PÄIJÄT HÄMEEN PELASTUSLAITOS HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

PÄIJÄT HÄMEEN PELASTUSLAITOS HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

PÄIJÄT HÄMEEN PELASTUSLAITOS HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEET...4 2. HENKILÖSTÖRAKENNE...4 2.1. Henkilöstön ikärakenne...4 2.2. Henkilöstömäärä henkilöryhmittäin...5 2.3. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus...5 2.4. Savusukelluskelpoisten määrä suhteessa operatiivisen alipäällystön ja miehistön määrään...6 2.5 Eläkkeelle siirtyminen...6 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS...6 3.1. Työvoimakustannukset...6 3.2. Poissaolojen määrä...6 3.3. Työaika...6 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN...7 4.1. Koulutustaso...7 4.2. Osaamisen kehittäminen...8 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI...9 5.1 Sairauspoissaolot...9 5.2 Työtapaturmista johtuvat poissaolot...9 5.3 Työterveyshuollon toiminta...9 6 YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA...10 6.1 Yhteistyötoimikunta...10 6.2 Työpaikkakokous...10 6.3 Välitön yhteistoiminta...10 6.4 Luottamusmiestoiminta...10 6.5 Työsuojeluorganisaatio 2006 2009:...11 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...12 7.1 Virka ja työehtosopimusten palkkamääräykset...12 7.2 Palkkaus...12 7.3 Henkilöstökustannukset...12 2

PÄIJÄT HÄMEEN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008 Johdanto Päijät Hämeen pelastuslaitoksen Arvot, visio ja strategiset tavoitteet 2006 2015 määrittelee pelastuslaitoksen tärkeimmät strategiset tavoitteet ja samalla menetelmät, joilla asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. 05.05.2006 käyttöön otetun strategian tavoitteena on selkeyttää pelastuslaitoksen toimintaa, saada henkilöstö omaksumaan yhteiset arvot sekä ohjata toimintaa yhteisesti valittuun suuntaan Strategiassa on otettu neljä (4) eri näkökulmaa, joissa kussakin on määritelty kriittiset menestystekijät ; asiat, joissa tulee ehdottomasti onnistua, kun halutaan päästä asetettuun tavoitteeseen. Yksi näkökulma on uudistuminen ja henkilöstön työkyky, jolle on asetettu useita kriittisiä menestystekijöitä; henkilöstön osaaminen, koulutus ja kyky uusiutua ovat kohdallaan, henkilöstön työmotivaatio, työtyytyväisyys ja työkyky ovat hyvät sekä henkilöstöjohtaminen on osaavaa ja kannustavaa. Asioita mitataan eri mittareilla ja tarkoitus on käyttää samoja mittareita koko jakson ajan ja mittareista saadun informaation perusteella miettiä yhteistyössä henkilöstön kanssa mahdollisia toimenpiteitä ongelmien poistamiseksi. Esimerkkinä mainittakoon työtyytyväisyyskyselyt ja kehityskeskustelut, joista saatujen palautteiden mukaisesti esille nousseita ongelmia pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään. Henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa tietoa Päijät Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstövoimavaroista ja kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Käytössä olevasta Personec palkkahallinto ohjelmasta ja Promeron henkilöstöhallinto ohjelmistosta saatavien raporttien avulla uskon saavamme melko kattavaa tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin tunnuslukuja sekä sanallista selostusta vuoden 2008 toiminnasta. Tehtäviemme hoitamisen onnistumisen paras tae on tyytyväinen, ammattitaitoinen, motivoitunut, omaaloitteinen ja työhönsä ja laitoksen strategiaan sitoutunut ammattiylpeä henkilökunta. Lahdessa 10.02.2009 Jari Hyvärinen 3

1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEET Päijät Hämeen pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2008 oli 224 ( 2) henkilöä, palvelussuhteisia maäräaikaisia tai sijaisia oli 29 (+13) henkilöä. Sivutoimista (sopimuspalokunnat sekä puolivakinainen) henkilöstöä, jonka palkan maksun hoitaa pelastuslaitos oli 31.12.2008 yhteensä 217 ( 1) henkilöä. Vakinaisesta henkilökunnasta kuuluu kunnallisen virka ja työehtosopimuksen piiriin 44 henkilöä ja teknisten sopimuksen piiriin 180 henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilökunta on varsin miesvaltainen. Vakinaisesta henkilöstöstä oli 31.12.2008 miehiä 91,52, % (205 henkilöä) ia naisia 8,48 % (19 henkilöä). Päijät Hämeen pelastuslaitoksen henkilökuntaluettelo 31.12.2008 on liitteenä (liite 1) henkilöstöraportin lopussa. 2. HENKILÖSTÖRAKENNE 2.1. Henkilöstön ikärakenne Henkilökunnan keski ikä 31.12.2008: 70 60 50 40 30 20 10 0 Naiset 41,1 Miehet 41,9 Kaikki 41,8 Vakinaisen henkilökunnan Keski ikä oli vuoden 2008 lopussa 41,8 vuotta, naisten 41,1 vuotta ja miesten 41,9 vuotta. Keski ikä verrattuna edelliseen vuoteen on noussut 6 kk. Syynä nousuun on suhteellisen vähäinen henkilöstön vaihtuvuus. 4

Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2008: 41 28 48 41 24 25 15 4 20 29 v 30 34 v 35 39 v 40 44 v 45 49 v 50 54 v 55 59 v 60 64 Henkilöstön ikärakenne ja korkea keski ikä asettavat tulevina vuosina erityisiä haasteita työkyvyn ylläpitämisen lisäksi myös osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. Henkilöstö ikäryhmittäin: 2008 2007 2006 2005 2004 20 29 v 24 24 15 16 16 30 34 v 34 41 33 27 28 35 39 v 32 28 29 35 44 40 44 v 41 48 52 43 42 45 49 v 44 41 35 36 35 50 54 v 27 25 26 27 30 55 59 v 19 15 14 16 17 60 65 v 3 4 4 3 2.2. Henkilöstömäärä henkilöryhmittäin 31.12.2008 Päätoiminen henkilöstö 224 henkilöä Määräaikainen henkilöstö 29 henkilöä Puolivakinaiset/toimenpidepalkkaiset 78 henkilöä Sopimuspalokuntalaiset (hälytysosasto) 506 henkilöä 2.3. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Päätoimisen henkilöstön vaihtuvuus suhteessa kokonaishenkilöstön määrään. Eläkkeelle on jäänyt 7 henkilöä = 3,125 % päätoimisen henkilöstön kokonaismäärästä Irtisanoutumisia ei vuoden aikana ollut ainuttakaan. 5

2.4. Savusukelluskelpoisten määrä suhteessa operatiivisen alipäällystön ja miehistön määrään % Savusukelluskelpoisen henkilöstön (ruiskumestarit palomiehet) määrä on 140 kpl /150 kpl = 93,33 %, henkilöstön määrän kasvu huomioiden suhteellinen osuus on hieman laskenut edellisvuodesta. Osaltaan syynä tähän on pitkillä sairaslomilla olevien henkilöiden suuri määrä. 2.5 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2008 siirtyi eläkkeelle 5 henkilöä. Ennuste eläkkeelle siirtymisestä vuosina 2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013 5 hlöä 3 hlöä 2 hlöä 4 hlöä 3 hlöä 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Työvoimakustannukset 12 788 361 /vuosi Nykyisessä työaikajärjestelmässä ongelmana on suhteellisen suuri ylitöiden määrä. Ylitöiden määrä vuonna 2008 oli 7621 h (4 805 h), jossa on lisäystä edellisvuoteen verrattuna 2 816 h = 58,5 %. Ylitöiden määrän karsimiseen tulee kehittää uusia keinoja. 3.2. Poissaolojen määrä Sairauksista johtuvien poissaolopäivien määrä vakinaisella henkilöstöllä vuonna 2008 on kasvanut edellisvuodesta jonkin verran. Sairauksista johtuvia 2008 2007 muutos 2007 2008 poissaolopäiviä 3294 kalpv 2939 kalpv + 355 kalpv työtapaturmasta 305 kalpv 367 kalpv 62 kalpv yhteensä 3 599 kalpv 3306 kalpv + 293 kalpv henkilöä kohden 16,07 kalppv/hlö 14,63 kalpv/hlö + 1,44 kalpv 3.3. Työaika Pelastuslaitoksella noudatetaan operatiivisessa toiminnassa poikkeusluvan mukaista keskimäärin 42 h/vko työaikaa enintään neljän viikon aikana ja palvelusvuoron pituus on 24 tuntia. Päivätyö ajassa oleva henkilöstö on joko 38, 25 h/vko tai toimistotyöajassa, jossa säännöllinen työaika on 36,25 h/viikko. 6

4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN 4.1. Koulutustaso Ammatillinen tutkinto/viran/toimen pätevyysvaatimus 31.12.2008 Palomies/pelastajatutkinto Alempi päällystötutkinto Alipäällystötutkinto Paloesimiestutkinto Palomestaritutkinto Palopäällystötutkinto Maalaiskuntien palopäällikkökurssi Pät amk Insinööri Rakennusinsinööri Teknikko Turvallisuusalan tradenomi Ensihoitaja amk naiset miehet yht. Muutos 2007 2008 101 101 3 4 4 16 16 + 1 9 9 1 1 9 10 2 2 3 3 1 5 5 + 3 1 1 2 2 2 2 1 1 2 2 Sairaanhoitaja 6 15 21 Lähihoitaja Lääkintävahtimestari sairaankuljettaja Perushoitaja 3 8 11 Kauppatieteiden maisteri Tietokoneasentaja Merkonomi Merkantti Muu ammatillinen koulutus Yhteensä 1 1 1 1 5 5 1 1 1 25 26 19 205 224 Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu pelastustoimen koulutustasojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen henkilökunta on aktiivisesti hakeutunut oman alansa jatkokoulutukseen, jota toimintaa on pyritty tukemaan erilaisin toimenpitein. Päällystön Amk tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vuoden 2008 aikana huomattavasti. 1 7

4.2. Osaamisen kehittäminen Henkilöstöjohtamisen yhtenä haasteena on huomion kiinnittäminen henkilöstön osaamiseen organisaation tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työtehtävien vaatimustason ja osaamistason vastaavuutta. Osaamisen kehittämisellä pyritään sekä työhön liittyvän osaamisen kehittämiseen että työyhteisön uudistumiskyvyn lisäämiseen. Oppimistarpeet selvitetään vuosittain esimiehen kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Työantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen painopiste on ammatilliseen osaamiseen ja kehittämiseen tähtäävässä koulutuksessa. Pelastuslaitos tuki henkilöstön ammatillista koulutusta vuonna 2008 antamalla palkallista koulutusvapaata seuraavasti: henkilömäärä palkallinen vapaa päällystön amk opiskelu 3 51 pv alipäällystö 1 17 pv Yhteensä: 4 68 pv 8

5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 5.1 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissaolot 2008 2007 Muutos 2007 2008 Yhteensä kalenteripäiviä 3294 2721 + 573 kalpv Kaikista 1 2 kalenteripäivää Osuus kaikista 242 7,35 % 272 7,7 % 30 kalpv Kaikista 3 7 kalenteripäivää Osuus kaikista 788 23,92 % 662 15,7 % + 126 kalpv Kaikista 8 14 kalenteripäivää Osuus kaikista 525 15,94 % 475 13,0 % + 50 kalpv Kaikista 15 30 kalenteripäivää Osuus kaikista 619 18,79 % 636 15,0 % 17 kalpv Yli 30 kalenteripäivää Osuus kaikista 1120 34,00 % 676 48,6 % + 444 kalpv 5.2 Työtapaturmista johtuvat poissaolot Työtapaturmista johtuvia poissaoloja 2008 aikana oli yhteensä 305 kalpv (367 kalpv), jossa vähennystä edellisvuoteen 62 kalpv:ää, tosin osa poissaolopäivistä on edellisvuonna sattuneista työtapaturmista aiheutuvia poissaoloja. Työtapaturmia sattui yhteensä 23 kappaletta (23) 22:lle (23:lle) eri henkilölle. Työtapaturmista11 (5) tapahtui liikuntakoulutuksessa, jota määrää on pidettävä lian korkeana. Liikuntakoulutuksessa tapahtuneista työtapaturmista aiheutui 119 työstä poissaolopäivää. Työtapaturmien määrä on 0,10 kpl (0,10) / vakinainen työntekijää. 5.3 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveydenhuollon toteuttamisesta on sopimus kunkin kunnan työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuoltoa toteutetaan hyväksytyn työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon. Työterveyshuollon kustannukset v. 2008 olivat 101 376,35 (78 376,02 ). Kelan korvauksia saatiin 38 517,90. Kuluiksi vuoden 2008 osalta jäi 280,62 /hlö (211,36 /vakinainen henkilöstö). 9

6 YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA Päijät Hämeen pelastuslaitoksessa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty yhteistoiminnasta annetun yleissopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. 6.1 Yhteistyötoimikunta Yleissopimuksen mukaisena yhteistoimintaelimenä toimii YT toimikunta. Yhteistoimintaelimen tehtävät määritellään KVTES:n liitteenä olevassa 1.10.2007 allekirjoitetussa yleissopimuksessa yhteistoimintamenettelystä ( 3). YT toimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana 4 kertaa (3). Yt toimikunnan kokoonpano: Jari Hyvärinen työnantajan edustaja 4 kokousta Merja Saasmo työnantajan edustaja 4 kokousta Juha Murtonen Spal 4 kokousta Jukka Laine Tehy 3 kokousta Petri Marjamäki Spal 4 kokousta Tero Kujala Spal 3 kokousta Petteri Lehtinen JHL 4 kokousta Mikko Kautonen JHL 3 kokousta Hannu Kukkonen JHL 4 kokousta Arja Nikkanen JYTY 1 kokous Tuija Salonen toimikunnan sihteeri 4 kokousta 6.2 Työpaikkakokous Työpaikkakokouksia pidetään toimipaikoittain. Työpaikkakokouksia suositetaan pidettäväksi vähintään neljännesvuosittain, kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tulee toimittaa henkilökunnan nähtäväksi. 6.3 Välitön yhteistoiminta Jokaiselle vakinaiselle henkilölle on laadittu toimenkuvat sekä käyty kehityskeskustelut. 6.4 Luottamusmiestoiminta Eri järjestöjen luottamismiehinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Mikko Kautonen Petteri Lehtinen Juha Metso Tero Kujala Juha Murtonen Petri Marjamäki Arja Nikkanen Sakari Kopperoinen Jukka Laine Hannu Kukkonen JHL JHL KTN SPAL SPAL SPAL KVL TNJ TNJ JHL 10

6.5 Työsuojeluorganisaatio 2006 2009: Työntekijöiden edustajat Työsuojeluvaltuutetut Nimi _Mika Sottinen Työpaikka Lahden paloasema Työsuojeluvaravaltuutettu Nimi _Jori Hakala Työpaikka Heinolan paloasema 2. Työsuojeluvaravaltuutettu Nimi _Esa Heinonen Työpaikka Hollolan paloasema Työsuojelutoimikunnan lisäjäsen Työsuojelutoimikunnan jäsen Nimi Erkki Koho Työpaikka Lahden paloasema Varajäsen Nimi _Juhani Korpela Työpaikka Heinolan paloasema Työsuojeluasiamies Nimi _Raimo Hoikkala Työpaikka Ahtialan VPK Toimihenkilöiden edustajat Työsuojeluvaltuutettu Nimi _Petteri Lehtinen Työpaikka Hartolan paloasema Työsuojeluvaravaltuutettu Nimi Sakari Perkola Työpaikka Orimattilan paloasema 2. Työsuojeluvaravaltuutettu Nimi Matti Toivonen Työpaikka Nastolan paloasema Työsuojelutoimikunta kokoontui kuluneen vuoden aikana 4 kertaa. 11

7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 7.1 Virka ja työehtosopimusten palkkamääräykset Vuonna 2008 noudatettiin Kunnallista yleistä virka ja työehtosopimusta 2007 2009 sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka ja työehtosopimusta 2007 2009 sekä tuntipalkkaisten työntekijöiden sopimusta. 7.2 Palkkaus Vuoden 2008 aikana ei henkilökohtaisen palkanosan arviointia suoritettu, vaan se siirrettiin yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjestöjen kanssa keväälle 2009.. 7.3 Henkilöstökustannukset Päijät Hämeen pelastuslaitoksen palkkakustannukset vuonna 2008 olivat 10 345 772,27. Lakisääteisiä sosiaali ja eläkevakuutusmaksuja maksettiin em. palkoista yhteensä 2 442 589,10. Palkkausmenot lakisääteisine kuluineen olivat yhteensä 12 788 361,37. Henkilöstökustannukset vuonna 2008: 2008 2007 2006 Palkat 10 345 772 9 476 026 9 058 972 Eläkekulut 1 750 455 1 824 940 1 713 830 Muut henkilösivukulut 833 108 779 588 763 919 Henkilöstökorvaukset 140 974 69 066 107 148 Työterveyshuolto 101 376 78 716 57 235 Työnantaja on osallistunut ruokailukustannusten tukemisiin vuonna 2008 yhteensä 27 548 (22 429 ). Henkilöstökulujen osuus pelastuslaitoksen kokonaismenoista ilman korkokuluja ja tuottoja sekä poistoja oli 78,1 % (80,6 % vuonna 2007.) 12