YLIOPISTOLLINEN METSÄKOULUTUS SUOMI 100. metsä biosfäärissä ihminen metsässä. Paavo Pelkonen Selvitysmies Metsänhoitajaliitto ry

Samankaltaiset tiedostot
Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

HAMK Biotalous Biotalous yksi hallituksen kärjistä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Semifinaalien hyvät käytännöt Markku Räty Kilpailutoiminnan koordinaattori Taitaja2013 lajipäällikkö

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Kansainväliset koulutusskenaariot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Ammatillinen reformi ja opettajan työ

OSAAMISEN RAKENTAMISEN HAASTEET

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Osaava työelämäpedagogi

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Yhtenäinen puuhuollon opetusmateriaali Metsämiesten Säätiön rahoittama koulutushanke ALOITUSSEMINAARI

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Ammatillinen reformi ja opettaja

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Talous ja työllisyys

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

Toimintakulttuurin kehittäminen lukiossa

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

Ammatillinen reformi mitä kaikkea muuttuu?

Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1

Koulutusohjelmien kansainvälistyminen

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Metsäpolitiikka arvioitavana

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Kansalliskirjaston keskitetyt kirjastoverkkopalvelut nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Turku, Jouni Kangasniemi, OKM

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

TKI-valmistelun organisointi esivalmisteluryhmän pj Pirjo Marjamäki

Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa?

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Kontiolahden koulu

Rohkeus pelata. Mika Marttila

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

Nordplus Kenneth Lundin

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Transkriptio:

YLIOPISTOLLINEN METSÄKOULUTUS SUOMI 100 metsä biosfäärissä ihminen metsässä Paavo Pelkonen Selvitysmies Metsänhoitajaliitto ry

TARKASTELUSSA: 1. HAKIJA/OPISKELIJA 2. OPETTAJA 3. OPETUS 4. KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE 5. KOLME PÄÄTELMÄÄ

YLIOPISTOYHTEISÖN TÄHTI METSÄOPETUKSEN EROTTAUTUMIS- TEKIJÄ: KIINNOSTUS INTERAKTIIVISEN OPETTAJA- OPISKELIJA -YHTEISTYÖN HYVÄKSYMINEN REALISTINEN KÄSITYS TYÖMARKKINASTA: MOTIVAATIO MAHDOLLISUUS OMAAN VALINTAAN HAKU YLIOPISTOON OPISKELUPAIKKA ASIALLINEN SUHTAUTUMINEN OMAN VALINNAN EPÄONNISTUMISEEN MÄÄRÄTIETOINEN OPISKELEMINEN OPISKELIJA MEDIANÄKYVYYS: MUKANA AJASSA JA HYVÄKSYTTÄVYYS YHTEISÖLLINEN OSALLISTUMINEN, TYÖMARKKINAKUVAN SYVENTÄMINEN AKTIIVINEN OMAN OPINTOPOLUN KEHITTÄMINEN

NUOREN YLIOPISTO-OPETTAJAN DILEMMA 1600 VUOSITYÖAIKA 1600 TUNTIA yhteiskunnallinen vaikuttavuus PYSTYNKÖ UUSIUTUMAAN OPETTAJANA? 800 tutkimus opetus tutkimus PYSTYNKÖ SISÄISTÄMÄÄN OPETTAJANA NOIN KAHDEN SEURAAVAN SUKUPOLVEN AJATTELUMAAILMAN? 20 40 TYÖAIKA VUOSISSA MILLAINEN METSÄMAAILMA OLI NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ SITTEN NELJÄN VUOSIKYMMENEN KULUTTUA? PYSTYNKÖ OMAKSUMAAN UUDET TUTKIMUS- JA OPETUSMENETELMÄT?

TEHDÄÄN ROOLIPELAAJIEN OPETUSYHTEISÖ! (Tutkimusryhmät ovat roolitettuja) TUTKIMUS => LUISTELU, OPETUS=> MAILAN KÄSITTELY, YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS => PELIN RAKENTAMINEN RIITTÄVÄ PERUSOSAAMINEN +ERIKOISROOLI KESKUSHYÖKKÄÄJÄ (SUPERTUTKIJA) VASEN LAITAHYÖKKÄÄJÄ (LOISTAVA OPETTAJA) OIKEA LAITAHYÖKKÄÄJÄ (MENTORI, IHMISTUNTIJA) OIKEA PUOLUSTAJA (KOKONAISUUDEN RAKENTAJA) VASEN PUOLUSTAJA (TIUKAN PAIKAN SELVITTÄJÄ) MAALIVAHTI (TULOKSEN VARMISTAJA)

OPETUKSEN RAKENNE JA JÄRJESTÄMINEN opetus substanssiopetusta tukevat muut opiskelualat mentorointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ työelämäyhteistyö harjoittelut ytimeen kuulumattomat metsäopinnot opetuksen ja opiskelun palvelutoiminnat METSÄOPETUKSEN PE YDIN PERIFEERISET ALUEET geneeriset oppiaineet TOIMINTAYMPÄRISTÖ työelämäyhteistyö kehittämisyhteistyö neuvottelukunnat, työryhmät ym

KOULUTUKSEN TILAAJA-TUOTTAJA-MALLI Metsäalan opetusyksikkö 1 Tilaaja-yksikkö Metsäalan opetusyksikkö 2 Oman yliopiston muu opetusyksikkö Oman yliopiston muu opetusyksikkö Toisen oppilaitoksen yksikkö Toisen oppilaitoksen yksikkö Organisatorinen ohjaus tilaaminen tuottaminen

METSÄALA MUKAAN YRITTÄJYYSYLIOPISTOJEN TOIMINTAAN PAINE 1. KORPORAATIOIDEN KEHITYS 2. TEHTÄVIEN ULKOISTAMINEN 3. YRITYSTEN MERKITYKSEN KOROSTUMINEN REALITEETIT APU YLIOPISTOJEN ERIKOISKOULU- TUSTARJONTA KÄYTTÖÖN 1. METSÄOPETUKSEN VÄHÄISET YRITTÄJYYS- OPETUKSEN PERINTEET 2. ERITYISESTI NÄKYY VÄHÄISENÄ PERUSTETTUJEN YRITYSTEN MÄÄRÄNÄ TARVE JULKINEN SEKTORI t&k&k hallinto AVOIN SEKTORI/ ELINKEINOELÄMÄ

KANSAINVÄLISEN METSÄPOLITIIKAN KOULUTUSOHJELMA Helsinki (metsä) Itä-Suomi (metsä) kv-oikeus YHTEINEN KANSAINVÄLISELLE OPISKELIJAJOUKOLLE TARKOITETTU SUOMI-BRÄNDIN HUIPPUOHJELMA kv-politiikka kv-kauppa ja rahoitus yhteiskunnat ja kulttuurit

KANSAINVÄLISEN METSÄPOLITIIKAN KOULUTUSOHJELMA RUOTSI SUOMI BALTIAN MAAT kv-oikeus YHTEINEN KANSAINVÄLISELLE OPISKELIJAJOUKOLLE TARKOITETTU EUROOPPA- BRÄNDIN HUIPPUOHJELMA kv-politiikka kv-kauppa ja rahoitus yhteiskunnat ja kulttuurit

KOLME PÄÄTELMÄÄ 1. PIENI VAAN KOKOAAN SUUREMPI? 1. Metsätieteellinen koulutusala pieni yliopistojen kokonaisuudessa 2. Kansallinen merkitys ja kv-tunnettuus merkittäviä kilpailuetuja 2. RYNTÄYS YHTEISTYÖHÖN 1. Asemien parantaminen edellyttää täysin uudenlaista yhteistyötä 2. Opetusyksiköiden välinen (myös AMK:t), nelikantayhteistyö opetusalan, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisten toimijoiden välillä 3. METSÄOPETUS ENSIN 1. Kehittämisessä tarkastellaan metsäopetusta kokonaisuutena 2. Yliopistojärjestelmä uudistuu kokonaisoptimoinnin kautta 3. Metsäopetuksen kokonaisuus on osiensa summaa suurempi

KIITOS