Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
|
|
- Timo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Naantalinaukon - Oukkulanlahden ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus Lemun urheilutalolla Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus
2 Ranta-aluesuunnittelua kehitetään VELHO-hankkeessa Etsitään ratkaisuja veden ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä suunnittelua, kunnostus- ja hoitomenetelmiä ja yhteistyötä Hanke toteutetaan vuosina Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kolmessa eri osahankkeessa Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ranta-alueiden suunnittelun, vesienhoidon ja ruovikoiden hyötykäytön kehittämisessä VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla 2
3 Rantojen umpeenkasvu ja ruovikoituminen Johtuu vesien rehevöitymisestä ja laidunnuksen loppumisesta Ruovikoiden pinta-ala kasvanut voimakkaasti Heikentävät veden laatua, virkistyskäyttöä, maisema-arvoja, monimuotoisuutta (linnut, kalat, niittylajit) Mahdollisuudet: ruoko pidättää kiintoainesta ja sitoo ravinteita, suuri määrä biomassaa Monipuoliset ruo on käyttökohteet: rehuna, lannoitteena ja maanrakenteen parantajana, katteena ja kuivikkeena, bioenergiana poltossa tai biokaasutuksessa, rakennusaineena Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää
4 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet VELHOssa Kehittää ranta-alueiden uudentyyppistä vapaaehtoista suunnittelua, suositukset eivät sido Testata ja toteuttaa pilottialueilla suunnittelua käytännössä. Kokemukset hyödynnetään valtakunnallisen suunnitteluohjeistuksen laadinnassa. Edistää yhteistyötä maanomistajien, paikallisten sidosryhmien, yritysten ja viranomaisten välillä Lisätä ranta-alueiden arvostusta ja vetovoimaisuutta
5 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu sovittaa yhteen eri käyttömuotoja ja tavoitteita Monimuotoisuuden suojelu ja hoito Merenrantaniittyjen hoito, ruovikkolajiston ylläpito Vesien suojelu ja hoito Kosteikot, suojavyöhykkeet Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ruo on hyödyntäminen, kalastus, matkailu Maisemanhoito Maiseman avoimuuden lisääminen Virkistyskäyttö Veneily, kalastus, luonnontarkkailu, kesämökkeily 5
6 Suunnittelualueen valinta Naantalinaukko Oukkulanlahti on laaja rehevöitynyt sisälahti Ruovikoita on runsaasti: 1200 ha eli n. 20 % suunnittelualueen pinta-alasta. Monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä ja luontoarvoja, Natura 2000 alue Muut VELHO-hankkeen suunnittelualueet ovat Mynälahden keskiosissa ja Eurajoen Luvian rannikkovyöhykkeellä 6
7 Ruo on hyötykäytön edistäminen Korjuu- ja käyttöketjujen testaaminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen Ruo on kesä- ja talvileikkuut Erilaiset hyötykäyttökokeet Poltto, pelletöinti, biokaasutus Kompostointi, kate- ja kuivikekäyttö Rantaniittyjen kunnostus ja hoito Korjuuketjun kehittäminen on tällä hetkellä pullonkaula Esityksiä maaseudun kehittämisohjelmaan Rantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon tehostaminen Järviruoko lannoitteeksi ja pellon parantajaksi Ruovikoiden leikkuu ja hyötykäyttö innovaatiohankkeina Yritystuet ruovikon korjuuyrittäjille 7
8 Toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutusmahdollisuudet Lemun urheilutalo Ritva Kemppainen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat Ritva Kemppainen 1
9 Suunnitteluprosessi: 1. Suunnittelualueen valinta 2. Osallistaminen 3. Taustatietojen keräys, selvitykset 4. Suunnittelun maastotyöt 5. Suunnitelman koostaminen ja kommentointi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2
10 2. Suunnitteluun osallistuminen vapaaehtoista Henkilökohtainen tiedotus ja osallistaminen: Kysely kaikille maanomistajille Suorat yhteydenotot maanomistajiin, - jotka toivoneet yhteydenottoa - mm. ruovikonkorjuu- ja rantaniittyjen kunnostuspakettien suunnittelussa Uutiskirje sähköpostilistalle Yleinen tiedotus ja osallistaminen myös suunnittelualueen ulkopuolelle: Yleisötilaisuudet, tiedotteet Suunnitteluryhmässä edustajat eri intressitahoista ja maanomistajista Verkkosivut, blogi ruoko1.vuodatus.net Yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa Varsinais-Suomen ELY-keskus 3
11 Suunnitteluryhmän kokoukset 2-3 krt Suunnitteluryhmän jäsenet Oukkulanlahdella: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tapio Aalto, pj. Lemu-Askaisten metsästysseura Jahti ry Maskun Korvenkävijät ry Metsähallitus Maskun kunta Maskun-Nousiaisten luonnonsuojeluyhdistys ry Niemenkulman kyläyhdistys ry Airisto-Velkuan kalastusalue Hirvijoen järjestely-yhtiö Maanomistajat 4 hlöä, eri puolilta suunnittelualuetta VELHO-hanke: Terhi Ajosenpää, Ritva Kemppainen, Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 4
12 3. Taustatietojen kerääminen (kevät kevät 2012) Olemassa olevat aineistot ja jo tehdyt selvitykset Maanomistajakysely kirjeitse, käyttäjäkysely netissä Keskeiset ongelma-alueet Mahdolliset ruovikon hyödyntämisalueet ja kunnostettavat rantaniityt Tarvittavat lisäselvitykset (mm. linnustoselvitys 2012, Enviro) Varsinais-Suomen 5
13 Maanomistajakysely kiinteistöjen omistustiedot MML:lta postitse 877 kiinteistön omistajalle vastausprosentti 31% (271 kpl): valtaosa vapaa-ajanasunnon omistajia, vastaajista vakinaisia asukkaita vain 13% tulokset koottu raportiksi, hyödynnetty suunnittelun karttatarkasteluissa ja mm. maastokohteiden valinnassa Varsinais-Suomen ELY-keskus 6
14 Tavoitteena selvittää suunnittelun tueksi miten aluetta käytetään mitä arvoja siihen liitetään millaista tietoa luonnon ja vesien tilasta mitä hoitotoiveita ja tarpeita on ja minne ne sijoittuvat miten alueella suhtaudutaan ruovikoitumiseen, sen haittoihin ja mahdolliseen ruo on hyötykäyttöön + ääni- ja näköeriste - kasaantuu rannoille; veneväylän ja uimarannan umpeenkasvu Kartalta pyydettiin määrittämään maisema-arvoja, sekä hoito- ja käyttötoiveita Varsinais-Suomen ELY-keskus 7
15 PEITTÄÄ KOKO RANTAVIIVAN 71% VASTAAJIEN KIINTEISTÖISTÄ! Lisääntynyt huomattavasti viimeisen 10 (ja 11-30) vuoden aikana 8 Varsinais-Suomen ELY-keskus
16 Karttakysymyksistä luotiin kuhunkin ruutuun annettujen vastausten määrää kuvailevia karttoja. Esimerkki kysymyksestä: Määrittäkää kartalta itsellenne tärkeimmät alueet, joissa ruoko on lisääntynyt häiritsevästi. Vastaukset painottuivat selvästi (punaiset, oranssit, violetit ruudut ) Halkkoaukolle, Suutaraukolle, Oukkulanlahdelle ja Merimaskuun. Lisäksi ne sijoittuivat alueille, joilla vastaajat ovat jo leikanneet tai aikovat leikata ruovikkoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus 9
17 Suunnittelun taustaaineistot ja selvitykset Laji- ja kasvillisuustiedot - perinnebiotooppi-inventointi - maatalouden erityisympäristötukisopimukset (82 ha) - Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja muut luontoselvitykset - Ilmakuvat > potentiaaliset rantaniityt ja ruovikot Varsinais-Suomen ELY-keskus 10
18 Aiempi maankäyttö (n. 1880) mm. venäläisistä topografikartoista Topografikartoilta rajattu - avoimet niityt ja metsätön maa niittyjen yhteydessä (laidunniityt) - puoliavoimet alueet (mm. hakamaat) Avoimia niittyjä ja laitumia yli 950 ha - laajin niitty 145 ha - laajoja ranta- ja tulvaniittyjä 485 ha Puoliavoimia ympäristöjä 200 ha Avoimet alueet olivat yli kaksinkertaisia nykyiseen potentiaaliin (400 ha) verrattuna. Pääosa niistä otettu pelloiksi Osa entisistä niityistä ja vesijättömaista voidaan kunnostaa rantaniityiksi 11
19 Linnustoselvitykset ja 2000-luvulla: rantalinnuston tila rajusti heikentynyt vesilinnuston määrä laskenut vuonna 2012: ruovikkolajisto lisääntynyt -> Tarve lisätä rantaniittyjen määrää ja avoimuutta, sekä ruovikoihin monimuotoisuutta; ruovikoita on myös säästettävä ruovikkolajistolle (keltainen rajaus kartassa) V rantalinnusto paikoittain runsas (v selvästi vähentynyt) v rantalinnusto vaihtunut ruovikkolinnustoon kuten kaulushaikara Varsinais-Suomen ELY-keskus 12
20 4. Maastokäynnit ja yhteydenotot kohdistettu - laajimmille kohteille - luontoarvoiltaan merkittävimmille kohteille - painottaen esiselvitystietojen perusteella ongelmallisimmiksi koettuja alueita Maastolomakkeen täyttö, kuviorajaukset, valokuvaus > alustavat maankäyttötavoitteet ja hoitotarve, laajat ruovikot:korjuumahdollisuudet > verkostotarkastelu Varsinais-Suomen ELY-keskus 13
21 Maankäyttötavoitteiden ja hoidon valinnan perusteet 1a) linnustolliset hoitotarpeet monipuolisen ranta- ja vesilinnusto palauttaminen hoidettuja rantaniittyjä laajentamalla ja kunnostamalla ruovikoiden monimuotoisuuden lisääminen ja monotonisuuden vähentäminen; vaikka ruovikoiden määrä alueella vähenee, niiden laatua parantamalla varmistetaan ruovikkolajiston kantojen säilyminen 1b) vanha maankäyttöhistoria ja kasvillisuus 2 maanomistajan mielipide 3 toimenpiteiden kustannustehokkuus hyötyyn nähden laajat kokonaisuudet; ei pitkiä kuljetusmatkoja keskittyen arvokkaimpiin/ongelmallisimpiin alueisiin 14
22 Maankäyttötavoitteita esitetty 890 hehtaarille (337 kpl) Puustoisia perinnemaisemia 100 ha (60 kpl) Avoimia 300 ha: ketoja ja niittyjä 60 ha, rantaniittyjä 240 ha (50 kpl ). Hoito: laidunnus, avoimilla myös niitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 15
23 Rantaniityt: ensisijaiset kunnostettavat/laajennettavat kohteet ja niiden edestä poistettavat vesiruovikot Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Riittävä peruskunnostus, esim. niittomurskaus ennen laidunnusta Riittävä laidunpaine Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteys avoveteen Niitto täydentäväksi tai pääasialliseksi hoitokeinoksi 16
24 Missä tulisi kunnostaa uudelleen rantaniityiksi Merenrantaniittyjen laajoja kunnostuspaketteja viisi Varsinais-Suomen ELY-keskus 17
25 Kedot 3 ha Hakamaat 50 ha perinnemaisemat liittyen rantaniittykokonaisuuksiin Hoito: puustoisilla alueilla tarvitaan laidunnuksen lisäksi raivausta, avoimille soveltuu myös niitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 18 Metsälaitumet 50 ha
26 . Pelloille ja pellonreunuksille esitetty toimia Reunavyöhykkeitä ja saarekkeita 22 ha. Luonnonhoitopeltoja ja suojavyöhykkeitä 86 ha. Hoito: laidunnus tai niitto Hoito: maisemallinen raivaus maisemapuita ja katajia suosien Luonnonhoitopellot rantaniittyjen yhteydessä lisäävät rantaniityn leveyttä ja samalla edistävät vesiensuojelua Varsinais-Suomen ELY-keskus 19
27 Hyödynnettävät maaruovikot A) vuosittain hyödynnettävät > ruovikko taantuu ja kehittyy rantaniityksi B) 5-8 v. rotaatiolla hyödynnettävät > ruovikon rakenne säilyy ruovikkolajistolle suotuisana Hoito: Ruovikon leikkuu kesällä tai talvella 20
28 Hyödynnettävät vesiruovikot A) ruovikko taantuu hiljalleen; veden laatu/ vesisyvyys säilyy B) 3-5 v. rotaatiolla hyödynnettävissä ruovikoissa rakenne säilyy ruovikkolinnustolle suotuisana ja leviäminen estyy Varsinais-Suomen ELY-keskus 21 Hoito: leikkuu vedestä loppukesällä (tai talvella jään päältä)
29 Maankäyttötavoitteita n. 370 ruovikkohehtaarille Säästettäviä ruovikoita n. 106 ha (17 kpl) Hyödynnettäviä maaruovikoita 60 ha (10 kpl) ja vesiruovikoita n.120 ha (30 kpl). Näistä rotaationiittoa n. 40 hehtaarille. Ensisijaisia vesiruovikon poistoja 20 ha. Vesiruovikon poisto mahdollista lisäksi 70 ha:lla 22
30 Hoitoehdotusten ja kyselyn toiveiden vastaavuus Ruoko tulisi säilyttää (vinoviivoitus) Ruoko tulisi leikata pysyvästi pois (kelt-lila) Ruovikoiden korjuupaketteja 6-7 Varsinais-Suomen ELY-keskus 23
31 Rahoituskeinona esimerkiksi hankerahoitus Useamman tahon yhteistoteutuksin kustannustehokkaampaa Vesiensuojeluhdistyksen perustaminen, kalastusalueen tai yhteisen vesialueen järjestäytyminen -> esimerkiksi Leader-rahoituksella ollut mahdollista hankkia oma leikkuukone tai kunnostaa hankkeena pieni lahti urakoitsijan toimesta Muista tarvittavat luvat ja niittoilmoitukset! Vesileikkuuta Truxorilla. Kuva Mika Orjala 24
32 Hoitoa ehdotetaan 700 hehtaarille - noin 300 kuviolle Laidunnusta tai niittoa n. 450 hehtaarille (nyt jo noin 100 ha hoidon piirissä) Kunnostuskeinoksi murskausta tai äestystä 15 ha Raivausta n. 25 ha Varsinais-Suomen ELY-keskus 25
33 Maatalouden ympäristötukirahoitusta viljelijöiden ja yhdistysten haettavissa Rantaniittyjen laidunnus, niitto tai kunnostus Perinnemaisemien hoito ja kunnostus (niityt, kedot, haat, metsälaitumet) Reunavyöhykkeiden ja saarekkeiden maisemaraivaus Suojavyöhykkeet Hoito max. 450 /ha, kunnostukseen enemmän Kosteikkojen perustaminen ja hoito Kuvat: Lehtinen 26
34 Natura 2000-alueiden hoito (ks. opas) Laidunnus (ja niitto) pääosin mahdollista Ruovikon niitto vaatii yleensä yksityismaiden suojelualueilla poikkeusta rauhoitusmääräyksistä Niittojäte kerättävä ja kuljetettava pois alueelta Uusia toimenpiteitä suunnitellessasi ota yhteys ELY-keskukseen (Tapio Aalto) Varsinais-Suomen ELY-keskus 27 Kuva: T. Ajosenpää
35 Oukkulanlahden Natura alueen suojelun toteutustilanne
36 Oukkulanlahden Natura-alueen maanhankinta ja yksityisten suojelualueiden perustaminen: loppuun saattaminen viimeistään ensi talven aikana > voit olla itse aktiivinen ja ottaa yhteyttä vaikka heti! Ylitarkastaja Antti Palmunen, puh (maanhankinta: tarjoukset) Tarkastaja Tapio Aalto, puh (muut alueen suojelua koskevat asiat)
37 Oukkulanlahden hoito ja käyttö Jouko Högmander Lemun urheilutalo
38 Oukkulanlahden Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) Tätä tehtiin noin 10 vuotta sitten Sitova suunnitelma vain valtion (Metsähallituksen) maiden osalta. Nämä käsittävät 132 ha vettä ja ranta-alueita Metsähallitus vahvisti suunnitelman omien alueittensa osalta vuonna 2007 Suunnitelma on luettavissa: tai julkaisut.metsa.fi Ympäristöministeriö on valmistellut asetusta, jolla Metsähallituksen alueet rauhoitetaan viralliseksi luonnonsuojelualueeksi 2
39 Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet Luonnon monimuotoisuutta ylläpidetään ja lisätään rantaniittyjä kunnostamalla ja hoitamalla Alueen käyttöä ohjataan luontoarvoja huomioon ottaen Perustetaan suojelualueita Minkin ja supikoiran pyynti Valuma-alueen vesiensuojelun ongelmat ja ratkaisukeinot selvitetään 3
40 Ranta-alueen suunnittelun suhde aiempaan hoito- ja käyttösuunitelmaan Täydentää hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja on yhdenmukainen sen kanssa HKS päivityksen aloittaminen ei vielä suunnitelmissa Ranta-alue suunnittelussa tehty tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit 4
41 Ranta-alue -suunnitelman toteutuminen Yhteistyötä eri toimijoiden välillä Maanomistajien aktiivisuutta Laiduneläinten saatavuus Tukimahdollisuuksien hyödyntäminen (ympäristötuki, Leader ym.) Metsähallitus vastaa yksityisten luonnonsuojelualueiden hoidosta. Hoidon aloittaminen edellyttää: Maanomistajan suostumusta ELY-keskus hyväksyy suunnitellut toimenpiteet Resursseja 5
42 Suunnitelman kommentointi ja julkaiseminen Naantalinaukon Oukkulanlahden ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus Lemun urheilutalo Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus
43 Suunnitelman kommentointi Kaikki halukkaat voivat esittää kommenttinsa suunnitelmasta. Lisäksi toivomme palautetta suunnittelun toteutuksesta (tiedottamisesta ym.). Sisältö esitetään pääpiirteissään täällä tänään. Kommentteja voi antaa jo nyt tai olla kesän mittaan yhteydessä. Suunnitelmaluonnos julkaistaan sähköisenä viikolla 39 ja se on saatavilla nettisivuilla: -> rannikkosuunnittelu - > ajankohtaista Kommentit lähetetään mennessä Ritva Kemppaiselle sähköpostitse, postitse tai puhelimitse. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää
44 Suunnitelman julkaiseminen Suunnitelma julkaistaan sähköisenä ja se ilmestyy loppuvuoden 2013 aikana. Suunnitelmassa kartat ovat pääosassa (maankäyttötavoitteet, hoito- ja kunnostussuositukset) Suunnitelma arkistoidaan sähköisesti ELY-keskusten julkaisuarkistoon Se löytyy myös VELHOn nettisivuilta jonkin aikaa hankkeen päättymisen jälkeen Suunnitelman valmistumisesta tiedotetaan erikseen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää
45 Kiitos mielenkiinnosta! -> rannikkosuunnittelu
46 Naantalinaukon Oukkulanlahden ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma Maskun ja Naantalin kuntien ympäröimällä alueella on tehty uudentyyppistä rantaalueiden suunnittelua. Suunnitelma on nimeltään Naantalinaukon - Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelma. Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteena on löytää keinoja luonnon ja vesien tilan parantamiseen yhteistyössä alueen maanomistajien ja käyttäjien kanssa. Suunnitelmassa annetaan suosituksia mm. ruovikoiden niittoon ja hyödyntämiseen, rantaniittyjen kunnostamiseen ja hoitoon, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen sekä puuston raivaukseen. Suositukset ovat vapaa-ehtoisia eivätkä ne sido maanomistajia. Suunnittelun tavoitteena on ollut etsiä laajahkoja kohteita, joiden hoidolla on laajempaa merkitystä. Yksittäisten ranta-alueiden hoitoon saa ohjeita Rytinää ruovikoihin välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon oppaasta, joka löytyy osoitteesta Kommentoi suunnitelmaa syksyllä Naantalinaukon - Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelman alustavat toimenpide-ehdotukset on esitelty yleisötilaisuudessa Lemun urheilutalolla Tilaisuudessa saadun palautteen pohjalta suunnitelmaluonnos koostetaan kesän aikana. Kommentit lähetetään mennessä Ritva Kemppaiselle sähköpostitse, puhelimitse tai postitse. Lopullinen suunnitelma valmistuu loppuvuoden 2013 aikana ja se julkaistaan ELYkeskuksen sähköisessä julkaisuarkistossa Lisäksi se löytyy myös VELHO-hankkeen nettisivuilta. Suunnitelman valmistumisesta tiedotetaan erikseen. Naantalinaukon Oukkulanlahden rantaalueiden monikäyttösuunnitelma on laadittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHOhankkeessa yhteistyössä maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa. Hankkeessa tehtyjen pilottisuunnitelmien avulla kehitetään ranta-alueiden suunnittelun ohjeistusta ja toteuttamista koko Suomen rannikkoalueella. Lisätietoja: Terhi Ajosenpää, projektikoordinaattori, terhi.ajosenpaa@ely-keskus.fi, Ritva Kemppainen, ritva.kemppainen@elykeskus.fi, Mika Orjala, suunnittelija, mika.orjala@elykeskus.fi, Suunnitelmaluonnos julkaistaan viikolla 39 hankkeen nettisivuilla osoitteessa -> rannikkosuunnittelu -> ajankohtaista. Siitä voivat esittää kommenttinsa kaikki halukkaat. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Itsenäisyydenaukio Turku/ PL Turku Vaihde:
47 2/2
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotSuunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto
Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot 3.4.2014 Eurajoen kunnanvirasto Ritva Kemppainen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat Ritva Kemppainen
LisätiedotMaanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu
Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Heidi Lampén, Terhi Ajosenpää, Ritva Kemppainen 1 Maanomistajakyselyn lähtökohtia
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu
LisätiedotRuovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
LisätiedotLuonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä
Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotRytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 12.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 13.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon
LisätiedotPRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS
PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS 3.12.2013 Pro Saaristomeri ohjelmakokous 3.12.2013 10.00 Ohjelmakokouksen avaus 10.20 Pro Saaristomeri ja VELHO-hanke 11.15 Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa 11.30 HELCOMin
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 27.03.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotVELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella
VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutus 31.8.2011 Tapio Aalto Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja
LisätiedotVesienhoitoa satakuntalaisin voimin
Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
LisätiedotOukkulanlahden - Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma
Raportteja 9 2014 Oukkulanlahden - Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma ritva kemppainen Oukkulanlahden - Naantalinaukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma ritva kemppainen Raportteja
LisätiedotJärviruo on korjuu monipuoliset hyödyt
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotPerinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella
Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
LisätiedotAjankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotMynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma
Raportteja 105 2013 Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma mika orjala Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma mika orjala Raportteja
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi
Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien
LisätiedotIin Hiastinhaaran laidunhanke
Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Karvianjoki-ryhmän kokous 4.4.2013 Karviassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Karvianjoen koskien Natura-alueen valuma-alueen
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotJärviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotYHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.
YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotVesien kunnostus ja käyttö
Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta
LisätiedotVYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu
VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta
LisätiedotSuunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon
Raportteja 55 2014 Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta terhi ajosenpää Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 8.10.2012 Nakkilassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Piilijoen tulvasuojelupenkereiden
LisätiedotHärkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito
Maaseuturahasto Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito Yhdistys luonnon- ja maisemanhoidon tukien hakijana Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle teemapäivä 5.5.2011 Saarijärvi Kaisa Raatikainen,
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotOriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
LisätiedotProjektisuunnitelma. Pinkjärven ja Lastensuon Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. diaari nro 3635/623/2008
Projektisuunnitelma Pinkjärven ja Lastensuon Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Satu Kalpio Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut 20.3.2014 Päivitetty 23.3.2015 diaari nro 3635/623/2008
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus p. 0295 024570 1 20.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus Pyhähäkin kansallispuisto/poika-aho
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET
MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET 1 Tervetuloa / Heimo Mäki-Tanila, Pyhärannan kunta 2 VELHO-hanke / Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus 3 Mannerveden vedenlaatuun vaikuttavat tekijät / Pekka Paavilainen,
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotKYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
LisätiedotLIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.
LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä. Tiedot ja karttakuvat pohjautuvat vuoden 2010 käyttö- ja hoitosuunnitelman liitteeksi Oskari Pöntisen toimesta laadittuihin järvi- ja jokikartoituksiin.
LisätiedotKalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
LisätiedotKyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon monet hyödyt
Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt Viljelijöiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä eri laiduneläinten vaikutus perinnebiotooppilajistoon Kuvat: Kaisa Raatikainen Kaisa Raatikainen, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotPro Saaristomeri. Salonseutu-ryhmä
Pro Saaristomeri Salonseutu-ryhmä 27.3.2014 7. Viurilanlahden ja Kiskonjoen Natura 2000- alueiden hoito ja käyttösuunnitelmat Toteutettu VELHO-hankkeessa 2011 2014 Viurilanlahden hoito- ja käyttösuunnitelma
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotLuontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet
Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
LisätiedotEi-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotVELHO 2010 2014. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO 2010 2014 Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Tavoitteet Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttaman VELHO-hankkeen
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotBIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotVesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotLaidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 4.10.2012 Köyliössä Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Lapin Saarnijärven
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotYmpäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM
Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
Lisätiedot