KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 2006

Kajaanin vastaanottokeskus Toimintasuunnitelma 2006 1 YLEISTÄ 2 2 VASTAANOTTOKESKUKSEN TILAT 5 3 VASTAANOTTOKESKUKSEN ASIAKKAAT 5 4 VASTAANOTTOKESKUKSEN PALVELUT 6 4.1 Sosiaalipalvelut 7 4.2 Terveyspalvelut 8 4.3 Asumispalvelut 9 4.4 Vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut 10 4.4.1 Opintotoiminta 10 4.4.2 Työtoiminta 11 4.4.3 Harrastus- ja opintotoiminta 11 4.4.4 Erityisryhmille suunnatut palvelut 11 4.5 Tulkkipalvelut 12 4.6 Siirrot ja kuljetukset 13 4.7 Oikeusapupalvelut 13 5 HENKILÖSTÖ 14 5.1 Henkilöstön rakenne ja määrä 14 5.2 Henkilöstön koulutus 15 5.3 Henkilöstön työnohjaus 16 5.4 Henkilöstön TYKY-toiminta 16 5.5 Henkilöstön työterveyshuolto 16 5.6 Henkilöstön perehdytys 16 6 VARAUTUMINEN 17 7 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMINE KANSSA 17 8 TIEDOTUS JA SUVAITSEVAISUUSTYÖ 18 9 LOPUKSI 19 LIITTEET: Vastaanottokeskuksen budjetti 2006 1

1 YLEISTÄ Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, joka muodostuu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ja kuntaan vastaanotettavien pakolaisten vastaanottotoiminnasta, toimii toimintavuonna 2006 osana kaupungin keskushallintoa. Maahanmuuttajapalvelujen hallinto ja organisaation on seuraava: Kajaanin kaupunki keskushallinto Hallintopäällikkö / kaupungin lakimies Maahanmuuttajapalvelut Vastaanottokeskus (turvapaikanhakijat) (vok) 150 - paikkaa Maahanmuuttajat (pakolaisten vastaanotto) (mamut) 100:n pakolaisen vastaanottosopimus vuodessa Tulosyksikön toiminnan vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnasta ja pakolaisten vastaanottotoiminnasta laadukkaasti ja taloudellisesti työministeriön yleisiä linjauksia noudattaen neuvotellen ja konsultoiden Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskusta sekä noudattaen Kajaanin kaupungin yleisiä linjauksia. Toimintavuoden 2006 painopisteenä on jo aloitetun tiimiorganisaatiomallin kehittäminen ja tiimitoiminnan juurruttaminen osaksi vastaanottokeskuksen jokapäiväistä työskentelyä. Maahanmuuttajapalvelujen tiimiorganisaatio malli on seuraava: 2

Maahanmuuttajapalvelut Johtaja ( vok ½ mamut) Johtoryhmä (johtaja + 4 tiimin vetäjää) Ohjaus- ja neuvonta tiimi 6 pakolaisohjaajaa (vok) 3 pakolaisohjaajaa (mamut) Sosiaalipalvelut tiimi 1 sosiaaliohjaaja (vok) 1 sosiaalityöntekijä (vok) 3 sosiaalityöntekijää (mamut) Terveyspalvelut tiimi 1 terveydenhoitaja (vok) 2 terveydenhoitajaa (mamut) Tukipalvelut tiimi 1 toimistosihteeri (vok) 1 toimistosihteeri (mamut) 1 toimistotyöntekijä ( ½ vok ½ mamut) Ohjaus- ja neuvontatiimin työnjako transit-työryhmä asiakastyöryhmä haavoittuvien ryhmien työryhmä 2 pakolais- 3 pakolaisohjaajaa 2 pakolaisohjaaja (vok + ohjaajaa (vok) (vok) mamut) 2 pakolaisohjaajaa (mamut) Vaikka maahanmuuttajapalvelut toimii organisatorisesti ja hallinnollisesti yhtenäisenä tulosyksikkönä on kummallakin yksiköllä, vastaanottokeskuksella ja maahanmuuttajilla, oma itsenäinen budjettinsa jonka kautta niin tulot kuin menotkin ohjautuvat. Vastaanottokeskuksen osalta budjettineuvottelut ja vuosittaisen budjetin linjaukset neuvotellaan Kainuun TE-keskuksen työvoimaosaston kanssa. Maahanmuuttajien osalta budjetin perustana on pakolaisten vastaanottosopimuksen mukaiset kaupungille maksettavat laskennalliset korvaukset. Toimintavuoden 2006 osalta koko tulosyksikön budjetin loppusumma on 2,5 milj., josta vastaanottokeskuksen osuus on 1, 34 milj.. Vastaanottokeskustoiminnan osalta organisaatiomallin lisäksi merkittävin yksittäinen toiminnallinen painopistealue on ns. transit-toiminta, eli turvapaikkaprosessin 3

alkuvaiheeseen painottuvat toiminta jonka olennaisimpia osioita ovat sekä poliisin että ulkomaalaisviraston suorittamat turvapaikkapuhuttelut. Transit-toimintaan painottumisen perustana on ulkomaalaisviraston Kainuun alueyksikön toiminta Kuhmossa ja tätä kautta Kajaanin vastaanottokeskukseen ohjautuvat transit-asiakkaat. Transit-asiakkaat ohjautuvat Kajaaniin pääsääntöisesti sekä Helsingin vastaanottokeskuksen lähettäminä että turvapaikanhakijan hakiessa turvapaikkaa muiden Pohjois-Suomen (Rovaniemi, Oulu, Ruukki) vastaanottokeskusten alueilta. Transit-asiakkaat lähetetään Kajaanin vastaanottokeskuksesta pääsääntöisesti muihin Pohjois-Suomen vastaanottokeskuksiin turvapaikkapuhuttelujen suorittamisen jälkeen. Kajaanin vastaanottokeskuksen nykyisessä toimintamallissa henkilöstö työskentelee yleisja toimistotyöajassa jolloin toiminta painottuu ns. virka-aikaan maanantaista perjantaihin. Vastaanottotoiminnan luonteen vuoksi ilta- ja viikonloppupäivystys on kuitenkin perusteltua ja tämän vuoksi vastaanottokeskuksessa noudatetaan ns. varallaoloa. Varallaoloon osallistuu vapaaehtoisuuteen perustuen osa henkilöstöstä. Varallaolo ajat ovat arkisin klo. 16.00 22.00 ja viikonloppuina ja pyhäpäivinä klo. 08.00 22.00, varallaolosta maksetaan työntekijälle KVTES:n mukainen korvaus. Mikäli henkilö hakee turvapaikkaa Kajaanin poliisilaitokselta varallaolo aikojen ulkopuolelta poliisi majoittaa hakijan vastaanottokeskuksen asuntolaan vastaanottokeskuksen ja poliisin yhteistyösopimuksen perusteella joten aiheettomista säilöönotoista vältytään. Kajaanin vastaanottokeskus on mukana ESR-rahoitteisessa SPR:n Varsinais-Suomen piirin hallinnoimassa Becoming More Visible projektissa (BMV-projekti) jonka tarkoituksena on tukea turvapaikanhakijoiden elämänhallintaa ja edistää turvapaikanhakijoiden työllistymistä. Projektissa ovat Kajaanin lisäksi mukana Vaasan, Tampereen ja Turun vastaanottokeskukset sekä Kansalais- ja työnväenopistojen Liitto ry. Kajaanin osaprojektin painopistealueita ovat henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntasijoituksen mallintaminen sekä turvapaikanhakijoiden elämäntilanteen kartoituksen kehittäminen ja työstäminen osaksi arkikäytäntöjä vastaanottokeskustyössä. 4

2. VASTAANOTTOKESKUKSEN TILAT Vastaanottokeskus toimii hajautettuna siten, että turvapaikanhakijat asuvat eri puolille Kajaanin kaupunkia Kiinteistöyhtiö Kajaanin Pietarilta vuokratuissa asunnoissa. Vastaanottokeskuksella on käytössään sekä 50 -paikkainen asuntolayksikkö (osoitteessa Timperintie 1 A), että noin 20 yksittäistä vuokra-asuntoa. Vuokra-asuntoja on vastaanottokeskuksen käytössä kulloisenkin tarpeen mukaan, joten turhilta tilavuokrilta vältytään. Asiakkaiden hajautettu asuminen tukee turvapaikanhakijan toimintakykyä ja mahdollisuuksia omatoimisuuteen, mutta toisaalta hajautettu asumismuoto vaatii henkilöstöltä uudenlaista ennaltaehkäisyyn ja havainnointiin perustuvaa työotetta laitosmaiseen asumiseen verraten. Maahanmuuttajapalvelujen toimisto ja henkilökunnan työtilat sijaitsevat Kajaanin keskustassa osoitteessa Lönnrotinkatu 3, II-kerros. Toimistotilojen pinta-ala on 445 m2, josta puolet on vastaanottokeskuksen toimistotilaa. Asuin- ja toimistotilojen lisäksi vastaanottokeskuksen käytössä on tarvittavat varastotilat. 3 VASTAANOTTOKESKUKSENASIAKKAT Vastaanottokeskuksen asiakkaina voidaan nähdä toisaalta vastaanottokeskuksen palveluihin oikeutetut turvapaikanhakijat sekä toisaalta niin viranomaisista kuin muista yhteistyökumppaneista muodostuvat yhteistyöverkosto joka toimii yhteistyössä vastaanottokeskuksen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Vastaanottokeskuksen ainoana kriteerinä turvapaikanhakijoiden suhteen toimii käytettävissä oleva majoituskapasiteetti. Vastaanottokeskus ei rajoita vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa kansalaisuuden, sukupuolen yms. seikkojen perusteella. Turvapaikanhakijoiden lisäksi vastaanottokeskuksella on mahdollisuus erillisellä sopimuksella majoittaa ja tarjota palveluja myös muille henkilöille tai ryhmille esimerkiksi kiintiöpakolaisille tai paluumuuttajille. 5

4 VASTAANOTTOKESKUKSEN PALVELUT Koko maahanmuuttajapalvelujen, vastaanottokeskus sen osana, asiakastyö organisoituu toimintavuonna tiimiorganisaation kautta siten, että asiakkuudet jakautuvat kaikkien työntekijöiden kesken jolloin jokaisen asiakkaan palvelujen järjestämisestä vastaan moniammatillinen tiimi jonka muodostavat pakolaisohjaaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja tarvittaessa toimistosihteeri. Moniammatillinen tiimi vastaa kulloisenkin asiakkaan palvelujen järjestämisestä huomioiden kuitenkin asiakkaiden erilaisten statusten vaikutukset palveluihin. Esimerkiksi transit-asiakkaiden terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve arvioidaan päivystysvastaanotoilla eikä ns. omaa työntekijää määritellä etukäteen. Lisäksi toimeentulotuen maksatuksesta vastaavat pääasiassa toimistosihteerit, mutta tarvittaessa toimeentulotuen maksatus voidaan siirtää sosiaalityöntekijälle. 6

Kunkin asiakkaan moniammatillinen tiimi muodostuu seuraavasti: Ohjaus- ja neuvonta tiimi Tukipalvelut tiimi oma ohjaaja toimistosihteeri ASIAKAS sosiaalityöntekijä / sosiaaliohjaaja terveydenhoitaja Sosiaalipalvelut tiimi Terveyspalvelut tiimi 4.1 Sosiaalipalvelut Vastaanottokeskuksen sosiaalipalvelut toimivat maahanmuuttajapalvelujen sosiaalipalvelut tiimin kautta ja sosiaalipalveluista vastaa vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä yhdessä tiimin muiden sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tiimiin kuuluu myös yksi sosiaaliohjaaja joka omalta osaltaan vastaa sosiaalipalvelujen ohjauksesta yhteistyössä tiimin muiden jäsenten kanssa. 7

Lastensuojelun osalta maahanmuuttajapalvelujen sosiaalipalvelut tiimin yhteistyökumppaneina ja tarvittaessa konsultteina toimivat Kainuun maakuntakuntayhtymän Kajaanin seutukunnan sosiaalityöntekijät. Kaikki vastaanottokeskuksessa asuvat oppivelvollisuusikäiset lapset ovat oikeutettuja peruskouluopetukseen johon he ohjautuvat lähikoulu periaatteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksen osalta turvapaikanhakija lapset ovat oikeutettuja ilmaiseen esikouluopetukseen. Mikäli turvapaikanhakija lapsella todetaan lastensuojelullisia perusteita päivähoitoon järjestetään päivähoitopaikka kaupungin ylläpitämistä päiväkodeista ja vastaanottokeskus vastaa kustannuksista. Toimintavuoden 2006 suurin haaste sosiaalipalvelujen osalta on moniammatillisen tiimityöhön perustuvan asiakastyön edelleen kehittäminen sekä sosiaalityön osaamisen tuominen siihen. Sosiaalipalveluissa tullaan toimintavuonna kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisesti havaittaviin ihmiskaupan uhreihin. 4.2 Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimii yhteensä kolme terveydenhoitajaa, joista kaksi vastaa pääosin pakolaisten terveydenhuollosta ja yksi turvapaikanhakijoista. Edellisen toimintavuoden aikana on työyhteisössä alettu toimia tiimityön pohjalta. Tiimityönä terveyspalveluiden osa-alueella on tehty mm. hoitajien päivystysvastaanotot, lääkkeenjaot ja sijaistaminen. Tätä työnjakoa on tarkoitus toimintavuonna jatkaa sekä laajentaa. Terveydenhoitajan terveystarkastukset tehdään kaikille ns. normaaliin turvapaikkamenettelyyn kuuluville turvapaikanhakijoille. Tarkastukset pyritään tekemään ensin lapsille ja vammaisille. Transit-asiakkaille tarjotaan vain ensiavunluontoinen hoito sekä tarveharkintaisesti muita tukitoimia erityisesti haavoittuville ryhmille ( kidutetut, yksinhuoltajat jne). Terveystarkastukseen sisältyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset ostetaan ostopalveluna terveyskeskuksesta. Terveystarkastuksissa tavoitteena on 8

tartuntatautien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Kokonaisvaltaisena painopistealueena on asiakkaiden omatoimisuuden ja itsehoitoisuuden tukeminen. Valtakunnallisissa tavoitteissa pyritään erityisesti kotoutumisen edistämiseen mm. ohjantaja neuvontatyön keinoin. Vastaanottokeskuksen tarvitsemat lääkäripalvelut ostetaan ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Lääkäri käy yleensä kahden viikon välein vastaanottokeskuksessa pitämässä vastaanottoa. Vuoden 2006 alusta lääkäri käy vain yhden kerran kuukaudessa. Tämä ei vastaa vastaanottokeskuksen tarpeisiin ja on tavoitteena selvittää kuinka saataisiin lisättyä yksi lääkärinvastaanottokäynti kuukaudessa. Päivystyspotilaiden hoito tapahtuu joko Kajaanin terveyskeskuksen tai KASS:n päivystyspoliklinikan kautta. Äitiys - ja lastenneuvolapalvelut järjestetään Maahanmuuttajapalveluissa keskitetysti niin, että yksi hoitaja vastaa näistä asiakasryhmistä. Mielenterveyspalvelut on järjestetty ostopalveluna. Psykiatri käy noin kerran kuukaudessa pitämässä vastaanottoa ja hän vastaa mielenterveysasiakkaiden kokonaishoidosta. Kaksi terapeuttia tapaa asiakkaita noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lasten terapioista vastaa psykologi, joka tapaa lapsia sovitusti omissa toimitiloissaan. Toimintavuonna on tarkoitus kartoittaa mielenterveyspalvelujen ostomahdollisuutta Kajaanista paikallisilta palveluntuottajilta Työyhteisössä on tavoitteena kehittää ns. haavoittuvien ryhmien kanssa työskentelyä sekä kehittää yhteistyössä eri työntekijäryhmien kanssa asiakas- ja tiimityötä. 4.3 Asumispalvelut Toimintavuonna 2006 Kajaanin vastaanottokeskus toimii 150-paikkaisena. Asumispalvelujen osalta toimintaa ohjaa yleisjako ns. transit-asiakkaiden ja muiden asiakkaiden asumispalveluihin. Pääsääntöisesti paikkaluku jakautuu seuraavasti: transitasiakkaiden paikat 50 ja normaaliprosessissa olevien turvapaikanhakijoiden asuntopaikat 100. Tavoitteena asuinneliöiden hyvä käyttöaste eli huomioidaan asutettaessa asunnon kokoon suhteutettu asiakasmäärä kuitenkin mahdollisimman tiiviisti asuttaen. Asutettaessa pyritään ottamaan huomioon perhesiteet, etninen tausta, kieli ja uskonto ennaltaehkäisten mahdollisia ongelmatilanteita. Asuntojen siisteydestä ja kunnossapidosta vastaavat 9

asukkaat itse, henkilökunnan tehtävänä on ohjaus ja neuvonta. Asuinalueilla toimivien asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja asiakkaidemme sopeuttamista uuteen elinympäristöön lisätään. Vastaanottokeskukselle vuokrattavien asuntojen sijainnissa pyritään ottamaan huomioon kaikki Kajaanin asuinalueet, joissa vuokra-asuntotoimintaa on jotta turvapaikanhakijoiden liiallinen sijoittumista samalle asuinalueelle estyisi. Timperintie 1aB transit-asuintilojen käytössä toteutamme samaa linjaa kuin muussakin asuttamistoiminnassa. Asuntojen asuttamistiheys on hieman tiiviimpää kuin normaali vastaanottokeskuksen toiminnassa johtuen asumisen lyhytaikaisuudesta. Yhteistyötä vuokranantajan ja kiinteistöhuollon kanssa lisätään tilojen kunnossapitoon ja asiakkaiden informoimiseen liittyvää toimintaa. 4.4 Vastaanottokeskuksen järjestämät palvelut 4.4.1 Opintotoiminta Vastaanottokeskus järjestää turvapaikanhakijoille suomen kielen opetusta turvapaikanhakijoiden opintotoimintana siten, että jokainen turvapaikanhakija osallistuu kielen opiskeluun kymmenenä tuntina viikossa. Opetusryhmät järjestetään opiskelijoiden opiskelutason ja -osaamisen mukaan siten, että esim. luku- ja kirjoitustaidottomilla on oman opiskeluryhmänsä. Opiskeluryhmät järjestetään siten että opiskelu mahdollistuu kaikille aikuisille asiakkaille. Yksinhuoltaja perheiden osalta lastenhoito järjestään joko päivähoitopalvelujen tai lasten kerhotoiminnan kautta. Tarvittaessa asiakas voi saada vapautuksen kielen opiskelusta terveydenhoitajan todistuksella. Suomen kielen opetuspalvelut järjestetään ostopalveluna. 10

4.4.2 Työtoiminta Vastaanottokeskuksen nykyisessä hajautettuun asumiseen ja toisaalta laajahkoon transittoimintaan perustuvassa toimintamallissa työtoiminnan järjestäminen ei ole kovin realistista. Osa asiakkaista asuu Kajaanin vastaanottokeskuksessa lyhyehkön ajan joten työtoiminnan järjestämiseen ei ole tarvetta ja hajautettuun asumismuotoon perustuva vastaanottokeskus ei vaadi työtoiminnan kaltaista aktiviteettia. Toimintavuoden tavoitteena on työtoiminnan osalta asiakkaiden elämänhallinnan tukeminen yhteistyössä BMV-projektin toimintojen kanssa. 4.4.3 Harrastustoiminta Harrastustoiminnan tavoitteena on tukea turvapaikanhakijaa omatoimiseen ja aktiiviseen elämään uudessa haasteellisessa elämäntilanteessa sekä tukea asiakkaiden osallisuutta Kajaanissa jo olemassa olevien harrastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään toimintaa kaikille ikäryhmille joko suoraan vastaanottokeskuksen järjestämänä tai yhteisvastuullisesti kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä Kainuun monikulttuurisen toimintakeskus - Monikan kanssa jatketaan edelleen. Monika tarjoaa monipuolista harrastus- ja kurssimahdollisuuksia myös turvapaikanhakijoille. Lohtajan ja Kuurnan kaupunginosien nettikahvilat ovat myös tulevan vuoden yhteistyökumppaneita. Vastaanottokeskus ja maahanmuuttajapalvelut ovat myös urheiluseuratoiminnassa mukana. Osallistuminen valtakunnallisiin tapahtumiin kuuluu myös toimintavuoden tavoitteisiin. 4.4.4 Erityisryhmille suunnatut palvelut Edellisen toimintavuoden haasteina toiminnan järjestämisen kannalta vastaanottokeskukselle tulivat ensi kertaa vammaiset asiakkaat tässä tapauksessa kuulovammaiset asiakkaat. Heidän täysipainoinen osallistumismahdollisuus järjestettävissä palveluissa on toimintavuoden suuri haaste. Paikallisen kuulovammaisten toiminnan kartoittaminen ja suomen kielen opetuksen koordinointia jatketaan 11

toimintavuonna. Tavoitteena on kuulovammaisten osallisuuden parantaminen toiminnoissamme ja palveluissamme. Maahanmuuttajapalveluiden ja vastaanottokeskuksen asiakkaille joiden elämänhallinnan tukemiseen tarvitaan erityisiä tukitoimia järjestetään edelleen toimintavuonna kahden työntekijän voimin henkilökohtaisen suunnitelman mukaisia tukevia toimia. Tukiryhmän toiminta aloitettiin edellisvuonna ja toiminnan kehitystä jatketaan toimintavuonna yhdessä eri toimijoiden kanssa. Vastaanottokeskus järjestää tarvittaessa palveluita myös muille kuin turvapaikanhakijoille kuten esim. kiintiöpakolaisena Suomeen saapuville henkilöille joiden tulevassa kotikunnassa syystä tai toisesta eivät asunnot ole vapaana henkilöiden saapuessa Suomeen. Näistä tapauksista sovitaan aina etukäteen Kainuun TE-keskuksen kanssa. 4.5 Tulkkipalvelut Tulkkauksen järjestämisen pääyhteistyökumppani on Pohjois-Suomen tulkkipalvelut, lisäksi käytetään yksityisiä sopimustulkkeja mahdollisuuksien mukaan. Kajaanin kaupungilla on toimintavuoden osalla vireillä joitain suunnitelmia myös tulkkipalvelujen laajemmaksi järjestämiseksi Kainuussa, mikäli tämä hanke etenee tullaan tulkkipalvelujen järjestämistä harkitsemaan uudelleen toimintavuoden aikana. Kaikissa tapauksissa etätulkkauksien osuus tulkkauksien järjestämisestä tullaan pitämään mahdollisimman korkeana, etätulkkauksen tavoite osuus on 90% kaikista järjestettävistä tulkkauksista. Vastaanottokeskus vastaa myös yhteistyökumppaneiden turvapaikanhakija-asiakkaiden kanssa käyttämien tulkkauspalvelujen kustannuksista. Sekä vastaanottokeskuksen oma henkilöstö, että yhteistyökumppanit tilaavat itse omat tulkkauksensa ja asiatarkistavat laskut omalta osaltaan. 12

4.5 Siirrot ja kuljetukset Transit-toiminta on suurin siirtoihin ja kuljetuksiin vaikuttava toimintamuoto toimintavuonna. Näin ollen siirrot ja kuljetukset Kajaanista muihin vastaanottokeskuksiin järjestetään julkisilla kulkuneuvoilla eli junalla ja bussilla, Kajaanin vastaanottokeskus vastaa näistä kustannuksista. Mikäli siirrettäviä asiakkaita on paljon käytetään siirroissa ja kuljetuksissa tarvittaessa tilausliikennettä lähinnä busseja. Asiakkaiden kuljetukset turvapaikkapuhutteluun Kuhmoon järjestetään bussilla, kuljetuksen järjestämiseen ns. talon autolla tulee aina olla erityinen yleensä terveydellinen peruste. Muiden kuin transit-asiakkaiden vastaanottokeskusten välisissä siirroissa vastaanottokeskus järjestää siirron mikäli se tehdään vastaanottokeskuksen aloitteesta. Jos siirto tehdään asiakkaan aloitteesta hän maksaa siirrosta aiheutuneen kulut myös itse. Vapaaehtoisen maasta poistumisen osalta yhteistyössä IOM:n kanssa noudatetaan valtakunnallista yleislinjausta. Vastaanottokeskuksen vastuulle jää kuljetuksen järjestäminen ja kustantaminen siirtymävälille Kajaani Helsinki. Vapaaehtoisen maasta poistumisen vähentyessä myös yhteistyötä IOM:n kanssa on vähemmän kuin aikaisempina vuosina. 4.7 Oikeusapupalvelut Vastaanottokeskuksen asiakkaiden oikeusapupalvelut järjestetään yhteistyössä Pakolaisneuvonnan kanssa. Oikeusapupalveluihin liittyviä yhteistyökuvioiden muutoksia ei tällä hetkellä ole tiedossa. Pakolaisneuvonta vastaa turvapaikkaprosessiin liittyvästä alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta sekä turvapaikkaprosessiin liittyvistä valitusasioista. Pakolaisneuvonnan painopiste palveluissa liittyy nimenomaan alkuvaiheen perusteelliseen neuvontaan ja asiakkaan tilanteeseen perehtymiseen. Pakolaisneuvonta laskuttaa palveluistaan vastaanottokeskusta ja vastaanottokeskus lähettää laskut maksettavaksi työministeriöön. 13

Mikäli asiakkaalla on tuloja tai varallisuutta hän vastaa itse oikeusapupalvelujen kustannuksista ns. normaalimenettelyn mukaisesti. Oikeusapupalvelujen ensisijaisena yhteistyökumppanina on Oulun Pakolaisneuvonta, mutta myös muiden Pakolaisneuvonnan toimipisteiden palveluja on mahdollisuus käyttää. Lakimiestapaamiset turvapaikka-asioissa järjestetään pääsääntöisesti puhelintapaamisina vastaanottokeskuksen toimistolta käsin. Asiakkaille varataan myös mahdollisuus matkustaa tapaamiseen Pakolaisneuvonnan toimistolle. Pakolaisneuvonnan lakimies käy myös vastaanottokeskuksessa sovitusti asiakkaita tapaamassa. Asiakkaalla on mahdollisuus hakea myös yksityisiä asianajopalveluja, mutta hän tekee sen henkilökohtaisella vastuullaan ja vastaa itse kustannuksista. Muissa kuin turvapaikkaprosessiin liittyvissä lakipalvelua vaativissa asioissa asiakas ohjataan käyttämään Kajaanin oikeusaputoimiston palveluja, jolloin mahdolliset tapaamiset järjestetään oikeusaputoimistossa. Vastaanottokeskuksen henkilöstöllä on oikeusapupalvelujen suhteen lähinnä välittäjän rooli, eikä henkilöstö ota toimissaan kantaa asiakkaan turvapaikkaprosessiin. 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Kuten aiemmin on todettu Kajaanin maahanmuuttajapalvelujen koko 21 työntekijän henkilöstö toimii moniammatillisena tiimiorganisaationa ja vastaa maahanmuuttajatyön kokonaisuudesta Kajaanissa. Osa henkilöstöstä eli pakolaisohjaajat, sosiaaliohjaaja ja terveydenhoitajat ovat työsopimussuhteessa kun taas sosiaalityöntekijät, toimistosihteerit, toimistotyöntekijä ja johtaja ovat viranhaltijoita. Työsuhteiden eron perustana ovat KVTES:n määräykset tehtävien sisältöjen suhteen. 14

Vastaanottokeskuksen osalta henkilöstö on budjetissa toimintavuonna 2006 seuraava: johtaja (toimii koko maahanmuuttajapalvelujen esimiehenä, 50% palkkamenoista vastaanottokeskuksen budjetista) sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja terveydenhoitaja toimistosihteeri toimistotyöntekijä (toimii pääasiassa vastaanotossa, 50% palkkamenoista vastaanottokeskuksen budjetista) 6 pakolaisohjaajaa Kuuden pakolaisohjaajan lisäksi yksi pakolaisohjaaja on palkattomalla toimivapaalla elokuuhun 2006, eikä hänelle ole palkattu sijaista. Mikäli hän ei palaa tehtäväänsä toimivapaan jälkeen ei ko. tointa tulla täyttämään. Vastaanottokeskukseen ei myöskään normaali olosuhteissa palkata toimintavuonna lyhytaikaisia sijaisia sairaslomien tai vuosilomien ajaksi. 5.2 Henkilöstön koulutus Toimintavuoden 2006 osalta merkittävin koulutuksellinen painotus tulee olemaan BMVprojektin järjestämä ja Joensuun yliopiston toteuttama 15 opintoviikon mittainen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskentelevien ammatillinen täydennyskoulutus. Koulutus toteutetaan Kajaanissa, joten Kajaanin vastaanottokeskuksen henkilöstön osallistumismahdollisuuden tähän koulutukseen ovat erittäin hyvät. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa sovitaan kunkin työntekijän kanssa henkilökohtaiset koulutustavoitteet. Lisäksi kukin tiimi määrittelee tiimin omat koulutukselliset tavoitteet toimintavuodelle. 15

5.3 Henkilöstön työnohjaus Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus saada henkilökohtaista työnohjausta tarvittaessa. Myös tiimien omat työnohjaukset ovat mahdollisia. 5.4 Henkilöstön TYKY toiminta Henkilöstön työkykyä ylläpitävä toiminta perustuu Kajaanin kaupungin noudattamiin työ hyvinvointi toiminnan linjauksiin. Keskeisenä toiminnan muotona on kaupungin henkilöstökortin etuudet ja mahdollisuus osallistua erilaisiin liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Toimintavuoden tavoitteena on jatkaa työyhteisön tarpeisiin ja mahdollisuuksiin sopivaa TYKY-toimintaohjelmaa, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin koko tulosyksikön tarpeita ja tavoitteita, tukien henkilöstön työssä jaksamista ja työ hyvinvointia. Työyhteisö vei yhdessä eteenpäin ammattitaidon ja osaamisen kehittämistä, sekä työkuormituksen säätelyä. Vastuu TYKY-toiminnasta kuuluu kaikille; työnantajalle, esimiehelle, henkilöstöryhmille sekä yksittäisille työntekijöille. Työntekijä voi itse vaikuttaa terveyteensä työtavoillaan, elintavoillaan ja kunnon ylläpitämisellä. TYKY-toiminta edellyttää työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten yhteistoimintaan perustuvaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Edellytyksenä on myös se, että työyhteisö antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa TYKY-toiminnan suunnitteluun. 5.5 Henkilöstön työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Kainuun työterveyshuollon kautta. 5.6 Henkilöstön perehdytys Henkilöstön perehdytyksessä noudatetaan Kajaanin kaupungin henkilöstön perehdytys ohjelmaa. Esimies vastaa yleisestä perehdytyksestä ja varsinaisiin työtehtäviin perehdytys on kulloisenkin tiimin vastuulla. 16

6 VARAUTUMINEN Varautumisen osalta vastaanottokeskuksen tilanne on muuttunut hajautetun asumismuodon myötä eikä ns. tilapäistä majoituskapasiteettia ole enää samalla lailla olemassa kuin laitosmaisessa vastaanottokeskuksessa. Varautumisen osalta tilatarpeen kartoitus on kesken eikä tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa käytettävissä olevista varautumiseen tarvittavista tiloista. Varautumistilat kartoitetaan toimintavuoden 2006 aikana. 7 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Vastaanottokeskuksen sidosryhmäyhteistyön perimmäisenä tarkoituksena on tukea vastaanottokeskuksen asiakkaiden (turvapaikanhakijoiden) selviytymistä ja elämänhallintaa turvapaikkaprosessin aikana sekä toisaalta luoda edellytyksiä asiakkaiden päätöksen jälkeisen todellisuuden kohtaamiselle joko paikkakunnalla tai muualla. Viranomaisyhteistyössä merkittävimmät sidosryhmät ovat Kajaanin kaupungin ja Kainuun maakunta kuntayhtymän eri tulosyksiköt sekä muut vastuuviranomaiset kuten esimerkiksi Kajaanin poliisi, UVI:n Kuhmon alueyksikkö sekä Kainuun TE-keskus. Sidosryhmäyhteistyön erityisenä painopisteenä toimintavuonna 2006 yhteistyön lisääminen ja lujittaminen Kiinteistöyhtiö Kajaanin Pietarin ja Kainuun opiskelijaasuntosäätiön ja muiden asiakkaiden asumiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat edelleen toisaalta monikulttuurinen toimintakeskus Monika ja toisaalta myös kaupungin asuntoalueilla toimivat asukas- ja kyläyhdistykset sekä talotoimikunnat. Vapaaseen kansalaistoimintaan perustuvia sidosryhmiä ovat Kainuun perhehoitajat ry., MLL Kainuun piiri, Kainuun Martat, Kajaanin evankelisluterilainen ja Kajaanin ortodoksinen seurakunta, sekä eri urheiluseurat erityisesti painiseura Kajaanin Juntta joista kaikki toimivat omalta osaltaan turvapaikanhakijoiden osallisuuden lisääjinä. 17

Kajaanin vastaanottokeskuksen osallistuminen Becoming More Visible -projektiin tukee osaltaan sidosryhmäyhteistyön lujittamista sekä vastaanottokeskuksen, sen työntekijöiden ja asiakkaiden osallisuutta ja näkyvyyttä asuinalueilla ja koko kaupungissa. 8 TIEDOTTAMINEN JA SUVAITSEVAISUUSTYÖ Vastaanottokeskus noudattaa tiedotustoiminnassaan mahdollisimman laajaa avoimuutta huomioiden kuitenkin niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin yksityisyydensuojan ja siihen liittyvät muut turvallisuustekijät. Osana tiedottamista toimivat Kajaanin kaupungin nettisivut (www.kajaani.fi/maahanmuuttajapalvelut), joiden kautta levitetään tietoa pakolaisuudesta ja turvapaikanhakijoista niin medialle kuin muille asiasta kiinnostuneille. Lähtökohtana on mahdollisimman avoin ja rehellinen tiedottaminen joka näin ollen on osaltaan myös suvaitsevaisuustyötä. Toimintavuonna henkilökunta tuo maahanmuuttaja ja syrjinnän vastaista tietoa esille erityisesti eri koululaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Henkilökunta luennoi ja vierailee eri oppilaitosten kutsusta maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa. Uutena alueellisena toimijana suvaitsevaisuustyössä on RASMUS - verkosto, jonka kautta ja kanssa järjestetään rasisminvastaisen päivän, pakolaispäivän ja YK:n päivän tapahtumat Kajaanissa Työ suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän estämiseksi on osa vastaanottokeskustyön kokonaisuutta jossa vastaanottokeskuksen henkilöstö ei voine koskaan olla liian aktiivista. Suvaitsevaisuustyö on osa henkilöstön työorientaatiota eikä erillisenä osa-alueena tai projektina. 18

9 LOPUKSI Kuten toimintasuunnitelmaa lukiessaan voi todeta on kajaanilaisessa maahanmuuttajatyössä ja sitä kautta myös vastaanottokeskus työssä odotettavissa aktiivinen, haasteellinen ja monimuotoinen toimintavuosi 2006. Vastaanottokeskus henkilöstöineen ja asiakkaineen on valmis ja sitoutunut ottamaan muutoksen tuomat haasteet vastaan ja tekemään parhaansa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 19

TM/mt/19.10.2004/ro VASTAANOTTOKESKUKSEN MENOJEN RYHMITTELY 2006 Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset -480690 Palkat ja palkkiot Virkasuhdepalkat -98900 Työsuhdepalkat -223690 Sairasvakuutus- yms. lakien mukaiset palautukset Muut palkat ja palkkiot -25000 Lomapalkkavelan muutos Henkilöstösivukulut Työnantajan sosiaaliturvamaksut -78000 LEL-makst Eläkemaksut -16000 Sairasvakuutus- yms.lakien mukaiset sotumaks. pal. 6000 Tapaturmamaksut -1600 Lomapalkkojen henkilöstösivukuluvelan muutos Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstöpalvelut Koulutuspalvelut -8000 Työterveyspalvelut -4000 Työterveyshuollon kustannusten palautukset Virkistyspalvelut -4000 Muut henkilöstöpalvelut -12000 Matkakulut Päivärahat -900 Kilometrikorvaukset -600 Matkustuspalvelut -8000 Muut henkilöstölle maksettavat kustannusten korvaukset Siviilipalvelumiehistä aiheutuvat kustannukset Kiinteistöstä aiheutuvat kustannukset -195000 Vuokrat (asuntojen vuokrat ja muiden rakennusten vuokrat) -155000 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet -3000 Lämmitys, sähkö ja vesi -16000 Rakennusmateriaali -3000 Korjaus- ja kunnossapitopalvelut (asuin ja muut rakennukset) -5000 Rakentamispalvelut (kalusto) -5000 Siivouspalvelut -8000 Ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut Vartiointi- ja turvallisuuspalvelut Muut kiinteistöstä aiheutuvat kulut -2500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46500 Arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet -2000 Kuljetusvälineiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut -1000 Muiden koneiden ja laitteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut -2000 Muut korjaus- ja kunnossapitopalvelut -2000 Kuljetusvälineiden vuokrat -18000 Muiden koneiden ja laitteiden vuokrat -1000 Toimistotarvikkeet -3000 Kirjat, lehdet ja muut painotuotteet -1500 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka -1500