Soolibooli 4/13 6.9.2013 Essi Outamaa: Epätäydellistä opettajaa etsimässä Vuoden harjoittelun ohjaaja: Opettaminen on ihmissuhteita
Sisällys >>> 3 We don't need no education. Vai tarvitaanko? Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia poimintoja. 7 Sijaiselle kuuluu sijaisen palkka SOOL on ottanut kantaa yksityiseen sijaisvälitykseen ja on huolestunut sijaisten palkkojen polkemisaikeista 8 Opettaminen on ihmissuhteita SOOL valitsi keväällä ensimmäistä kertaa Vuoden harjoittelun ohjaajan. Hän on Oulun normaalikoululla luokanopettajana työskentelevä Erkki Pekkala. Valinta tehtiin SOOLin jäsenistöltä tulleiden esitysten perusteella. 10 Ei yhtään huolimattomuusrastia - Epätäydellistä opettajaa etsimässä Kuvataideopettajaksi Aalto-yliopistosta valmistunut Essi Outamaa tutki opinnäytetyössään kanssakäymistä luokkatilanteissa sekä omaa opettajuuttaan muun muassa palaamalla omiin varhaisiin koulukokemuksiinsa. Hän havaitsi, että tärkein tieto, mitä opettaja työssään tarvitsee on se, ettei koskaan tule valmiiksi. 17 SOOL sitä ja tätä. Siis mikä ja mitä? SOOL on paikallisten jäsenyhdistysten (ainejärjestöjen) kattojärjestö ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö. Jäsenyhdistykset vastaavat paikallisesta toiminnasta ja edunvalvonnasta opettajankoulutusyksiköissä. 18 Ota haltuun SOOLin lärpäkkeet Tavoitteet opettajankoulutukselle 2013 2016 -ohjelmaan on kirjattu opettajaksi opiskelevien näkemyksiä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Suositukset opetusharjoittelulle on ainoa valtakunnallinen opetusharjoitteluja koskeva suositus ja sen kirjoittamisessa on pyritty huomioimaan kaikki opettajaksi opiskelevat. 20 Sun asialla SOOLin hallitus, toimisto ja kenttäasiamiehet palveluksessasi. 21 SOOLin jäsenedut Oman toiminnan lisäksi SOOL tarjoaa jäsenilleen lähes kaikki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenedut. 22 Sudoku ja sarjakuvat 23 Aimo Jalla: Hyvät välit Poliitikot palasivat töihinsä. 2 JULKAISIJA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Osoite: Soolibooli, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puhelin: 020 748 9741 Sähköposti: soolibooli@sool.fi www.sool.fi/soolibooli VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Julia Petäjä (16.6.2013 alkaen) TOIMITUS, ULKOASU, ILMOITUSMYYNTI Rami Setälä PIIRROKSET Jussi Anttonen AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Miia Ahola, Tero Järvinen, Kaisa Leinonen ja Jouni Marjakangas PAINO Forssa Print ISSN-L 1235-3043 ISSN 1235-3043 (painettu) ISSN 2242-9263 (verkkojulkaisu) ILMESTYMISAJAT 2013 nro 5/13 ilmestyy 5.11. (aineisto 21.10.) Soolibooli jaetaan kotiin kaikille SOOLin jäsenille. Lehdellä ei ole vakinaista toimittajakuntaa, joten jos mielessäsi on hyvä juttuidea tai olet halukas kirjoittamaan, ota yhteyttä toimitukseen. Julkaistuista artikkeleista maksetaan juttupalkkio sopimuksen mukaan. www.sool.fi/soolibooli Kannen kuva: SOOLin kenttäasiamiehet valmiina kiertueelle.
Pääkirjoitus We don't need no education. Vai tarvitaanko? Kävin kesällä Porin SuomiAreenassa seuraamassa ja osallistumassa antoisiin keskustelutilaisuuksiin, joissa kilpaa argumentoitiin yhteiskunnallisesti ajankohtaisista asioista. Odotetustikin keskusteluissa tiuhaan nousivat esille sanat nuorisotakuu, raha, nuorisotyöttömyys, raha, koulutus, raha. Yleisesti olen huomannut, että keskustelu nuorten syrjäytymisestä on rakentunut lähestulkoon yksioikoisesti rahoituksen ja määräysten ympärille. Niin myös puhuttaessa eri keinoista houkutella tai hellävaraisesti pakottaa nuori kouluttautumaan. Karkeasti yleistäen, ratkaisuna kestämättömään ongelmaan siis nähdään varojen ja vaateiden kaataminen kansalaisten ylle. Mutta missä on nuoren oma ääni? Kuinka moni päättäjä tai opettaja on itse ollut syrjäytynyt voidakseen todella ymmärtää päämäärättömyyttä elämässä? Tietääkseni raha ei tuo sisältöä elämään, eikä auta jos elämäntarkoitus on hukassa. Täytyy siis olla toinen tapa motivoida nuoria kouluttautumaan ja kantamaan osansa yhteiskunnassa. Jos nuori ei pärjää koulussa, on luonnollista että hän hakeutuu kulttuuriin, joissa vastustetaan koulua. Pohtia tulisi, miten ihmiset saadaan löytämään itselle kiinnostava ala ja vielä kouluttautumaan sille alalle. Entä miten heidät saadaan ohjattua aloille, joilla on tulevaisuudessa huutava pula työvoimasta? Terveysala kuin ei ole tilastojen mukaan yhtä kiinnostava kuin kulttuuriala. Meillä tulevaisuuden opettajilla on maailman paras työ uteliaisuuden herättäjinä. Koko opinpolun aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ruokimme uteliaisuutta, joka on jokaisella luontaisesti jo syntymästään. Työtä tehdään herkällä korvalla kuunnellen, sydämellä ohjaten ja lämmöllä tukien valinnoissa, myös väärissä. Tietääkö ihminen aina itse, mikä on hänelle hyväksi? Ei. Ei ainakaan lähtökohtaisesti. Eikä koskaan saa tietääkään, jos joku muu tekee valinnat hänen puolestaan. Ei siis ole aivan helppo tehtävä kasvattaa itsenäisiä, eheitä, ihmisiä, jotka eivät pelkää tuoda omaa ääntänsä kuuluviin. Opettajuuden haaste ja rikkaus! Määräykset toki myös auttavat kasvatustyössä. Esimerkiksi opetusryhmien maksimikokojen rajaaminen voisi Soolibooli 4/13 tuoda työrauhaa sekä mahdollisuuden keskittyä oppijan henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. Työrauhaa ja osallisuutta käsittelevä lakipaketti on pian eduskunnan käsittelyssä ja todennäköisesti uuden opetussuunnitelman kanssa voimassa vuonna 2016. Opettajan lisääntyvät valtuudet ja oikeudet työrauhan turvaamiseksi varmistavat, että opettaja todella Koulutuspoliittiset päätökset ovat arvovalintoja. voi käyttää pedagogista osaamistaan haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi oppijoiden eduksi. Koulutuspoliittiset päätökset eivät ole koskaan joukko toimenpiteitä, ne ovat arvovalintoja. Se, mihin niukkuutta jaetaan tai mihin määräykset kohdistuvat, kertoo arvoistamme. Myös me tulevat kasvattajat olemme vaikuttajia. Edessämme on jälleen opettavainen lukuvuosi. Muistakaa ottaa aikaa ajatella, elää hetkessä ja nauttia. Vaikutusrikasta lukuvuotta! Julia Petäjä julia.petaja@sool.fi 3
Mennen tullen >>> Sporticus SOOLin jäsenyhdistykseksi SOOLin hallitus hyväksyi kesäkuussa uudeksi jäsenyhdistykseksi Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestön Sporticus ry:n. Sporticuksen jäsenistöstä valtaosa valmistuu liikunnan tai terveystieteen opettajiksi. Jyväskylän liikuntalaiset ovat aiemmin voineet liittyä SOOLiin auskujärjestö Jano ry:n kautta. SOOL toivookin voivansa nyt paremmin palvella liikunnan ja terveystiedon opettajaksi opiskelevia yhteistyössä heidän oman ainejärjestönsä kanssa. SOOLin Talvipäivät järjestettiin Kajaanissa viimeisen kerran helmikuussa 2012. Ohi on Kajaanissa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön toiminta päättyi kesäkuussa. Jäljellä olevat Kajaanissa opintonsa aloittaneet luokanopettajaopiskelijat siirtyvät Ouluun suorittamaan opintonsa loppuun. Kajaanissa on koulutettu opettajia vuodesta 1900 lähtien. SOOL vastusti aikanaan säästösyillä perusteltua koulutusyksikön lakkauttamista ja katsoi päätöksen heikentävän opettajankoulutuksen arvostusta ja rasittavan koko Kainuun seutua. soolblogi Lue ja kommentoi! 4 www.sool.fi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Facebookissa. SOOL ei kannata lukukausimaksukokeiluja SOOLin mielestä lukukausimaksut eivät kuulu suomalaisiin korkeakouluihin. Suomi on tunnettu maksuttomasta ja laadukkaasta koulutuksesta, mutta mielikuva voi pian murentua lukukausimaksukokeilujen myötä. Korkeakoulut ovat voineet periä kokeiluluonteisesti lukukausimaksuja jo EU ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta ja eri tahoilla lukukausimaksuja ajetaan nyt voimalla suomalaiseen koulutusjärjestelmään. SOOL kannattaa yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia kaikille opiskelijoille. Suomalainen koulutusjärjestelmä tarvitsee SOOLin mukaan tulevaisuudessa laajaa kansainvälistä osaamista ja kansainvälisesti ajattelevia opettajia. Jo nyt yli puolet ulkomailta Suomeen tulleista opiskelijoista jää tänne opintojensa jälkeen työskentelemään ja maksamaan veroja. Lukukausimaksuihin siirtyminen lisäisi korkeakoulujen hallintokuluja, paisuttaisi niiden markkinointibudjetteja ja ajaisi monimutkaiseen stipendijärjestelmään. SOOL ei kannata myöskään koulutusveron kaltaisia ratkaisuja, joissa saadusta koulutuksesta maksettaisiin jälkikäteen verotuksen kautta. (Lisää SOOLin kannanottoja sivulla 6.)
Kenttäasiamiehet liikenteessä Muistithan jäsenmaksun? Kaikille SOOLin vanhoille jäsenille lähetettiin jäsenmaksukirjeet elokuun lopulla. Maksamalla jäsenmaksun ajoissa varmistat jäsenetujen, kuten Ifin vakuutusten voimassaolon katkoksitta. Jäsenyys ja jäsenedut ovat tällä jäsenmaksulla voimassa koko lukuvuoden aina syyskuulle 2014 asti. Jos valmistuit, liity OAJ:n jäseneksi OAJ:n varsinaiseksi jäseneksi pääsee valmistuttuaan liittymään heti lyhyenkin opetusalan työsuhteen perusteella. Liittyminen käy helposti OAJ:n sivuilla www.oaj.fi ja lisätietoa jäsenyydestä saa tarvittaessa oman työpaikan OAJ-yhteysopettajalta. Soolibooli 4/13 SOOLin kenttäasiamiehet aloittavat taas vierailut oman alueensa opettajankoulutusyksiköissä. Kenttäasiamiestoiminta on osa SOOLin jäsenpalvelua ja heiltä kannattaakin käydä kyselemässä lisätietoa vaikkapa jäseneduista tai esimerkiksi sijaisuuksiin tai työelämään siirtymiseen liittyvistä kuvioista. Kenttäasiamiehen ständillä voi osallistua Sool-visaan, jossa osallistujien kesken arvotaan päiväpalkintoina muun muassa leffalippuja ja lukukauden päättyessä pääpalkintoina kaksi lomaviikkoa vapaavalintaisessa Holiday Clubin lomaosakkeessa. Loppuvuodesta arvonnoissa on palkintona myös talvipäivärannekkeita. Kenttäasiamiesten esittely ja aluejako löytyvät tämän lehden sivulta 16 ja kiertueaikataulut SOOLin nettisivuilta. Elo-syyskuun aikana SOOL järjestää opettajankoulutusyksiköissä Katso oman alueesi kenttähenkilön kiertueaikataulu SOOLin nettisivuilta. myös erityisesti fukseille suunnattuja SOOL-infoja, joissa kerrotaan uusille opiskelijoille SOOLin toiminnasta ja jäseneduista. SOOLin jäsenmaksua ei siis enää pidä maksaa, jos tutkintotodistus on taskussa ja työpaikka opetus- ja kasvatusalalla tiedossa. Työelämään siirtymisen jälkeen luottamusmies- ja muita opetusalan edunvalvontapalveluita ei enää saa pelkän SOOL-jäsenyyden perusteella. Kotivakuutus vuodeksi 30 %:n alennuksella If Vahinkovakuutusyhtiö myöntää SOOLin jäsenille kotivakuutuksen nyt reilulla alennuksella. Etu myönnetään uusille kotivakuutusasiakkaille. Alennuksen saa SOOLin etusivulla osoitteessa www.sool.fi olevan linkin kautta. Valitse Ifin verkkokaupassa jäsenjärjestöksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Tapahtumia 2013 2014 22.8. 23.10. SOOL-infoja uusille opiskelijoille. 5.10. Maailman opettajien päivä. Maailman opettajien päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa. Suomessa opettajajärjestöt ja opeopiskelijat ovat perinteisesti järjestäneet paikallisia MOP-tapahtumia. 18.10. SOOLin teemaseminaari Oulussa. Aiheena tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa. SOOLin teemaseminaarit ovat ruokailuineen maksuttomia kaikille jäsenille. 16. 17.11. OAJ/SOOL järjestökurssi Helsingissä. Jokainen SOOL-yhdistys voi lähettää maksuttomalle kurssille jäsenmäärästä riippuen 2 3 osallistujaa. 24.1. SOOLin teemaseminaari Helsingissä. Aiheena opettajuuteen kasvu, opettajan persoonallisuus ja arvomaailama vaikutus opettajuuteen. SOOLin teemaseminaarit ovat ruokailuineen maksuttomia kaikille jäsenille. 25. 26.1. Jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaaminen Helsingissä. 7.2. Koulutuspäivä jäsenyhdistyksille Helsingissä. Koulutusta jäsenyhdistysten SOOL-vastaaville, kopo-vastaaville, kv-vastaaville ja taloudenhoitajille. 21. 23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa. Ohjelma, ruokailut ja majoitus SOOLin ja OAJ:n jäsenille puoleen hintaan. Ilmoittautumiset ainejärjestöjen kautta. Järjestelyistä vastaa Joensuun ja Savonlinnan opeopiskelijoiden talvipäiväyhdistys Josa ry. 7.3. SOOLin teemaseminaari Helsingissä. Aihe ilmoitetaan myöhemmin. SOOLin teemaseminaarit ovat ruokailuineen maksuttomia kaikille jäsenille. 22. 23.3. Järjestökurssi Jyväskylässä. Järjestötoiminnan peruskurssi erityisesti uusille ainejärjestötoimijoille. Jokainen SOOL-yhdistys voi lähettää maksuttomalle kurssille jäsenmäärästä riippuen 2 3 osallistujaa. 26. 27.4. SOOLin liittokokous Helsingissä. Liittokokous valitsee uuden hallituksen ja päättää mm. toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Äänivalta on SOOLin jäsenyhdistyksillä. 5
SOOLin julkilausuma 30.5.2013 Opettajaopiskelijat peräänkuuluttavat opettajille oikeuksia Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on huolestunut nykyisestä tilanteesta, jossa opettajilla ei ole oikeuksia ja keinoja puuttua oppilaiden aiheuttamiin uhkaaviin tilanteisiin koulun arjessa. Opettajalla täytyy olla vaaratilanteisiin puuttuessaan takanaan selkeä lainsäädäntö sekä kollegoiden ja vanhempien tuki. Näin varmistetaan opettajan työturvallisuus ja kaikkien oppilaiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Opettajaopiskelijat haluavat saada koulutuksessaan paremmat valmiudet häiriötilanteiden kohtaamiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn. SOOL ehdottaa, että opettajankoulutukseen sisällytetään kattavammin koulutusta turvallisen oppi misympäristön varmistamiseksi ja enemmän tietoa opettajan oikeuksista. Näin taataan se, että tulevat opettajat voivat olla varmoja oikeuksistaan siirtyessään työelämään. SOOL huomauttaa, että nykyiseen epäselvään tilanteeseen tulee puuttua ja antaa opettajille keinoja työrauhan säilyttämiseen. Opettajien ja oppilaiden oikeuksia ja velvollisuuksia selkiyttämällä päästään kohti kaikille turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa koulua. SOOLin kannanotto 26.7.2013 Opettajien sijaisten palkkojen polkeminen lopetettava välittömästi SOOL LINJAA: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on syvästi huolestunut opettajien sijaisuuksia tekevien palkkojen polkemisaikeista. Yle uutisoi 25.7. uudesta luokan- ja aineenopettajia sijaisiksi rekrytoivasta yksityisyrityksestä Kouluun. comista, joka lupaa sijaisen 1,5 tunnin varoituksella, mutta huomattavalla palkan alennuksella. SOOL painottaa, että opettajan työstä tulee aina maksaa opetusalan työehtosopimusten (KVTESin tai OVTESin) mukainen korvaus. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu vähimmäispalkoista, eikä mikään työnantaja voi poiketa sopimuksesta. Palkkojen alentaminen työkokemuksen saamiseen vedoten aliarvioi sekä työn että sen tekijät. Opettajan opintoihin kuuluu ohjatut harjoittelut, joissa opiskelija opettelee oikeissa opetustilanteissa teorian soveltamista käytäntöön. Opettajaopiskelijoiden pedagoginen osaaminen kehittyy ohjauksen ja palautteen avulla. Tutkintoon ei tarvita yrityksen tarjoamaa tukitoimea, vaan on jokaisen oman kiinnostuksen varassa haluaako toimia sijaisena vai ei. Jos työ- ja virkaehtosopimuksia ei noudateta palkan osalta niin noudatetaanko niitä muiltakaan osin? Huolena on, että rekrytointiyrityksen prioriteetit voittoa tavoittelevana yrityksenä ei välttämättä kohtaa sijaisopettajien ja asianmukaista opetusta tarvitsevien oppijoiden tavoitteita. Mikäli yrityksen työehtosopimus noudattaa alan sopimuksia ja esimerkiksi edesauttaa työntekijän jatkosijoittumista kunnan palkattavaksi, on palvelu sinänsä kannatettava. Ei kuitenkaan esitetyllä palkan alennuksella, johon perusteena on vähäisempi vastuu. Opettajan töitä hoidetaan aina kokonaisvaltaisella virkavastuulla, ja kun työ hoidetaan oikein, ei sen määrä ole pienempi kuin viranhaltijan. Ongelma syntyy siitä, että yritys kattaa omaa toimintaansa osalla sijaisen palkkiosta. Sijaiselle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista korvausta. Yksityisen yrityksen mahdolliset muut kulut tämän jälkeen jäävät kunnan tai työnantajan vastuulle siten, että siitä ei koidu sijaiselle ansionmenetystä. SOOLin kannanotto 7.8.2013 Nuorille taattava riittävät tukitoimet ja mahdollisuus kouluttautua Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL haastaa yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten taataan nuorille monipuoliset tukitoimet ja mahdollisuus kouluttautua. Sosiaaliturva on yhteiskunnan tukitoimi, jonka piiriin kuuluu laaja joukko eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. OAJ:n ehdotus sosiaaliturvan ja toisen asteen koulutuksen nivomisesta yhteen on hyvä keskustelunavaus koulutuksen merkityksestä syrjäytymisen ehkäisemisessä, mutta SOOLin mielestä se ei ole 6 oikea kannustin kouluttautumiseen. Motivaatio kouluttautumiseen syntyy yksilön sisäisestä tarpeesta, kun omaa kiinnostusta vastaava ja työllistymismahdollisuuksia tarjoava koulutusala löytyy. Nuorisotakuuta sekä nuorisotyöttömyyttä tuleekin tarkastella nuoren itsensä näkökulmasta. Mitä ovat ne nuoren ja hänen perheensä tukitoimet, joilla herätetään kiinnostus kouluttautumiseen ja samalla jopa katkaistaan mahdollinen syrjäytymisen kierre? Koulutus on edelleen suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, josta ei ole varaa säästää. Yhteiskunnan tulee ottaa vastuu alaikäisten koulutuksesta. Oppivelvollisuuden pidentäminen peruskoulun jälkeen, mikäli koulutuspaikkaa toiselta asteelta ei löydy, on keinona kannatettava, mutta ei yksinään ratkaisu. Sitä ennen aloituspaikkamääriä toisella asteella tulee nostaa, jotta kaikilla peruskoulun päättäneellä ja aiemmin koulutuspaikatta jääneillä olisi edes mahdollisuus kouluttautua.
Sijaiselle kuuluu sijaisen palkka Kesän aikana mediassakin huomiota saanut yksityisten vuokratyöfirmojen tulo opetus- ja kasvatusalalle on herättänyt huolta ja poikinut monia yhteydenottoja myös SOOLin toimistolle. Yritysideana näissä hankkeissa näyttäisi olevan se, että sijainen maksaa osan palkastaan yritykselle. On myöskin tullut ilmi, että lainsäädäntöä yritetään kiertää mitä moninaisimmilla tavoilla, kuten muokkaamalla sijaisen nimikkeitä joksikin muuksi. Provision periminen sijaiselta tehdyistä tunneista voi olla erittäin vakava asia, jos työehtosopimuksissa sovittu palkkaus ei toteudu. Tällöin vuokratyöfirmat rikkoisivat työehtosopimuksia. On toisaalta tärkeää tehdä ero sille, vuokraako yritys työntekijöitä vai tarjoaako se vain foorumin työntekijöiden ja työvoiman tarvitsijoiden välille. Periaatteessa foorumin tarjoaminen ei riko lakia. Eri asia on, kannattaako sijaisuutta etsivän rekisteröityä maksulliselle foorumille ja sitten tavalla tai toisella joka tapauksessa maksaa yritykselle osan palkkatuloistaan. Työehtosopimusta on noudatettava SOOL on ottanut kantaa yksityiseen sijaisvälitykseen ja on huolestunut sijaisten palkkojen polkemisaikeista, kuten myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, joka on todennut seuraavaa: Perusopetuslaki (1288/1999, 4 ja 37 ) edellyttää, että jos joku muu kuin kunta järjestää perusopetusta, Soolibooli 4/13 siihen pitää olla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä järjestämislupa. Opettajien tulee olla suoraan opetuksen järjestäjän palveluksessa. Tätä edellyttää myös se, että opettajan käyttäessä työssään julkista valtaa, hänen pitää olla suorassa palvelussuhteessa opetuksen järjestäjään. Koska henkilöstöä vuokraavat yritykset eivät ole pääsääntöisesti sidottu työehtosopimuksiin, niiden palkkaamiin vuokratyöntekijöihin tulee soveltaa käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Opettajia koskee kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) tai vastaava yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus. Opetustoimen lainsäädännön piirissä opettavan opettajan palvelussuhteen ehdot määräytyvät siten aina opettajia koskevien virka- ja työehtosopimusten nojalla. Turvalliset vaihtoehdot Opettajien tulee siis olla koulutuksen järjestäjän palveluksessa. Asiaan kannattaa suhtautua vakavasti ja hakeutua sijaiseksi aina suoraan kunnalle. Ole yhteydessä suoraan päiväkoteihin, kouluihin tai oppilaitoksiin. Sitä kautta saat varmasti yhtä hyvin sijaisuuksia, kuin yksityisen välitysfirman kautta. Monilla kouluilla ja päiväkodeilla on omia sijaislistoja, joiden kautta he hankkivat sijaisensa. Lisäksi kunnilla on omia rekrytointiyrityksiä, jotka noudattavat työehtosopimuksia ja toimivat siten, että laillisuusongelmia ei synny. Myös opettajien sijaisuusilmoitusten välittäminen esimerkiksi ainejärjestöjen omilla sähköpostilistoilla on hyvä ja toimiva tapa, jota kannattaa jatkaa. SOOL on päivittänyt nettisivuilleen sijaisen muistilistan, johon kannattaa tutustua. Ja jos sinua vähääkään epäilyttää palkkasi tai työehtoja koskevat asiat, olet SOOLin jäsenenä oikeutettu käyttämään OAJ:n luottamusmiespalveluita. H H H Vakavasta aiheesta huolimatta haluan nyt toivottaa kaikille oikein hyvää uutta lukuvuotta! Tehdään jälleen opettajankoulutuksesta piirun verran parempaa. SOOL kyllä valvoo jäsenistön etujen toteutumista kynsin ja hampain. Markus Ropponen SOOLin pääsihteeri markus.ropponen@sool.fi 7
Opettaminen on ihmissuhteita SOOL valitsi keväällä ensimmäistä kertaa Vuoden harjoittelun ohjaajan. Hän on Oulun normaalikoululla luokanopettajana työskentelevä Erkki Pekkala. Valinta tehtiin SOOLin jäsenistöltä tulleiden esitysten perusteella. Oululainen luokanopettaja Erkki Pekkala ei pienenä poikana haaveillut opettajan ammatista, vaan hänen toiveammattinsa oli kokki tai keittiömestari. Kuitenkin sattumien kautta hän päätyi opettajankoulutukseen ja myöhemmin harjoittelunohjaajaksi Oulun normaalikoululle. Vuonna 1977 ylioppilaaksi kirjoitettuaan Pekkala meni armeijaan ja haki kadettikouluun tähtäimenään upseerin ura. Siskojen suosituksella lähtivät hakupaperit myös Oulun yliopiston opettajankoulutukseen. 8 Ovet molempiin oppilaitoksiin aukenivat, mutta silloisen tyttöystävän innoittamana Pekkala päätti jäädä Ouluun opiskelemaan. Pekkalalle opettajan työ ei ollut kutsumus vaan opettajuuteen kasvettiin omien kokemusten kautta. Minulla oli opettajia, jotka olivat aina oikeassa ja syyttivät oppilaita pienistäkin asioista. Halusin tehdä asiat toisin, Pekkala muistelee motivaation syttymistä. Normaalikoululle hän päätyi ensin opintojen loppupuolella saamansa sijaisuuden myötä. Normaalikoulun rehtori tuli vastaan opettajankoulutuslaitoksen käytävällä ja pyysi minua sijaiseksi koko lukuvuodeksi. Ehtona oli, että hoidan opinnot loppuun syyslukukauden aikana. Sijaisuuspätkän jälkeen hän koki, että haluaa kentälle hakemaan kokemusta. Pekkala sai viran Oulun kaupungilta ja työskenteli luokanopettajana, kunnes sattui eräänä päivänä pyöräilemään normaalikoulun ohitse oppilaidensa kanssa. Normaalikoulun tyttöjen liikunnanopettaja sanoi, että jätä oppilaat hänen vahdittavakseen ja mene käymään rehtorin juttusilla. Rehtori pyysi minua takaisin normaalikoululle ja sinne myös menin ja sille tielle sitten Teksti Kaisa Leinonen jäin, Pekkala kertoo. Hän uskookin, että on sattunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, eikä ole oikein koskaan itseään tyrkyttänyt töihin. Oppimista ei voi estää Pekkala kokee rikkautena normaalikoululla työskentelyn, jossa harjoittelijat vaihtuvat useaan otteeseen lukuvuoden aikana. Lukuvuosi jaksottuu harjoitteluiden mukaan ja tuo uusia tuulia ja ihmisiä luokan työskentelyyn. Hän lisää, että harjoittelunohjaajana toimiminen on erittäin palkitsevaa. Opiskelijoiden innostuneisuus
Erkki Pekkalan valinta vuoden harjoittelun ohjaajaksi julkistettiin SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa. ja halu valmistua hienoon ammattiin palkitsee ohjaajankin. Ohjaaminen kymmenien vuosien kokemuksella antaa varmuutta sanoa millaisia asioita voi koulussa saada aikaan. En voi opettaa harjoittelun aikana kaikkia didaktisia temppuja tai opetusmenetelmiä, mutta voin osoittaa ammatin hienouden ja vahvistaa opiskelijoiden uskoa itseensä ja siihen, että heistä tulee hyviä opettajia. Pystyn vahvistamaan heidän asennettaan tätä työtä kohtaan. Pekkalan mielestä vaikeinta ja herkintä opettajan ammatissa on kasvatus- ja ihmissuhteiden luominen. Haastavinta tässä työssä on se, että pystyy rakentamaan ihmissuhteita, jotka toimivat. Oli kyseessä sitten lapsi, nuori tai vähän vanhempi ihminen. Mutta jos siinä edes jollakin tavalla onnistuu, niin tämä työ on todella antoisaa ja opetuksessa saa paljon aikaiseksi. Yksittäisten asioiden opettaminen ja didaktiikka on kiinni opettajan mielikuvituksesta sekä rohkeudesta. Pekkala kokee, että fyysisen oppimisympäristön tulee olla kunnossa, mutta näkee kuitenkin psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön tärkeimpänä seikkana oppimiselle. Soolibooli 4/13 Kun ne ovat kunnossa, emme voi edes estää oppimista; oppilaat opettavat toisiaan ja harjoittelijat kannustavat tovereitaan. Kun merkityksellisyys ja vuorovakutus toimivat, haluavat molemmat antaa itsestään enemmän, eivät pelkästään ottaa. Vuorovaikutustaidot ja kommunikointi ovat avainasemassa. Ongelmia esiintyy silloin, kun jokin edellä mainituista ei toimi kunnolla. Hän haluaa välittää oppilaille ja opiskelijoille tunteen, että he ovat tärkeitä. Elämässä menee niin, että mitä annat itsestäsi, saat saman verran takaisin toisilta. Elämä on ihmissuhteita, ei täällä tule kukaan toimeen tai pärjää yksin. Uskon, että jokainen tarvitsee elämäänsä ihmisen, joka välittää, johon voi luottaa ja jota voi kunnioittaa. Tommy Tabermanin sanoin: Mitä haluamme jättää jälkeemme siemenen vai haavan? Pekkala pohtii. Kuin kokkaamista Pekkala oli yllättynyt mutta iloinen kuullessaan ehdokkuudesta Vuoden harjoittelunohjaajaksi. Hän haluaa muistuttaa, että ei ole kuitenkaan yhtään sen parempi, kuin muutkaan opettajat. Valinta merkitsee hänelle paljon ja kannustaa jatkamaan eteenpäin. Kun puhelu valinnasta tuli, se veti miehen hiljaiseksi. Kun minut vetää jokin asia hiljaiseksi, niin sitten on tapahtunut jotain erikoista. Kävin omaa elämääni läpi. Miksi olen nyt tässä ja mitä olen tehnyt elämässä sellaista, että olen päätynyt tähän? Ehkä olen onnistunut joissakin ihmissuhteissa oppilaiden ja ennen kaikkea opiskelijoiden kanssa. Nöyrä ja kiitollinen olo, niin kuin kaikki voittajat sanovat. Pekkala sanoo nauraen. Pekkalan mielestä opettajan ammatti on kuin hänen rakas harrastuksensa ruuanlaitto. Hyvän ruuan tekeminen vaatii aluksi reseptikirjoja. Alussa pitää hakea ja löytää oikeanlaisia ainesosia ja ohjeita, mutta kokemuksen kartuttua ei tarvitse enää reseptikirjoja. Kokemuksen kartuttua uskaltaakin jo maustaa ja olla rohkea sekä luova. Joskus epäonnistuu, mutta silloin on otettava opiksi ja seuraavalla kerralla todennäköisesti onnistuu. Opettajan ammatti on kokkaamista, täällä vaan kokataan ihmisten kanssa. u 9
Ei yhtään huolimattomuusrastia Epätäydellistä opettajaa etsimässä Kuvataideopettajaksi Aaltoyliopistosta valmistunut Essi Outamaa tutki opinnäytetyössään kanssakäymistä luokkatilanteissa sekä omaa opettajuuttaan muun muassa palaamalla omiin varhaisiin koulukokemuksiinsa. Hän havaitsi, että tärkein tieto, mitä opettaja työssään tarvitsee on se, ettei koskaan tule valmiiksi. Nyt kun 9 10v luokasta on poistettu häiriötekijät, täällä vallitsee hiirenhiljaisuus. Toivotin tunnin alussa hyvää keskiviikkoa, eikä kukaan vastannut. Hieman myöhemmin kysyin tarvitaanko lisävalaistusta ja taas sama homma, ei mitään vastakaikua. Lapset kommunikoivat kuiskaten, kuin peläten rikkovansa hiljaisuuden, joka on kai itseisarvo tätä nykyä. Minäkö tähän olen kannustanut? Pitäisikö tuntea huonoa omatuntoa? 10 Onko tämä tekemisen meininkiä ja keskittymistä vai jotain muuta? Hyvä paras parempi Hyvä opettaja, paras opettaja, täydellinen opettaja. Millainen minä olen opettajana? Näitä asioita mietin ja näihin asioihin suorastaan törmäsin opiskelujeni loppuvaiheilla, kun työskentelin tuntiopettajana kuvataidekoululla. Viikkotunteja minulla oli keskimäärin kaksitoista ja oppilaiden yhteenlaskettu määrä oli niin paljon, että huonomuistinen opettaja sai opiskella nimiä pitkälle talveen. Vielä keväälläkin saattoi pää tehdä tenkkapoon ja häpeän aalto kävi ylitse, kun kutsui tuttua oppilasta hänen kaverinsa nimellä. Nimien väärinmuistaminen oli yksi haaste, johon törmäsin noiden kahden lukuvuoden aikana, joina opetin ennen valmistumistani ja äitiyslomaa. Muita haasteita olivat äkilliset muutokset materiaalitilanteissa ja niistä johtuvat tehtäväimprovisaatiot. Työtä teettivät myös luokan ja kodin välinen yhteydenpito, tiedotteet ja ylipäätään kaikki ulkoinen, mitä ei äkkiselti ajattelisi kuuluvan opettajan toimenkuvaan. Teksti Essi Outamaa Kaikki yllä lueteltu oli kuitenkin sivupolku, joka ei olisi saanut minua motivoitumaan pohtimaan opettajuutta opinnäytteeksi saakka. Sen sijaan luokkatilanteissa tapahtuneet kanssakäymiset oppilaiden kanssa, kohtaamiset tai kohtaamatta jäämiset aiheuttivat minulle päänvaivaa ja johtivat Pieleen meni yksi yritys kasvaa epätäydelliseksi opettajaksi -opinnäytetyöni äärelle, jonka tein Aalto-yliopistolle, Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun keväällä 2013. Opinnäytteeni nimi saattaa äkkiselti kuulostaa hämmentävältä, samoin tutkimuskysymykseni Mitä tarkoittaa epätäydellinen opettajuus ja miksi olen päätynyt asettamaan sen tavoitteeksi itselleni? Täytyy rehellisesti sanoa, että varsin pitkään olin itsekin hämmennyksissä ja tieni tutkimuskysymyksen äärelle oli pitkä ja monivaiheinen. Huomasin olevani monin tavoin keskeneräinen, enkä millään tavoin pystynyt vastaamaan siihen opettajan ideaaliin, joita teoria saattaa meille tarjota. Olemaan se kansankynttilä, joista ainakin menneet polvet puhuvat. Vaikka opettaja ei enää nykyään olekaan se nutturapäinen siveyden ja moraalin perikuva, joka puristaa
rystysissään puista karttakeppiä, elää ajatus hyvästä, parhaasta, paremmasta opettajasta niin pedagogisessa kirjallisuudessa kuin julkisessa keskustelussakin. Ja totta kai, opettajan tehtävä on pyrkiä kohti hyvää, mutta mikä se on kulloisenakin aikana tai kulloisellekin opettajalle, on täysin eri asia. Ja entäpä sitten tuo epätäydellinen opettaja? Onko se hyvän vastakohta vai voisiko se kaikkine vajavaisuuksineen olla parempi kuin hyvä? Ja millä mittareilla ylipäätään arvotan toimintaani luokkahuoneessa? Lähtökohtani työlle olivat kaikkiaan itsekkäät. Koin kai tarpeeksi monta neuvottomuuden hetkeä. Tilanteita, joihin en kirjoista löytänyt vastausta. Saatoin myös käskeä ja komentaa liian monta kertaa, että olisin päivän päätteeksi tuntenut onnistuneeni olleeni hyvä opettaja. Tämän lisäksi halusin kirjoittaa kokemusperäisen puheenvuoron (taide) kasvatuksen kentälle. Mutta mihin tämä kaikki vei? Vaikka minulla ei ollut selkeää suunnitelmaa opinnäytteeni lopullisesta luonteesta, tiesin, mistä lähteä liikkeelle. Kolme kertomuksiksi kutsumaani luokkatilannetta muodostaa eräänlaisen rungon työni sisään. ggg Muistojeni koulu Soolibooli 4/13 11
Oman rajallisuuden ja keskeneräisyyden tunnistaminen inhimillistää. Se, kuinka päädyin noihin kolmeen kertomukseen ja kolmeen lapseen heidän edessään kokemiini neuvottomuuden tunteisiin, on itsellenikin mysteeri. Ne halusivat tulla kerrotuksi. Minä halusin kertoa ne. Kertomuksissa olen kuvannut luokkatilanteet kuten minä ne olen kokenut. En ole millään tavoin pyrkinyt objektiivisuuteen, vaan luottanut kokemukseeni ja siitä kumpuavaan tietoon. Tämän jälkeen olen syventänyt tarkastelua ja koettanut etsiä reittejä yleisemmän äärelle. Keskeisiksi teemoiksi nousivatkin oman aggressioin sietäminen, armollisuus itseä kohtaan keskeneräisenä opettajana sekä kuinka kohdata lapsi itsenään. Kuinka muistaa kysyä mitä sinulle oikeasti kuuluu? Epätäydellistä opettajuutta tavoitellessa koetan saada kiinni tuollaisista hetkistä. Kuinka astua ulos opettajan roolista ja olla kuunteleva ja tilaa antava aikuinen, joka sallisi myös itselleen vaikeat tunteet, eikä verhoaisi niitä tarpeettomaan kontrollin tarpeeseen. Kuulisi esimerkiksi lapsen pyynnön saada maalata sen sijaan, että tokaisisi hampaidensa välistä, että sitten ensi kerralla. Nyt on lisätehtävä puukynillä. Kertomusten lisäksi sisällytin työhöni hyvin henkilökohtaisen osion, jota alkuun kutsuin mustaksi hevoseksi. Se tuli itselleni varkain ja täytenä yllätyksenä tarve palata omiin varhaisiin koulukokemuksiin. Ensin lähestyin aihetta kirjoittamalla: 12 Ei ollut epäilystäkään, millä meitä kasvatettiin. Pelolla. Monien poikien suut pestiin säännöllisesti saippualla. Eräs luokkakaverini ei uskaltanut tulla moneen päivään kouluun, kun hänellä oli vaikeuksia matematiikassa. Poika lähti joka aamu kuitenkin kotoa ja piileksi päivät metsässä. Kun hän vihdoin saapui kouluun, toi hän tullessaan poissaololapun, jossa luki pienen koululaisen käsialalla, suurilla tikkukirjaimilla TOMI OLI SAIRAS. T: ÄITI. Kirjoittamisen lisäksi tein kolme kuvaluonnosta Muistojeni koulu, Opettajan huolimattomuusrastit sekä Ei yhtään valkoista, jotka ovat tekstin kanssa tasaveroinen osa opinnäytteessäni. Ja jotta pääsisin käsiksi varhaisiin kokemuksiini, tein vielä matkan kouluni pihalle. Sisälle menin vain mielikuvissani. Mitä tahdon sanoa On loppujen lopuksi paljolti kiinni opettajaksi opiskelevasta itsestään, kuinka syvälle itsessään haluaa mennä ja millaisia merkityksiä opettajaopinnoilleen antaa. Näen opettajan työn nimenomaan käytännön läheisenä, jossa arkipäivän kohtaamiset muodostuvat työn ytimeksi. Näitä kohtaamisia harjoitellaan opetusharjoitteluissa, jotka ovat kuitenkin hyvin kapea osa opintoja. Minulle itselleni työn haastavuus tuli osittain yllätyksenä. Paraskaan teoria ei kyennyt tarjoamaan vastausta siihen, miksi esimerkiksi yhdeksänvuotiaan pojan uhmaava käytös sai minussa silmittömiä raivon tunteita aikaan. Tai kuinka olla lähellä ja läsnä oppilaan kanssa, joka ei koko lukuvuonna suostu puhumaan, vain nyökkäämään tai pudistamaan päätään. Teorian sijaan onkin uskallettava kuunnella itseään. Kaiken kaikkiaan oppilaskertomusten aukikirjoittaminen sai minut ymmärtämään ne lukuisat odotukset, jotka olin itselleni lastannut. Kun vielä peilasin niitä varhaisiin koulukokemuksiini ja maalaamiini kuvaluonnoksiin, näin monissa paikoin sen kiltin tytön, joka ei halunnut saada yhtään huolimattomuusrastia ala-
Opettajan huolimattomuusrastit Soolibooli 4/13 asteella. Opettaja merkkasi ne mustakantiseen vihkoonsa jokaisesta unohtuneesta kynästä tai tekemättömästä tehtävästä. Tuo kiltti tyttö sai minut myös kysymään, miksi olen asettanut epätäydellisen opettajuuden päämääräkseni. Lukijan kannalta minun huolimattomuusrastini tai niiden puute voi olla yhdentekevää sen sijaan haluan korostaa tekemäni matkan tärkeyttä. Ja kuinka tärkeää jokaisen opettajaksi opiskelevan olisi käydä jossain muodossa oma historiansa lävitse, sillä viimeistään käytännön työelämässä, keskellä arkista luokkatilannetta, saattaa jokin oppilas herättää vaikeitakin tunteita. Tai ääni, jolla käskee, saattaa olla kaiku menneestä. Omalla kohdallani kuva Ei yhtään valkoista sai minut todella miettimään, kuinka paljon toistan vanhojen opettajieni fraaseja. Meillä kun ei aikanaan ala-asteella saanut jättää hiventäkään valkoista näkyviin. Koko paperi piti peittää ja minähän tein kuten käskettiin. Hinkkasin niin vimmatusti, että rystyset olivat tunnottomat, mutta ei se mitään. Yhä uudelleen ja uudelleen työni äänestettiin parhaaksi ja se pääsi muiden yläpuolelle, kunniaseinälle. Liekö ollut taidokkain piirustus vai olisiko ollut eniten annetun käskyn kaltainen? Tutkimustuloksista Tiedostin jo etukäteen tutkimuskysymykseni häilyvyyden kun kysyin mitä epätäydellinen opettajuus voisi tarkoittaa ja pohdinkin, miten jaan niin sanotut opettajan hyveet täydellisen ja epätäydellisen opettajan kesken. Lopulta jaottelu noiden kahden välillä alkoikin tuntua varsin keinotekoiselta. ggg 13
Suurin oivallukseni lienee, että täydellisestä ja epätäydellisestä opettajasta puhuttaessa on pohjimmiltaan kyse asenteesta, ei niinkään eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien metsästämisestä. Kuinka opettajuutta siis lähestyy, millaisia merkityksiä työlleen antaa ja kuinka kohdata oppilaat ja itsensä? Epätäydelliseen opettajuuteen liittyy myös kyky lausua ajatuksensa ääneen. Se, että tuntee itsensä hyväksi ilman, että luokittelee oman toiminnan täydelliseksi tai epätäydelliseksi. 14 Ja kuten aiemmin jo mainitsin, yhdeksi vahvaksi teemaksi minulla nousi myös armollisuus itseä kohtaan. Oman rajallisuuden ja keskeneräisyyden tunnistaminen inhimillistää. Kaikessa kasvatustyössä kun on pohjimmiltaan kyse ihmisenä olemisesta toiselle ihmiselle. Kuuntelemisen ja näkemisen taidosta. Keskeneräisyys ei ole tekemättä jättämistä tai asioiden roikuttamista. Se on tekemistä. Että asettaa itsensä alttiiksi epäonnistumiselle. Antaa itselle mahdollisuuden oppia ja kehittyä. Se ei onnistu kuin tekemällä ja elämällä. Heittäytymällä. Juttu pätee niin siviilissä kuin opetustyössä. Oppilaille on yhtä arvokasta tehdä rullaavia tehtäväkokonaisuuksia kuin nähdä opettajankin haparoivan ja erehtyvän. Tämä vaatii opettajalta kykyä ja taitoa myöntää virheensä tai unohduksensa. Se tekee opettajasta läsnä olevan, myös oppilaita kuuntelevan. Vielä viimeiseksi tahdon sanoa: ol-
Ei yhtään valkoista kaa avoimia itsellenne ja nähkää teoriaviidakon läpi. Tärkein tieto, mitä opettaja tarvitsee työssä toimimiselleen on se, ettei hän koskaan tule valmiiksi. Ei ole olemassa kaavaa tai mallikuviota oppilaan kohtaamiselle, vaan jokainen luokka ja lapsi on omanlaisensa. Sivistyä voi ainoastaan aineenhallinnassa. Ikinä en ole itseäni tuntenut yhtä keskeneräiseksi kuin nyt, kun minulla vihdoin on käsissäni maisterin paperit. Se on uusi mahdollisuus. u Soolibooli 4/13 15
16
SOOL sitä ja tätä. Siis mikä ja mitä? Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Edunvalvontatyön tavoitteet ja opettajaksi opiskelevien näkemykset koulutuksen kehittämistarpeista on koottu Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelmaan. SOOLin jäsenenä olet mukana toiminnassa paremman opettajankoulutuksen puolesta. Päätösvalta opiskelijoilla SOOL on paikallisten jäsenyhdistysten (ainejärjestöjen) kattojärjestö ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö. Jäsenyhdistykset vastaavat paikallisesta toiminnasta ja edunvalvonnasta opettajankoulutusyksiköissä. Jäsenyhdistysten kautta sekä henkilöjäseninä SOOLiin kuuluu yli 7 000 eri alojen opettajaksi opiskelevaa. Jäsenet opiskelevat lastentarhanopettajiksi, luokanopettajiksi, aineenopettajiksi, erityisopettajiksi, ammatillisten opintojen opettajiksi, musiikkipedagogeiksi, tanssinopettajiksi sekä oppilaan- ja opinto-ohjaajiksi. SOOLin liittokokouksessa ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten nimeämät kokousedustajat. Soolibooli 4/13 Opettajankoulutuksessa ei kerrota kaikkea Koska opettajankoulutuksessa ei kerrota kaikkea, SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla siitä, mitä opetus- ja kasvatusalalla tapahtuu. Jäsenille maksuttomissa teemaseminaareissa käsitellään aiheita, joita opettajankoulutuksessa ei riittävästi huomioida. SOOL on myös mukana vaikuttamassa opetus- ja kasvatusalan tulevai suuteen laajalla yhteistyöllä päät täjien ja eri asiantuntijatahojen kanssa. SOOL tekee läheistä yhteistyötä OAJ:n kanssa ja omien jäsenetujen lisäksi SOOLin jäsenet saavat myös OAJ:n jäsenedut. Jo 54 vuotta opeopiskelijan asialla SOOLin toiminta alkoi vuonna 1959 nimellä Suomen opettajanvalmistuslaitosten oppilas- ja ylioppilaskuntien liitto (SOOL), joka perustettiin ylläpitämään kansakoulunopettajia valmistavien laitosten opiskelijoiden välisiä yhteyksiä. Opettajankoulutuksessa ja opettajajärjestöissä tapahtuneiden muutosten myötä Opettajaksi Opiskelevien Liitto on organisoitunut uudelleen kahteen otteeseen. Nykyisessä muodossaan SOOL on toiminut vuodesta 1995, jolloin Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto (SLOL) yhdistyi SOOLiin. 1959 Suomen Opettajanvalmistuslaitosten Oppilas- ja ylioppilaskuntien Liiton (SOOL) toiminta alkaa. Järjestäytymiskokous pidetään Jyväskylässä 26.9.1959. 1972 Nimeksi tulee Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto. Uusissa säännöissä toiminnan tavoitteeksi asetetaan opettajaksi opiskelevien edunvalvonta. 1981 Aineenopettajaksi opiskelevat mukaan toimintaan. SOOL ja Suomen Auskultantit ry yhdistyvät. 1995 Lastentarhanopettajaksi opiskelevat mukaan toimintaan. SOOL ja Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto ry (SLOL) yhdistyvät. 2005 Sääntömuutoksella mahdollistetaan suora henkilöjäsenyys silloin, kun sopivaa jäsenyhdistystä (ainejärjestöä) ei ole. Liiton niin sanottuihin henkilöjäseniin kuuluu nykyisin muun muassa ammattikorkeakouluopiskelijoita, kuten ammatillisten opintojen opettajaksi opiskelevia, musiikki- ja tanssipedagogiikkaa opiskelevia sekä lastentarhanopettajan kelpoisuuden saavia sosionomiopiskelijoita. 17
Ota haltuun SOOLin lärpäkkeet Tavoitteet opettajankoulutukselle 2013 2016 Tavoitteet opettajankoulutukselle 2013 2016 -ohjelmaan on kirjattu opettajaksi opiskelevien näkemyksiä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Tarkkojen tavoitteiden lisäksi ohjelma sisältää visioita tulevaisuuden opettajankoulutuksesta. SOOLin mukaan opettajiksi tarvitaan moniosaajia, jotka pystyvät työskentelemään joustavasti vaihtelevissa oppimisympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa. Opettajankoulutuksessa on luotava opiskelijoiden asiantuntijuudelle ja osaamiselle vankka pohja, jonka varaan omaa opettajuutta rakennetaan. Tavoiteohjelma on suunnattu erityisesti opettajankoulutuksen kehittämisestä vastaaville tahoille yliopistoissa ja valtionhallinnossa sekä opiskelijajärjestöille edunvalvontatyön ja opetuksen kehittämistyön tukemiseksi. Ohjelmaa on ollut laatimassa eri alojen opettajaopiskelijoista koottu työryhmä ja se on hyväksytty edunvalvontatyön perustaksi SOOLin liittokokouksessa. Suositukset opetusharjoittelulle SOOLin Suositukset opetusharjoittelulle on tarkoitettu opetusharjoittelijoiden ja harjoittelun ohjaajien käyttöön. Julkaisu tukee myös jäsenyhdistysten edunvalvontaa ja opettajankoulutusyksiköiden harjoittelusta vastaavien työtä. Suositukset opetusharjoittelulle on ainoa valtakunnallinen opetusharjoitteluja koskeva suositus ja sen kirjoittamisessa on pyritty huomioimaan kaikki opettajaksi opiskelevat. Suosituksia laadittaessa SOOL on tehnyt yhteistyötä Suomen harjoittelukoulujen opettajat ry:n (SUHO) ja Suomen harjoittelukoulujen rehtorit ry:n (HARRE) kanssa sekä kuullut muita asiantuntijoita. Julkaisuja voi tilata SOOLin toimistolta. Tai lue netissä: www.sool.fi/edunvalvonta 18
Miksi työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo opiskeluaikana? SOOLin kautta on mahdollista liittyä Opettajien työttömyyskassaan lyhyenkin opetusalan sijaisuuden perusteella. SOOLin jäsenet eivät siis automaattisesti kuulu kassaan, toisin kuin OAJ:n varsinaiset jäsenet yleensä. Työttömyyskassaan liittyminen on vähän kuin vakuutuksen ottaminen. Siinä varaudutaan tiettyyn riskiin (työttömyys) ja pyritään ennakoimaan niitä taloudellisia vaikutuksia, joita riskin toteutumisesta seuraa. Työttömyyskassojen jäsenilleen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha on huomattavasti Kelan maksamaa työttömyysturvan peruspäivärahaa suurempi. Oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ansaitaan työttömyyskassan jäsenyysaikana tehdyn palkallisen työn ja jäsenmaksujen perusteella. Työttömyyskassaan kuuluminen siis maksaa, mutta työttömyyskassajärjestelmä eroaa vakuutustoiminnasta sikäli, että siinä ei ole kyse liiketoiminnasta eikä tavoitteena ole liikevoiton tekeminen. Opettajan työuran alussa usein pätkätyöttömyyttä Monen opettajaksi valmistuneen ensimmäiset työsuhteet ovat erilaisia sijaisuuksia, joiden välissä on Soolibooli 4/13 työttömyysjaksoja ja uusien pätkäpestien etsintää. Niin sanottu koko lukuvuoden sijaisuuskin päättyy usein ei pitkään kesälomaan vaan vähintään elokuulle kestävään työttömyyteen. Kun valmistuttuaan ja ensimmäisen työpaikkansa saatuaan liittyy ammattijärjestön jäseneksi ja samalla työttömyyskassaan, pitää työssäoloviikkoja kertyä nykyisellään 34 kappaletta, ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Jo opiskeluaikaisten työsuhteiden perusteella kertyneestä työssäoloehdosta voi siis olla rahanarvoista hyötyä juuri työuran alkuvaiheessa. SOOLin kautta erillisellä hakemuksella Ammattijärjestöihin liitytään ammatissa toimimisen perusteella, ja niiden jäsenet kuuluvat yleensä myös kyseisen alan työttömyyskassaan. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenet kuuluvat Opettajien työttömyyskassaan. SOOLin jäsenet ovat päätoimisia opiskelijoita ja he voivat liittyä työttömyyskassaan vain erillisellä hakemuksella sijaisuuden tai muun opetusalan työsuhteen perusteella. Kassan jäseneksi kannattaa liittyä yllä mainituista syistä varsinkin opintojen loppuvaiheessa. Jäsenhakemuksen voi tehdä SOOLin nettisivuilla ennen sijaisuuden alkua tai sen aikana. Jälkikäteen tehtyjä hakemuksia ei voida hyväksyä. Opettajien työttömyyskassan jäsenmaksu tänä vuonna on 5,20 euroa kuukaudessa, ja se maksetaan kaikilta kuukausilta riippumatta siitä, opiskeleeko vai onko töissä, lomalla tai työttömänä. Työssäoloehto karttuu myös muiden alojen työsuhteista Työttömyyskassaan liittymisen jälkeen työssäoloehtoon luetaan mukaan kaikki, myös muiden alojen työsuhteet ja parhaimmassa tapauksessa koko työssäoloehdon saa täyteen jo opiskeluaikana. Tällöin oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan alkaa heti valmistumisen jälkeen. Päätoimiselle opiskelijalle päivärahaa ei myönnetä. Yksi työssäoloehtoviikko on sellainen kalenteriviikko, jonka aikana on ollut vähintään kahdeksan tuntia opettajan työssä tai 18 tuntia lastentarhanopettajana tai muussa työssä. Hakemuslomake ja lisätietoa työttömyysturvasta löytyy SOOLin sivuilta: www.sool.fi/jasenelle/tyottomyyskassa 19
Hallitus sun asialla Julia Petäjä puheenjohtaja Pedaali (AO) Jyväskylä Raigo Megerild Tamaus (AO) Tampere Noora Nissinen Hao (AO) Helsinki Satu Ijäs Maiju Laurila varapuheenjohtaja Pedaali (AO) Varkaat (LTO) Jyväskylä Jyväskylä Jenni Moilanen Lapikas (LO) Rovaniemi Meri rantala Sulo (LTO) Savonlinna Joonas Molkkari Opekas (LO) Rauma Anna Tenhunen Opossumi (OPO) Joensuu Kaisa Leinonen Olo (LO) Oulu Henna Määttä Lastarit (LTO) Oulu Anne Turunen Poikkeus (EO) Joensuu SOOLin toimistolla, haloo! Toimisto palvelee jäseniä arkisin klo 9 15 Ainejärjestöjen edustajista koostuva SOOLin liittokokous valitsee liiton puheenjohtajiston ja hallituksen vuosittain toimikaudelle 1.6. 31.5. Nykyisessä hallituksessa on luokanopettajaksi, aineenopettajaksi, lastentarhanopettajaksi ja erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi opiskelevia. Hallitus pitää osan kokouksistaan eri opettajankoulutuspaikkakunnilla, jolloin sillä on mahdollisuus tavata paikallisia opiskelijoita ja ainejärjestöaktiiveja sekä koulutusyksiköiden henkilökuntaa. SOOLin toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa samassa talossa OAJ:n ja Akavan kanssa. Toimisto palvelee jäseniä arkisin pääsääntöisesti kello 9 15 välillä. Jäsenpalvelu ulottuu myös kaikille opettajankoulutuspaikkakunnille, kun SOOLin kenttäasiamiehet vierailevat luku vuoden aikana oman alueensa koulutusyksiköissä. Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@sool.fi puhelin 020 748 9740 sool@sool.fi www.sool.fi Markus Ropponen pääsihteeri Katja Eloranta toimistosihteeri Fiina Jaakkola järjestösihteeri Kenttäasiamiehet kierroksella Rami Setälä tiedottaja Fiina Jaakkola Helsinki, Hämeenlinna 20 Hanna Heino Turku, Rauma Eeva Jäntti Tampere Anna Kylmänen Jyväskylä Maija Rusila Joensuu, Kuopio, Savonlinna Taru Torssonen Oulu, Rovaniemi