12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki S e l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista ja useimpiin EU-maihin verrattuna epäedullisesta tuotantorakenteesta sekä muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat. Markkinoilta saatavilla myyntituotoilla ei pystytä kattamaan tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan, ja maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväestön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan budjettivaroin. Maa- ja puutarhatalouden tulotukijärjestelmän perustan muodostavat EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tukimuodot, joita täydennetään kansallisilla tuilla. Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos Agenda 2000 -ratkaisun toimeenpanoon liittyviä hallinnollisten hintojen alennuksia jatkettiin vuonna 2001 peltokasvien ja naudanlihan osalta, ja vuonna 2002 toimeenpano jatkuu edelleen naudanlihan osalta. Hintojen laskun aiheuttamia tulonmenetyksiä korvataan suorilla tuilla. Agenda 2000 -ratkaisuun liittyvä maitoreformi aloitetaan vuonna 2005. Vuonna 2003 Agendassa toteutetaan välitarkastelu. Välitarkastelun kohteina ovat mm. viljojen, naudanlihan ja maidon markkinajärjestelyt, jonka lisäksi tarkasteluun tulee todennäköisesti maaseudun kehittämisen roolin lisääminen yhteisessä politiikassa. Lähivuosien aikana tehdään Suomen maatalouden kannalta keskeisiä päätöksiä myös yhteisön laajentumisen ja WTOneuvottelukierroksen yhteydessä. Yhteisön laajentumisesta odotetaan päätöksiä vuoden 2002 lopussa ja uusia jäseniä yhteisöön tullee aikaisintaan vuoden 2004 aikana. Tulevaisuuden haasteisiin on valmistauduttu kansallisesti laatimalla Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja maatalouspolitiikan kansallisten toimien kehittämistä koskeva strategia vuosille 2001 2010. Suomen maatalouden nykytilan ja maatalouden toimintaympäristön haasteiden pohjalta strategiaprojektin johtoryhmä asetti kuluvalle vuosikymmenelle kuusi maatalouspoliittista tavoitetta: kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa, maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen, yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen tasapuolisemmaksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi, maatalous- ja maaseutupolitiikan vuorovaikutuksen tehostaminen, maatalouden rakenteen parantaminen sekä lisäksi markkinoiden toimivuuden parantaminen. Suomen EU:n liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuva vakavien vaikeuksien tuki päättyy vuoden 2003 lopussa. Strategiaprojektin loppuraportissa todetaan, että Suomen on hyvissä ajoin laadittava uusi tukiohjelma, joka varmistaa tukien jatkumisen tarvittavassa laajuudessa ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset muutokset. Tukineuvotteluja valmistelemaan on asetettu työryhmä, jonka tulee valmistella esitys komissiolle annettavaksi uudeksi tukiohjelmaksi perusteluineen siten, että esitys voidaan antaa 30.6.2003 mennessä. Maataloustulon kehitys Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 2001 maa- ja puutarhataloudessa viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maataloustuloa 1 136 milj. euroa, mikä oli 105 milj. euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Maataloustulo oli kasvusta huolimatta alempi kuin vuonna 1995. Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotot kasvoivat 173 milj. euroa eli lähes viisi prosenttia. Niitä kasvatti erityisesti lihan ja maidon tuottajahintojen nousu, edellisestä vuodesta lisääntynyt viljan myynti ja siipikarjanlihan tuotannon kasvu. Tukien merkitys tuloissa on keskeinen; niiden osuus tuotoista oli 43 %. Kustannukset kohosivat edellisestä vuodesta 68 milj. euroa eli 2,5 %. Lisääntyneet kone- ja rakennusinvestoinnit kohottivat poistokustannuksia, ja väkilannoitekustannuksia kasvatti lannoitteiden hintojen nousu. Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina 1995 2001, milj. euroa 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 759,2 3 649,5 3 609,0 3 484,1 3 520,1 3 753,2 3 926,3 markkinahintaiset myyntitulot 1 917,0 2 015,0 2 055,9 1 999,3 1 973,8 2 027,0 2 186,3 tuet 1 394,9 1 566,1 1 487,8 1 429,5 1 436,4 1 634,5 1 673,5 muut tuotot (mm. vuokrat) 447,3 68,4 65,3 55,3 109,9 91,7 66,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Maatalouden kustannukset yhteensä, 2 514,6 2 556,2 2 542,5 2 593,7 2 579,2 2 721,9 2 789,7 josta poistot, korot ja vuokrat 947,2 923,0 892,5 903,3 893,4 940,6 961,9 muut kustannukset 1 567,4 1 633,2 1 650,0 1 690,4 1 685,8 1 781,3 1 827,8 Maataloustulo 1 244,6 1 093,2 1 066,6 890,4 940,9 1 031,3 1 136,6 Muutos edellisestä vuodesta milj. euroa -162,3-151,4-26,6-176,2 50,5 90,4 105,3 % -11,5-12,2-2,4-16,5 5,7 9,6 10,2 Tuottajahintojen kehitys EU:n yhteismarkkinoilla maataloustuotteiden tuottajahintoihin vaikuttaa elintarviketeollisuuden kilpailukyky sekä EU:n markkina-alueella että vientimarkkinoilla. Kotimaisesta raaka-aineesta maksettava hinta ei siten voi merkittävästi poiketa keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Käytännössä kotimaiset tuottajahinnat ovat olleet jäsenyyden alkuvuosina monien tuotteiden osalta jopa EU:n keskihintoja alhaisempia, mutta vuonna 2001 sian- ja siipikarjanlihan tuottajahinta oli Suomessa EU:n korkeimpien joukossa. Tuottajahinnat nousivat maatalouden tuottajahintaindeksin mukaan edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 % vuonna 2001. Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat noin 2 % johtuen mm. viljojen hintojen alenemisesta. Ruokaperunan hinta sen sijaan nousi ja kotieläintuotteiden keskimääräiset hinnat kohosivat lähes 9 %. Sianlihan hinta nousi 16 % ja siipikarjanlihan hinta voimakkaan kotimaisen kysynnän turvin 5 %. Maidon hinta kohosi vajaat 2 %, mutta kananmunien hinta aleni 16 % jatkuneen ylituotannon seurauksena. Maatalouden tuet Suomen maatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentävät kansalliset tuet. Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisessa on keskeinen. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 43 % vuonna 2001. Tukien merkitystä tulojen muodostumisessa osoittaa myös se, että tukien määrä oli suurempi kuin viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen oman pääoman koroksi jäävä maataloustulo. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saadut tuotot kattoivat muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Merkittävä osa tuista käytetään siten kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2001 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin noin 75 500 tilalle, mikä oli 2 500 tilaa vähemmän kuin vuonna 2000. Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen määrä on alentunut 20 000 tilalla. Vuosien 2001 2003 tuotannoille maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa: Vuodelle 2001 maksettu tuki Arvio vuodelle 2002 Arvio vuodelle 2003 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.12.41) 583,5 588,5 588,6 EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 398,7 443,1 455,8 Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 280,7 298,0 305,9 valtion osuus 123,3 134,8 138,5 EU:n osuus 157,4 163,2 167,4 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.12.46) 419,3 422,7 422,7 1) valtion osuus 291,4 293,5 285,7 EU:n osuus 127,9 129,2 137,0 Yhteensä 1 682,3 1 752,3 1 773,0 valtion osuus 998,3 1 016,8 1 012,9 1) Määrärahatarpeesta 5 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
EU:n osuus 684,0 735,5 760,1 EU:n osuus (%) 41 42 43 Kustannukset Tuotantopanosten hintaindeksillä mitattuna tuotantopanosten hinnat kohosivat 2 % vuonna 2001. Väkilannoitteiden hinnat kohosivat 8 %, rehujen hinnat 4 % ja investointien tekemiseen vaadittavien koneiden ja kaluston sekä rakennusten hinnat 3 %. Energian hinta laski edellisen vuoden korkeasta tasosta 4 %, mutta jäi kuitenkin selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle. Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen Maidon tuotanto kasvoi 0,3 % edellisestä vuodesta, vaikka maidontuotanon lopetti yli 1 300 tuottajaa ja lypsylehmien määrä väheni 4 600 kappaletta eli 1,4 % vuoden 2001 aikana. Kiintiövuoden 2001/2002 (1.4.2001 31.3.2002) tuotanto oli 2 395 milj. litraa ja maakiintiö ylittyi 66 milj. litraa. Tuotannon kasvun ovat aiheuttaneet mm. lehmien tuotostason kasvu ja hyvä rehusato. Tavoitteena on, että maidontuotanto vastaisi maakiintiötä. Lihan kokonaistuotanto kasvoi 4 % edellisestä vuodesta ollen 343 milj. kg vuonna 2001. Naudanlihan tuotannon vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan lypsylehmien lukumäärän väheneminen, koska naudanlihan tuotanto on Suomessa perinteisesti ollut vahvasti kytköksissä lypsylehmien vasikoiden tuotantoon. Kuluttajien reaktiot Suomen ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaksi jääneeseen BSE-tapaukseen olivat maltilliset ja naudanlihan kulutus laski vain lievästi, noin 6 8 %. Kotimaisen lammastalouden tuotannon jatkuminen on vaarassa tuotannon vähenemisen jatkuessa. Sianlihan tuotanto puolestaan kasvoi, mutta sen markkinoita alkaa uhata ylitarjonta. Siipikarjanlihan tuotanto lisääntyi lähes 19 % mm. investointien tuottaman lisäkapasiteetin ja vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta. Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 2000/2001 ja omavaraisuusaste vuonna 2001: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste 2000 2001 2000/2001 2001 milj. kg milj. kg milj. kg % % Maito 2 473 2 480 7,0 0,3 neste 112 Lihantuotanto yhteensä 329,4 343,1 13,7 4,2 101 Naudanliha 91,4 89,9-1,5-1,6 97 Sianliha 172,8 176 3,2 1,9 105 Lampaanliha 0,75 0,71-0,04-5,3 41 Siipikarjanliha 63,7 75,7 12,0 18,8 100 Kananmunat 59,0 59,5 0,5 0,8 113 Vehnä 538,3 488,9-49,4-9,2.. Ruis 108,2 64,1-44,1-40,8.. Rehuvilja 3 448,6 3 117,3-331,3-9,6.. Viljelykasvien pinta-ala oli yhteensä 1 984 500 hehtaaria vuonna 2001. Siitä nurmikasvien osuus oli 33 % ja leipäviljojen osuus 9 %. Viljasato oli alhaisten keskisatojen ja lähinnä syysviljojen kylvöalojen laskun takia 10 % edellistä vuotta alhaisempi. Luonnonmukaisessa tuotannossa olevan pellon ala oli noin 148 000 hehtaaria, mikä oli 6,7 % koko viljelyksessä olevasta peltoalasta. Viljojen perusala ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja sen seurauksena tukea jouduttiin alentamaan. Perusalan arvioidaan ylittyvän myös vuonna 2003. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 588 620 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen tukeen sekä tuotantosuunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten korvaamiseksi tehdyistä sopimuksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tukijärjestelmien suunnittelusta, seurannasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä aiheutuviin kulutusmenoihin. Määrärahaa saa käyttää vuonna 2003 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. Vuonna 2003 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua vuoden 2004 määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 130 000 euroa siirtona momentilta 30.01.41. Momentilta rahoitettavan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä omalta osaltaan turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukea voidaan maksaa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisille tukimuodoille, jotka ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet. Lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta harjoittavat tilat ovat tuen piirissä. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet). C-tukialueilla on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Muuhun kansalliseen tukeen sisältyvät mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio, viljelijöiden opintoraha sekä ns. sokerin välivarastointikorvaus. Määrärahasta maksettavat tuet ovat kansallisesti rahoitettavia lukuun ottamatta emolehmien kansallista lisäpalkkiota, jonka rahoitukseen EU osallistuu tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella. EU:n osuutta vastaava tulo 330 000 euroa on otettu huomioon momentilla 12.30.01. Vuonna 2003 ja sitä aikaisemmin tehdyistä kansallista tukea koskevista päätöksistä saa aiheutua vuonna 2004 maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2001 2003 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavan vuoden määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa: 2001 2002 2003 Arvioitu tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 583,5 588,5 588,6 Etelä-Suomen kansallinen tuki 134,9 131,6 128,5 Pohjoinen tuki 354,9 352,6 354,9 Kasvinviljelyn kansallinen tuki 80,5 88,6 89,5 Muu kansallinen tuki 13,2 15,7 15,7 Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 59,5 54,4 54,4 Valtuus budjetissa 84,1 84,1 84,1 2003 talousarvio 588 620 000 2002 talousarvio 588 490 000 2001 tilinpäätös 588 489 555 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 455 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suorittaman tasaustuen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutettuja tuottajahintojen laskusta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Momentin määrärahan kasvu johtuu Agenda 2000:n myötä tapahtuvasta nykymuotoisten yksikkötukien korotuksesta. Tukea maksetaan peltokasvien (viljat, öljy- ja valkuaiskasvit, öljypellava, kuitupellava ja -hamppu sekä kesanto ja non food kesanto) osalta neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härkä-, emolehmä- ja teurastuspalkkiot sekä laajaperäisyyspalkkiot ja laajaperäisyyspalkkio vuoristoalueen lypsylehmille sekä lisätuki (ns. kansallinen kirjekuori) myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 mukaisesti. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 perusteella ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Kuitupellavan ja -hampun jalostustuki jalostajalle maksetaan neuvoston asetuksen EY 1673/2000 ja komission asetuksen EY 245/2001 perusteella ja kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetuksen EY 603/95 perusteella sekä heinänsiementen tuotantotuki neuvoston asetuksen ETY 2358/71 perusteella. Uuhipalkkiot maksetaan neuvoston asetuksen EY 2529/2001 perusteella. Pienten tuottajien tukijärjestelmä perustuu neuvoston asetukseen EY 1259/1999. Tasaustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 2799/98. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2003 maksettavat tuet. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille 12.30.01. Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. Enimmäisala, jolle tukea Suomessa voidaan maksaa on 1,595 milj. hehtaaria. Toteutunut viljelyala ylitti sen vuonna 2001 ensimmäisen kerran ja se saattaa ylittyä myös vuonna 2003. Vuonna 2001 peltokasvien tukea maksettiin enimmäisalan perusteella 64 392 tilalle 327 530 675 euroa. Sonnipalkkiota voidaan vuonna 2003 maksaa enintään 200 000 eläimestä, emolehmäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja uuhipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. Suomelle myönnetyt sonni-, härkä-, emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt ovat aiemmin ylittäneet nykyisen tuotannon määrät. Vuonna 2003 arvioidaan maakohtaisen sonnipalkkiokiintiön ylittyvän, koska Suomen maakiintiötä on vähennetty 50 000 eläimellä. Vuonna 2003 arvioidaan haettavan sonnipalkkiota 210 000 sonnista, emolehmäpalkkiota 29 000 emolehmästä ja uuhipalkkiota 45 000 uuhesta. 2003 talousarvio 455 800 000 2002 talousarvio 443 076 000 2001 tilinpäätös 435 323 031 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. S e l v i t y s o s a : Satovahinkojen korvaaminen perustuu lakiin satovahinkojen korvaamisesta. Laki on annettu 21.12.2000 ja Euroopan komissio on 25.3.2002 hyväksynyt uudistetun satovahinkojärjestelmän sisällön. Tarkoituksena on saattaa uusi laki voimaan vuoden 2003 alusta. 2003 talousarvio 3 400 000 2002 talousarvio 3 400 000 2001 tilinpäätös 3 363 759 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 305 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995 1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan rahoittamiin useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 100 euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään 840 900 euroa sekä ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 420 500 euroa. Vuonna 2003 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000 2006 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2004 2012 menoja yhteensä enintään 60 000 000 euroa. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. S e l v i t y s o s a : Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille 2000 2006 hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 96 % peltoalasta ja 91 % viljelijöistä. Vuonna 2003 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan 305 900 000 euroa, jolloin myös Suomen Itämeriohjelmassa esitetyt vesiensuojelutavoitteet voidaan saavuttaa. EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 75 % ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2003 määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Ympäristötukijärjestelmä yhteensä 305 900 000 josta EU-osuus 167 367 000 valtion osuus 137 187 500 kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus 1 345 500 Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 167 367 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten. Vuosia 1995 1999 koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 3 090 000 euroa. Vuosille 2000 2006 hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 302 810 000 euroa, mistä 12 150 000 euroa on käytettävissä vuonna 2003 tehtävien päätösten ja toimenpiteiden menoihin. Määrärahalla voidaan uusia vuonna 2003 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset sekä tehdä uusia erityistukisopimuksia noin 48 000 hehtaarin alalle. Uusia erityistukisopimuksia tehdään 26.4.2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman mukaisesti suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamisesta ja hoidosta, lannan käytön tehostamisesta, luonnonmukaisesta tuotannosta ja säätösalaojituksesta, säätökastelusta sekä kuivatusvesien kierrätyksestä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot sekä useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: 2003 2004 2005 2006 Myöh. vuod. yht. Vuosia 2000 2006 koskeva järjestelmä vuonna 2003 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 12,15 10,55 10,55 10,55 23,74 vuosina 2000 2002 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 290,66 290,66 33,60 20,34 10,50 Vuosia 1995 1999 koskeva ohjelma, tehdyt 1,75 päätökset ja toimenpiteet 3,09 1,75 1,75 17,54 Yhteensä 305,90 302,96 45,90 32,64 51,78 2003 talousarvio 305 900 000 2002 talousarvio 298 000 000 2001 tilinpäätös 295 001 623 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 417 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995 1999 hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman valtion kokonaan rahoittamasta väliarvioinnista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 150 000 euroa. Vuonna 2003 saa tehdä EU:n komission vuosille 2000 2006 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2004 2007 menoja yhteensä enintään 5 520 000 euroa. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2003 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan komission vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti 422 673 000 euroa, kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 5 000 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, momentille tarvitaan 417 673 000 euroa. Vuonna 2003 EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 25 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 31 %. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman kokonaan kansallisesti rahoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
tettavasta väliarvioinnista valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksaminen. Luonnonhaittakorvauksen rahoituksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: josta EU-osuus 136 956 000 valtion osuus 285 567 000 kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus 150 000 Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 422 673 000 Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 136 956 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten. Luonnonhaittakorvausjärjestelmän toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. euroa: 2003 2004 2005 2006 2007- Vuonna 2003 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 1,380 1,380 1,380 1,380 1,380 Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 421,293 2) 421,293 421,293 6,700 5,520 Yhteensä 422,673 422,673 422,673 8,080 6,900 2003 talousarvio 417 673 000 2002 talousarvio 422 673 000 2001 tilinpäätös 422 673 078 2) Määrärahatarpeesta 5 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7