Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Samankaltaiset tiedostot
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

12 Kantojen korjuu ja tyvilahon torjunta

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Kantokäsittelyn kannattavuus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuu ja metsänhoito

Juurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Metsäenergian korjuun vaikutukset metsien terveyteen

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun kasvatus

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Laki metsätuhojen torjunnasta. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Laki metsätuhojen torjunnasta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Korpien luontainen uudistaminen

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänistutuksen omavalvontaohje

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Suomen metsien inventointi

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kantokäsittelyn tarkoitus

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Tutkintotyö. Kerkko Jalava

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Transkriptio:

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015

Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien hoitokohteet Runsaasti juurikääpätartunnalle alttiita kantoja Jäävän puuston vauriot Tiheät leimikot Kokopuukorjuussa ei hakkuutähteitä juuriston suojaamiseksi Korjuu- ja varastopaikkoja ympäröivän alueen hyönteistuhoriski vähäinen Ytimennävertäjän parveilun jälkeen tehtävä nuorten metsien energiapuun korjuu turvallista, koska rungot kuivuvat seuraavaan kesään mennessä Kuva T.Piri/Luke Kuva T.Piri/Luke 2 9.10.2015

Energiapuuharvennuksen edut metsien terveydelle Ylitiheiden nuorten metsiköiden harventaminen paitsi lisää puuston Kuva T.Piri/Luke kasvua myös parantaa puuston kestävyyttä erilaisia tuhoja vastaan. Ehdottomasti hyvä asia kunhan A. Huolehditaan juurikäävän torjunnasta - Talvikorjuu/ kantokäsittely B. Minimoidaan korjuuvauriot - Korjuu rankoina, jolloin oksat ja latvukset voidaan käyttää ajourilla - Ennakkoraivaus C. Viedään varastokasat ajoissa pois - Toimitaan metsätuholain määräysten mukaan 3 9.10.2015

Energiapuupino, jonka tilavuudesta vähintään puolet on tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa mänty- tai kuusipuutavaraa on vietävä pois hakkuupaikalta tai välivarastosta Alue Kuusi Mänty A 15.7. 1.7. B 24.7. 1.7 C 15.8. 15.7 Lisäksi A-alueella on saman kesän aikana (1.6.-31.8.) kaadettu kuusi kuljetettava pois 30 päivän kuluessa hakkuusta. 4 9.10.2015

Hakkuutähteiden korjuuseen liittyvät edut ja haitat Voi vähentää hakkuutähteissä esiintyviä patogeenejä (syyshaavakka, verinahakka) sekä juurikäävän kilpailijoita (harmaaorvakka) ja mykorritsasieniä. Kuva H.Viiri/Luke Voi vähentää hakkuutähteissä lisääntyviä tuhohyönteisiä (esim. kuusentähtikirjaaja). Tukkimiehentäin ja kaarnakuoriaisten kohdalla hakkutähdekasoilla on houkutusvaikutus uudistusalalle, mutta suurin osa kasoista kuivuu hyvin ja niihin munitut uudet hyönteiset eivät ehdi aikuistua. 5 9.10.2015

Kantojen korjuu Projektissa selvitetty kantojen korjuun vaikutuksia juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin Kuva K.Korhonen Kuva E.Oksanen/Luke Juurikäävät ovat talousmetsien tuhoisimmat lahottajasieni Tukkimiehentäi aiheuttaa viljelymetsätaloudessa merkittäviä tuhoja vaikeuttamalla metsänuudistamista 6 9.10.2015

Juurikääpätutkimuksen tavoitteena löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Levittävätkö kannonnoston jälkeen maahan jääneet lahot juurenpätkät juurikääpätartunnan seuraavaan kuusisukupolveen? Kuinka pienet juurenpalat levittävät tautia? Kuinka kauan juurenpalat säilyttävät tartutuskykyisinä? Kuinka paljon tartuntamateriaalia jää kannonnoston jälkeen maaperään? Kuinka suuri osuus seuraavan puusukupolven taimista saa juurikääpätartunnan? Liittyykö juurikäävän lahottamien kantojen varastointiin riskejä? 7 9.10.2015

Juurikääpä voi säilyä elävänä ja tartuntakykyisenä maahan jääneissä juurenpaloissa yli 7 vuotta 1 vuoden kuluttua juurikääpä oli elossa 40%:ssa juuria, 6 vuoden kuluttua 18%:ssa. Pienin juuri, missä juurikääpä oli elossa 6 vuoden jälkeen oli läpimitaltaan vain 15 mm. Kuva T.Piri/Luke Juurikääpärihmasto säilyi paremmin hiekkapitoisessa kuin savipitoisessa maassa. Juuren lahoasteella ei ollut vaikutusta sienen säilymiseen. Juurenpaloihin oli kehittynyt pieniä itiöemiä. Kuva T.Piri/Luke 9.10.2015 8

Kuusen taimi voi saada juurikääpätartunnan irrallisesta maahan jääneestä juuripalasta Ensimmäinen taimi kuoli juurikääpätartuntaan 4,5 vuotta kokeen perustamisen jälkeen. Kuuden vuoden kuluttua 8% taimista oli saanut juurikääpätartunnan. Piri, T. & Hamberg, L. 2015. Persistence and infectivity of Heterobasidion parviporum in Norway spruce root residuals following stump harvesting. Forest Ecology and Management 353: 49-58. Kuva T.Piri/Luke 9 9.10.2015

KANTOJEN KORJUUN JÄLKEEN MAAHAN JÄÄ RUNSAASTI SEKÄ JUURIKÄÄPÄTARTUNTAA LEVITTÄVÄÄ ETTÄ TUKKIMIEHENTÄILLE RAVINNOKSI KELPAAVAA JUURIMATERIAALIA 10 9.10.2015 Kuva M.Muller/Luke

Kannonnoston jälkeen maahan oli jäänyt 3-7 km juurikääpää levittäviä juurenpätkiä/ha Viidellä kannonnostokohteella, jolla n. 10% päätehakkuukannoista oli juurikäävän lahottamia, tautia levittäviä juurenpätkiä jää maaperään keskimäärin 19 000 kpl/ha. Jos näistä juurenpätkistä 1% tartuttaa seuraavan puusukupolven taimen, syntyy seuraavan kuusisukupolveen keskimäärin 15 juurikääpäpesäkettä hehtaarille. Suositusten mukaan nostamatta jätetään vanhat, lahot kannot (harvennuskannot), jotka osaltaan lisäävät taimien tartuntariskiä uudistusalalla. Kantojen korjuu ei katkaise tautikierrettä 11 9.10.2015

Kantojen korjuu ei estä tukkimiehentäituhoja Kantojen nostolla ei saada poistettua riittävästi uudistusalalta tukkimiehentäin lisääntymiseen sopivaa juuriainesta. Pienimmät toukkien syömät juuret alle 1 cm läpimitaltaan. Jos mättäät ovat humuspitoisia, uudistusalalla esiintyy riittävästi tukkimiehentäitä tappamaan kaikki taimet > maanmuokkauksen laatu a&o. 12 9.10.2015

Kantojen pilkkominen lisää juurikäävän itiöemien esiintymisrunsautta varastokasan lahoissa kannoissa - Ensimmäiset itiöemät muodostuvat varastokasan alaosan kantoihin noin kahden vuoden varastoinnin aikana. - Kantojen pilkkominen kasvattaa kääpien kasvualustana toimivan lahon pintapuun pinta-alan moninkertaiseksi kokonaisiin kantoihin verrattuna. Tärkeää kuljettaa lahot kannot ajoissa pois tienvarsivarastosta. 13 9.10.2015

Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistaminen metsiköstä ja välivarastosta Jos varastokasassa enemmän kuin 10 m³ kantoja, ne on kuljetettava pois 2 vuoden kuluessa, jos nostettu ennen 1. elokuuta Kuva T.Piri/Luke 2½ vuoden kuluessa, jos nostettu elokuussa tai sen jälkeen 14 9.10.2015

Kantokasat voivat lisätä taimituhoja, toisaalta myllätty maa torjuu tukkimiehentäi-tuhoja 15 9.10.2015 Kuva H.Viiri/Luke

Kantojen korjuu ei korvaa kantokäsittelyä Metsänhoitosuositusten mukaan: Läpimitaltaan yli 15 cm päätehakkuukantoja tulisi jättää nostamatta vähintään 25 kpl/ha tasaisesti korjuualalle. Savi- ja silttimailla vähintään 50 kantoa hehtaarille. Kuva M.Mäkelä/JL-tuote Kokonaan nostamatta jätetään kaikki alle 15 cm kannot. Kolmemetrinen suojakaista, jolta kantoja ei nosteta, jätetään pystypuiden ympärille (säästöpuut, metsän reunat). Muut erityiskohteet (esim. purojen, vesistöjen reunat). Kantojen korjuu seurauksena juurikääpä voi päästä iskeytymään 16 9.10.2015 terveelle kasvupaikalle

Kantojen korjuun edut juurikäävän ja tukkimiehentäin torjunnassa Kantojen korjuu Lyhentää juurikäävän elinikää kantopuussa Vähentää juurikäävän itiötuotantoa Edellyttäen, että kannot viedään ajoissa pois varastosta Lisää sekapuuston (lehtipuiden) määrää, mikä vähentää juurikäävän kasvullista leviämistä. Edellyttäen että sekapuuston osuus säilytetään korkeana koko kiertoajan kantojen korjuu ja koivun viljely Vähentää tukkimiehentäin lisääntymismateriaalia, mutta ei poista laadukkaan maanmuokkauksen merkitystä tuhojen 17 torjunnassa 9.10.2015

Kiitos! 18 9.10.2015