Rakennusteollisuuden haasteet ja mahdollisuudet Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden toiveet uudelle hallituskaudelle 2015 2019 1. Maankäytön, rakentamisen, asumisen ja liikenteen ohjausta tulee yhtenäistää keskittämällä niiden hallinto samaan ministeriöön 2. Lupaprosesseja on sujuvoitettava ja sääntelyä järkeistettävä 3. Kasvukeskuksissa on varmistettava riittävä asunto- ja tonttitarjonta 4. Elinkeinoelämän kilpailukyky tulee turvata huolehtimalla väyläinfrastruktuurin palvelukyvystä 5. Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä painopiste on suunnattava nykyisten rakennusten energiankulutukseen ja energiamuotoihin sekä osaamisen kehittämiseen 6. Harmaan talouden torjuntatoimien toimivuus ja vaikuttavuus rakennusalalla on selvitettävä
1. Maankäytön, rakentamisen, asumisen ja liikenteen ohjausta tulee yhtenäistää Keskitetään maankäyttöä, rakentamista, asumista ja liikennettä koskeva ohjaus samaan ministeriöön Perustelut Kokonaisvaltaisen ohjauksen tarve, jotta voidaan paremmin hallita erilaisia riippuvuussuhteita. Esimerkiksi MAL-sopimusten koordinointi sekä rakennetun ympäristön ja liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttävät kokonaisnäkemystä. Riittävän osaamisen ja resurssien varmistaminen Resurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, kustannussäästöt Vähemmän raja-aitoja, ripeämpi päätöksenteko
2. Lupaprosesseja on sujuvoitettava ja sääntelyä järkeistettävä Juohevoitetaan lupa- ja valitusmenettelyitä (rakenneohjelma 2013: 2.14) Siirrytään ympäristöluvissa ja maa-ainesten otossa kohti sujuvaa yksilupajärjestelmää Eri viranomaisten tehtävä yhteistyötä lupaprosessin aikana Ympäristölliset kysymykset ratkaistava ennen yhdistetyn luvan myöntämistä Ei valitusoikeutta viranomaisten kesken Sähköinen asiointi lupa-asioissa niin valtion kuin kuntienkin kanssa Velvoitetaan maakuntaliittoja laatimaan kiviaineshuoltosuunnitelmat, joiden tulokset vietävä kaikille tarpeellisille kaavatasoille Keskitetään pk-seudulla kiviaineshuoltoon liittyvä luvitus metropolihallinnolle Mahdollistetaan rakentamisen jätteiden kierrätystoiminta poistamalla lainsäädännölliset esteet Edistetään tasapuolisesti eri materiaaleihin pohjautuvia innovaatioita vähähiilisessä rakentamisessa Karsitaan turhia kustannuksia aiheuttavia rakentamisen määräyksiä rakentamismääräyskokoelman uusimisen yhteydessä (2015 2017)
2. Lupaprosesseja on sujuvoitettava ja sääntelyä järkeistettävä Perustelut: Rakennushankkeiden joutuisan ja kustannustehokkaan etenemisen mahdollistaminen. Investoinnit liikkeelle, pääomat kiertoon! Lupaprosessien ennakoitavuuden parantaminen Rakentamisen edellyttämien maa-ainesten ottopaikkojen ja läjitysalueiden turvaaminen Olemassa oleva ja EU:n kiristyvä lainsäädäntö asettaa rakentamisen jätteille tiukkoja kierrätystavoitteita. Niiden saavuttaminen edellyttää eri asetusten vaatimusten ja tulkintojen selkeyttämistä, lupamenettelyjen yhtenäistämistä ja nopeuttamista sekä kansallisten teknistaloudellisten näkökohtien huomioon ottamista. Rakentamisen päästöille ja energiatehokkuudelle tulee asettaa selkeät tavoitteet mutta jättää keinot vapaiksi. Eri järjestelmiä ja materiaaleja on kohdeltava tasaveroisesti.
3.1 Riittävän asunto- ja tonttitarjonnan varmistaminen kasvukeskuksissa Lisätään vuokra-asuntotuotantoa luomalla uusia tukimalleja, jotka aktivoivat yksityisiä rakennuttajia (esim. työeläkelaitoksia) Asuntotarjonnan varmistamiseksi painopiste asuntotuotannon, ei kysynnän tuissa Muutetaan pysyväksi väliaikainen sääntelyn muutos (rakenneohjelma 2013), joka mahdollistaa työeläkelaitosten sijoittamisen vuokra-asuntojen rakentamiseen Velvoitetaan kunnat entistä sitovammin sanktioiden avulla täyttämään sovitut asuntorakentamisen ja tonttitarjonnan tavoitteensa (valtiolle puuttumisoikeus, MRL-muutos, rakenneohjelma 3.7)
3.2 Riittävän asunto- ja tonttitarjonnan varmistaminen kasvukeskuksissa Nopeutetaan kaavoitusta kehittämällä kaavoitusprosessin sujuvuutta Puretaan kaavatasoja ja yksinkertaistetaan asemakaavoja Poistetaan päällekkäiset selvitykset eri kaavavaiheissa ja näiden sisällä Vähennetään kaavavalituksia (kaksinkertaisen valitusmahdollisuuden rajoittaminen, valitusoikeuden piirin muutostarpeiden selvittäminen, kohtuullisen kirjausmaksu käyttöönotto) Säädetään määräajat muistutusten ja valituslupien (KHO) käsittelylle Vahvistetaan maanomistajan aloitteenteko-oikeutta Velvoitetaan kuntia pitämään yllä jatkuvasti 5 vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaavaa käyttökelpoista ja rakentamiseen soveltuvaa tonttivarantoa Jatketaan metropolihallinnon valmistelua (MAL-asioissa)
3.3 Kohtuuhintaisen asunto- ja tonttitarjonnan varmistaminen kasvukeskuksissa Perustelut: Työvoiman liikkuvuuden ja talouskasvun edistäminen varmistamalla tarpeita vastaava asuntotarjonta Ihmisille mahdollisuus valita työ- ja asuinpaikkansa Asuntojen hintojen ja vuokrien hillitseminen kysynnän ja tarjonnan kohdatessa entistä paremmin Toimivan kilpailun tehostaminen rakentamisessa monipuolisen tonttitarjonnan avulla Kaavoituksen kyky vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin
4.1 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen huolehtimalla väyläinfrastruktuurin palvelukyvystä Varmistetaan väyläinfrastruktuurin rahoitus Korotetaan rahoitustaso yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta (investoinnit ja perusväylänpito yhteensä) (0,72 % vuonna 2012) Sidotaan perusväylänpidon määräraha indeksiin ostovoiman turvaamiseksi Otetaan investoinneissa käyttöön uusia joustavampia rahoitusmalleja ja toimintatapoja Muodostetaan valtiolle sisäinen tai ulkoinen rahasto suurinvestointien rahoittamiseksi. Sisäisessä rahastossa valtionkonttori ottaisi lainan, jonka lyhennykset ja korot katettaisiin vuosittain kehysbudjetin infrarahoituksella. Ulkoinen rahasto voi sisältää myös yksityistä rahoitusta. Korvamerkitään määräajaksi osa polttoaineverosta väyläinfrastruktuurin rahoittamiseen Sitoudutaan väyläinfrastruktuurin strategiseen kehittämiseen kymmenvuotisohjelmalla Laaditaan pitkäkestoinen (2 3 hallituskauden mittainen) investointiohjelma ja rahoitussuunnitelma Laaditaan pitkäkestoinen ohjelmapaketti väyläinfrastruktuurin kunnon parantamiseksi ja korjausvelan supistamiseksi sekä suunnitelma erityismäärärahasta tähän tarkoitukseen Parannetaan infrarakentamisen tuottavuutta Parannetaan Liikenneviraston hankintaosaamista kohdistamalla lisäresursseja hankintatoimeen ja tilaajavalvontaan Lisätään suunnitelmallisesti innovaatiot sallivien hankintamenettelyjen käyttöä
4.2 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen huolehtimalla väyläinfrastruktuurin palvelukyvystä Perustelut: Teollisuuden kilpailukyvyn lisääminen logistisia kustannuksia vähentämällä ja parantamalla liikenteen sujuvuutta sekä matkaaikojen ennakoitavuutta ja luotettavuutta Liikenneturvallisuuden kasvattaminen Päästöjen vähentäminen Työpaikkojen ja verotulojen lisääminen Työllistävä vaikutus, kolmannes palautuu veroina ja maksuina yhteiskunnalle, kotimaista toimintaa, vaikutetaan kulutuskysyntään Infran korjausvelan supistaminen = järkevä ja vastuullinen omaisuudenhoito
5.1 Rakennetun ympäristön päästövähennyksissä painopiste nykyisten rakennusten energiankulutukseen, energiamuotoihin ja osaamiseen Laaditaan kansallinen toimintasuunnitelma olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Kohdistetaan korjausavustus rakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin, muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseen Myönnetään energiakorjauksiin valtion vakuuksia ja korottomia tai matalakorkoisia lainoja Kasvatetaan kotitalousvähennystä ja laajennetaan sen soveltamisaluetta koskemaan asunto-osakeyhtiöiden korjauksia Suunnataan valtionosuusrahoitusta alan ammatillisille erikoisoppilaitoksille rakentamisen laadun ja alan osaamisen turvaamiseksi
5.1 Rakennetun ympäristön päästövähennyksissä painopiste nykyisten rakennusten energiankulutukseen, energiamuotoihin ja osaamiseen Perustelut Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja päästöjen vähentäminen kustannustehokkaalla tavalla Kansallisvarallisuudesta huolehtiminen: oikea-aikaisiin korjauksiin kannustaminen ja kiinteistöjen korjausvelan pienentäminen Rakennusten aiheuttamien terveyshaittoihin ehkäisy Rakentamisen laadun turvaaminen alalla toimivien ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen avulla, jotta toimijoiden pätevyydet ovat vaatimusten mukaisia Korjausrakentamisen kasvu, energiatehokkuuden kiristyminen ja kosteus- ja homeriskien hallinta asettavat alalla työskenteleville uusia osaamis- ja pätevyysvaatimuksia. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen resurssit ja jatkuvuus on varmistettava.
6 Harmaan talouden torjuntatoimien toimivuuden ja vaikuttavuuden selvittäminen Tehdään perusteellinen selvitys harmaan talouden torjuntatoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta rakennusalalla yhdessä viranomaisten ja alan työmarkkinaosapuolten kanssa. Selvitys tehdään vuonna 2017, kun kolme vuotta on kulunut uusimman lainsäädännön, tiedonantovelvollisuuden voimaantulosta vuonna 2014. Varmistetaan verottajan ja muiden viranomaisten toiminnan tehokkuus sekä keskinäinen yhteistyö ja tietojenvaihto Perustelut: Harmaan talouden määrän vähenemisen osoittaminen käytännössä: Yhteiskunnallisten hyötyjen, kuten verotulojen, saaminen vastineeksi lakimuutoksista ja panostuksista viranomaistoimintaan Toiminta- ja kilpailuolosuhteiden tervehtyminen vastineeksi yritysten kasvaneesta hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista Aikaansaadun toimintatapa- ja kulttuurimuutoksen vahvistaminen
Ajankohtaista edunvalvonnassa
Rakentamisessa ei vieläkään luvassa parempaa Talonrakentamisen aloituskuutiot laskeneet edelleen, nyt taso jo alle 29 miljoonan kuutiometrin Uudisasuntojen aloitukset laskevat tänä vuonna 10 prosenttia edellisvuodesta 25 000 asuntoon Pientalojen täksi ja ensi vuodeksi ennakoidut aloitukset tilastointihistorian matalimmat (6 000) Rakentamisen työllisten määrä laskee pitkittyneen tuotannon supistumisen seurauksena Teollisuusrakentamisen aloitukset 1990-luvun syvimmän laman tasolla Infrarakentamisen määrärahoja leikattu ja korjausvaje kasvaa
Poliittisten päätösten vaikutukset rakentamiseen Vuokra-asuntojen 20-vuotinen korkotukimalli valtioneuvoston käsittelyssä. Merkittävää tuotannon lisääntymistä tuskin on odotettavissa. Normaalin vuokra-asuntotuotannon ja asumisoikeusasuntojen kytkennän purkaminen oli myönteinen päätös. Infrahankkeiden (Pisara, Länsimetro ja Tampereen raitiotiejärjestelmä) ja asuntotuotannon kytkeminen on erittäin onnistunut ratkaisu. Kaupungit ja kunnat hyväksyneet kaavoituksen lisäämisen 25 prosentilla ja asia on mennyt myönteisesti eteenpäin. Eläkeyhtiöt saaneet velkavipuinstrumentin eli 50 % lainoitusmahdollisuuden. Kannatettava asia, mutta taas kerran tonteista kiinni. Fennovoima Oy: asia erittäin myönteinen Oulun Raahen seudun rakentamisen työllisyydelle. Toivottavasti eduskunta hyväksyy luvan. Sokli: kaivosasia LVM:n, TEM:n ja VM:n käsittelyssä. Ratkaisu lähiviikkojen aikana.
Kaavoituksen kapeikot
Kaavoitusta on tehostettava ja nopeutettava asuntotarjonnan lisäämiseksi Tonttimaan puute on merkittävin syy riittämättömään asuntotuotantoon ja asumisen kalleuteen Helsingin seudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset etenevät hitaasti, vaikka pelkästään pääkaupunkiseudulla on ollut jo pitkään yli 1 miljoonaa neliömetriä tyhjillään olevia toimitiloja. Asuntojen puute estää työvoiman liikkuvuutta ja siten hidastaa talouden kasvua.
Tarpeettomien valituksien vähentäminen ja valitusten käsittelyn nopeuttaminen Valitusoikeus osallisille ja muistutuksen tehneille Valitusoikeus kaavoista ja rakennusluvista tulee rajata koskemaan vain niitä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusoikeus tulee olla vain niillä, jotka ovat jättäneet muistutuksen kaavan kuulemisvaiheessa. Hallintomaksu Kaavavalituksissa on otettava käyttöön kohtuullinen hallintomaksu, mikä nostaa kynnystä tehdä tarpeettomia, esimerkiksi viivästystarkoituksessa tehtyjä valituksia. Maksu palautettaisiin valituksen jättäjälle, jos valitus hyväksytään. Asiallisten valitusten käsittelylle jää näin enemmän viranomaisresursseja, mikä mahdollistaa valituksiin vastaamisen nopeammassa ajassa.
Kaavoitukseen ennakoitavuutta Aikatakuu Kaavoittajan on asetettava kaavaprosessin aluksi sitova aikataulu kaavan laadinnalle. Kaavaviranomaisen on käytettävä ulkopuolista kaavoitusresurssia, mikäli aikataulusta ei muuten kyetä pitämään kiinni. Kaava-aloitteiden, käyttötarkoituksen muutosten, valitusten ja muistutusten käsittelyyn on säädettävä määräajat, joiden sisällä niihin on vastattava. Valituslupapäätös on saatava korkeimmasta hallinto-oikeudesta 3 kuukauden määräajassa. Maanomistajalle oikeus kaava-aloitteen tekemiseen Maanomistajalle tulee myöntää oikeus saada kaava-ehdotus (esitys) vireille, johon viranomaisen on annettava päätös 6 kuukauden määräajassa. Vaadittavat selvitykset YVA-menettelyn ja muiden vastaavien selvityksien tarve on määriteltävä kaavaprosessin alussa.
Täydennysrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset Taloyhtiöille kannusteet täydennysrakentamiseen Kaupunkirakennetta tiivistävässä täydennysrakentamisessa ei peritä kaavoitusmaksuja.
Valtion vaatimukset kunnille Viiden vuoden kaavavaranto Valtion tulee voida sanktioida sellaisia kuntia, jotka eivät ylläpidä vähintään viiden vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaavaa käyttökelpoista ja rakentamiseen soveltuvaa tonttivarantoa. Liikennehankkeiden vastapainoksi asuntoja Valtio vaatii suurten talousalueiden liikenneinvestointien vastapainoksi määrällisesti kunniahimoisempia asuntorakentamistavoitteita sekä tiiviimpää rakentamista liikennekäytävien yhteyteen.