TURO-PROJEKTI
TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu kunnolla käyttää/hyödyntää monipuolisesti. Puhdistus/-huoltokäytännöt ontui, välineet eivät olleet kenenkään vastuulla. Apuvälineitä ei ollut riittävästi tai ne oli hankalasti haettavissa (monissa eri paikoissa/varaston perällä, kaukana potilashuoneesta tai muissa huoneissa). > helpompi jättää hakematta kuin lähteä etsimään eri paikoista?
Kaikille ei riittänyt esim. rollaattoria omaan käyttöön -> oli este omatoimiselle liikkumiselle. Myös hygieniakysymys. Ei osattu ajatella kuinka kuormittavaa potilastyö on tai, että sitä voisi tehdä kevyemmin. Ei pysähdytty miettimään vaihtoehtoja esim. potilassiirtotilanteissa. MITÄ OPITTIIN TUROSSA? Annettiin aikaa/ pysähdyimme miettimään potilaan aktiivista osallistumista, omaa ergonomiaa, potilaan siirtotilanteita ja apuvälineiden tarpeellisuutta. -> Tuli ymmärrys siitä, että
potilastyötä voi todella keventää huomioimalla nämä asiat omassa työssä. Saatiin faktatietoa potilastyön kuormittavuudesta (kuormittavuuden arvioinnit). Paneuduttiin aiheisiin pala palalta. Esim. videoimalla erilaisia potilaan siirtotilanteita -> keskusteltiin ja pohdittiin: mitä hyvää, mitä huonoa ja mitä erilaisia vaihtoehtoja on olemassa. Kokemus potilaana olosta avasi ymmärrystä erilaisista siirtotilanteista ja omista otteista -> miltä potilaasta tuntuu. Yhteistyö Seututerveyskeskuksien osastojen ergonomiavastaavien kanssa (alussa mukana myös yksityinen kotihoito Jyväskylästä) Vertaistuki.
Näkemys ja kokemus muiden työstä, opittiin toisilta paljon. Yhteistyö eri apuvälinefirmojen kanssa. Saatiin kokeilla erilaisia siirron apuvälineitä ja löytää niistä omaan työhön sopivimmat. MITÄ TURO TOI SEUTUTERVEYSKESKUKSIEN VUODEOSASTOILLE? Saatiin uusia apuvälineitä riittävästi Tarvittavat apuvälineet voivat olla potilaan henkilökohtaisessa käytössä koko osastojakson ajan, esim. rollaattori on säädetty potilaalle oikein ja aina potilaan saatavilla. (Merkataan paikkanumerolla ja etunimellä). Apuvälineillä on selkeä säilytyspaikka. Koko henkilökunnan kanssa yhdessä sovitut puhdistus- ja huoltokäytännöt.
Apuvälineet ergonomiavastaavien vastuulla (mm. kunnon tarkistaminen, kerta vuoteen inventaario, uusien apuvälineiden arviointi). -> Apuvälineiden käyttö vähentänyt potilaiden hoitamista vuoteessa, siirtymiset helpottuneet. -> HOITAJIEN KUORMITUS VÄHENTYNYT -> HOITAJIEN JAKSAMINEN LISÄÄNTYNYT Ergonomiavastaavat saaneet työaikaa perehdyttää osaston henkilökuntaa kuntouttavaan työotteeseen, sekä apuvälineiden käyttöön ja erilaisiin siirtotekniikoihin (ergonomiavartit pienryhmissä). Potilaan toimintakykyä kuvataan kirjatessa tarkemmin, jo tulovaiheessakin. Yhdessä koko henkilökunnan kanssa pohdittu osaston toimintatapaa ja otettu uusia toimintatapoja käytäntöön. Suurin osa potilaista ruokailee päiväsalissa
kaikkina ruoka-aikoina. Annetaan potilaalle aikaa tehdä asioita mahdollisimman omatoimisesti. Pysähdytään tarkemmin miettimään potilaan voimavaroja, apuvälineiden tarvetta muuttuvissa olosuhteissa. HUONEENTAULU KUNTOUTUMINEN VUODEOSASTOLLA HUONEENTAULU Taulu lähtöisin sairaanhoitajapäiviltä Helsingistä, Keuruu ottanut ensin käyttöön. Taulu koettiin hyväksi ja päätettiin ottaa käyttöön muillekin osastoille Koska kaikissa seututerveyskeskuksen osastoilla sama huoneentaulu esillä,
toimintaperiaatteet samanlaisia Hoidamme potilaita koko seututerveyskeskuksen alueelta, siksi yhtenäiset käytännöt kuntoutumisen suhteen tärkeää. Myös omaiset näkevät osastojen toimintaperiaatteen, kun huoneentaulu selkeästi esillä (esim. Laukaassa joka huoneen WC:n ovessa). ARKKIIN tehty ergonomiakansio, jossa ohjeita, vinkkejä yms. Yhteistyö seututerveyskeskuksien osastojen kanssa lisääntynyt, kynnys ottaa yhteyttä madaltunut. Helpompi pyytää apua esim. ongelmatilanteissa. Yhteistyö omien fysioterapeuttien kanssa lisääntynyt. Hoitajat aktiivisemmin kartoittavat potilaan perusliikkumista sekä
apuvälineiden tarvetta. -> Fysioterapeuteille jäänyt enemmän aikaa yksilöllisten harjoitusten ohjaukseen. Apuvälineillä selkeät paikat Hissin vieressä aina yksi pyörätuoli ja rollaattori helposti saatavilla! (Kuvat Laukaasta) Myös apuvälineiden lähettyvillä ohjeita niiden käytöstä ym. Kiireessäkin helppo tarkistaa! (Kuvat Laukaasta) KUNTORATA (Konnevesi, Joutsa) YHTEENVETO: KUN APUVÄLINEITÄ ON RIITTÄVÄSTI JA HELPOSTI SAATAVILLA, JA NIIDEN
KÄYTTÖÖN ON SAATU RIITTÄVÄÄ KOULUTUSTA, TULEE APUVÄLINEITÄ MYÖS KÄYTETTYÄ! -> POTILAAT SAADAAN NOPEAMMIN YLÖS VUOTEESTA -> KUNTOUTUMINEN ALKAA NOPEAMMIN -> HOITOJAKSOT LYHENEVÄT! -> HOITAJIEN SAIRASLOMAT VÄHENEVÄT? -> HOITAJAT EIVÄT NIIN UUPUNEITA TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN.? Osastotunnit ergonomiasta ja potilassiirroista tasaisin väliajoin.
Muistutetaan apuvälineiden käytöstä esim. ergonomiavartit. Käymme koulutuksissa. Vastaamme uusien apuvälineiden hankintaehdotuksista. Uusien apuvälineiden käytön kouluttaminen muulle henkilökunnalle. Olemme linkkinä apuväline-esittelijöiden ja osaston välillä. Laajennamme resurssien sen salliessa oppien vientiä myös avopuolelle. Yhteiset tapaamiset seututerveyskeskuksien ergonomiavastaavien kanssa n. 1-2 x vuodessa. Olemalla esimerkkinä osastolla kuntouttavan hoitotyön tekijänä, sekä apuna/ohjaajana haastavissa potilassiirto tilanteissa.