Biomassat paikallisena voimavarana

Transkriptio

1 Lieto Pekka Alho Projektipäällikkö Pure Biomass -hanke Biomassat paikallisena voimavarana

2 Pure Biomass -hanke Central Baltic Interreg IV A Ohjelma Potential and competiveness of biomass as an energy resource in Central Baltic region Pääpartneri Latviasta, Kurzeme planning region AMK & VALONIA Selvitys alueellisista biomassoissa ja niiden potentiaalista Biomassojen energiahyödyntäminen Biomassat paikallisena / alueellisena voimavarana tulevaisuuden biomassat ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset Kysyntä tarjonta mallinnus (pääpartneri) Biomassojen promootio

3 Mitkä ihmeen Biomassat? Biomassa on eloperäistä ainesta, kuten Puuta Lantaa Peltobiomassaa Biojätettä Järviruokoa Kalaa Teollisuuden sivuvirtoja Puhdistamolietettä Levää (Turve)

4 Miksi pitäisi hyödyntää? EU:n ja kansallisen tason tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi Fossiilisten polttoaineiden rajallisuus Ilmastotavoitteet Näin suurilla linjoilla, mutta Varsinais-Suomessa koska maaseudun elinkeinojen kehittäminen energiaomavaraisuus kansallinen / paikallinen energian saannin turvaaminen kriisitilanteessa uusiutuva kotimainen energianlähde Innovatiivisuus

5 Biomassat Varsinais-Suomessa

6 Biomassojen hyödyntäminen Varsinais-Suomessa Poltto Puupohjaiset polttoaineet Biojäte Biokaasutus lanta yhdyskuntalietteet teollisuuden sivuvirtoja Muu biodiesel (kala, rypsi, paistorasvat) olkipaalien poltto muu kuin energiakäyttö

7 TULEVAISUUS? Pyrolyysi? Ehkä, monia kysymysmerkkejä puupohjaiset polttoaineet? Luultavasti, ehkei kuitenkaan Varsinais-Suomessa energiakasvit: - hamppu? - järviruoko? - maissi? - olki? - energiapaju? - ruokohelpi? Levät? Ei oikotietä onneen LIIAN MARGINAALISTA?

8 Biokaasuhyödyntäminen Toteutuneet laitokset isot hyvä alku, mutta mm. viherbiomassoja käsittelevä laitos puuttuu tilakoon laitokset puuttuvat omavarainen tilakeskus / tilakeskittymä; raaka-aineet omasta takaa Mahdollisuus tuottaa - lämpöä ja sähköä (CHP) - Liikennepolttoaineita (vähäpäästöisyys) - ravinnetuotteita korvaamaan kemiallisia lannoitteita Parannettavaa mm. - syöttötariffi (takuuhinta), myös pienille laitoksille - kustannusrakenne vähemmän porttimaksuista riippuvaksi

9 Haasteet biomassojen hyödyntämisessä ovat moninaiset

10 Biomassoihin liittyen Turun AMK ja ELY-keskus tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä järviruokotutkimuksessa ja biokaasutoimijoiden kanssa (Susbio, Mynälahti, Velho) Ravinteidenkäytön yleissuunnitelma Saaristomeren valuma-alueelle (Airix Ympäristö & Turku AMK 2013) Mynälahti sateenvarjohanke 2009 alkaen Mynälahti Life haussa; alueellinen demonstraatio ravinteiden kierrätyksestä mm. ruokomateriaali hyödyntämällä (AMK, Biovakka Suomi Oy, MTK Varsinais-Suomi) Tilakokoluokan biokaasulaitosten edistämishanke haussa (AMK & Ukipolis)

11 Ravinteet Jos biomassat poltetaan, menetetään ravinteet biokaasutus mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen, talteen ottamisen ja hyödyntämisen kemiallisten lannoitteiden korvaaminen luonnollisia kierrättämällä monin paikoin ravinneylimäärää Järviruoko sitoo ravinteita toisaalta lahoava järviruoko aiheuttaa metaanipäästöjä vetää ravinteet juureen talveksi Tavoitteena kääntää perinteinen ravinnevirta pelloilta mereen myös päinvastaiseksi

12

13 Case järviruoko Ruoko todettu kaikin puolin käyttökelpoiseksi materiaaliksi - poltto (talvikorjuu, n tonnia / hehtaari) - biokaasutus (kesäkorjuu, tonnia / ha) - rakennusmateriaali (katot, eristelevyt) - kateaine, karjanrehu, ravinteet, muu raaka-aine Kasvaa ei kenenkään maalla - ei pois muusta maankäytöstä Etelärannikolla ha Mynälahden alueella 1700 ha Kyselytutkimuksen mukaan Mynälahden keskiosissa ruoko peittää yli 80 % maanomistajien rannat KOKONAAN yhteiset intressit

14 järviruoko jatkuu Lämpösisältö ruo olla 9,27 MJ/kg (hakkeen vastaava 11, 47 MJ/kg) kaukana öljystä pienestä erosta huolimatta poltto optimaalisella 10% seoksena hakkeen kanssa paransi polton tuottoa (Taivassalon aluelämpölaitos 2011) Pelletöinti / briketöinti Historia: ei hyödyntäjää ei yrittäjyyttä ei kalustoa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön paikallinen voimavara - energiaomavaraisuus - ravinneomavaraisuus - uutta yrittäjyyttä - luonto- ja virkistyskäyttöarvojen paraneminen

15 Haasteita riittää mm. - korjuukaluston kehittämisessä - korjuuketjujen logistiikassa - kustannustehokkuudessa - ruo on hyödyntäjien prosesseissa - ravinteiden kierrätyksessä - talvisääolosuhteiden vaihtelussa - lyhyessä korjuusesongissa Prosessin kustannuksia ja merkitystä punnittaessa tulisi vahvasti arvottaa myös monimuotoisuus, maisema- ja virkistyskäyttöarvot, sekä työllisyysvaikutukset Tähän kuva tai kaavio Kuva: Ruovikonniittokone Mynälahden perukassa.

16

17 Bonuksena Biomassojen käytöstä Hajautettua energiantuotantoa, omavaraisuutta Lisääntynyt yrittäjyys ja aktiviteetti Parantuneet luonto- ja virkistyskäyttöarvot ympäristöystävällisempää energiaa Pienentyneet ilmastopäästöt (varauksella) Toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin vahvasti - poliittinen päätöksen teko ja valinnat - fossiilisen energian hinta - sivutuotteiden hyödyntämisen onnistuminen eli resurssitehokkuus - logistinen toteutus

18 Nämäkin voisivat kulkea vaikkapa biokaasulla, mutta. todellisuudessa ja juhlapuheista piittaamatta, kivihiilen osuus Turun seudun energiantuotannosta kasvoi viime syksyyn verrattuna 47 %...

19 Nämäkin voisivat kulkea vaikkapa biokaasulla, mutta. todellisuudessa ja juhlapuheista piittaamatta, kivihiilen osuus Turun seudun energiantuotannosta kasvoi viime syksyyn verrattuna 47 %...

20