Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Samankaltaiset tiedostot
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätys ja vesiensuojelu TERVETULOA!

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Biomassat paikallisena voimavarana

Envor Group Hämeenlinna

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Ruovikoiden ravinteet peltoon. maaperän rakenne puhtaasti kuntoon

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ruokopelto-hanke

Rantojen ruoko pellolle

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Huomio maan kasvukuntoon

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

ELOISA PELTO. Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään. #maaperä #kasvukunto #kannattavuus #Itämeri #ilmasto

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biolaitosyhdistys päivät

Yhdyskuntalietteen käyttö

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)

Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Luomuliiton ympäristöstrategia

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Novarbo luomulannoitteet

Transkriptio:

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko

Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (Raki-ohjelma).

Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (Raki-ohjelma). Kolmevuotinen hanke 2015-2017.

Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (Raki-ohjelma). Kolmevuotinen hanke 2015-2017. Toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin Järki-hankkeen kanssa.

Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (Raki-ohjelma). Kolmevuotinen hanke 2015-2017. Toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Baltic Sea Action Groupin Järki-hankkeen kanssa. Hankkeessa testataan järviruon hyötykäyttöä peltojen maanparannusaineena ja viherlannoitteena.

Hankkeen taustaa VELHO-hanke (2011-2014) Ajosenpää 2014: Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon: - Ranta-alueiden monikäyttö -osahanke: kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin.

Hankkeen taustaa VELHO-hanke (2011-2014) Ajosenpää 2014: Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon: - Ranta-alueiden monikäyttö -osahanke: kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin. - Järviruo on hyötykäytön edistäminen

Hankkeen taustaa VELHO-hanke (2011-2014) Ajosenpää 2014: Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon: - Ranta-alueiden monikäyttö -osahanke: kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin. - Järviruo on hyötykäytön edistäminen - Hyötykäyttökokeiluja: poltto, biokaasutus, kuivikekäyttö, käyttö lannoitteena ja maanparannusaineena

Hankkeen taustaa VELHO-hanke (2011-2014) Ajosenpää 2014: Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon: - Ranta-alueiden monikäyttö -osahanke: kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin. - Järviruo on hyötykäytön edistäminen - Hyötykäyttökokeiluja: poltto, biokaasutus, kuivikekäyttö, käyttö lannoitteena ja maanparannusaineena - Yksi kustannustehokkaimmista ruo on hoito- ja käyttöketjusta on ruovikon leikkuu loppukesällä ja massan käyttö ranta-alueiden läheisillä pelloilla viherlannoitteena ja maanparannusaineena

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon?

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Ravinteiden kierrätys

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Ravinteiden kierrätys Tarkoituksena on, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Ravinteiden kierrätys Tarkoituksena on, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön Ruovikon peltokäytössä veteen joutuneet ja kasvimassaan sitoutuneet ravinteet peltoon

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Ravinteiden kierrätys Tarkoituksena on, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön Ruovikon peltokäytössä veteen joutuneet ja kasvimassaan sitoutuneet ravinteet peltoon Leikkuun ajankohta loppukesästä ruovikkoon sitoutunut eniten ravinteita

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Ravinteiden kierrätys Tarkoituksena on, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön Ruovikon peltokäytössä veteen joutuneet ja kasvimassaan sitoutuneet ravinteet peltoon Leikkuun ajankohta loppukesästä ruovikkoon sitoutunut eniten ravinteita Metaanipäästöjen väheneminen

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Orgaanisen aineen lisääminen peltoon

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Orgaanisen aineen lisääminen peltoon Hiiltä peltoon

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Orgaanisen aineen lisääminen peltoon Hiiltä peltoon Eloperäinen aines sitoo vettä, pidättää ravinteita, parantaa maan rakennetta ja vähentää maan tiivistymisvaaraa.

Hankkeen taustaa miksi ruokoa peltoon? Orgaanisen aineen lisääminen peltoon Hiiltä peltoon Eloperäinen aines sitoo vettä, pidättää ravinteita, parantaa maan rakennetta ja vähentää maan tiivistymisvaaraa. Hyvä pelto on tehokas ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Hankkeen taustaa VELHO-hanke (2011-2014) Orjala 2014: Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma Kemppainen 2014: Oukkulanlahden Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Hankkeen taustaa - kaksi kohdealuetta

Hankkeen taustaa Kartta: Mika Orjala

Hankkeen taustaa Kartta: Mika Orjala

Leikkuut - Oukkulanlahti Syyskuun alku 2015

Leikkuut - Oukkulanlahti

Leikkuut - Mynälahti Elokuu 2015

Leikkuut - Mynälahti

Levitys - Oukkulanlahti

Leikkuut - Mynälahti

Levitys - Mynälahti

Levitys - Laukanlahti

Levitys Kiskon kirkkojärvi

Mittauksia Ruoko Laaja lanta-analyysi + vesiliukoinen fosfori ja hehkutushäviö Maaperä Maaperän viljavuustutkimus: perustutkimus (sis. rikki) Liukoinen typpi (nitraatti + ammonium) Hehkutushäviö

Mittauksia kuoppatesti

Koejärjestelyt

Kiitos mielenkiinnosta! Maria Yli-Renko Projektikoordinaattori Ruokopelto-hanke maria.yli-renko@ely-keskus.fi