminen on valmentavaa ja mahdollistavaa Järvenpään kaupunki Päivi Autere 23.4.2016 34
HR:n prosessit johdon/päätöksenteon ja esimiehen tukena STRATEGIA, PÄÄTÖKSENTEKO HR: Ennakoiva henkilöstösuunnittelu HR:n palvelut, johtajille, päätöksenteolle ja esimiehelle ennakoivan henkilöstösuunnittelu tukemiseksi, yhteensovitus muiden konsernipalveluiden kanssa HR:ssä hyvä ymmärrys asiakkaiden elämästä, tavoite Alueen johtaminen Yksikön johtaminen Yksilön johtaminen Strategiset tavoitteet; asettaminen ja maastoutus Ydin- ja avainprosessin johtaminen ja linjaaminen Yksikön prosessien ja resurssien johtaminen Talous, henkilöstö, laatu, tilat Osaaminen Työhyvinvointi Palvelussuhdeasiat jne Toimivat palvelut Hyvinvoiva, osaava ja oikeinmitoitetttu henkilöstö HR Palvelussuhteen elinkaaren hallinta HR:n palvelut esimiehelle hyvän palvelussuhteen tukemiseksi Järvenpään kaupunki Päivi Autere 13.5.2016 35
Välineitä tiedolla johtamiseen 36
Järvenpään kaupunki 16.5.2016
38
39
Lopuksi. Hyvinvointijohtamisen tavoitteet lähdettävä strategiasta Johdon tuki, yleinen tietoisuus ja toimivat rakenteet tärkeitä Tiedolla johtamisen merkitys-> käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen -> Toimeenpano ja seuranta 42
Kiitos ja tervetuloa Järvenpäähän! Antti Peltola talous- ja hallintojohtaja 040 315 2854 antti.peltola@jarvenpaa.fi 43