KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 KAJAANIN MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Lönnrotinkatu 3 II-kerros KAJAANI Puhelin Faksi KAJAANIN VASTAANOTTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ 1.1 Sopimus ja hallinto Kajaanin kaupunginhallitus uusi vastaanottokeskustoimintaa koskevan sopimuksen Kainuun TE- keskuksen kanssa Toiminnan ohjauksen siirryttyä Maahanmuuttovirastolle, uusittiin vastaanottokeskusta koskeva sopimus Migrin ja kaupungin välillä Kajaanin vastaanottokeskus jatkaa 150 paikkaisena yksikkönä ja toimintaa on kaupungin hallintojohtajan päätöksellä mahdollista laajentaa enintään 250 -paikkaiseksi. Yksikkö on perustettu vuonna Kajaanissa vastaanottokeskus on osa Kajaanin maahanmuuttajapalveluja. Maahanmuuttajapalvelujen organisaatioon kuuluu Kajaanissa sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta että kuntaan sijoitettavien pakolaisten ensimmäisen kolmen vuoden kotouttamispalveluiden järjestäminen. Kaupunginhallitus uusi kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen alkaen siten, että kaupungin vastaanottokiintiö on aikaisemman sadan henkilön sijaan 50 pakolaista vuosittain. Kiintiö sisältää aikaisemmasta poiketen myös Kajaanissa oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. 1.2 Toiminta Toimintavuosi oli kokonaisuudessaan poikkeuksellinen mm. asiakasmäärän muutosten vuoksi. Yksikön paikkaluku vaihteli vuoden aikana paikan välillä ja asuntoja oli käytössä kappaletta. Kajaanin vastaanottokeskus on toiminut joulukuusta 2008 alkaen ns. transit- yksikkönä eikä siihen tehty muutosta vuoden 2010 aikana. Yksikön paikkamäärän pienentymisen ( alkaen 100 paikkaa) ja uusitun sopimuksen henkilöstömitoituksen vuoksi aloitettiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön määrän tarkistamiseksi. Neuvottelut pidettiin ja Toiminnan supistumisesta johtuva epävarmuus vaikutti henkilöstön työssä jaksamiseen. Toimintavuoden aikana myönteisen oleskeluluvan Kajaanin vastaanottokeskuksen asiakkaista sai peräti 71 henkilöä. Oleskeluluvan saaneet asiakkaat siirtyivät kuntaan Elykeskuksen tekemän kuntapaikkamenettelyn kautta. Vastaanottokeskuksessa ei otettu 1

2 käyttöön kesäkuussa 2010 tehdyn kuntaan sijoittamisen strategian mukaista ns. omaehtoisen muuton menettelyä. Asiakkaiden arjen sujumisen ja asumisen valvonta on hajasijoitusmallissa haasteellisempaa kuin laitosmallisessa asumisessa. Asiakkaiden asuminen vuokraasunnoissa sujui hyvin mm. sen perusteella, ettei poliisihälytyksiä tai muita viranomaisten toimenpiteitä vaativia häiriöilmoituksia vuoden aikana ole juuri tullut. Asuntojen tavanomaista suurempi kuluminen (asumistiheys, yhteisasuminen) on tullut selkeästi tuli esille asuntotarkastusten yhteydessä ja supistumisen yhteydessä tehtyjen asuntojen irtisanomisvaiheessa. Tämän vuoksi asuntojen kuntoa on seurattu säännönmukaisesti vuoden aikana. Asukastyytyväisyyskyselyä ei ole toistaiseksi tehty. 2. VUODEN 2010 TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Yleisessä tavoitteessa - tuottaa asiakkaille toimintaa säätelevien lakien ja muiden säännösten sekä vastaanottotoiminnan valtakunnallisten ohjeiden ja linjausten mukaiset palvelut onnistuimme hyvin. Asiakkaitten omaa toimintakykyä ja elämänhallintaa tukevina toimintoina saimme käyntiin säännöllisen suomen kielen opetuksen ja järjestimme ostopalveluna mm. yksinhuoltajaäitien ruokakursseja ostopalveluna. Painopistealueena vuodelle 2010 oli mainittu mm. se, että otetaan huomioon toiminnassa Umarek ohjelman tuomat muutokset, mutta kyseinen ohjelma ei tullut vielä käyttöön. Henkilöstön koulutussuunnitelmaa ei tehty. Vuoden 2010 toiminta oli talousarvion mukaista, talousluvut ovat kertomuksen lopussa. Erityisiä kuluja tuli asuntojen korjausremonteista, yhteensä noin ASIAKASMÄÄRÄT JA TILASTOLUKUJA Valtakunnallisen turvapaikkahakijamäärän muutokset näkyivät myös Kajaanin vastanottokeskuksen toiminnassa välisen ajan yksikön paikkamäärä oli 200, alkaen 150 ja alkaen 100. Asiakkaiden transit- vaihe lyheni, mutta päätöstä osa asiakkaista joutui odottamaan pitkään. Ns. Dublin- tapauksissa päätökset tulivat nopeasti, mutta asiakkaiden käännyttäminen vei aikaa. Kajaanin vastaanottokeskuksen asiakkaille tuli vuoden aikana myönteisiä päätöksiä yhteensä 71. Toimintavuonna 2010 aikana vastaanottokeskukseen asiakasmäärä oli yhteensä 352, joista vastaanottokeskuksessa asuvia oli 333 ja yksityismajoituksessa 19 henkilöä. Asiakasmäärän muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna on seuraava vuosi/asiakas: 2006/ 379, 2007/418, 2008/627, 2009/435. Keskimääräinen majoitusaika keskuksessa oli vuonna vuorokautta (vuonna vuorokautta). 2

3 Vuonna 2010 asiakkaita oli 19 eri kansallisuudesta (vuonna 2009 kansallisuuksien määrä oli 33). Asiakkaista kymmenen suurinta kansallisuusryhmää olivat Somalia (57), Irak (17), Afganistan (13), Venäjä (10), Kongo (5), Kosovo (5),Angola (4) ja Eritrea (2). Kuntaan sijoitettavien oleskeluluvan saaneiden asiakkaiden määrä oli yhteensä 71 henkilöä. Aikaisempina vuosina kuntaan sijoitettujen määrä on ollut seuraava vuosi/henkilöä: 2006/20, 2007/35, 2008/ 42, 2009 /16. Oleskeluluvan saaneet asiakkaat siirtyivät kuntaan aikaisemman Ely- keskuksen tekemän kuntapaikkamenettelyn kautta. Kuntaan sijoitettavien määrä siis nousi huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Syynä voidaan pitää Suomen turvapaikanhakijoiden suurta määrää vuoden aikana sekä osin sitä, että loppuvuodesta asiakkaita ei vastaanottokeskuksen valtakunnallisten supistusten johdosta saatu siirrettyä transit- vaiheen jälkeen odotusajan keskuksiin. Kuntaan siirtyminen Kajaanissa tapahtui edelleen kohtuullisen nopeasti. Kasvaneesta asiakasmäärästä huolimatta keskimääräinen odotusaika kuntapaikan ja oman asunnon saamiseen oli noin kaksi kuukautta Kajaanin vastaanottokeskus ei sijoittanut keskukseen muita kuin turvapaikanhakijoita. 4. VASTAANOTTOKESKUKSEN TILAT 4.1 Asiakkaitten asuttaminen ja asumispalvelut Hajasijoitusmallisen keskuksen asiakkaitten käytössä oli Kiinteistöyhtiö Kajaanin Pietarilta vuokrattuja kerrostalo- ja rivitaloasuntoja. Asunnot sijaitsivat eri puolilla kaupunkia. Asiakasmäärän vaihtelu oli vuonna 2010 poikkeuksellisen suuri. Asuntoja jouduttiin vuokraamaan ja irtisanomaan joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Tämä oli mahdollista, koska yhteistyö kaupungin asunto-osakeyhtiön kanssa oli hyvä. Migrin ohjaus salli myös sen, että paikkaluvun muutoksissa voitiin toimia joustavalla ja tarkoituksenmukaisella aikataululla. Vuoden 2010 aikana asuntojen kunnon seurantaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Ohjaajien tekivät säännölliset asuntotarkastukset, joissa asuntojen kuntoa arvioitiin omana työnä, asunnoissa ilmenneet puutteet ja korjauskohteet kirjattiin heti ylös ja ilmoitettiin vuokranantajalle. Tällä toiminnalla on ollut selkeä myönteinen vaikutus asuntojen siisteyteen sekä siihen, että esim. mahdolliset kosteus- vesivahingot tulivat nopeammin esille. Vuoden 2010 aikana toteutettiin useita remontteja mm. asuntojen irtisanomisen johdosta ja tarkastuskäyntien havaintojen perusteella. Vuonna 2009 aloitettua tiivistä yhteistyötä asuntojen kunnon seurannassa yhteistyössä vuokranantajan kanssa jatkettiin. Vastaanottokeskus on vuokrannut alkaen yksityiseltä vuokranantajalta erillisen asunnon muista vastaanottokeskuksista Migrin Kuhmon yksikköön puhutteluun menevien turvapaikanhakijoiden yöpymistä varten. Ajalla asunnossa yöpyi yhtensä 128 henkilöä (keskimäärin 14,22 /kuukausi). Ajalla yöpyjiä oli 83 henkilöä, (keskimäärin 10,6 henkilöä/ kuukausi). Elokuun jälkeen yöpyvien asiakkaiden määrä väheni huomattavasti. Asunnon vähäisen käyttötarpeen ja valtakunnallisesti muuttuneen turvapaikanhakijoita koskevan kokonaistilanteen vuoksi erillinen asunto sanottiin irti 3

4 Kajaanin vastaanottokeskukselle tuli v.2010 pohjoisen yhteistyön hoitamisesta ylimääräistä vuokrakulua 6050,00 euroa. 4.2 Toimisto- ja muut tilat Kajaanin vastaanottokeskuksen ja maahanmuuttajapalveluiden toimisto- ja henkilökunnan työtilat sijaitsivat Kajaanin keskustassa osoitteessa Lönnrotinkatu 3. Näissä tiloissa työskentelivät kaikki maahanmuuttajapalveluiden työntekijät. Asuin- ja toimistotilojen lisäksi vastaanottokeskuksella oli vuoden alussa käytössään kolme varastotilaa: erillinen varastotila toimiston kiinteässä yhteydessä, yksi toimiston välittömässä läheisyydessä ja yksi isompien tavaroiden varastotila etäämmällä keskustasta. Erillinen isompien tavaroiden varastotila jäi pois käytöstä ja sen tilalle vuokrattiin toimiston läheisyydestä uusi tila 11/2010 alkaen. Vuoden aikana sanottiin irti toimistotilojen kiinteässä yhteydestä vuokrattu pieni varastotila, joten alkaen varastotiloja jäi käyttöön kaksi. Toimistotiloissa tehtiin työsuojelutarkastus. Tarkastuksen perusteella on kirjattu toimenpiteiksi mm. seuraavaa: pyydetään selvitykset työpaikan rakenteissa olevista kosteus- ja homevaurioista sekä toimenpidesuunnitelma asian kuntoon saattamiseksi, toimenpideaikataulun mukaan vuokranantaja tulee tekemään kiinteistössä kevään 2010 aikana kuntokartoituksen ja PTS- suunnitelman. Kuntokartoituksen jälkeen selviää, mitä toimenpiteitä kiinteistössä tarvitaan. Yksikössä on päivitetty vaarojen ja haittojen arviointi kaupungin käytössä olevan lomakkeiden mukaisesti. Toimistolle on hankittu lisää lämpöpattereita huonelämpötilan parantamiseksi ja kesäkauden aikana käytössä on tuulettimia. Vuokranantaja tulee tarkastamaan rakennuksen ikkunat ja mahdollisesti vaihtamaan ne vuoden 2010 aikana. Vuokranantaja tulee puhdistamaan ilmanvaihtokanavat vuoden 2010 aikana. Toimenpiteissä mainitut asiat ovat osittain hoidettu vuoden 2010 aikana, mutta kaikkea mainittua ei ole saatettu loppuun. Työtä jatketaan edelleen. 5. VASTAANOTTOKESKUKSEN PALVELUT Asiakasmäärän muutoksista, asiakkaiden prosessin vaiheesta sekä keskuksessa olon pituudesta johtuen palveluja ja niiden laatua jouduttiin soveltamaan asiakkaitten tilanteen mukaisesti. Yksikössä asui transit- ja odotusvaiheessa olevia asiakkaita sekä jo oleskeluluvan saaneita asiakkaita eri pituisia aikoja. Tämän vuoksi asiakkaille annettiin käytännössä transit- vaiheen mukaisia palveluja ja loppuvuodesta enemmän myös ns. odotusajan vastaanottokeskuksen palveluja. 5.1 Ohjaus- ja neuvonta, siirrot ja yksityismajoitus Migrin puhuttelun jälkeen tapahtuvia asiakkaiden siirtoja odotusajan vastaanottokeskuksiin pyrittiin tekemään valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti aina, kun se oli mahdollista. Siirtoja voitiin toteuttaa paremmin alkuvuoden aikana. Siirroissa otettiin huomioon haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaitten ja perheiden elämätilanne. Heidän osalta siirron toteuttamisesta päätettiin asiakkaan moniammatillisen tiimin tekemän 4

5 tilannearvioinnin pohjalta. Loppuvuodesta asiakkaiden puhuttelun jälkeinen siirto toisiin yksiköihin lakkasi lähes kokonaan mm. siksi, että valtakunnallisen vastaanottokeskusten paikkamäärien laskemisen vuoksi tilaa muissakaan vastaanottokeskuksissa ei ollut. Yksityismajoitukseen liittyvissä asioissa yhteistyö muiden vastaanottokeskusten kanssa toimi erittäin hyvin. 5.2 Toimentulotuki Asiakkaat hakivat toimeentulotuen kirjallisella hakemuksella kuukausittain. Perustoimeentulotuen käsittelystä vastasivat toimistosihteerit ja sosiaaliohjaajat. Harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta päättivät sosiaalityöntekijät. Toimeentulotuen maksatus tapahtui Kajaanin kaupungintalon kassan kautta kaksi kertaa kuukaudessa. 5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Haavoittuvien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaitten tarvitsema tuki järjestettiin yksikön moniammatillisten tiimien kautta. Käytössä on ollut mm. yksikön oman psykiatrian erikoissairaanhoitajan ja tarvittaessa sosiaalityön ja lastensuojelun palvelut sekä muut tarpeelliset tukitoimet. Useat asiakasperheet ovat tarvinneet monenlaisia palveluja. Sen vuoksi sosiaalityötä on tehty yhdessä mm. päivähoidon, koulun, mielenterveys- ja muiden terveyspalveluiden, lastensuojelun, perhekotien, vammais- ja kehitysvammapalveluiden kanssa. Terveydenhoitajat sekä psykiatrian erikoissairaanhoitaja vastasivat turvapaikanhakijoiden lakisääteisistä terveystarkastuksista sekä muiden terveyspalveluiden tarpeen arvioinnista ja hoitoonohjauksesta. Laboratorio- ja röntgenpalvelut ostettiin Kainuun maakunta - kuntayhtymältä. Akuutti terveydenhoito toimi hyvin ja vuoden aikana tehtiin yhteistyötä maakunnan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Asiakkaita ohjattiin myös Kidutettujen kuntoutuspalveluihin Ouluun. Muut turvapaikanhakijoiden lääkäripalvelut ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Lääkäripalvelut järjestettiin toimistolla ilta-aikoina noin kerran kuukaudessa. Lääkäri-iltojen vastaanoton työturvallisuudesta vastasi Securitaksen vartijapalvelu. 5.4 Opinto- ja työtoiminta sekä muu vapaa-ajantoiminta Työtoimintaa ei järjestetty systemaattisesti toimintavuoden aikana. Omat ohjaajat pystyivät järjestämään muutamille yksittäisille asiakkaille lyhytaikaisia työtoimintakokeiluja lähinnä kirpputoreille tai kierrätyskeskuksiin. Asiakkaiden omaehtoinen työllistyminen vaikeutui lakimuutoksen jälkeen (työnteko-oikeus vasta 6 kk:n maassaolon jälkeen jos ei ole passia). Opintotoiminnan järjestämisestä tehtiin sopimus Kajaanin kansalaisopiston (Kaukametsä) kanssa. Toimintavuoden aikana opisto järjesti yhteensä 10 suomen kielen kurssia. 5

6 Kurssijakso oli neljän viikkoa, jona aikana oli 12 kokoontumiskertaa ja opetusta tuli yhteensä 24 tuntia/ asiakas. Kursseista yhdeksän oli alkeiskurssia ja yksi jatkokurssi. Vastaanottokeskuksen henkilöstö järjesti lisäksi kurssilaisille vielä yhden ns. infoviikon, jonka aikana kurssilaiset saivat esittää kysymyksiä heille tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Osallistumisprosentti kursseille oli keskimäärin 92,1 % ja osallistumistodistuksen sai noin 100 turvapaikanhakijaa. Kurssille osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen eikä asiakkaita siirretty toiseen vastaanottokeskukseen kesken kurssin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä opetukseen ja yhteistyö opiston kanssa oli erittäin hyvää. Omien suomen kielen kurssien lisäksi asiakkaita ohjattiin osallistumaan itsenäisesti järjestöjen ja hankkeiden toimintaan. Asiakkaat olivat eniten mukana erilaisissa liikuntaharrastuksissa, kuten jalkapallossa, mutta muutama osallistui myös taide- ja kulttuuriprojekteihin. Uusille asiakkaille annettiin muutamia uimalippuja, jotta he voivat käydä tutustumassa uimahallin toimintaan. Vastaanottokeskus osti asiakkailleen Kainuun Martta yhdistykseltä kaksi kurssia. Toinen oli ensisijaisesti miehille tarkoitettu Arjen hallinta kurssi ja toinen naisille suunnattu kurssi, jossa opetettiin laittamaan suomalaisista elintarvikkeista täysipainoista ruokaa lapsille Tulkkauspalvelut ja oikeudellinen neuvonta sekä lakimiespalvelut Tulkkipalvelut ostettiin Kainuun hankintarenkaan kilpailuttamalta Semantix Lingua Nordica Oy:ltä, jonka kanssa on solmittu alueellinen tulkkipalvelusopimus vuoteen 2010 loppuun saakka. Tulkkipalvelujen käytössä painopiste oli etätulkkauksessa. Turvapaikkaprosessiin liittyvän oikeudellinen apu ja neuvonta sekä lakimiespalvelut ostettiin pääsääntöisesti Pakolaisneuvonnan Oulun toimiston kautta, mutta enenevässä määrin myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Lakimiehen ja asiakkaan väliset neuvottelu järjestettiin yleensä neuvottelupuheluna Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden toimistossa. Muissa kuin turvapaikkaprosessiin liittyvissä lakiasioissa asiakkaat ohjattiin käyttämään Kajaanin oikeusaputoimiston palveluja. Kajaanin vastaanottokeskus ei kilpailuttanut oikeusapupalveluja toimintavuoden aikana. Odotimme valtakunnallista linjausta asian hoitamiseksi, jotta asiakkaat saisivat palvelut pääosin yhdenmukaisella tavalla vastaanottokeskuksesta riippumatta. 6. HENKILÖSTÖ 6.1 Henkilöstö määrä ja rakenne Vastaanottokeskuksen toiminta ja hallinto on osa Kajaanin Maahanmuuttajapalveluja. Vuoden 2010 talousarvioissa koko henkilökunnan määrä yksikössä oli yhteensä 22. Vastaanottokeskuksen talousarvioon heistä oli sijoitettu 13,8 paikkaluvun ollessa

7 Henkilöstön rakenne oli alkaen seuraava: 1 johtaja (80% henkilöstömenosta), 1,5 toimistosihteeriä, 1,5 terveydenhoitajaa, 1 psykiatrinen sairaanhoitaja, 1 sosiaalityöntekijä, 2 sosiaaliohjaaja ja 6 pakolaisohjaajaa. Vastaanottokeskuksen henkilöstömäärää oli yksikön paikkalukuun nähden ja vuoden 2010 alussa voimaassa olevan sopimuksen mukainen. Sopimuksen mukaan henkilöstön määrä olisi ollut mahdollista nostaa 16 henkilöön, kun yksikön paikkaluku oli 250. Vaikka yksikön paikkaluku oli 250 ajalla , oli henkilöstön määrä ko. aikana 13,8 henkilöä. Yksikköön oli palkattu yksi ohjaaja perhevapaan sijaisuuteen ajalle , jonka jälkeen ohjaajan sijaisuutta ei enää täytetty ja henkilöstöä jäi 12,8 työhön. Terveydenhoitajan resurssi väheni vielä 0,5 henkilöä alkaen, jonka jälkeen henkilöstöä oli yhteensä 12,5. Migrin antaman henkilöstömitoitusluonnoksen mukaan 150- paikkaisessa asumispohjaisessa yksikössä voi olla henkilökuntaa yhteensä 11 henkilöä. Kun yksikön paikkaluku pieneni paikkaan, aloitettiin neuvottelut henkilöstön määrän vähentämiseksi. Yhteistoimintamenettelyn mukaisten neuvotteluiden osana Migrille esitettiin vastaanottokeskuksen henkilöstön vähennyssuunnitelma. Suunnitelma tehtiin alkaen. Hyväksytyn suunnitelman mukaan vastaanottokeskuksen henkilöstön määrä on alkaen 10,3 ja alkaen 9,3 henkilöä. 6.2 Työaika ja varallaolo Henkilöstö teki päivätyötä. Vastaanottokeskustoiminnassa tarvittava ilta- ja viikonloppupäivystys järjestettiin ns. varallaolojärjestelmän kautta. Vapaaehtoinen varallaolo tapahtui parityöskentelynä ja siihen osallistui noin kymmenen yksikön työntekijää. Vuoden 2009 alusta alkaen varallaoloaikana (virka-ajan ulkopuolella) tehtävissä kotikäynneissä on käytössä henkilöstön turvatoimenpiteenä Securitaksen turvamiespalveluja. 6.3 Työnohjaus, työterveyshuolto ja tykytoiminta Henkilöstöllä oli mahdollisuus työnohjaukseen. Kaupunki on kilpailuttanut työnohjaajien ostopalvelut vuosina Ohjeistus koski myös vastaanottokeskuksen henkilöstöä. Työhyvinvoinnin tukeminen perustui Kajaanin kaupungin TYKY- linjauksiin ja toimintaan on varattu määrärahaa kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Yksikössä oli työntekijöiden valitsema tykytoimikunta, jossa oli edustus eri ammattiryhmistä. Henkilöstön työterveyshuolto järjestettiin Kajaanin kaupungin sopimusten mukaisesti Kainuun työterveyshuollon kautta. 7

8 6.4 Henkilöstön koulutus Vuoden 2010 aikana ei tehty toimintasuunnitelmassa mainittua yksikön koulutussuunnitelmaa. Vuoden 2010 aikana yksikkö on osallistunut Kajaanin keskushallinnon kehittämishankkeeseen, joka päättyi Lisäksi yksikössä aloitettiin oma kehittämishanke ajalle , jossa tavoitteena oli työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen parantaminen sekä luoda yksikköön selkeä organisaatiorakenne ja työprosessit. Hankkeen tarpeen taustalla olivat mm. erilaiset työtyytyväisyys- ja työstressikyselyjen tulokset. Hanke ja siinä tehtävä kehittämistyö saatiin hyvin liikkeelle, mutta osa asioista jäi vielä työstövaiheeseen. Hanketta jatketaan vuoden 2011 aikana. Koska yksikössä oli käynnissä em. organisaatioon ja työnkuviin liittyvä hanke, jonka prosessi oli vielä kesken, ei myöskään kehityskeskusteluja käyty. Yksikön henkilöstö osallistui paikkakunnalla järjestettäviin ja muualla järjestettäviin koulutuksiin. Henkilökuntaa osallistui mm seuraaviin koulutuksiin: Puhe- judo - hallitse vaativat asiakastilanteet, kaksi iltapäivää ja Kajaanissa (eri ammattiryhmiä osallistui), Lastensuojelun koulutuspäivä Kajaanissa (sosiaalityöntekijät), Vastaanottokeskuksen työristeily (sosiaaliohjaaja, ohjaaja, toimistosihteeri ja terveydenhoitaja), Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä , Helsinki (terveydenhoitajat) ja Tuberkuloosikoulutusta Vastaanottokeskuksessa , Oulu (terveydenhoitajat), Työsuojelukoulutuspäivä (johtaja ja yksikön työsuojeluvastaava), ODL Kidutettujen kuntoutuspalvelut Mielen suojaa auttajille kaksi koulutuspäivää terveydenhuollon henkilöstölle 4.6. ja (terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja) ja yksi sosiaalialan henkilöstölle (sosiaalityöntekijät), KVTES koulutuspäivä (johtaja). Yksikkö järjesti kehittämishankkeen lisäksi oman sisäisen kahden iltapäivän mittaisen ODL Oulu/ kidutettujen kuntoutuspalvelujen toteuttaman koulutuksen aiheena Mielen suojaa auttajille. Koulutuksen ensimmäinen päivä oli , toinen päivä oli Psykiatrinen sairaanhoitaja aloitti vuoden kestävän koulutuksen Vakava traumatisoituminen ja sen hoito Oulu, ajalla , koulutukseen kuuluu myös ryhmätyöntyönohjaus. Yksikön kaksi sosiaalityöntekijää aloitti vuoden kestävät opinnot Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä (30 op) ajalla TAPAHTUMAT JA VIERAILUT Mikkelin maahanmuuttajapalvelun henkilökunta kävi tutustumassa Kajaanin yksikköön ja Kajaanin vastaanottokeskuksen ohjaajat tekivät tutustumismatkan Kemin vastaanottokeskukseen. 8

9 8. VARAUTUMINEN Kajaanin vastaanottokeskuksen toiminta- ja asuttamismallissa keskuksen laajentamismahdollisuus on riippuvainen mm. kaupungin vuokra-asuntotilanteesta. Tarkempaa varautumissuunnitelmaa ei tehty vuoden 2010 aikana. 9. YHTEISTYÖ JA TIEDOTUS Kajaanin vastaanottokeskus teki yhteistyötä paikallisten hankkeiden, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tehtiin paikallisen ja valtakunnallisen tason sidosryhmäyhteistyötä. Maahanmuuttajapalvelut on mukana valtakunnallisessa Infopankkitoiminnassa ja yksi pakolaisohjaaja on paikallisen sivuston ylläpitäjä. Tiedottamisessa tavoitteena oli aktiivinen, avoin ja oikeasisältöinen tiedottaminen, jossa huomioitiin asiakkaiden yksityisyyden suojaan ja salassapitoon liittyvät seikat. 10. TUNNUSLUVUT 2010 Keskuksen paikkaluku 174,66 Kustannukset yhteensä ,37 Kustannukset/paikka/v ,63 Kustannukset/paikka/kk 1043,30 Kustannukset/paikka/vrk 34,30 Keskuksen majoitusvuorokaudet Majoitusvuorokaudet max Käyttöaste 91,86% Kustannukset/majoitusv/asiakas ,63 Kustannukset/majoituskk/asiakas 1 135,80 Kustannukset/majoitusvrk/asiakas 37,34 LIITE: Vastaanottokeskuksen talouden toteuma 2010, lähetetty erillisenä sähköpostina. Kajaanissa Eira Ojalehto johtaja