V A K K A - S U O M E N

V A K K A - S U O M E N l i i kennejär j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a U u s i k a u p u n k i L a i t i l a P y h ä r a n t a K u s t a v i Ta i v a s s a l o V e h m a a M i e t o i n e n V a k k a - S u o m e n s e u t u k u n t a k u n t a y h t y m ä T u r u n t i e p i i r i L - S l ä ä n i n h a l l i t u s R a t a h a l l i n t o k e s k u s S a a r i s t o m e r e n m e r e n k u l k u p i i r i Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen 2 0 0 5

ALKUSANAT Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on tukea seutukunnan kehittämistavoitteita, laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma sekä sitoutua aiesopimuksella sovittujen kehittämistavoitteiden ja -toimenpiteiden edistämiseen. Samalla työ tukee käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laadintaa. Osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu viisi osaselvitystä: A. Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen C. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu D. Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys E. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma Suunnittelutyön tilaajia ovat Vakka-Suomen kunnat, Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu seitsemän kuntaa: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Mietoinen. Nyt käsillä olevassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen on kuvattu Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän nykytila, asetettu tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle ja määritetty keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on ollut konkreettisten, kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden löytäminen. Työssä on kuitenkin otettu kantaa myös hyvinkin pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin maankäytön kehittämisratkaisuihin joukkoliikenteen näkökulmasta. Pitemmän tähtäimen kysymystä seudullisen raideliikenteen toteuttamisesta on käsitelty samanaikaisesti laaditussa osaselvityksessä Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys. Tässä raportissa asiaa on sivuttu vain lyhyesti luvussa 3.2.1. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen osaselvityksen laatimista on ohjannut Vakka-Suomen seutulipputyöryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Helena Lindström Heli Pohjankukka Risto Jaakola Anna-Liisa Meskus Matti Uotinen Turkka Kataja Leena Hoikkala Marja Kärkkäinen Pertti Postinen Peter Ulmanen Tapani Siirava Hannu Uimaniemi Kai Vanamo Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Kustavin kunta Taivassalon kunta Vehmaan kunta Laitilan kaupunki Mynämäen kunta Pyhärannan kunta Mietoisten kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Oy Matkahuolto Ab J. Vainion Liikenne Oy Oras Liikenne Oy Osaselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Sakari Somerpalo ja Mikko Seila Linea Konsultit Oy:stä. 2

SISÄLTÖ 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA...4 1.1 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA...4 1.1.1 Seudulliset joukkoliikenneyhteydet...4 1.1.2 Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet...8 1.1.3 Kuntien sisäinen joukkoliikenne...10 1.2 MATKUSTAJAINFORMAATIO...10 1.3 LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT...11 1.4 MATKUSTUSKYSYNTÄ...15 1.4.1 Työmatkaliikenne...15 1.4.2.Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen...18 1.4.3 Muita yhteystarpeita...19 1.5 RAHOITUS...20 1.5.1 Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde...20 1.5.2 Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset...20 1.5.3 Joukkoliikenteen valtionavustukset...23 1.5.4 Lipputuet...24 1.5.5 Kelan korvaamat kuljetukset...25 1.5.6 Kokonaisrahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja kuljetuspalveluihin...28 2. JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET...29 3. TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEKSI...30 3.1 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTEKIJÄT JA MAANKÄYTÖN KEHITYS...30 3.2 LIIKENNÖINTI, LINJASTOT JA AIKATAULUT...30 3.2.1 Yhteydet Turkuun...30 3.2.2 Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan ja Rauman väliset yhteydet...33 3.2.3 Muita liikennetarpeita...34 3.3.PYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN...34 3.4 LIPPUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN...36 3.5 SEUDULLINEN HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKO...36 3.5.1 Seudullisen henkilöliikennelogistikon tarve...36 3.5.2 Kokemuksia muualta...38 3.5.3 Kustannukset, rahoitus ja jatkotoimenpiteet...40 3.6 YHTEISKUNNAN KULJETUSKUSTANNUKSET JA MATKOJEN YHDISTELY...41 3.6.1 Matkojen yhdistelyn tarve ja hyödyt...41 3.6.2 Matkapalvelukeskuksen perustaminen...42 3.7 YHTEISTYÖ SEKÄ JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI JA HALLINTO...44 3

1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 1.1 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA 1.1.1 Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Vakka-Suomen joukkoliikenneyhteyksien perustan muodostavat valtatien 8 liikenne, Uudestakaupungista ja Kustavintien suunnasta Turkuun liikennöivät linjat, Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman sekä Uudenkaupungin ja Taivassalon välinen liikenne. Valtatien 8 liikenne on suurelta osin Turun ja Rauman välistä pitempimatkaista pika- ja vakiovuoroliikennettä, muilta osin runkolinjojen palvelutarjonta perustuu Vakka-Suomen omaan matkustuskysyntään. Tätä runkoliikennettä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla liikennöivät linjat ja vuorot, jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja. Kuva 1. Yleiskuva Vakka-Suomen linja-autoliikenteen (linja- ja ostoliikenne) reiteistä ja määristä (lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen liikennerekisteri). Rekisterin tiedot hiljaisempien linjojen reiteistä ovat osin virheelliset, esim. Pyhärannassa poikittaisia koulumatkavuoroja on todellisuudessa Rohdaisten kohdalla ja etelämpänä suuntautuen Laitilaan. Kustavintiellä sekä Uusikaupunki-Turku-välillä liikennöi Vainion Liikenne Oy. Seutukunnan pohjoisosassa Uudenkaupungin ja Laitilan sekä Uudenkaupungin ja Rauman välisistä vuoroista suurimman osan hoitaa Oras Liikenne Oy. Valtatiellä 8 on useiden liikennöitsijöiden vakiovuoroliikennettä (mm. Oras Liikenne Oy, Vainion Liikenne Oy, Pohjolan Liikenne ja Lauttakylän Auto Oy). Lisäksi alueella on eri liikennöitsijöiden hoitamaa lääninhallituksen ja kuntien ostoliikennettä. 4

Kuva 2. Vakka-Suomen joukkoliikenteen runkolinjasto ja vuorotarjonta (vuoroa/ talviarkipäivä keväällä 2005 molemmat suunnat yhteensä) Vuoropalvelutaso on paras valtatiellä 8. Myös Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Turun sekä Mietoisten ja Turun välillä on tiheä vuorotarjonta. Vielä Kustavi-Taivassalo- Turku ja Uusikaupunki-Pyhäranta-Rauma yhteysvälien vuorotarjontaa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Tilanne kuitenkin on muuttumassa. Oras Liikenteen seutukunnan pohjoisosassa tähän saakka pääosin lipputuloperusteisena ajemat linja-autovuorot väleillä Uusikaupunki-Pyhäranta- Rauma, Uusikaupunki-Laitila ja Laitila-Pyhäranta uhkaavat supistua lähes kokonaan. Työ- ja koulumatkatarpeiden edellyttämät yhteydet jouduttaneen ainakin osittain turvaamaan lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteenä. Uudenkaupungin ja Turun välinen liikenne jakaantuu neljälle reitille: suurin osa vuoroista ajaa Kustavintietä, Y-tietä ja Lokalahdentietä Mietoisten ja Vehmaan kautta tai valtatietä 8 ja Lokalahdentietä Mynämäen ja Vehmaan kautta. Muutama vuoro kulkee Laitilan tai Taivassalon 5

kautta. Uuteenkaupunkiin matkaavien kannalta ongelmana on se, että matka-aika venyy useimmilla vuoroilla puoleentoista tuntiin. Nopeita suoraan Y-tietä ja Kustavintietä ajavia vuoroja, jotka eivät poikkea Mietoisten kirkolle, Vinkkilään ja Lokalahdelle, on vain muutama. 120 100 Matka-ajat ja nopeudet henkilöautolla ja joukkoliikenteellä Turkuun 100 90 80 80 70 matka-aika (min) 60 40 60 50 40 30 nopeus (km/h) M atka-aika, henkilöauto 20 20 10 M atka-aika, joukkoliikenne (minj M atka-aika, joukkoliikenne (maxj 0 0 Nopeus, henkilöauto Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Nopeus, joukkoliikene (min) Nopeus, joukkoliikene (max) Kuva 3. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen matka-aikojen vaihtelu) Taulukko 1. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen minimi- ja maksimiaika) sekä kulkutapojen matka-aikasuhde Matka-aika Turkuun/Turusta (Turussa Kauppatori tai la-asema, kehyskunnissa keskusta tai lähin pikavuoropysäkki) Matka-ajat (min) eri kulkutavoille Nopeudet (km/h) eri kulkutavoilla Matka-aikasuhde kunta tieyhteys (km) auto * JL, min JL, max auto JL, min JL, max min max Kustavi 68 54 75 90 76 45 54 1.4 1.7 Laitila 60 44 65 70 82 52 56 1.5 1.6 Mietoinen 30 26 30 40 69 45 60 1.2 1.5 Pyhäranta 82 60 95 110 82 45 52 1.6 1.8 Taivassalo 52 42 55 65 74 48 57 1.3 1.5 Uusikaupunki 71 56 70 105 76 41 61 1.3 1.9 Vehmaa 45 37 50 70 73 39 54 1.4 1.9 * ruuhkattomissa olosuhteissa nopeusrajoitusten mukaan Kuvassa 3 ja taulukossa 1 on havainnollistettu vakiovuorobussien aikataulun mukaista matka-aikaa Turun keskustasta (linja-autoasemalta) lähtien. Matka-ajat on poimittu Matkahuollon aikatauluhakupalvelusta ja aikataulujulkaisuista, eivätkä ne sisällä kävely- tai odotusaikoja. Vertailutietona oleva henkilöauton matka-aika on kesänopeusrajoitusten mukainen matka- 6

aika ruuhkattomissa olosuhteissa. Sitä voidaan pitää jonkin verran liian hyvänä käytännön liikenneolosuhteisiin verrattuna. Luvut kuvaavat matka-aikoja kunnan keskustaan. Linja-automatkojen aikaviiveet henkilöauton ajoaikaan verrattuna aiheutuvat pysäkkiviiveiden lisäksi juuri linjaston mahdollisista kiertomatkoista automatkan reittiin verrattuna. Lisäksi Turkuun ajetaan Raisiosta ruuhkaista Satakunnantietä pitkin, kun taas autolla nopein yhteys kulkee moottoritien kautta. Kuvassa 4 on tarkasteltu Vakka-Suomen joukkoliikennetarjonnan suhdetta seudun väestön sijoittumiseen. Kuvasta näkyy se, että runkolinjasto kattaa melko hyvin suurimmat asutustaajamat, mutta iso osa vanhojen tienvarsien kylistä ja tienvarsiasutuksesta on jäänyt melko kauas päälinjoista. Kuva 4. Vakka-Suomen runkolinjat suhteessa asutukseen 7

1.1.2 Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Vakka-Suomen kuntia palveleva joukkoliikenteen terminaaliverkko on esitetty kuvassa 5. Uudessakaupungissa ja Laitilassa on Matkahuollon linja-autoasemat, jotka tarjoavat lämpimät odotustilat ja lipunmyyntipalvelut. Muissa kunnissa on Matkahuollon asiamiespiste, josta on saatavissa Matkahuollon lippuja. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Lähin rautatieasema on Turussa, samoin lentokenttä. Kuva 5. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Raumalle, Poriin ja Vaasaan. Laitilassa pikavuorot käyvät linja-autoasemalla. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Suurin osa Turun ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Yläneen ja Euran kautta, mutta Raumalle päättyvistä vuoroista on jatkoyhteyksiä Poriin. Raumalta on jatkoyhteyksiä myös sisämaan suuntaan, mm. Tampereelle. Muilta osin Vakka-Suomen kaukoliikenneyhteydet linja-autolla perustuvat Turun linja-autoasemalta lähteviin jatkoyhteyksiin. 8

Kuva 6. Pikavuoroliikenteen linjasto ja vuoromäärä (vuoroa/talviarkipäivä molemmat suunnat yhteensä) ja pikavuoropysäkit Eräät Vakka-Suomen linja-autovuorot jatkavat Turussa linja-autoasemalta edelleen rautatieasemalle ja satamaan. Yhteydet Ruotsin lauttoihin ovat hyvät, mutta yhteydet juniin heikommat. Se on ongelma erityisesti Tampereen suunnan yhteyksien kannalta, sillä Tampereelle ei ole tarjolla sujuvia jatkoyhteyksiä Turusta tai Raumalta myöskään linja-autolla varsinkaan aamulla. Tilannetta parantaisi Turun matkakeskuksen toteutuminen, jolloin kaikki joukkoliikennetoiminnot siirtyisivät saman katon alle. Matka Turun lentoasemalle edellyttää Turussa vaihtoa lentoasemalle liikennöivälle bussilinjalle linja-autoaseman pysäkillä. Parhaillaan on käsittelyssä hakemus Raumalta Turun lentoasemalle ajavalle pikavuoroparille (aamulla lentoasemalle, illalla pois), joka toisi lentokenttäyhteyden myös Laitilan ja Pyhärannan pikavuoropysäkeiltä. Helsinki-Vantaan lentoasemalle Turun linja-autoasemalta on pikavuoroyhteys pääsääntöisesti tunnin, sydänyöllä kahden tunnin vuorovälillä. 9

1.1.3 Kuntien sisäinen joukkoliikenne Vakka-Suomen kuntien sisäisiä yhteyksiä palveleva joukkoliikenne voidaan ryhmitellä järjestämistavan mukaan esimerkiksi seuraavasti Suurin osa alueen kuntien sisäisestä joukkoliikennetarjonnasta muodostuu luvussa 1.1.1 käsitellyistä kuntien välisistä seudullisista yhteyksistä, jotka samalla palvelevat myös kuntien sisäisiä yhteysvälejä. Kuntien sisäiset koululaisvuorot, jotka ovat joko liikenneluvilla liikennöitäviä vuoroja tai kuntien kaikille matkustajille avointa ostoliikennettä. Suuri osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Mahdollisimman suuri osa kunnan ostamista koululaiskuljetuksista tulisi järjestää kaikille avoimena liikenteenä. Varsinkaan koululaistakseissa ei kuitenkaan aina ole tilaa muille matkustajille. Kuntien sisäiset asiointi- ja palveluliikenteen vuorot. Palveluliikenteellä tarkoitetaan kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota tavallista joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenteessä liikennöidään usein pikkubussein ja taksein ja kalusto soveltuu myös esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Vakka-Suomessa palveluliikennettä on Uudessakaupungissa ja Laitilassa. 1.2 MATKUSTAJAINFORMAATIO Kattava linja-autoliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa Matkahuollon asemilta ja asiamiespisteistä sekä puhelimitse Matkahuollon puhelinpalvelusta. Paikkakuntien väliset linja-autoliikenteen vakio- ja pikavuoroaikataulut löytyvät myös Matkahuollon internetsivujen (www.matkahuolto.fi) hakupalvelusta. Lisäksi tekstitelevisiosta on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä. Kirjallisia aikataulukoosteita on laadittu Varsinais-Suomen expressbusvuoroista (myös tiesuunnittain). Muilta osin aikataulujulkaisut ovat liikennöitsijäkohtaisia. Kustavintien liikenteessä sekä Uusikaupunki-Turku-linjoilla tämä toimii hyvin, koska Vainion Liikenne Oy ajaa kaikki vuorot. Muualla matkustajan kannalta olisi parempi, jos kaikki vuorot löytyisivät samasta aikataulukirjasta. Aikataulut ovat esillä myös Uudenkaupungin ja Laitilan linja-autoasemilla sekä Matkahuollon asiamiespisteissä. Pysäkeillä ei juurikaan ole aikataluinformaatiota, ainoastaan Pyhärannan keskustan pysäkeille on laadittu aikatauluyhdistelmiä vapaaehtoisvoimin. Junaliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa asemien lisäksi VR:n puhelinpalvelusta ja internetsivujen (www.vr.fi) hakupalvelusta. Junaliikenteestä on myös saatavissa yhteyskohtaisia ja koko liikenteen kattavia aikatauluvihkosia. Myös tekstitelevisiosta saa tietoa junien aikatauluista. Valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelu www.matka.fi on juuri otettu käyttöön. Matka.fi muodostaa annettujen tietojen perusteella matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen koko maassa. Erona muihin valtakunnallisiin aikatauluhakuihin on se, että matka.fi yhdistää eri joukkoliikennevälineitä matkaketjuiksi yhdellä haulla. Palvelu helpottaa matkojen suunnittelua, koska asiakkaan ei tarvitse hakea liikennevälineiden aikatauluja useista lähteistä. Matka.fi toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Palvelussa on vielä puutteita, mutta testausta ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 10

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla kootun Internet-palvelun tietoaineisto käsittää joukkoliikenteen valtakunnalliset ja paikalliset aikataulut. Aikataulut päivitetään järjestelmään noin kahden viikon välein. Aikatauluja matka.fi:ssä on noin kuukaudeksi eteenpäin. Aikataulutiedot ovat peräisin Matkahuollon, VR Osakeyhtiön, pääkaupunkiseudun YTV:n sekä useiden kaupunkien ja kuntien tietokannoista. Tässä vaiheessa tiedot ovat täysin kattavat bussien pika- ja vakiovuoroista sekä junaliikenteestä. Paikallisliikenteestä kattava tieto on YTValueella, Tampereella, Joensuussa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa sekä osittain eräillä muilla paikkakunnilla. Tarkoituksena on, että lento- ja laivaliikenne tulevat mukaan myöhemmin. Palvelussa mukana olevien YTV:n, Matkahuollon ja VR:n omat aikataulujen hakupalvelut toimivat jatkossakin normaalisti. Järjestelmässä on koko Suomen tiestö ja kartta-aineistot. Reittipalvelussa on 18 miljoonaa osoitenumeroa, 200 000 kadunnimeä tai kohdetta, 190 000 vuoroa, 12 000 erilaista reittiä ja yli 20 000 pysäkkiä. Kirjoittamalla tarkan lähtö- ja tulo-osoitteen sekä halutun matkustusajankohdan palvelun käyttäjä saa ehdotuksia nopeimmista tai vähiten vaihtoja sisältävistä matkaketjuista. Matka voi koostua esimerkiksi kävelystä, bussimatkasta ja junamatkasta. Reitti- ja aikataulutiedot saadaan kävelyosuuksineen. Järjestelmä antaa useita ehdotuksia, joista jokaisesta saa karttatietoa ja tarkat pysäkkiaikataulut. Matkalle ilmoitetaan arvioitu matka-aika, jossa myös kävelyosuudet on huomioitu. Jos kävelymatka on pitkä, järjestelmä ehdottaa taksin käyttämistä. Myös taksien tilausnumerot löytyvät palvelusta. 1.3 LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT Seutu- ja työmatkaliput Kaikki Vakka-Suomen kunnat ovat mukana Vakka-Suomen seutulippussa, joka kattaa Vakka-Suomen lisäksi Mynämäen alueen. Seutulippu on 30 päivän älykortti, jolla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Seutulippu ladataan Matkahuollon älykortille. Sen käyttäjältä voidaan periä lisämaksuja, kuten pikavuoro- ja yölisät. Vaikka seutulippualueeseen kuuluva kunta ei olisi mukana seutulipussa, muiden kuntien seutulippulaiset voivat matkustaa vapaasti kunnan alueella. Seutulipun ohella on käytössä vastaavanlainen 30 päivää voimassa oleva Vakka-Suomen työmatkalippu, joka oikeuttaa matkustamaan myös Vakka-Suomen kunnista Turkuun ajavien vuorojen kyydissä. Mynämäki ei ole mukana työmatkalipussa. Laitila ja Pyhäranta ovat mukana myös Satakunnan seutulipussa, joka kattaa koko Satakunnan alueen. Mietoinen on vastaavasti mukana Turun seutulipussa, joka kattaa Turun kaupunkiseudun ja sen kehyskunnat. Muihin lipputuotteisiin verrattuna seutulippu on päivittäin linja-autoa käyttävälle selvästi halvempi. Lipun käyttäjän kotikunta subventoi lipun hintaa maksamalla normaalin sarjalipun ja seutulipun hinnan erotuksen. Kunta saa vuorostaan 48 % maksuosuudestaan valtionapuna Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Kelan koulumatkatukeen oikeutetut toisen asteen opiskelijat, joiden kotikunnat ovat liittyneet sopimukseen, voivat ostaa opiskelijaseutulipun. Seutu- ja työmatkalipun hinnoittelun kautta kunnilla on käytössään merkittävä joukkoliikenteen suosioon vaikuttava väline. Tällä hetkellä Taivassalon työmatkalippu näyttäisi olevan hinnoiteltu suhteellisen korkeaksi normaalitaksaan verrattuna, mikä näkyy myös lipun käyttömäärissä. 11

Taulukko 2. Linja-autoliikenteen taksoja vuonna 2005. Matkahuollon lipunhinnat kunnan keskustasta Turun keskustaan vakiovuorolla. LIPUNHINNAT KUNTAKESKUKSISTA TURUN KESKUSTAAN EUROA Vakka-Suomen seutulippu (30 päivää) Vakka-Suomen työmatkalippu (30 päivää) Matkahuolto: 44 matkan sarjalippu Matkahuolto: 22 matkan sarjalippu Matkahuolto: kertalippu Kustavi 70.00 150.00 265.40 162.70 8.70 Laitila 55.00 150.00 265.40 162.70 8.70 Mietoinen 80.00 85.00 153.80 93.50 5.00 Pyhäranta 55.00 150.00 336.30 215.10 11.50 Taivassalo 70.00 155.00 226.10 140.30 7.50 Uusikaupunki 55.00 155.00 301.30 190.80 10.20 Vehmaa 55.00 85.00 209.90 129.10 6.90 Kertalippu: aikuinen Kuva 7. Seutulippualueet 12

Taulukko 3. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina 2001-2004. Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 seutulippua / asukas Kustavi 1 0.00 Laitila 138 130 116 109 0.01 Mietoinen Pyhäranta 47 32 27 24 0.01 Taivassalo 18 20 28 39 0.02 Uusikaupunki 355 425 356 365 0.02 Vehm aa 42 57 32 23 0.01 Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynnin kehitys 2001-2004 450 400 350 Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 300 250 200 150 100 50 0 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 8. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina 2001-2004. 13

Taulukko 4. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina 2001-2004. Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 Turussa työssä käyviä työmatkalippua / työssäkäyvä työmatkalippua / asukas Kustavi 13 34 22 21 35 0.6 0.02 Laitila 66 58 46 56 123 0.5 0.01 Mietoinen 1 235 0.0 0.00 Pyhäranta 1 26 0.0 0.00 Taivassalo 11 32 16 7 90 0.1 0.00 Uusikaupunki 143 115 137 136 214 0.6 0.01 Vehmaa 74 55 47 56 122 0.5 0.02 Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynnin kehitys 2001-2004 160 140 120 Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 100 80 60 40 20 0 Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 9. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina 2001-2004. Muut lipputuotteet Seutu- ja työmatkalippujen ohella linja-autoliikenteessä on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit), koululaisten kausikortti, arvokortti, kertamaksut ja veteraanilippu. Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä menopaluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu lukuunottamatta 44 matkan sarjalippua, jonka hinnan liikenne- ja viestintäministeriö toistaiseksi vahvistaa, sillä se toimii perustana seutulipun alennusten laskemiselle. Yrittäjillä saattaa siten olla omia taksoja tai alennuksia. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää. 14

1.4 MATKUSTUSKYSYNTÄ 1.4.1 Työmatkaliikenne Vakka-Suomen suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Mietoisista ja Uudestakaupungista Turun kaupunkiseudulle, Pyhärannasta Raumalle sekä Uudenkaupungin ja Laitilan välillä molempiin suuntiin. Työmatkavirtojen perustella voidaan sanoa, että Vakka-Suomen kunnista Mietoinen kuuluu selkeästi Turun työssäkäyntialueeseen, 30 % mietoislaisten työmatkoista suuntautuu Turkuun. Turun työssäkäyntialue ulottuu kuitenkin vahvana Vehmaalle ja Taivassaloon ja kasvavassa määrin Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin saakka. Pyhäranta puolestaan kuuluu selkeästi Rauman työssäkäyntialueeseen, joka ulottuu heikompana myös Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki ja Laitila puolestaan muodostavat Vakka-Suomen oman työssäkäyntialueen ytimen, johon suuntautuu kohtuullisen suuria työmatkavirtoja lähikunnista Pyhärannasta ja Vehmaalta sekä lähikaupungeista Raumalta ja Turusta. Työssäkäynti Turussa ja Raumalla on kasvanut selvästi vuosien varrella. Turun ja Rauman työssäkäyntialueiden laajeneminen ei silti ole merkinnyt Vakka-Suomen omien työmarkkinoiden supistumista, vaan päinvastoin myös Vakka-Suomen kuntien välinen työssäkäynti on lisääntynyt. Myös Turun ja Rauman seuduilta Vakka-Suomeen suuntautuva työssäkäynti on kasvanut. Onkin selvästi nähtävissä, että aikaisempien melko selvästi rajautuvien työssäkäyntialueiden sijaan aluerakenne muuttuu kohti toistensa kanssa limittyviä työ- ja asuntomarkkina-alueita. Samanaikaisesti kuntatasolla Uusikaupunki ja Laitila ovat jo muotoutuneet toiminnallisesti kaksoiskaupungiksi, joilla on käytännössä yhteiset työ-, asunto- ja palvelumarkkinat. Kuva 10. Vakka-Suomen kuntien työssäkäyvän väestön työpaikkojen sijainti vuonna 2003 15

Taulukko 5. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirtojen suuntautuminen vuonna 2003 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNNAN KUNTIEN TYÖMATKALIIKENTEEN MÄÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN TYÖPAIKKAKUNTA/ KOTIKUNTA Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kustavi 295 19 7 1 1 2 51 30 406 Laitila 2862 32 1 315 6 4 202 208 108 3 738 Mietoinen 6 6 282 1 6 7 19 3 1 443 22 796 Pyhäranta 82 314 99 356 37 38 926 Taivassalo 19 3 1 1 456 49 15 6 3 140 18 711 Uusikaupunki 14 341 1 28 24 5958 45 9 157 366 267 7 210 Vehmaa 15 13 7 2 29 81 591 2 6 213 32 991 Loimaan seutukunta 3 10 3 2 3 2 23 Rauman seutukunta 1 294 1 145 2 207 1 651 Turun seutukunta 33 166 66 32 49 233 95 674 Muu Suomi 9 106 8 11 8 121 31 294 Yhteensä 395 3 883 369 568 594 7 080 806 25 727 1 458 515 16 420 Kuva 11. Vakka-Suomen kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautuminen (vähintään 50 hengen työmatkavirrat) vuonna 2003. 16

Kuvassa 12 on tieverkolle sijoiteltuna pienalueiden väliset työmatkavirrat, jotka sisältävät myös suurempien kuntien sisäisiä virtoja. Tarkastelu osoittaa, että työmatkaliikenteen kannalta merkittävimpiä yhteyksiä ovat kantatie 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä ja edelleen länteen, valtatie 8, Kustavintie, Lokalahdentie (mt 196) ja Y-tie (mt 194) Uudestakaupungista Turkuun sekä Pyhärannantie (mt 196 ja mt 1960) Uudestakaupungista ja Pyhärannasta Raumalle. Tilastoaluejaosta johtuen kaikki virrat eivät sijoitu todellisille reiteille, esimerkiksi Pyhärannan pohjoisosan työmatkaliikenne Raumalle kulkee pitkin maantietä 1960. Kuvan perusteella voidaan sanoa, että joukkoliikenteen runkolinjasto vastaa hyvin työmatkaliikenteen pääsuuntia. Kuva 12. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirrat sijoiteltuna tieverkolle. Pyhärannan pohjoisosassa liikenteen sijoittuminen verkolle kuvautuu todellisuudesta poiketen, koska mallin tieverkosta puuttuu maantie 1960 Reilan kautta Raumalle. Turussa ydinkeskusta on selvästi suurin työpaikkakeskittymä myös vakkasuomalaisten työmatkojen kannalta, mutta kasvava määrä työmatkoja suuntautuu yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alueelle. Tämä asettaa haasteita myös joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle. 17

Kuva 13. Vakkasuomalaisten työssäkäyntialueet Turussa 1.4.2.Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Seudun kuntien yläasteen ja lukion koulumatkat suuntautuvat seuraavasti: Uusikaupunki Uudessakaupungissa on yläaste ja lukio keskustassa, lisäksi myös Kalannissa on yläaste. Laitila Laitilassa on yläaste ja lukio keskustassa. Pyhäranta Pyhärantalaiset käyvät yläastetta ja lukiota sekä Laitilassa, Uudessakaupungissa että Raumalla. Vehmaa Vehmaalla on oma yläaste Vinkkilässä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä ja Turussa, jonkin verran myös Uudessakaupungissa. Kustavi Kustavilaiset käyvät yläastetta Taivassalossa. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Uudessakaupungissa ja Turussa. 18

Taivassalo Taivassalossa on oma yläaste. Lukiota käydään Mynämäellä ja Turussa, satunnaisesti Uudessakaupungissa. Ammatillisten oppilaitosten matkoista suuri osa suuntautuu Uudenkaupungin Novidaan. Mietoinen Mietoislaiset käyvät yläastetta Mynämäellä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Turussa. Muiden oppilaitosten osalta tärkeimmät suunnat ovat seuraavat: Novida Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Novidassa käy oppilaita Vakka-Suomen kuntien ohella jonkin verran myös seudun ulkopuolelta. Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova toimii pääosin kahdella eri paikkakunnalla, Laitilassa ja Raumalla. Opetusta järjestetään tarvittaessa muuallakin, mm. Uudenkaupungissa. Laitilan toimipiste sijaitsee keskustan eteläpuolella 8-tien varrella. Muut ammattioppilaitokset ja korkeakoulut Tärkeimmät yhteystarpeet ovat Turkuun, Raumalle, Poriin, Helsinkiin ja Tampereelle. 1.4.3 Muita yhteystarpeita Työ- ja koulumatkojen lisäksi muita joukkoliikenteen järjestämisessä huomioon otettavia kuntien välisiä joukkoliikenteen yhteystarpeita aiheuttavat erityisesti kuntien yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vakka-Suomen yhteinen aluesairaala sijaitsee Uudessakaupungissa. Pyhärannan terveyskeskus ja vanhainkoti ovat Laitilassa (tulevaisuudessa terveyskeskus on mahdollisesti Uudessakaupungissa) ja Mietoisten terveyskeskus Mynämäellä. Kustavilla on Vehmaan kanssa yhteinen Vehmaan kuntakeskuksessa Vinkkilässä sijaitseva vanhainkoti. 19

1.5 RAHOITUS 1.5.1 Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Pääosa Vakka-Suomen joukkoliikenteestä on itsekannattavaa lipputulojen varassa toimivaa linjaliikennettä. Suunnittelualueen kuntien alueella liikennöivistä kaikille avoimen joukkoliikenteen talvivuoroista 85 % on linjaliikennettä, 11 % lääninhallituksen ostamaa kuntien välistä liikennettä ja 4 % kuntien ostoliikennettä. Kesällä ostoliikenteen osuus on suurempi. Kehityssuunta on kuitenkin sama kuin muualla Suomessa erityisesti työmatka- ja koululaisliikenteen ulkopuolinen liikenne siirtyy enemmän yhteiskunnan rahoituksen piiriin. Taulukko 6. Kuntien linja-autovuorojen määrä (vuoroa/viikko kesällä ja talvella) sekä sen jakautuminen lipputulojen varassa ajettavaan linjaliikenteeseen, lääninhallituksen ostoliikenteeseen ja kuntien ostoliikenteeseen. Linjaliikenne, vuoroa Lääninhallituksen ostoliikenne Kuntien ostoliikenne Yhteensä talvi kesä talvi kesä talvi kesä talvi kesä vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa vuoroa Kustavi 71 76 % 130 91 % 15 16 % 5 3 % 8 9 % 8 6 % 94 143 Laitila 480 84 % 251 77 % 69 12 % 59 18 % 22 4 % 14 4 % 571 324 Mietoinen 165 100 % 171 100 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 165 171 Pyhäranta 321 87 % 142 59 % 48 13 % 98 41 % 0 0 % 0 0 % 369 240 Taivassalo 217 100 % 216 100 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 217 216 Uusikaupunki 363 70 % 158 52 % 90 17 % 144 47 % 62 12 % 4 1 % 515 306 Vehmaa 152 100 % 117 100 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 152 117 YHTEENSÄ 1 769 85 % 1185 78 % 222 11 % 306 20 % 92 4 % 26 2 % 2 083 1 517 1.5.2 Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Vakka-Suomen kuntien eri hallintokuntien yhteenlasketut kuljetuskustannukset ja avoimen joukkoliikenteen rahoitus on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 14. Kokonaisuudessaan kuntien taloudellinen panostus kuljetuksiin on vuodessa yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa ja summa on kasvusuunnassa. Vuonna 2003 opetustoimen matkalippuostojen ja tilausajojen osuus kuljetuskustannuksista oli yli 64 % ja sosiaalitoimen osuus 28 %. Kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoihin ja seutulipputukeen kului ainoastaan 8 % kustannuksista. Joukkoliikenteelle kirjattuihin kuljetuskustannuksiin lukeutuvat kuntien ostamat linja-auto- ja taksivuorot sekä taksa-alennusten osto ja palveluliikenne. Koulutoimen kuljetuskustannukset muodostuvat esikoululaisten kuljetuksista, peruskoululaisten matkalipuista, lukion ja keskiasteen oppilaiden matkalipuista sekä ostetuista taksivuoroista ja tilausliikenteestä linja-autolla. Sosiaalitoimen kuljetuskustannuksiin kuuluvat esikoululaisten kuljetuksista, lasten päivähoidon kuljetuksista, sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista, kotipalveluun kuuluvista kuljetuksista, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista kuljetuksista muodostuvat kustannukset sekä muut kuljetusten korvaukset kuten esimerkiksi ruokapalvelun kuljetuskustannukset. 20