COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)"

Tuulikki Saarinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro) COFREEN-hanke eli Järviruo'on käytön edistäminen paikallisena bioenergianlähteenä ja rakennusaineena hanke on EU:n CENTRAL BALTIC INTERREG IVA PROGRAMME ohjelman rahoittama yhteistyöhanke, jonka toteuttamiseen osallistuu toimijoita Suomesta, Virosta ja Latviasta. Vastuullisena organisaationa toimii Turun ammattikorkeakoulu. Muita toimijaorganisaatioita ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Tallinnan teknillinen yliopisto (Viro), Viron maatalousyliopisto (Viro) ja Vides-projekti (Latvia). Hanke on kolmivuotinen ja päättyy huhtikuussa 2013 ( ). COFREEN projektissa tehdään töitä edesauttaakseen mahdollisuuksia hyödyntää ruokomateriaalina kustannustehokkaasti ja taloudellisuuden lisäksi myös aineettomat arvot huomioiden. Projektin tavoitteena on luoda ja testata erilaisiin kohteisiin sopivia toimintamalleja, joilla voidaan parantaa korjuun kannattavuutta, niitetyn materiaalin hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla (biokaasutus, polttaminen, rakennusmateriaalikäyttö), luoda verkostoja yrittäjyyden edellytyksien lisäämiseksi ja lisätä tietoisuutta ruovikon ja ruokomateriaalin mahdollisuuksista kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. Projektin keskeisinä tavoitteina on kehittää kustannustehokkaita ratkaisuja järviruo'on hyödyntämiseksi bioenergiana ja rakennusmateriaalina, tuoda yleiseen tietoon ruo'on hyödyntämisen mahdollisuudet sekä hyödyntää ruokokasvustoja tarkoituksenmukaisesti ja kestävällä tavalla: mistä niitetään ja missä kasvustot on syytä säilyttää ja mihin aikaan vuodesta on paras niittoaika kokonaisvaltaisen hyödyn saavuttamiseksi jne. Projektin tavoitteena on myös lisätä ruokotoimijoiden verkostoitumista, tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtamista yhteistyömaiden, kumppanien, instituuttien ja toimijoiden välillä. Lisäksi halutaan lisätä tietoisuutta ruokoenergian käytön monista aineettomista, arvokkaista sivuhyödyistä (vesiensuojelulliset seikat, biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen, maisemallisten arvojen edistäminen, rantojen virkistyskäytön mahdollistaminen, paikallisen yrittäjyyden mahdollisuudet, ym.). Projektin puoliväliseminaari järjestettiin Matsalussa Virossa. Torstaina 8.9. keskityttiin päivän aikana esitelmien kuunteluun Penijõen kylässä sijaitsevassa Matsalun luontokeskuksessa. Seminaarin ensimmäisen session aiheena oli järviruo'on kestävä kerääminen. Ensimmäisenä esitelmöi järviruo'on käyttöä paljon selvitellyt Ülo Kask teknillisestä yliopistosta (liite 1). Veiko Kirs on toisen polven ruokoyrittäjä, joka omassa insinööritoimistossaan on kehittänyt järviruo'on keruuseen soveltuvaa uutta konetta. Järviruo'on keruu on tähän asti ollut yksi ketjun heikoista linkeistä ja uudessa koneessa on eliminoitu monia aiempien laitteiden puutteita. Esitelmän jälkeen käydyissä keskusteluissa saimme VELHO-projektin työntekijöiden kanssa kutsun tulla tutustumaan marraskuussa valmistuvaksi arvioituun koneeseen (liite 2). Andrus Sepp kertoi sen jälkeen järviruo'on korjuusta sekä käytöstä Keski-Virossa. Seminaaripäivän toisessa sessiossa keskityttiin pääasiassa järviruo'on käytön suunnitteluun liittyviin aiheisiin. Session avasi Kaja Lotman kertomalla Matsalun kansallispuiston järviruo'on käytöstä (liite 3). Linnuston ja muun monimuotoisuuden on todettu heikentyvän ilman hoitotoimia. Kajan jälkeen Iiro Ikonen kertoi Piikkiönlahti-Kuusistönlahti Natura 2000-alueen hoidon suunnittelusta (liite 4) ja sen jälkeen Veli-Matti Jalli Tuorlan biokaasulaitoksen rakentamisesta tämänhetkisestä tilanteesta (liite 5). Suomalaisparin jälkeen esiintyi seminaarin ainut ruotsalainen osallistuja Sven- Olov Borgegård. Sven-Olov työskentelee WWF:lle, mutta tässä esitelmässään kertoi meille heidän kosteikon hoitoon liittyvistä ongelmistaan ja niiden ratkaisuista. He ovat päätyneet käyttämään järviruo'on keräämiseen sekä kosteikolta poiskuljettamiseen latukonetta. Tämän jälkeen Terhi Ajosenpää VELHO-hankkeesta kertoi monitavoitteellisesta Oukkulanlahden alueen suunnitteluprosessista (liite 6). Jānis Aprāns Latviasta kertoi Kurzemen alueen järviruoko-strategian kehittämistyöstä (liite 7). Esitysten jälkeen kävimme illalla tutustumassa Matsalun järviruokoalueeseen opastetulla moottoriveneretkellä. Ruovikkoalue on yksi Euroopan laajimmista (liite 8).

2 Perjantaina 9.9. kävimme tutustumassa Muhun saareen (liite 9). Ensimmäiseksi viereiseen idyllliseen Koguvan kylään. Bussimatkalla kävimme tutustumassa oljen hyödyntämiseen talonrakennuksessa sekä uusiin, perinteisellä tavalla rakennettuihin taloihin. Muhun saaren kaukolämpöjakeluverkossa olevat talot lämmitetään yhdestä pienehköstä polttolaitoksesta. Kattilassa on poltettu myös järviruokoa, mutta kokemukset eivät olleet kovin hyvät. Pääasiassa kattiloissa poltetaan puuhaketta. Aikamme ei riittänyt enää retkeen Saarenmaalle, mutta kävimme tutustumassa rannikon kalkkikivikallioihin ja niiden monimuotoiseen luontoon. LIITE 1. Ûlo Kaskin esitys

6 LIITE 2. Veiko Kirsin esitys

7 Liite 3. Kaja Loman

8 Liite 4. Iiro Ikonen

10 Liite 5. Veli-Matti Jalli

11 LIITE 6. Terhi Ajosenpää

13 Liite 7. Jãnis Aprâns

16 Liite 8. Kuvia moottoriveneretkeltä. Ulkohuussi Matsalun kansallispuiston tapaan. Lähes 100 vuotta vanha ruokokatto. Sammaloitumisen vuoksi katto on uudistamisen tarpeessa. Kasvava sammal pidättää kosteuden katossa. Melko hiljattain uusittu ruokokatto. Veneen kuljettajamme on lähdössä tarkkana. Tarkkaavaisena järviruokoviidakossa koko porukka. Järviruovikkoalue oli laaja. Näimme myös nuoren merikotkan ja kuningaskalastajia.

17 Liite 9. Kuvia perjantain ekskursiolta. Koguvan kylä on vanha kalastajakylä. Majapaikkamme oli myös rakennettu perinteiseen tapaan. Käsityötä arvostetaan kaikissa muodoissaan. Saisiko Iso Paha Susi tämän olkitalon puhkumalla kumoon? Talon rakenteissa käytetyt olkipaalit on rapattu. Tämä talo on aivan uusi, perinteisellä tavalla rakennettu.

18 Järviruo'on röyhyt voi nähdä lappeen alla. Tästä polttolaitoksesta lämmitettään koko Muhun saari. Kattiloiden muutostöihin on saatu EU-rahoitusta. Polttolaitoksen raaka-ainevarasto. Silppuri toimii kuulemma erinomaisesti. Alkuperämaa Suomi. Savukaasut puhdistetaan syklonilla. Kattiloita on kaksi. Polttoaineen syöttö tehdään ruuvikuljettimella.

19 Kävimme tutustumassa myös kalkkikivikallioihin. Kuvassa COFREEN-hankkeen projektikoordinaattori Sirpa Lehti-Koivunen. Tämä on ihmeitä tekevä lähde. Sen vedellä voi saada näkökykynsä takaisin. Pohjavesi valuu kalkkikiviliuskeiden välissä ja purkautuu tässä pintaan.

Samankaltaiset tiedostot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen