Liite kunnanhallitus 13.1.2014, 5 vastauspohja webropol-lomakkeen täyttämiseksi koskien valtionosuusjärjestelmän uusimista 2015 2) Onko tasauksen suunta oikea ja uusi tasausjärjestelmä parempi kuin nykyinen Mutta paikallaan olisi oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi tasauksen tason nosto nyt esitetystä! Tasauksen suunta sinällään on oikea ja on hyvä, että uusi tasausjärjestelmä olisi entistä kannustavampi, eli verotulojen kasvusta jäisi aina tasausrajan alapuolella olevalle kunnalle itselleenkin jotain lisäarvoa kassaan. Nykyisessä järjestelmässähän vain korkeamman veroprosentin tuoma etu jää kunnalle itselle, verotulojen kasvu hyödyttää sitten vain välillisesti. Kannustavuus on tässä hyvä uudistus Mutta ongelma uudessa tasausjärjestelmässä on kuntien omarahoituksen nosto järjestelmän rahoittamiseksi 131 /as, joka käytännössä leikkaa verotulon tasauksen nykyistä pienemmäksi esimerkiksi Keski-Suomessa kaikilta pieniltä kunnilta, jos tasauksen taso jää 85 %:iin. Eli yhteenlaskettu muutos, siis uuden verotulotasausjärjestelmän ja kuntien omarahoituksen noston osuus yhdessä, olisi lähes kaikille pienille kunnille hyvin negatiivinen. Koko maata tarkastellessa verotulojen jakautuessa alueellisesti hyvin eri tavoin, olisi toivottavaa, että tasausrajaa voitaisiin nostaa 85 %:iin tasausrajan ja kunnan verotulon välisestä erotuksesta, ja vaikka muutos sitten rahoitettaisiin kuntien omarahoitusosuuden lisänostolla uudistuksessa, niin silloin tasausjärjestelmä kohdentuisi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti oikeudenmukaisemmin koko maahan. Edelleen isot kaupungit ja verotuloja keskimääräistä selkeästi enemmän keräävät kunnat hyötyisivät muutoksesta, mutta muutos ei silloin vesittäisi koko tasausjärjestelmää. Pienentäisi myös jonkin verran läpinäkyvällä ja oikeudenmukaisella tavalla kuntien välisiä taloudellisia kokonaismuutoksia tässä uudistuksessa. 3) ovatko kriteerit selkeät Kriteerit ovat selkeät ja nyt saatavilla olevilla tiedoilla perustellut. Toki taustatietoja ja laskennan pohjalla olleita tietoja kriteerien suhteen varmasti kaikissa kunnissa kaivataan lisää, ja Hankasalmen kunta varaa mahdollisuuden varsinaisella lausuntokierroksella tarttua joihinkin kriteereistä
kriittisemminkin kuin nyt, kun aineistoa on enemmän saatavilla. Mutta lähtökohtaisesti Hankasalmen kunta pitää kriteerejä selkeinä. 4 Onko kriteereiden lukumäärä riittävä Toki 1-2 uutta kriteeriä vielä erittäin hyvillä perusteilla voisi mukaan ottaa, mutta missään tapauksessa kriteerejä ei saa uudistuksen jälkeen olla nykyisen kaltaista määrää. Nykyjärjestelmän suurin epäoikeudenmukaisuus ja heikkous on se, että sen kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Jokainen hallitus on vuorollaan sitä rukannut enemmän/vähemmän oikeudenmukaisilla syillä, jotka kuitenkin ovat johtaneet siihen, ettei nykyinen järjestelmä kohtelee kuntia oikeasti jo osin epäoikeudenmukaisesti. Selkeillä ja läpinäkyvillä kriteereillä varmistetaan järjestelmän oikeudenmukaisuus kuntien välillä mikä lienee tarpeen, kun kysymys on kuntien välisestä tulonjaosta. Miksi ei lisää kriteerejä? Nytkin jo uudistuksen lisäkriteereistä esimerkiksi syrjäisyys on mielenkiintoinen. Esimerkiksi huomattavasti lähempänä pääkaupunkiseutua Hankasalmeen nähden sijaitseva Joutsa, joka on myös lähes yhtä lähellä Jyväskylää kuin Hankasalmi, saisi uudistuksen jälkeenkin uusitun 4-tien varrella sijaitessaan 78 /asukas syrjäisyyslisää, kun Hankasalmi saa 18 /asukas. Lähes samankokoisten kuntien kohdalla kysymys on 300 000 euron rahoituseräeron syntymisestä näiden kahden kunnan välille onko tälle erolle löydettävissä selkeitä järkeviä perusteluja? Hankasalmen kunta ei esitä syrjäisyyden poistamista lisäosien kohdalta, mutta nostaa tällä erimerkillä esille sen, että jokainen uusi kriteeri synnyttää helposti uusia kuntien välisiä aiheettomia epäkohtia. Ja kyllä Hankasalmen kunta edellyttää, että syrjäisyyslisän määräytymisperusteet avataan yksityiskohtaisesti ja sekin mahdollisimman oikeudenmukaisesti kuntia sitten uudessa järjestelmässä kohtelisi. 5. Tasaavatko laskentakriteerit kuntien kannalta oikeita kustannuksia ja niiden välisiä eroja On hyvä, että sairastavuuden painoarvoa nostetaan uudistuksessa. Hankasalmen kunta toivoisi kuitenkin, että THL:n esityksen mukaisesti sairastavuuden painoarvo olisi nyt esitettyä suurempikin. Senkin jälkeen ikärakennekriteeri olisi edelleen hyvin suuressa roolissa valtionosuuksien kokonaissumman määräytymisessä.
Kansantautien kautta tarkasteltava sairastavuus on perusteltu ja oikeudenmukainen tapa arvioida kunnille aiheutuvia tosiasiallisia kuluja terveydenhoidon menoissa, jotka kuntien talouden kannalta ovat hyvin raskaita. Nyt esitettävä muutos ei johtaisi kunnissa passiivisuuteen. Sairastavuuden huomioiminen ei kata kunnille sairastavuudesta aiheutuvia kuluja, vaan edelleen ennaltaehkäisyyn ja terveydenhoitoon kannattaa kunnissa panostaa. Nykyjärjestelmä on sen sijaan epäoikeudenmukainen ja johtaa siihen, että esimerkiksi Hankasalmella kohdennetaan terveydenhoitoon tarpeiden vaatiessa nyt selkeästi enemmän rahaa kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin ja toisaalta tarvetarkastelun kautta kunnan pitäisi kohdentaa perusturvalautakunnalle rahoitusta vielä selkeästi nykyistä enemmän. Tuottaessamme palvelumme kokonaisuudessaan vielä tämän jälkeen keskimääräistä kokoistamme kuntaa tehokkaammin, on meillä tästä syystä kuitenkin yksi Keski-Suomen suurimmista veroprosenteista. Useimmissa niistä kunnista, joissa painopisteen siirtyminen edes hieman ikärakenteesta sairastavuuden suuntaan valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteissa pienentää valtionosuuksien kokonaismäärää, on esimerkiksi Hankasalmea huomattavasti pienempi veroprosentti. Kansantautien esiintyminen eri tavoin eri puolella Suomea ei ole muutaman vuoden kehityksen tulos, vaan pohjautuu eri alueiden väestön historiaan. Eri sairauksiin voidaan kyllä puuttua ja terveyseroja kaventaa, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Sairastavuuden oikeudenmukaisempi huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä, jolla on tarkoitus turvata nimenomaan peruspalvelujen toteutumista, on ollut pitkään tavoitteena valtionosuusjärjestelmän kohdalla. On vähintään oikeudenmukaista, että se nyt viimein toteutuisi vähintään esitetyssä painoarvossa. Muutoin kriteerien kohdalta ikärakenteen ikäryhmähinnoissa on vaikea tässä vaiheessa ottaa kantaa esityksen oikeudenmukaisuuteen. Sairastavuuden parempi huomioiminen tasaa jonkin verran 75-84 sekä yli 85 vuotiaiden ikäkertoimien huomattavaa laskua. Mutta toisaalta ikääntyneille kuntalaisille täytyy tuottaa monenlaisia palveluja, joita lakisääteisesti valvotaan ja uusia velvotteita niihin säädetään. Näin ollen ikäryhmähintojen perustelu vaatii tarkempia tietoja. Opetus, päivähoito ja lastensuojelun tuomat lisäkulut selittävät kyllä nuorempien ikäryhmien ikäkertoimien kasvua. Mutta ehkä paikallaan on vielä huolella harkita, onko muutostarve nykyiseen todella noin iso eli ikäryhmähintojen uudelleen tarkastelussa vanhuspalvelujen suuri tarve tulisi tulla huomioiduksi. Muihin kriiteereihin, eli työttömyysasteeseen, kaksikielisyyteen, vieraskielisyyteen, asukastiheyteen, saaristoon ja koulutustaustaan ei Hankasalmen kunnalla tässä vaiheessa ole kommentteja Lisäosien kohdalla toivomme syrjäisyyden huolellista tarkastelua ja hyvää perustelua, kun asukastiheys on kuitenkin jo varsinaisissa kriteereissä mukana. Edellä kysymyksen 4) vastauksissa perustelimme tätä jo esimerkillä oman kuntamme kohdalta.
6 Uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Onko 4-5 vuoden siirtymäaika sopiva valtionosuusjärjestelmäuudistuksen toteuttamiseksi Kun pyritään oikeudenmukaisempaan järjestelmään ja sille on perusteita, niin mahdollisimman pian uudistus on vietävä läpi. Toisaalta oikeudenmukaista on sekin, että muutos tapahtuu vaiheittain, eikä johda minkään kunnan kohdalla kestämättömiin taloudellisiin tilanteisiin. Ja paikallaan on vielä varmistaa se oikeudenmukaisuus, eli tarkastella verotulotasausrajaa ja ikärakennekriteeriä vielä ainakin huolella. 7 Onko valtionosuusjärjestelmä uudistus tarpeellinen Jo koelaskelmien osoittamat tiedot kertovat tavallaan sen, että kuntien välillä on suuria eroja nykyjärjestelmällä. Samoin jos tarkastellaan toisaalta kuntien veroprosentteja ja palvelujen tuottamisen kustannuksia kunnittain sekä palvelutarpeita, niin ilmenee hyvin pintapuolisella tarkastelulla jo se, että nykyjärjestelmä on epäoikeudenmukainen. Ja kun kysymys on kuntien välisestä tulojaosta, niin eihän tilanne voi tällaisena jatkua. 8. Muut kommentit alustavaan ehdotukseen Vaikka Hankasalmen kunta on esittänyt tiettyjä seikkoja vielä tarkasteltavaksi, niin olennaista on se, että uudistuksen pääsuuntaviivoista pidetään kiinni. Hienoa on se, että kunnat pääsevät lausumaan selvitysmiehelle, ennen tämän varsinaista esitystä ja olemaan mukana jo siis valmisteluvaiheessa. Tämä erikoisuus on osin kunnissa jäänyt huomaamatta.