1 3. Hyvinvointiteoreettisista lähtökohdista (Tuomala); jatkoa (3a:lle) Miksi markkinat epäonnistuvat? Ulkoisvaikutukset Kilpailua ei esiinny Epätäydellinen informaatio, markkinoiden puuttuminen Epävakaa kokonaistaloudellinen kehitys Muita perusteita julkiselle puuttumiselle talouteen; uudelleenjako meriittihyödykkeet Markkinoiden epäonnistuminen ja second best-teoria Miksi markkinat epäonnistuvat? Kaksi erilaista tulkintaa Pareto-tehokkuusehdoille: 1. kilpailevat markkinat toimivat tehokkaasti. a. Ellei kilpailuedellytyksiä ole, tehokas resurssien allokaation edellyttää kuitenkin kilpailuedellytysten takaamista julkisen sektorin toimesta. b. Kaikkien hyödykkeiden on oltava puhtaita yksityishyödykkeitä. Ellei näin ole yksityisen sektorin rinnalle tarvitaan julkisen sektorin toimia. 2. Idealisoidun kilpailujärjestelmän ehdot eivät juuri koskaan toteudu koko laajuudessaan. a. Esim., että hinnat välittävät relevanttia informaatiota tehokkaasti tuottajien ja kuluttajien välillä. b. tulkinnan mukaan tulisi keskittyä keinoihin, joilla voidaan korjata markkinoiden epäonnistumisia. Tältä pohjalta on jo helpompi ymmärtää olemassa olevia julkisia sektoreita. Tehottomuus - vaihdolla ja tuotannolla on mahdollista parantaa jonkin asemaa huonontamatta kenenkään muun tilannetta. - Jos markkinat eivät tähän pysty, ne ovat tällöin epäonnistuneet tehtävässään. Miksei potentiaalisesti edullisia vaihtokauppoja tai tuotantopäätöksiä toteuteta? Mitkä
2 syyt aiheuttavat markkinoiden epäonnistumisen? - Liiketoimi- ja informaatiokustannukset ovat usein esteenä. - omistusoikeudet eivät ole hyvin määriteltyjä. - edullisten vaihtokauppojen tuottaman voiton jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen. Näitä kolmea tekijää ja niiden yhdistelmiä pidetään keskeisimpinä syinä markkinoiden epäonnistumisiin. Ne ovat taustalla vaihtelevina yhdistelminä seuraavissa markkinoiden epäonnistumisten syissä, joiden luokittelu lähtee hieman eri pohjalta. Ulkoisvaikutukset Luokitteluja: - teknologiset ulkoisvaikutukset, syntyvät, kun kuluttajan tai yrityksen A toiminta aiheuttaa kustannuksia tai hyötyjä B:lle (kuluttaja tai yritys), josta A ei suorita mitään korvausta B:lle tai B ei maksa A:lle. - pekuniaariset ulkoisvaikutukset, kulkeutuvat hintojen kautta. - Positiiviset ja negatiiviset (hyödylliset ja haitalliset) Markkinoiden avulla voidaan joissakin tapauksissa sisäistää teknologisia ulkoisvaikutuksia. - fuusion avulla (Meade, 1952) - asianosaisten keskinäisin neuvotteluin (Coase, 1960). Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, jos - Asianosaisia on hyvin paljon ja - ulkoisvaikutus on julkishaitakkeen tyyppinen, kuten ilman - ja veden saasteet. Tällaisissa tilanteissa julkinen sektori voi tehdä asiat paremmin käyttäen - säätelyyn - vero/maksupolitiikkaan (Pigou-verot). Jälkimmäinen keino käyttää markkinoita instrumenttina, korjaten niiden toimintaa.
3 Julkishyödykkeet - positiivisia ja negatiivisia - positiiviset: hyödykkeitä, joita ei markkinoilla tarjota, tai jos tarjotaan, tarjonta ei ole riittävää. Niille on tunnusomaista - lisäkuluttajan ilmaantuminen ei lisää kustannuksia - kuluttajien poissulkeminen (ja laskuttaminen) on hankalaa tai mahdotonta. Osa globaaleja, useimmat lokaaleja julkishyödykkeitä Majakka, yleinen esimerkki puhtaasta julkishyödykkeestä - Kun majakka on käytössä, ei lisäkustannuksia majakkapalvelujen lisä käyttäjistä (laivoista) eli rajakustannus = 0. - minkään yksittäisen laivan majakkapalvelusten käyttö ei vähennä muiden saamaa palvelua. Julkishyödykkeet ovat kuitenkin ongelma markkinoille. - jos ei voi pois sulkea käyttäjiä, ei voi hinnoitella eikä voi olla kilpaileviin markkinoihin perustuvaa tarjontaa - myöskään käyttäjillä ei ole välttämättä kannustinta kertoa maksuhalukkuudestaan julkishyödykkeisiin - tarjonta on organisoitava kollektiivisesti, yleensä julkisen sektorin toimesta, ja rahoitettava muuten kuin myynnin kautta saaduilla tuloilla Kilpailua ei esiinny Kun markkinaosapuolilla on markkinavoimaa - kyky vaikuttaa hintoihin - resurssien allokaatio ei enää välttämättä ole tehokasta. - Äärimuoto on monopoli (tai monopsoni); - Monopoli velottaa hintaa, joka on korkeampi kuin rajakustannus, jolloin välttämätön ehto Pareto-tehokkuudelle rikkoutuu - Hinta on korkeampi kuin yksikkökustannusten mini myös pitkällä tähtäimellä - tarjottu määrä on pienempi kuin täydellisen kilpailun oloissa.
4 Osa monopoleista - on julkisen vallan itsensä luomia (RAY, ALKO). - Patenttilaisäädäntö on esimerkki lain turvassa olevasta monopolista, joka tosin on voimassa rajoitetun ajan monopoliasema. Tärkeä syy monopolin synnylle on teknologian luonne. - ns. luonnolliset monopolit, joissa tuotantotoiminnan teknologinen luonne, joka johtaa yhteen suureen tuotantoyksikköön mittakaavaeduista johtuen - tuotantokustannukset per tuotosyksikkö (keskimääräiset kustannukset) laskevat, kun tuotos kasvaa. - Esim., yksi paikallispuhelinyhdistys tai vesilaitos hoitaa alueittensa puhelintoiminnan ja vesihuollon. Olisi kallista, jos useiden yritysten puhelinkaapeleita tai vesijohtoja risteilisi kaupungin katujen ja talojen alla. - Asetelma on johtanut monissa maissa näiden alojen joutumiseen joko o julkiseen omistukseen tai o voimakkaaseen säätelyyn. Voidaanko yritysten markkinaosuuksista päätellä onko kilpailua? Ei välttämättä sillä kilpailu voi olla potentiaalista jos markkinoille pääsylle ei ole esteitä. - uusien markkinoille tulijoiden uhka voi olla riittävä voi taata tehokkuuden ellei olemassa oleva yritys toimi tehokkaasti. (contestable markets kilpailun uhan alaiset markkinat). Epätäydellinen informaatio tai markkinoiden puuttuminen Puhtaiden julkishyödykkeiden lisäksi on muitata hyödykkeitä, joita yksityiset markkinat eivät tarjoa riittävästi. Tällaisia tilanteita kutsutaan epätäydellisiksi markkinoiksi. Esimerkiksi yksityiset markkinat eivät tarjoa vakuutuksia useita tärkeitä riskejä vastaan.. Niille on tyypillistä se, että - vaikka hyödykkeen tarjonnan kustannukset ovat pienemmät kuin mitä ihmiset ovat valmiit maksamaan, tarjontaa ei synny riittävästi. Yksi syy on moral hazard ongelma. Jos esimerkiksi tulipalovakuutuksen (tai polkupyörä) tapauksessa kattava vakuutus johtaa osalla ihmisistä huolimattomaan käytökseen, tulipaloriski ja vakuutusmaksut kasvavat kaikilta ja ääritapauksessa vakuutusta ei enää tarjota.
5 - Jos vakuutusyhtiö pystyisi havaitsemaan huolellisuuden, ongelmaa ei syntyisi. - Asiakas (riski- ) ryhmien erillinen hinnoittelu auttaa, jos sitä voi toteuttaa - perimmäinen ongelma on se, että vakuutusyhtiö ei tunne kaikkia asiaan vaikuttavia tekoja, kun yksilöiden käyttäytymistä se ei pysty kaikilta osin havaitsemaan. Juuri tämä seikka tekee moral hasard-ilmiöstä pysyvän. Toinen ongelma on nimeltään 'adverse selection'. Vakuutusyhtiö ei voi tuntea asiakaskohtaisesti riskialttiuksia. Sen on perustettava toimintansa jonkin laajemman ryhmän riskin esiintymisen todennäköisyyteen. Entä jos se perustaa toimintansa keskimääräiseen riskialttiuteen väestön keskuudessa, mitä tapahtuu. - Vakuutusyhtiö ei pysy pystyssä pitkään. - Sen asiakkaiksi valikoituvat pitemmän päälle vain korkean riskin ihmiset ('adverse selection' nimitys tulee juuri tästä). - Vakuutusyhtiön pysyäkseen pystyssä on perustettava maksunsa potentiaalisten asiakkaiden riskeihin. - Tällaisessa tilanteessa olisi yhteinen etu vaatia, että jokainen ottaa vakuutuksen, joka perustuu keskimääräiseen riskiin. o Korkean riskin ihmiset saisivat vakuutuksen halvemmalla kuin heidän todellinen riskinsä edellyttäisi o alhaisen riskin ihmiset taas voisivat hankkia vakuutuksen, joka olisi suosiollisempi heille kuin vakuutus, jonka vain korkean riskin ihmiset ottaisivat. - Näin ollen pakollinen ostaminen on parempi kuin markkinaratkaisun mukainen tilanne. - Yllättävästi enemmän valintoja sisältävä tilanne ei olekaan parempi. Samanlaisia informaatioon liittyviä aspekteja sisältyy - sosiaalivakuutuksen kaltaisten instituutioiden (työttömyys, sairaus ja eläke) taloudellisiin perusteluihin - kuluttajien informaation saantiin ja kuluttajansuojapolitiikkaan. HUOM: - Informaatio tai tieto ovat suureksi osaksi julkishyödykkeitä. - Yksityinen sektori saattaa uhrata liian vähän resursseja tietyn tyyppisen informaation hankkimiseen ja vastaavasti liian paljon muun tyyppiseen informaatioon. - On suhteellisen helppo taloudellisin perustein vaatia, että julkisella sektorilla on aktiivinen rooli tiedon keruussa ja välittämisessä.
6 Meriittihyödykkeet (hyvinvointipalvelut) Hyvinvointiteorian taustalla - kukin yksilö tietää parhaiten oman etunsa. Monia julkisen vallan toimintoja on perusteltu vetoamalla paternalismiin. - yksilö ei aina toimi omaksi parhaakseen - ihmisillä ei ole riittävästi tietoa käyttää tiettyjä palveluja - markkinat eivät tarjoa niitä riittävästi Esimerkkeinä terveydenhoito ja koulutus - jos laiminlyö terveytensä, voi myötävaikuttaa esim. kulkutautien leviämiseen. - Ei osata ennakoida koulutuksen merkitystä omalle tulevaisuudelleen. KUKA ON KULUTTAJA? - lapsi päättämässä omasta koulunkäynnistään? Ostoksistaan? Perusteluja meriittihyödykkeiden tarjontaan vaikuttamiselle - positiiviset ulkoisvaikutukset. - Esimerkiksi yhden koulutus lisää samalla koko työyhteisön tuottavuutta. - Yksittäinen kansalainen ei ota huomioon tätä vaikutusta valitessaan omaa koulutustaan. - Jos yksilö kysyy liian vähän koulutusta, yhteiskunnan tulisi edistää koulutuksen tarjontaa. Meriittihaitakkeen tapauksessa yksilöt taas ottavat huomioon itselleen koituvat kustannukset, eivätkä huomioi muulle yhteiskunnalle tulevia kustannuksia. - Alkoholi ja tupakka käyvät esimerkeistä. HUOM: Myös julkinen valta voi erehtyä. Sekään ei tiedä kaikkea, ei aina edes sitä mikä välittyy markkinoiden kautta. Mutta osassa asioita julkinen valta lienee kuitenkin myös helpommin vakuutettavissa tekemään viisaita, kaukonäköisiä ja kokonaisuuden huomioon ottavia päätöksiä. Tämä edellyttää sitä, että julkisen sektorin toimintamekanismi on toimiva: kansalaiset, poliittinen prosessi, poliitikot, virkamiehet ja julkisen sektorin toimintamekanismit johtavat hyviin tuloksiin. Näihin mekanismeihin palataan tuonnempana.
7 Epävakaa kokonaistaloudellinen kehitys - 1930-luvun lama; - 1990-luvun lama; talouden epävakaus on edelleen ongelma - Yhdysvaltojen sub-prime kriisi; uuden laman lähde? Tulkintoja: 1. Korkea työttömyys johtuu siitä, että jotkut asiat eivät markkinoilla toimi hyvin. - suosituksensa on saada markkinat toimimaan hyvin. 2. Korkea työttömyys ja talouden epävakaus ovat markkinoiden epäonnistumisia, joihin ei pelkät täydellisemmät työmarkkinat auta. - suosituksena makrotaloudellinen stabilisaatiopolitiikka Hyvinvoinnin jakautuminen - tulonjako - cash versus kind - meriittihyödykkeet ja hyvinvoinnin jakauma Second-best teoria - perusidea: jos jollain alueella ei voi noudattaa parasta (first best) optimaalista politiikkaa, niin se vaikuttaa muilla alueilla sovellettavaan politiikkaan, joka sekin tulee (yleensä) poikkeamaan first-best politiikasta. (LUE KIRJASTA LISÄÄ)