M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin alueelle tavanmukainen linjaverkosto. Tämä muodostaa erilliskoordinaatiston, jonka akselisto merkittiin kirjaimilla L ja K. Linjoitus suunnattiin siten, että sen toinen (K) akseli liittyy mahdollisimman hyvin graniitin ja serpentiinikiven kontaktin suuntaan. L-akselin kasvava suunta poikkeaa n.s. Maanmittaushallituksen Pohjois-Suomen järjestelmän pohjoissuunnasta 29 c 2160 länteen, ja on sen suuntakulma k.o. koordinaatistossa siten 370 c 7340. Eri koordinaatistoista tarkemmin jäljempänä. Linjoitustyöt aloitettiin syyskuun puolivälissä 1959 ja niitä täydennettiin myöhemmin talvella. Linjoitustyön suorituksesta ovat huolehtineet tutkimusassistentti O. Kinnari ja työnjohtaja J. Kankaanpää. Tukilinjaverkosto käsittää kaikkiaan 7 km 2 laajuisen alueen ja ilmenee sen muoto ja linjojen suhteelliset poikkeamat oheisista karttaliitteistä. - N:o 4. Gravimetrausta varten on tukilinjaverkoston lisäksi paalutettu koko alueelle L-koord. suuntaiset linjat 50-100 m välein. Apukoordinaatisto A B: Elijärvellä suoritettua gravimetristä ja magneettista täydennysmittausta varten paalutettiin apukoordinaatisto, jonka akselit poikkeavat 30 c L-K-koordinaatiston akseleista, ja joille annettiin tunnuskirjaimet A ja B. Sijoitus ilmenee liitteestä N:o 3.
2 2 Monikulmiomittaukset 2.1. Yleistä Tutkimusalueelle rakennettiin huhtikuussa 1960 29 pistettä käsittävä monikulmiojono, joka alkaa Kemin kaupungin rajalla, Perta-aavassa olevasta kaupungin monikulmiopisteestä n:o 6719 ja päättyy Elijärven pohjoispuolella, Viianmaan kankaalla olevaan Top. K: n latvamerkkiin P 223. Jonon pituus on 5478 m. Monikulmiojono kulkee pisteiden MP5 - MP25 välillä pitkin linjaa L = 1400, lähellä malmin puhkeamaa. Monikulmiopisteet on merkitty kairausputkilla, joiden yläpää on 40-60 cm maanpinnan yläpuolella, ja jotka on juntattu 1.5-2.5 m maan sisään. Putkien yläpää on maalattu punaiseksi ja varustettu kiintopisteen numerolla. 2.2. Koordinaatistot: Alueella on käytössä 2 yleistä koordinaatistoa nimittä ns. Pohjois-Suomen järjestelmä, jonka mukaan on annettu Kemin kaupungin kaikki kiintopisteet ja ns. Helsingin järjestelmä, jossa on mm. latvamerkki P 223 koordinaatit. Geologisen tutkimuslaitoksen koordinaatisto on muodostettu näistä erillisenä. Siirtymistä varten järjestelmästä toiseen annetaan seuraavat arvot: Kolmiopiste 9 Ajos (Kemin kolmiomittauksen lähtöpiste) Pohjois-Suomen järj. Helsingin järj. ero y 525 588.66 525 638.86 + 50.20 m x 7286 147.35 7236 037.79-109.56 m Tasosuuntakulma Ajos-Alatornio 314 33' 28:8 314 33' 46:9 + 18.1
3 Geologisen tutkimuslaitoksen koordinaatisto on suunnattu tutkimuskohteen mukaisesti ja sen L-koordinaattiakselin positiivisen suunnan suuntakulma Pohjois-Suomen järjestelmässä on 370 c 7840, eli L-aks. suunta poikkeaa x-akselista 29 c 2160 länteen. Kemin kaupungin monikulmiopisteen n:o 6719 koordinaatit ovat: x 7297 976.01 y 529 017.31 P-Suomen järjestelmä L 1757.72 K 3611.99 Geologisen tutkimuslaitoksen koordinaatisto 2.3 Mittaus- ja laskutyöt: Kulmahavainnot on suoritettu Wild Tl Teodolitilla 2 sarjassa. Monikulmiosivut on mitattu tarkistetulla teräsnauhalla ja lopullisia sivupituuksia laskettaessa on huomioitu nauha- ja lämpötilakorjaus sekä mahdolliset kaltevuuskorjaukset. Vaakituksen lähtöpisteenä on käytetty kaupungin tarkkavaakituspistettä n:o 259, jonka korkeus on 21.208. Piste sijaitsee Perta-aavassa Halosen talon luona. Monikulmiopisteiden koordinaatit on laskettu tutkimuslaitoksen erilliskoordinaatistossa ja ilmenevät ne liitteestä n:o 1. Laskuissa käytetyt suuntakulmat ja sivujen pituudet ilmenevät liitteestä n:o 2. Monikulmiopisteet on merkitty karttaliitteeseen n:o 4. Puranen. Monikulmiomittausten kenttätöissä ovat avustaneet tutk. assistentit O. Kinnari ja N. Geofyysikko
4 Liitteet: - Monikulmiopisteiden koordinaatit - sivut ja suuntakulmat - apukoordinaatiston A - B sijoitus - Linjoituskaavio mittakaavassa 1: 10000 ja monikulmiopisteiden sijainti
Liite n:o 1 raporttiin M 17/Ke-60/2 Monikulmiopisteiden koordinaatit MP N:o L K Z Huom. 1 1519.17 3764.79 23.15 2 1521.10 3991.23 25.27 3 1528.21 4141.12 23.12 4 1399.78 4256.40 21.53 5 1399.83 4350.35 22.44 6 1399.93 4500.41 19.77 7 1399.94 4700.36 22.62 8 1400.09 4800.48 23.23 9 1400.02 4900.43 23.79 10 1399.93 5000.06 22.94 11 1400.09 5100.25 23.14 12 1399.99 5200.38 23.13 13 1400.05 5300.13 23.10 14 1400.07 5400.29 22.97 15 1400.04 5500.30 22.91 16 1400.11 5599.97 23.11 17 1400.08 5700.11 23.00 18 1399.91 5850.03 22.58 19 1400.15 6450.14 22.69 20 1400.17 6599.98 22.75 21 1400.18 6699.99 22.86 22 1400.13 6800.13 25.77 23 1400.04 6900.05 24.66 24 1400.10 7000.00 22.39 25 1399.79 7999.88 22.10 26 1759.38 8098.80-27 2200.92 8220.43-28 2030.30 6357.08-29 1923.21 8440.79 - = P 223
Liite n:o 2 raporttiin M 17/ Ke -60/ 2 Monikulmiojonon suuntakulmat ja sivujen pituudet. MP Suuntakulma S 6719-1 163.7314 283.295 1-2 99.4576 226.440 2-3 96.983 1 150.063 3-4 153.4291 172.576 4-5 99.9689 93.949 5-6 99.9564 150.053 6-7 99.9984 199.953 7-8 99.9034 100.119 8-9 100.0446 99.949 9-10 100.0583 99.629 10-11 99.8973 100.189 11-12 100.0630 100.139 12-13 99.9607 99.749 13-14 99.9865 100.154 14-15 100.0240 100.009 15-16 99.9545 99.669 16-17 100.0140 100.149 17-18 100.0695 149. 914 18-19 99.9750 600.114 19-20 99.9885 149.839 20-21 99.9970 100.012 21-22 100.0290 100.134 22-23 100.0595 99.919 23-24 99.9605 99.954 24-25 100.0200 999.880 25-26 17.0892 372.945 26-27 17.1132 457.989 27-28 157.0098 218.593 28- P 223 157.7622 135.931