22 Mokasta voi oppia 52 Arjen biotekniikkaa 56 Vaalikone mullisti bisneksen 62 Rikastumishaaveiden Amerikka 16 Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä 2/2011 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Vaalivaikuttamista ja vastuunkantoa taloudenpidosta yrittäjien edunvalvojat neuvovat, miten Oy Suomi Ab nostetaan kasvu-uralle Sivut 12 15
Tunti tilihommia vai laskutettavaa työtä? Yrittäjä, älä tuhlaa aikaasi tilitoimiston ASKAREISIIN. www.vertaatilitoimistoasi.fi Tilitoimistoissa on eroja. Kuten yrittäjissäkin. Kun tilitoimisto ymmärtää yrittäjää ja yrittäjä tilitoimistoa säästyy rahaa ja aikaa. Tee tilitoimistotesti ja vakuutu, miksi vaihto Talenomiin kannattaa. Jokainen vaihtaja kuittaa 200 euroa tilitoimistorahaa heti kättelyssä.
PÄÄKIRJOITUS 3 Entistä enemmän ystäviä antto Eduskuntavaaleihin liittyvät vaalipaneelit, tv-tentit ynnä muut ovat tuoneet elinkeinoelämän ja siinä samalla yrittäjienkin asiat koko kansan kuultaviksi. Odotetusti keskustelujen ja väittelyjen yhtenä kärkiaiheena on verotus ja se, keiden verotusta olisi kiristettävä, ja mikä ryhmä ansaitsisi alennusta. Merkillistä kuitenkin on, että näissä yhteyksissä ei mitenkään analyyttisesti ole puhuttu itse asiasta, eli valtion tulojen ja menojen tasapainottamisen välttämättömyydestä nyt ja lähivuosien aikana. Tietenkin julkisen talouden mittava velkaantuminen yhdessä väestön vanhenemisen kanssa tunnetaan ja tunnustetaan puoluekentän jokaisella laidalla, mutta uskallus ilmaista konkreettisia ratkaisutoimia ja aikatauluja näyttää näin vaalien alla itse kultakin päälliköltä puuttuvan. Joka tapauksessa verotus kaikkine erilaisine näkemyksineen ja vaatimuksineen on ehtaa vaalikamaa, joka kiinnostaa kaikkia ja kiihottaa kateellisia mieliä. Yrittäjien näkökulmasta eräässä vaiheessa oli jopa uhkana, että veromopo karkaa puoluejohtajien käsistä, mutta ainakaan tässä vaiheessa suureen hämmennykseen ei ole aihetta, vaan tulevia verolinjauksia on tehty suhteellisen maltillisesti. Muistettakoon kuitenkin, että vasta hallitusneuvottelut ovat puolueille veronäytön paikkoja. Silloin paljastetaan itse kunkin kortit, joskin silloinkin ne puolueet joutuvat toimimaan tiettyjen reunaehtojen sisällä. Näitä reunaehtoja määrittävät verotuksen ja työllistämisen/työllistymisen kohtalonyhteys, tai eri kansallisvaltioiden välinen verokilpailu, jota mikään hallitus ei nykyaikana voi kevein perustein sivuuttaa. Verotus on mielenkiintoinen laji siksi, että siihen liittyvää poliittista keskustelua viedään usein eteenpäin mielikuvilla ja puolitotuuksilla. Silloin esimerkiksi yrittäjä selitetään pienten verojen maksajaksi sivuuttamalla huolettomasti, että tosiasiassa tilanne onkin päinvastainen. Yrittäjän veroaste onkin jopa yli 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjillä on toki noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla, mutta vastaavasti parikymmentä prosenttia pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohden 5 prosenttia suuremman korvauksen, kuin palkansaajat. Huhtikuun 17. päivän eduskuntavaalien suuri jännitys liittyy perussuomalaisten mahdolliseen nousuun Suomen poliittiseen eliittiin ja jopa maan hallitukseen. Tässä lehdessä Perheyrittäjien Liiton puheenjohtaja Anne Berner ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna arvioidessaan ja arvostellessaan poliitikkojen haluttomuutta ryhtyä rakenteellisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin myönteisen kasvukierteen aikaansaamiseksi toivottavat perussuomalaiset mieluusti mukaan päätöksentekijöiksi. Berner ja Simolinna eivät kuitenkaan näe perussuomalaisten nousun merkitsevän perinteisten yrittäjäpuolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjät. Yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he uskovat. // jouko.lantto@yrittajat.fi Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla, mutta noin 20 prosenttia pidemmät työpäivät.
Huhtikuu 2011 38 Yrittämisen sisin on tekemisessä Moni yrittäjä näkisi mielellään sen päivän, kun yhteiskunnan yrittäjyysilmapiiri muuttuu sellaiseksi, että yrittäjyys nousee varteenotettavaksi uravaihtoehdoksi ihan oikeasti. Yritystoiminta vaurastuttaa taloutta ja tuo verotuloja, mutta yrittämisen ydin on kuitenkin itse tekemisessä; leipurilla leivän leipomisessa ja rinneyrittäjällä laskettelukeskuspalvelujen tarjoamisessa kuluttajille. Pääkirjoitus 3 Entistä enemmän ystäviä Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Anne-Mari Pahkala on luovan alan yrittäjä Yhteiskunta 12 Investoinneille lisää kannustimia Johtaminen 16 Haluatko hyvän hallituksen? 18 Neljän roolin yrittäjä Kolumni 21 Satunnaisotos Mikä moka! 22 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä Uusi talous 24 Internet, semanttinen verkko, tulevaisuus 26 Miksi se hotkii kaikki rahat? Markkinointi & myynti 29 Asiakkaiden profilointi kannattaa 30 Eväitä ja energiaa elämään 34 Arvostettu asiakas
10 Tosi-TV:n koulima Pukusuunnittelijayrittäjä Anne- Mari Pahkala heittäytyi alkukeväästä tosi-tv:n vietäväksi, kun hän osallistui Muodin huipulle -realityyn. Kisa on jo ohi, mutta koitos kasvatti luovaa taiteilijaa niin suunnittelijana kuin yrittäjänäkin. palvelusuunnittelu brändi bisnescase laskutusmalli hyötysuhde johtava palvelusuunnittelu hyötysuhde merkitys asiakasarvo profilointi hinnoittelututkimus pullonkaula asiakasprofiili johtava palveluidea markkinaselvitys hinnoittelututkimus konseptiaihio konseptointi insight 29 Faktaa kehitystyöhön Uusia palveluideoita, muttei visiota, mikä niistä kannattaisi kaupallisesti? Katso kolme vinkkiä, miten kehitystyö rakennetaan tutkitun faktan ympärille. konseptiaihio konseptiaihio asiaka AD nettipalvelu johtava syvähaastattelu 30 Hyvät työskentelevät viisaammin Koko elämä on myymistä aina lasten kasvatusta ja parisuhteen hoitoa myöten, Tuija Rummukainen sanoo. Kun myyntisi on kunnossa, yrityksesi voi hyvin. Tässäkin maassa hyvillä myyntitaidoilla voi rikastua ja jopa vaurastua. Uudet arvot 38 Arvo ei vain verotuloissa Teknologia 46 Kun suunnittelu pettää 50 Nanosta on moneksi 52 Millainen bisnes on bioteknologia Ystäväkirja 55 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa Yrittäjät 56 Oikea ongelmanratkaisija Vapaa-aika 60 Hyvää oloa kuorolaulusta Ulkomaat 62 Yrittäjänä Yhdysvalloissa Minun maakuntani 66 Nurkasta Eurooppaan? Maailmanpyörä 71 Ajankohtaista maailmalta Uutismaailma 72 Poimintoja Kolumni 74 Tiedon tapaista
6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi T&K Välillä yhteiskunnan tukea on yrityksille liikaa, välillä liian vähän. Optimaalia tilannetta on vaikea saavuttaa eikä aina pystytä näkemään yritystukien vaikuttavuutta. Teknologiateollisuus on nyt huolissaan aikeista supistaa Tekesin tutkimusja tuotekehitysrahoja. Innovaatiorahoituksella yrityksiä on kannustettu uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita. Pekka Lundmark, Teknologiateollisuuden puheenjohtaja näkee, että oma vahva tuotekehitys on välttämätöntä sellaisille yrityksille, jotka tähtäävät vientiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Ehkä näitä tukia pitäisi suunnata enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille, kuin isoille jäteille. ¼ ¼ Helena Åhmanin yritys on Hunting Minds. Aivot käyttöön Johtamiseenkin saa tietoa aivojen toiminnoista Tutkija, tietokirjailija Helena Åhman on myös yrittäjä. Hunting Minds -yritys on erikoistunut johtoryhmien ja hallitusten arviointiin, sparraamiseen ja tutkimiseen. Nykyisin Åhmania kiinnostavat erityisesti ihmismieli ja aivot. Aivotutkimus on tuonut mielenkiintoisia asioita oman mielen johtamiseen. Se tuo näkökulmia ja perusteluja monille asioille, hän sanoo. Helena Åhman on kirjoittamassa kirjaa aivokapasiteetin hyödyntämisestä, jota hän jo vähän käsitteli Hullut johtajat -kirjassa puolitoista vuotta sitten sekä väitöskirjassaan. Ollessaan Bostonissa aivotutkijoiden konferenssissa hän huomasi neurotieteilijöiden esittelevän uutena sellaisia asioita, joita johtamisen yhteydessä on jo käsitelty. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, joten hän päätti kerätä eri ympäristöistä sen tiedon ihmismielestä, millä on merkitystä yritysten tuloksellisuudelle ja työhyvinvoinnille. Työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Helena Åhman on nimitetty kansainvälisen Neuro- Leadership Instituten Local Interest Group Leaderiksi. Hänen tehtävänään on tuoda Suomen johtoryhmäläisille ja hallitusten jäsenille kansainvälistä uutta aivotutkimustietoa, josta on hyötyä johtamisessa. Naispuolisia ja toispuolisia Naiset yritysten johdossa ja hallituksissa oli aiheena Säätytalolla Helsingissä, kun omistajaohjausministeri Jyri Häkämies ja tasa-arvoministeri Stefan Wallin puhalsivat yhteen hiileen. Enemmän naisia kärkeen, mutta miten? Joku heittää, ettei päteviä naisia löydy tarpeeksi. Höpöhöpö. Innokkaita, koulutettuja ja kokeneita naisia on tarjolla hallituspaikoille esimerkiksi Board Professionals verkostossa. Siellä on liuta vaikutusvaltaisia johtamis- ja yrityskokemusta omaavia naisia päiden metsästäjille.
MAKASIINI 7 RODEO.fi»» Nanoteknologia auttaa: mielituoksun saa upotetuksi koruun. Kaipaus tuoksuu Nanoteknologialla tuoksua koruun Ääni käytössä En ole koskaan jättänyt äänestämättä missään vaaleissa. Enkä ymmärrä, että joku jättää äänestämättä protestiksi. Se ei ole mikään protesti, koska sen tietää vain äänestämättä jättänyt itse. Tulevat eduskuntavaalit huhtikuun 17. päivänä ovat jännemmät kuin pitkään aikaan. Suuri osa kansanedustajista vaihtuu, kun vanhemmat jäävät pois Arkadianmäeltä. Lehdistöltä taitaa jäädä osa vaalimainostuloista saamatta, kun ehdokkailla on vähemmän rahaa laittaa kalliiseen lehtimainontaan. Sekin pitäisi huomata, että jos ostaa taulun jonkun ehdokkaan tukirahastolta, suuri osa taulun hinnasta menee taitelijalle itselleen ja vain osa vaalirahastoon. Pääasia, että eduskuntaan saadaan järjellisiä kansanedustajia, jotka ymmärtävät myös yritysten valtaisan merkityksen koko yhteiskunnan toimivuudelle. Toimitusjohtaja Tuula Antolan pikkutyttö sanoi: tämä pupu tuoksuu aivan sinulta äiti, se on ihanaa. Niin syntyi yritysidea laittaa tuoksu koruihin tai avaimenperiin. Nyt suomalainen Kaipaus-yritys on päässyt eurooppalaisen yrittäjyysverkoston keulakuvaksi. Tuoksu on käyttöliittymä, joka tuottaa ihmisille iloa ja hyvinvointia, perustaja ja toimitusjohtaja Tuula Antola sanoo. Oman mielihajuvetensä tai partaveden tuoksun voi upottaa koruun. Vastaanotto kansainvälisillä markkinoilla on ollut varsin myönteinen, vaikka Kaipaus on vasta kansainvälistymisen alkutaipaleella. Nanoteknologinen innovaatio mahdollistaa tuoksun imeyttämisen korun keraamiseen ytimeen, josta se haihtuu molekyyli kerrallaan. Käyttäjä voi itse lisätä keraamiseen ytimeen mitä tahansa omaa tuoksua. Sen voi myös nollata ja korvata uudella. Palvelu pelaa tai ei Tapasin Dominikaanisessa tasavallassa suomalaispariskunnan, joka oli muuttanut sinne asumaan. He iloitsivat palveluyhteiskunnasta: palvelut ovat halpoja, ja kaikki ihmiset elintasosta riippumatta ovat totteuneet käyttämään niitä. Puutarhuri, joka saa minimipalkkaa, ei maalaa itse taloaan vaan sen maalaa maalari. Huusholleissa käy siivoojan lisäksi silittäjä, lastenhoitaja jne. Kaupan kassalla et itse lado tavaroita kassiin, vaan sitä varten on joka kassalla pari kolme nuorta työllistämässä itsensä. Siinä on puolensa. Nimimerkki Itse on vietävä kahvikupitkin kahvilan pöydästä.
8 MAKASIINI 600 yritystä messuilla Kun tämä Yrittäjä ilmestyy, alkaa Helsingin Messukeskuksessa viidet messut samalla kertaa (7. 10.4.). Yhdellä lipulla näkee Kevätpuutarha, OmaMökki, Oma Koti, ASMA ja Sisusta! -messut. Muut aiheet ovat selviä, mutta ASMA tarkoittaa asunto- ja korjausmarkkinoita. Kukkaloistoa, mallipuutarhoja, rakentamiseen ja remontointiin liittyviä tuotteita, talopaketteja, mökkitontteja, mökkejä, energia- ja jätehuoltoratkaisuja. Omakotitaloja ennustetaan rakennettavan tänä vuonna 13 prosenttia viime vuotta enemmän. Maaliskuun alussa talo- ja mökkitehtaat ovat myyneet noin puolet koko vuoden myynnistään. Meillä asutetaan edelleen ihmisiä niin kuin sotaajan jälkeen, Rakennustutkimus Oy:n toimitusjohtaja Aarne Jussila moittii. Hänen mielestään ihmisten pitäisi itse saada valita, mihin talonsa rakentaa, eikä arvalla valita 100 tontin ostajaa yli 2 000 hakijasta. Messut on myös hyvä kaupankäyntipaikka pienyrittäjille.»» Puutarhamessuilla voi saada tietoa vaikka pionin kasvatuksesta. ¼¼Tapio Rautavaaraa esittää Tommi Taurula. Kulttuuria ja urheilua Helsinkiläisen Lenkkiteatterin tämän kauden pääproduktio on Kristian Smedsin kirjoittama Rautavaara Oulunkylän tähti. Näytelmä on väkevä, verevä, hauras ja räävittömän hauska. Se on havun tuoksuinen syväsukellus Suomeen, ja meihin suomalaisiin, siihen kulttuuriperintöön, minkä me tältä maalta syntymälahjaksi saimme, kertoo näytelmän sovittanut ja ohjannut Maria Hyökyvaara. Näytelmän keskushenkilö on urheilu- ja kulttuurilegenda Tapio Rautavaara, jonka persoonassa yhdistyi urheilu, musiikki ja elokuva. Roolissa nähdään näyttelijä Tommi Taurula, jonka monet tuntevat MTV3:n ikuisuussarjasta Salatut elämät. Rautavaara-näytelmän ensi-ilta on 17.5. Helsingin keskuspuistossa Maunulan ulkoilumajalla, Lenkkiteatterin tapahtumateltassa. Eli lenkiltä vain suoraan katsomoon. ON TEHOTONTA TEHDÄ VÄÄRIÄ ASIOITA HYVIN. -Janne Ruokonen: Nopeammin Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 23 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Anna Lantee, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.alma360.fi Ilmoitushinnat 2/1 6 150 1/1 3 700 2 x 1/2 3 950 1/2 2 100 1/4 1 400 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Pekka Sipola
Merellä tilaisuus toimii Etu kokousryhmille! Varatessanne syksyn kokousristeilyn 31.5.2011 mennessä, tarjoamme 21.8. 31.10.2011 ajalla tehtävän Päivä Tukholmassa -kokousristeilyn yhteyteen ryhmällenne aamiaiset su ke-lähdöillä! Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä etuhintaan esim. 142 /hlö Promenade-hytissä Hintaan sisältyy: Päivä Tukholmassa -kokousristeily kahden hengen Promenade -hytissä, meriaamiaiset, buffet-illallinen ruokajuomineen, kolmen ruokalajin à la carte -illallinen, tervetulomalja, 4 h kokoustilaa sekä 2 x kokouskahvibuffet. Hinta voimassa su ke-lähdöillä 21.8.-31.10.2011, kun matka varataan 31.5.2011 mennessä. Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17). 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.
10 HÄN» Anne-Mari Pahkala on luovan alan yrittäjä TV:stä tuttu Illusion Costumesin yrittäjä, pukusuunnittelija Anne-Mari Pahkala osallistui tänä keväänä MTV3:n Muodin huipulle tv-sarjaan. Lähdin mukaan Muodin huipulle -kilpailuun haastaakseni itseni henkisesti ja ammatillisesti. Toivoin ohjelman tuovan yritykselleni positiivista näkyvyyttä, mutta ymmärsin myös reality-sarjan riskitekijät. Otin suuren riskin siinä, että ihmiset saavat muodosta mielipiteensä sellaisesta minusta, jonka Muodin huipulle -ohjelma ulos näyttää, Pahkala kertoo. Pahkala lähti kisaan ennakkosuosikkina mutta putosi melko aikaisessa vaiheessa. Putoaminen tuli minulle shokkina. Olin kuitenkin tyytyväinen työpanokseeni sekä haute couturesta inspiroituneeseen kilpailuasuuni. Yllätyin siitä, miten TV-katsojat ottivat minut ennakkosuosikikseen. Kun putosin kisasta, samat katsojat olivat tukenani ja nostivat kovan äläkän putoamisestani. Suosion ja katsojien kannustuksen saavutettuani tajusin jo voittaneeni kaiken, mihin itseni alun perin haastoinkaan. Se, että olisin selviytynyt finaaliin asti, olisi ollut tähänastisten unelmieni totaalinen täyttymys. Kasvava ala Puvustusalalla kilpailu on kovaa ja keikkoja vähän. Maanläheisessä Suomessa esimerkiksi bändien visuaalinen esiintyminen ei ole vielä niin suurieleistä kuin ulkomailla. Anne-Mari Pahkala on kuitenkin ollut huomaavinaan sen kehittyneen hitusen parempaan suuntaan. Pahkala myös muistuttaa, että muodin kaupallinen suunnittelu on aivan eri asia kuin taiteenomainen suunnittelu. Pahkalan mukaan luovan alan yrittäjänä olisikin tärkeää tietää kuka on, mitä tekee, kenelle ja minkä vuoksi. Luovan alan yrittäjän täytyy myös uskaltaa ottaa riskejä aina on kaksi vaihtoehtoa siihen, miten käy. Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää. Anne-Mari Pahkala myös uskoo, että uusien persoonallisten vaate- ja pukusuunnittelijoiden myötä vaateala tulee Suomessakin nousemaan nykyistä suurempaan mittakaavaan. Nuoret suunnittelijat paneutuvat nykyään tärkeisiin muotiin liittyviin eettisiin kysymyksiin: mikä on kaunista, miksi ja mikä on sen hinta. Myös vaatteiden käyttäjät ovat kehittyneet. Suomalaiset nuoret ovat rohkeita ja luovia, kunhan vain uskaltavat päästää sisäisen minänsä esiin. Nuoret ovat nyt jo minun sukupolveani paljon muoti- ja merkkitietoisempia, Pahkala iloitsee.
TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Heli Hirvelä 11 Hän Anne-Mari Pahkala Taustat juuret Ovat syvällä maassa, Etelä-Pohjanmaalla. Inspiraatio käsitöihin ja vintagen arvostamiseen on periytynyt verhoilijaisältä. Opiskelin Pohjanmaalla harrastepohjaisesti kuvataidekoulussa. Ihminen Olen 26-vuotias pukuompelija, teatteripukusuunnittelija ja Illusion Costumes -yrittäjä. Rakastan asennetta, taidetta sekä kauneutta. Yritykseni täytti juuri 3 vuotta. Haluan avata suuni tärkeiden asioiden edessä ja herättää keskustelua muotiin liittyvistä aiheista, kuten naiseudesta sekä turkistarhauksesta. Opinnot Valmistuin Seinäjoen ammattioppilaitoksesta pukuompelijaksi vuonna 2003 ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta teatteripukusuunnittelun muotoilijaksi 2007. Aiempi työelämä Olin ammattikouluaikana pukuvuokraamossa Seinäjoella työharjoittelussa ja sen jälkeen kesätöissä. Työskentelin myös teatterissa Seinäjoella ja Savonlinnassa. Venetsiassa työskentelin ateljeessa historiallisten pukujen parissa. Perhe ja vapaa-aika Ovat elämäni rakkaimmat asiat. Myös asioita, jotka eivät liity ammattiini. Asiat, jotka irrottavat mielen työasioista ja saavat rentoutumaan sekä siten jaksamaan taas paremmin pitkissä työprojekteissa. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Muotialan ihmisille suosittelen ammatti- ja muotilehtien seuraamista. Etsin ulkomailta kaikki mielenkiintoiset muotilehdet, joita ei Suomesta saa. Suosittelisin lukemaan jotain muuta kuin omaan työhön liittyvää. Pidän filosofiasta, buddhalaisen viisauden kirjoista ja pohdiskelevista teoksista. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Venetsia historiallinen kaupunki, joka henkii romantiikkaa. Meren päälle rakennetussa gondolien kaupungissa matkasin aamuisin töihin joko vesibussissa tai traghetolla. Rakastin sitä, miten aamuaurinko sai veden pinnan välkehtimään taianomaisesti. Venetsian karnevaalien aikaan voi uppoutua elämään historiallisessa ajassa, kun ihmiset ovat pukeutuneet naamioihin ja historiallisiin pukuihin. Työstä Työn sisältö Televisiotyössä tapaan päivittäin paljon ihmisiä. Työt ja ohjelmat vaihtuvat, eikä yksikään päivä ei ole samanlainen. Se on kaikkein parasta. Jokaisen työn kohdalla saa haastaa itsensä ja kasvaa suunnittelijana. Työskentelen myös esiintyvien artistien kanssa, kuten Indican, Tuvalun ja brittiläisen IAMX-bändin. Olen pyrkinyt tekemään myös muutaman mittatilausjuhlapuvun vuodessa, kuten viime vuonna asun Linnanjuhliin. MIKÄ MOTIVOI Suuret tunteet: viha, suru, rakkaus, kauneus, asenne, surrealismi, naiseus ja vintage. Einsteinin sanat: Voit elää elämäsi kahdella tavalla, joko niin, että kaikki on ihmeellistä, tai niin, ettei mikään ole ihmeellistä. VIELÄ SAAVUTTAMATTA Ajattelen, ettei suunnittelija koskaan tule valmiiksi. Suurena unelmana olisi työskennellä Tim Burtonin kanssa elokuvapukusuunnittelun merkeissä. Toivon, että tulevaisuudessa saisin työskennellä monipuolisesti muotoilun parissa. Ehkäpä joskus saisin tilaisuuden muotoilla jotain muutakin kuin vaatteita. Vaatesuunnittelijalta useimmiten kysytty kysymys Teetkö aina kaikki vaatteesi itse? Pyrin kyllä, mutta vain villeimmissä unelmissa minulla olisi oikeasti aikaa siihen. //
12 ½½Totuus on, että nykyisellä työvoimalla ja yritysten kasvuhalukkuudella ei julkistalouden velkaa makseta pois, Anne Berner ja Mikko Simolinna sanovat.
YHTEISKUNTA» Investoinneille lisää kannustimia 13 TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT Pekka Sipola Kuka kantaisi huolta kasvusta ja investointien vähyydestä? Yrittäjäkunnan edunvalvojilla on valmiina keinot, joilla Oy Suomi Ab nostettaisiin kasvu-uralle. Siinä yritysten toimeliaisuuden lisääminen näyttelee avainroolia. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner ja SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna odottavat poliittisilta päättäjiltä enemmän konkreettisia toimia valtion velkaantumisen ja kestävyysvajeen hoitamiseksi. Vaikka eduskuntavaalit ovatkin oven takana, nyt on korkea aika puolueiden johtajien astua esiin uskottavien selviytymisstrategioiden kanssa. Yritykset synnyttävät omalla toimeliaisuudellaan valtion verokertymän, siksi julkisen velan poismaksukyky on yrityksistä kiinni. Berner kertoo malliksi, kuinka hän tarttuisi Oy Suomi Ab:n ongelmaan. Jos käsissäni olisi tällainen yhtiö sekä vastaava tuloslaskelma ja tase. Meillä olisi strategia nopeasti toteutettavista toimista: laajentaisimme poistopohjaa sekä tappioiden vähennysjärjestelmää (carry back). Toimeenpanisimme kannusteita, joilla houkuttelisimme nopeita kasvuun tähtääviä investointipäätöksiä. Lisäksi yhtiöllämme olisi pitkän tähtäimen strategia, jolla tasapainottaisimme tilanteen ja strategiaan kuuluu ehdottomasti kulujen karsiminen, Berner jatkaa ja harmittelee, ettei puolueilla ole olemassa selkeitä suunnitelmia valtiontalouden kuntoon saattamiseksi. EVA:n helmikuisessa raportissa Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Sixten Korkman nosti esiin saman asian todeten, että viittaukset leikkausten tarpeettomuuteen talouskasvun varjolla ovat puolueiden poliittista toiveajattelua. Raportti esittää, että muuttumattoman politiikan oletuksilla hyvinvointivaltio ajautuu rahoitukselliseen umpikujaan. Sen mukaan hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää ennen kaikkea riittävää työntekoa ja yrittäjyyttä, mikä tulee ottaa myös veropolitiikan lähtökohdaksi. Yrittäjät vastuuntuntoista porukkaa Sekä Perheyrittäjien jäsenet että Suomen Yrittäjien jäsenkenttä kantavat yhteiskunnallista vastuuta ja huolta maan kehityksestä. Simolinna mainitsee yrittäjäjärjestön selvityksen, jossa jäseniltä kysyttiin,
14 Yritysten motivaatiorakenteen keskeinen ongelma on, ettei meillä ole riittäviä edellytyksiä vaurastua. Tarvittaisiin rutkasti kovempia kannustimia. Anne Berner mitkä ovat järjestön edunvalvonnan tärkeimpiä asioita. Ensimmäinen sija meni odotetusti verotukselle, mutta jo toiselle sijalle ylsi valtion velkaantumisen saattaminen kuntoon. Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu olevan riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, joilla saataisiin yhteiskuntaan dynaamista kasvua. Kenttämme näkemys on, ettei miniuudistuksilla ilman rakenteisiin tarttumista saada riittävää kasvua aikaiseksi ja kestävyysvajetta umpeen, Anne Berner kuvaa. Yhtälö tulee entistä vaikeammaksi, kun työvoiman määrä laskee koko ajan. Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut ehdotuksia kasvun ja investointien aikaansaamiseksi. Pitäisikö meidän katsoa myös peiliin? Yhtenä keinona on yhtiöveron laskeminen, EK ajaa sitä 20 prosenttiin, Mikko Simolinna pohtii. Bernerin mukaan teollisuuden suunnasta on jo annettu ymmärtää, ettei 20 prosenttia ole enää riittävä taso, koska maailma muuttuu niin nopeasti. Itä-Euroopan mailla yhteisöverokanta on keskimäärin 14 19 prosenttia. On huolestuttavaa, jos suurteollisuus ei investoi tänne, sillä se näkyy suoraan ja välillisesti pk-yrityksissä alihankinta- ja palveluketjujen kautta. Investointeihin kannustettava Yritysten rooli on ehdottoman keskeinen talouskasvun kannalta. Talouskasvun moottoreita ovat yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti. Jos poliitikot tuudittautuvat Ruususen uneen uusimpien talousennustei-
15»» Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu olevan riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, Anne Berner kuvaa. den kertoessa, että Suomen talous kääntyi 2010 aikana nousuun, niin yrittäjien edunvalvojat ovat valmiina herättelemään. Yrittäjäjärjestöjen nokkanainen ja -mies pudottavat poliittiset vastuunkantajat päiväuniltaan toteamalla, että yritysten kohtuullisen hyvät tulokset on pääsääntöisesti tehty kustannuksia karsimalla, tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla, ei kasvulla. Listaamattomien yritysten tulokset ja viestit ovat kohtuullisen hyviä, mutta kasvu on vielä vaisua. Totuus on, että nykyisellä työvoimalla ja yritysten kasvuhalukkuudella ei valtion velkaa makseta pois. Seuraavan hallituskauden aikana pitäisi syntyä 150 000 200 000 työpaikkaa lisää, jotta paljon toitotettu kestävyysvaje valtion budjetissa saataisiin tasapainoon. Työvoiman määrän lisäksi yksi kriittinen tekijä isossa kuvassa on myös yrittäjien into työllistää ja kasvaa. Yritysten motivaatiorakenteen keskeinen ongelma on, ettei meillä ole riittäviä edellytyksiä vaurastua, Anne Berner paukuttaa. Tarvittaisiin rutkasti kovempia kannustimia. Vaalivaikuttaminen ja lobbaus Viime vaaleissa Perheyrittäjiä arvosteltiin jopa liian innokkaasta lobbauksesta. Mentiinkö liian pitkälle? Edunvalvonta on osa demokratiaa. Eri intressipiirien velvollisuus on tavata päättäjiä ja tulla kuulluksi poliittisessa päätöksenteossa. Jos edunvalvonnassa ei ole osaamista ja ammattitaitoa, niin kyllä sieltä karsiutuu pois. Pyrimme viemään 112 000 jä sen yrittäjän joukosta siivilöitynyttä näkemystä päättäjien tietoon, SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoo. Hänen mukaansa elinkeinoelämän järjestöillä on yhteinen huoli siitä, että Suomi pysyy elinkelpoisena ja hyvinvointi kasvaa. Koska järjestöt toimivat vähän eri kohdassa yritysten ravintoketjua, on niillä hiukan erilaisia painotuksia. Uusi yrittäjäpuolue perussuomalaiset Näin eduskuntavaalien alla yrittäjillä on ystäviä läpi puoluekirjon. Suomen Yrittäjillä on 191 jäsenyrittäjää ehdolla 12 puolueen riveistä, eniten heitä on kokoomuksesta, keskustasta ja perussuomalaisista. Myös vihreistä ja demareista löytyy yli kymmenen ehdokasta kummastakin. Lisäksi yrittäjäjärjestöön kuuluvilla toimialajärjestöillä on mukava määrä yrittäjiä ehdolla. Niin Perheyrittäjät kuin Suomen Yrittäjät ovat tavanneet keskeisiä puolueiden vaikuttajia ja pyrkineet viemään intressiryhmälleen tärkeitä tavoitteita eteenpäin. Herättääkö persujen esiinmarssi huolta yrittäjäkunnassa? Toivon, että uudessa eduskunnassa on mahdollisimman monta yrittäjätaustaista kansanedustajaa. Heidän kokemustaan ja osaamistaan tarvitaan ratkottaessa yrittäjäkysymyksiä, Simolinna maalaa. Berner ja Simolinna eivät kuitenkaan tulkitse perussuomalaisten nousun merkitsevän perinteisten yrittäjäpuolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjiä. Yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he sanovat yhteen ääneen. // ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA: = SOPIVA YEL SOPIVA ELÄKE MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA? Tee oma eläkelaskelmasi: etera. /yrittaja Vakuuta vaivatta
16 JOHTAMINEN» Haluatko hyvän hallituksen? TEKSTI Olli V. Virtanen RODEO.FI Hyvä hallitus on voimavara Yritysten hyvän hallintotavan periaatteet ovat levinneet jo laajalti yhteiskuntaan. Pörssiyhtiöistä alkanut kehitys on yltänyt perheyhtiöistä säätiöihin ja julkiselta sektorilta taloyhtiöihin. Kaikki nämä ovat kirjanneet omat hyvän hallintotavan periaatteet. Yrittäjävetoisessa yrityksessä omistaja on usein myös toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tällaisessa tilanteessa on ulkopuolisen hankala neuvoa, että omistajan, hallituksen ja toimivan johdon roolit tulee hyvän hallintotavan periaatteiden vuoksi pitää selkeästi erillään toisistaan. Toisen periaatteen mukaan päätöksenteko tulee olla läpinäkyvää, samoin raportointi. Nämäkään eivät aina ole itsestäänselvyyksiä perinteisille yrittäjille. Miksi yrittäjän pitäisi näiden periaatteiden valossa edes harkita hyvän hallintotavan noudattamista? Hyvää hallintotapaa on kehitetty nimenomaan yrityksen parhaaksi. Erilaisilla tutkimuksilla on selvitetty, että hallintotapaa noudattavat yritykset menestyvät paremmin kuin yritykset, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota. Hyvän hallintotavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että roolit ja vastuut ovat keskenään oikeassa suhteessa.
17 Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä. Myös yrittäjävetoisessa yhtiössä on etua siitä, että tiedetään kuka päättää ja vastaa mistäkin asiasta. Vähänkin suuremmassa yhtiössä ei riitä, että yrittäjä päättää ja vastaa kaikesta. Kun päätöksenteko on selkeää ja päätökset on asianmukaisesti dokumentoitu, rahoittajat suhtautuvat yritykseen luottavaisemmin. He näkevät, että tätä yritystä hoidetaan kunnolla. Lainarahan hinta voi luottamuksen myötä laskea. Pankinjohtajat ovat jo ryhtyneet arvioimaan myös yhtiöiden hallintotapaa asiakassuhteessa. Yrityskauppatilanteessa hyvin hoidetusta yrityksestä maksetaan enemmän kuin epäluotettavasta. Myös yrittäjän itsensä asema helpottaa kun asiat hoidetaan systemaattisesti. Huolet vähenevät kun asioita on delegoitu luottohenkilöille ja raportointi on mutkatonta. Ensimmäiseksi huomio kokoonpanoon Kun yrittäjä haluaa kehittää hyvää hallintotapaa, ensimmäiseksi tulee kiinnittää huomio hallituksen kokoonpanoon. Yrityksen alkutaipaleella hallitus koostuu usein yrittäjästä itsestään ja mahdollisesti vaimosta, lapsesta ja luottohenkilöstä. Tämä kombinaatio hoitaa lähinnä muodollisia tehtäviä. Hallitus on kuitenkin osakeyhtiölain mukaan yrityksen tärkein toimielin. Se vastaa kaikesta, paitsi niistä asioista jotka on säädetty jonkun muun toimielimen (toimitusjohtaja ja yhtiökokous) vastuulle. Tästä syystä hallituksen kokoonpanoon kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota. Hyvä hallitus on todellinen voimavara, joka sparraa yrittäjää, tuo uusia näkökulmia, auttaa strategian luonnissa sekä valvoo ja ohjaa toimivaa johtoa. Tällä vuosikymmenellä Suomeen on syntynyt hallitusjäsenten ammattikunta, josta yrittäjätkin voivat ammentaa resursseja hallituksiinsa. Hallitukseen osaamisen perusteella Hallitukseen tulee valita henkilöt erityisesti osaamisensa perusteella. Omistajan tulee miettiä, mitä osaamista hallitus tarvitsee seuraavien 3 4 vuoden sisällä. Nyt puhutaan monipuolisesta hallituksen kokoonpanosta. Rakennusyhtiöön ei kannata valita neljää rakennusmestaria hallitukseen, kun samaa osaamista on riittävästi jo yhtiössä. Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä. Jos ja kun tällainen voimavara yritykselle hankitaan, yrittäjäomistajan tulee myös aidosti antaa sille valtuuksia ja kuunnella näkemyksiä. Kokeneita hallitusammattilaisia ei tule värvätä kumileimasimeksi. Kannattaa kokeilla puheenjohtajan nuijan antamista ulkopuoliselle jämäkälle asiantuntijalle. Viime kädessä kysymys on siitä, mitä omistaja haluaa. Tätä on syytä pohtia kaikissa yhtiöissä, suurimmista pörssiyhtiöistä aina yhden miehen yrityksiin. Yrittäjän tulee miettiä, haluaako hän lähinnä työllistää itsensä vai kehittää ja kasvattaa yritystään. Koko elämän kestävässä yrittäjyydessä ei ole mitään tuomittavaa, päinvastoin. Mutta jos yrittäjä haluaa kehittää nimenomaan yritystä ja on valmis vetäytymään jossain vaiheessa syrjään, hyvä hallintotapa antaa oivat eväät yhtiön kehittämiselle. // Kuka? Kirjoittaja Olli V. Virtanen on Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri sekä hyvän hallintotavan ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen erikoistunut liikkeenjohdon konsultti. FUTUREIMAGEBANK.com