1 PISKELU YLIPISTSSA: PINTJEN SUUNNITTELU, AJANKÄYTTÖ JA PPIMINEN 9.9.2016 Koulutuspalvelut Elina Koskinen
piskeluteot, oppiminen 2 SISÄLTÖ Mikä opiskelussa muuttuu? Yliopisto-opiskelu vs aiempi opiskelukokemus Vastuu ja vapaus opinnoissa Mitä motivaatio on ja miksi se on tärkeä Käsitys itsestä oppijana, millainen oppija olen? piskelussa menestymiseen vaikuttavia tekijöitä piskelun raamit ja rutiinien rakentaminen pintotuki ja opintoaika HPS Kalenterointi ja ajankäyttö Tehokkuutta opiskelutilanteisiin Yksin opiskelu Luentotilanne ja muistiinpanojen tekeminen Yhdessä opiskelu Lukeminen Kirjoittaminen Muut oppimistilanteet Tentti ja ajallinen hajautus Liikunnan ja unen merkitys
MIKÄ PISKELUSSA MUUTTUU? 3 Keskustelua vierustoverin kanssa: - Miten aiempi opiskelukokemuksesi eroaa yliopistoopiskelusta? - Mitä uusia taitoja tai opiskelumenetelmiä yliopistoopiskelu sinulta edellyttää? - Mikä elämäntilanteessa muuttuu? Kirjatkaa Padlet seinälle keskustelunne tuloksia: https://padlet.com/wall/oaf8oohf9kkp
MITÄ PÄÄSYKKEET KERTVAT PISKELUSTA? HUMAA, ETTÄ 4 tapa, jolla opiskelit saadaksesi opiskelupaikan, ei kerro siitä, miten alaa tulee opiskella. pääsykoepisteet eivät ennusta opiskelumenestystä usein opiskelustrategia, jolla sai opiskelupaikan, jää ns. päälle ja opiskelija pyrkii opiskelemaan samalla strategialla jatkossakin. Tunnista pääsykoestrategiasi, ja tarkkaile yliopisto-opiskelun luonnetta. Koskee myös sisäänpääsyä, johon riitti todistuspaperit!
YLIPIST-PISKELU N VASTUUTA JA ANSAITTUA VAPAUTTA 5 Aloitteellisuutta asioiden hoitamisessa Kursseille ilmoittautuminen Sähköpostin seuraaminen Poikkeuksista sopiminen hjauksen ja neuvonnan hyödyntäminen Sitoutuneisuutta tehtyihin ratkaisuihin..ja sitten Itsenäistä opiskelua Yhdessä oppimista piskelua aikataulussa ilman valmiita aikatauluja Keskeneräisyyttä ja epätietoisuutta Kyseenalaistamista, keskustelemista, oppimaan oppimista Itsensä haastamista ja ylittämistä
MITÄ MTIVAATI N JA MIKSI SE N TÄRKEÄ? Motivaatiot (Deci& Ryan 2000) Sisäinen motivaatio Toiminta itsessään on palkitsevaa Ulkoinen motivaatio Toiminnan lopputulos määrittää motivaation rakentumisesta Palkkiot/rangaistukset tekemisestä tai tekemättä jättämisestä 6 Mitä voit itse tehdä motivaation ylläpitämiseksi: Motivaatio syntyy tekemisen kautta, ei odottamalla Luo rakenteita opiskelulle (tavoite, paikka, materiaalit, opiskeluseura) Linkitä tehtävä työ johonkin sinulle mieluisaan asiaan Aseta ulkoisia pakotteita (deadline, opiskelu yhdessä, kalenterointi, vedonlyönti) Kts. Nyyti: piskelumotivaatio Mitä jos sen kadottaa?
MITEN VAHVISTAN (SISÄISTÄ) MTIVAATITANI 7 Sisäisen motivaation kolme kulmakiveä (Decin &Ryan, itsemääräämisteoria) Autonomia Pätevyyden tunne Yhteenkuuluvuuden tunne
8 MILLAINEN PPIJA LEN 1/2? 1. Googlaa verkkotutor testit: 2. Valitse 3. Valitse: 4. Tee ppimisstragiat -testi
9 MILLAINEN PPIJA LEN 2/2 Taitamattomuus opiskelussa ei ole persoonallisuuden piirre, vaan opiskelutaidot ovat opittavissa
10 KÄSITYS ITSESTÄ PPIJANA? Käsitys itsestä oppijana ja opiskelijana ohjaa toimintaa!
PINNISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 11 (Duckworth & Seligman, 2005: Self-Discipline utdoes IQ in Predicting Academic Peformance of Adolescents) Identiteetti piskelutaidot Työnteko
12 SUUNNITTELUN VÄLINEITÄ Tutkinnon suorittamisaika ja opintotuki Hoks! Aikuisopintotuki Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja odihps Koko tutkintorakenne valitsee kurssit ja niiden ajoituksen (mitä ja milloin) Paperikalenteri Lisäksi: viikkosuunnitelmat Jaksosuunnitelmat jne.
HPS HENKILÖKHTAINEN PINTSUUNNITELMA 13 man opiskelun suunnittelun työväline Pitää huolen siitä, että kurssit tulevat suoritetuksi ajallaan Pakollinen laatia HPS:a pitää päivittää vuosittainen Itsenäisen työn osuus myös huomioitava Tavoite: 55-60 op/lukuvuosi
FRMULA 8 + 8 + 8 = STUDYING + FREE-TIME + SLEEP (WEEKEND 0 + 14 +10)
TEHKKUUTTA ITSEPISKELUUN - VINKKEJÄ: 15 TEHAIKA: milloin keskityt parhaiten, olet virkeä KESKITTYMISKYKY: hiljaisuus vai musiikki kaverina? Ihanteellinen aika keskittyä 20-50 min., jonka jälkeen tarvitaan pikku tauko PMDR tekniikka! FYYSINEN PAIKKA: kotisohva vai kirjaston lukunurkka? Ei liikaa siirtymiä!
LUENNLLEK? 16 HELPTTAA/TUKEE PPIMISTA JA SAAMISEN KEHITTYMISTÄ Mahdollistaa asioista ja ilmiöistä keskustelun Sisällölliset painotukset tulevat esille Netistä luettu tieto pystytkö arvioimaan onko netissä oleva tietoa relevanttia?, luennolla ajantasainen tutkimustieto Mahdollistaa virhetulkintojen välittömän korjaamisen LUENTMATERAALIEN RIKASTUTTAMINEN PHJUSTAA RYHMÄPETUKSEN SISÄLTÖJÄ Pidä fokus luennossa (ja laita kännykkä laukkuun): kuuntele tauko kuuntele tauko sallistu aktiivisesti: kiinnostu eri keinoin: kysy, haasta, ihmettele, selvitä ELI hae oppimista ja ymmärrystä, jonka pystyt omin samoin selittämään Tee muistiinpanot
MIKSI MUISTIINPANJA? ppija saa aktiivisen, toimijan roolin! Tietoa aletaan prosessoida ajatusten jäsentäjänä apuna uuden aiheen käsittelyssä apuna tenttiin kertaamisessa apuvälineenä mieleen palauttamisessa kirjallisten tehtävien, kuten esseiden, rakenteen hahmottamisessa ideoinnissa lähdeaineistona ja tietoarkistona Tutkimuksia: Kynä ja paperi auttavat oppimaan tehokkaammin kuin tietokoneen näpyttely (HS 22.6.) The Pen is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand vert Laptop Note Taking (Mueller, ppenheimer, 2014)
MIND MAP 18 Mindmap: Näko kulmia ja kehittämisen tyo välineita tyo hyvinvointiin kunta-alalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. KUNPASSI hankkeen loppuraportti (http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/files/hankeraportti%2031%20-%20kunpassi.pdf)
CRNELL NTES 19 VIHJEET MUISTIINPANT kysymyksiä huomioita avainsanoja avainkaavoja Tehdään luennolla/tekstistä itselle sopivimmalla tavalla Lopuksi tiivistetään muistiinpanot muutamaksi lauseeksi TIIVISTELMÄ
KÄSITE- JA MIELLEKARTTASVELLUKSIA 20 Cmap Tools (http://cmap.ihmc.us/): maksuton palvelu eikaupalliseen käyttöön, ja sillä voi tehdä käsite- ja miellekarttoja. FreeMind (http://freemind.sourceforge.net/wiki/index.php/main_p age): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. hjelmalla voi muuntaa kartan muun muassa www-sivuksi tai kuvaksi. XMind (http://www.xmind.net): maksuton palvelu miellekarttojen tekoon. Google Docs (nyk. Google Drive: https://drive.google.com) - Piirustus (Drawing) -palvelun avulla voi piirtää mielle- ja käsitekarttoja Workflowy (https://workflowy.com) MindNode (https://mindnode.com/)
SÄHKÖISIÄ TYÖKALUJA MUISTIINPANJEN LAATIMISEN 21 GoodReader: lukuohjelma, johon yhdistetty tiedostojen hallinta, muistiinpano- ja korostustyökalut. Notability: sovellus, jolla voi mm. kirjoittaa, äänittää, kuvata ja piirtää. EndNote: sovellus, jolla voi kirjoittaa, äänittää ja kuvata muistiinpanoja, jotka voi merkitä hakusanoilla nenote: muistikirja, johon voi tallentaa kaiken, mitä haluaa muistaa tai pitää järjestyksessä. Mahdollisuus tallentaa ääntä ja kuvaa.
22 JA LISÄKSI PISKELE YHDESSÄ! Yhdessä opiskelu on tehokasta, koska se käynnistää tärkeitä oppimisen mekanismeja Kysyminen ja selittäminen Tiedon jakaminen Argumentointi ja palautteen anto Toisten työskentely seuraaminen ja siihen sopeutuminen Hyödynnä yhteisösi opiskele muiden kanssa Tee itse opiskeluryhmä! vertaistuki Yhteiso llisyys kantaa, positiivinen pakko Ryhmätyo tilat, hiljaiset lukutilat, tietokoneluokat Eri ikäisten vahvuudet ja taidot yhteiseen käyttöön Esim. Whatsup -ryhmät
LUKEMINEN Jokaiselle tieteenalalla on oma kieli, jonka omaksuminen on osa oppimisprosessiasi oppimista ei jotain, joka pitää osata jo! piskelun myötä opit oman alasi käsitteet ja lukeminen sujuvoituu opit valikoimaan tekstistä olennaiset asiat sitä paremmin osaa rakentaa sisällöstä mielekkään kokonaisuuden Ymmärtävä lukeminen ja kertaaminen edistävät oppimista
24 VIERASKIELINEN TEKSTI vältä liiallista sanakirjan käyttöä katso sanakirjasta aiheen ydinsanasto, jota tarvitset olennaisimpien kohtien ymmärtämiseksi luota kykyihisi ja siihen, että opit vähitellen lukemaan vieraskielistä tekstiä tärkeää kyky olla takertumatta hankaliin sanoihin riittää kun ymmärrät mistä on kysymys oman alan ydinsanaston opittuasi vieraskielisen tekstin lukeminen sujuvoituu
KIRJITTAMINEN 25 kirjoittamisen taito on yksi keskeisimpiä yliopistoopiskelijan valmiuksia ajatusten jäsentämisen, kehittelyn ja ilmaisun väline kirjoittamista voi oppia, akateeminen kirjoittaminen on oma tyylilajinsa: asiakirjoittamista asioiden perustelu, johtopäätösten loogisuus, tekstin rakenteen johdonmukaisuus ja tarkka käsitteiden käyttö tärkeää Vinkkejä: Älä suotta odota inspiraatiota Aloitus siitä, mikä tuntuu helpoimmalta Jos kirjoittaminen alkaa jumittaa, vaihda kirjoituskohtaa Anna tekstiä tulla paljon, rönsyjä voi myöhemmin karsia pois
KIRJITTAMISEN TAIT 26 1) Ideointi & suunnittelu - Aihevalinta (päätä ja aloita) - Aiheen rajaus 2) Tiedon hankinta - Mitä tiedät ennestään - Merkitse lähteet heti muistiin - Aloita kirjoittaminen jo tietoa hankkiessasi ja lukiessasi 5) Lopettaminen - Aseta deadline - Irti päästäminen, riittävän hyvä 4) Muokkaaminen - on jatkuvaa, lopussa hiotaan 3) Kirjoittaminen - Aloita helpoimmasta - Aloita esim. avainsanoilla tai irrallisilla lauseilla - Jaa työ pienempiin osiin ja tarvittaessa useammille päiville
27 SANA PLAGIINNISTA Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ideoiden, ajatusten, kirjoitusten tai keksinto jen jne. luvatonta ka ytta mista omassa kirjallisessa tai kuvallisessa tuotoksessa ilman asiaan kuuluvaa la hdemerkinta a. ssa plagioinniksi tulkitaan myo s nk. itsensa plagiointi. Se tarkoittaa, etta henkilo käyttäa samaa tuotostaan sellaisenaan kahdessa tai useammassa yhteydessa. Plagiointitapausta pidetään vakavana silloin, kun plagiointia on ohjatussa lopputyo ssa (kandidaattitutkielma, pro gradu -tutkielma, lisensiaattityo tai väito skirja) tai jos suurin osa tai koko tyo tai kurssisuoritus on kopiota tai selkeästi ilman asianmukaisia lähdeviittausmerkinto ja. pettele oman tieteenalasi viittausten oikeanlainen käyttö kysy opettajalta esimerkein miten viitata ja lainata. Urkund
MUITA PPIMISTILANTEITA 28 Suullinen viestintä ja esiintyminen, jolloin hyvä kiinnittää huomio ulkoiseen valmistautumiseen Huolellisen taustatyön tekemiseen Tilanteen haltuunottoon ja esiintymisen iloon! ppimispäiväkirjat man oppimisen seuraamisen väline Pakollisena osana opintoja tai vapaaehtoisena tai omaehtoisena
TENTTIIN VALMISTAUTUMINEN Mene tenttiin levänneenä, muista hyvät yöunet ja lepo -koekysymykset aktivoivat muistiasi, vaikka ennen tenttiä tuntuisi siltä, että asiat eivät ole mielessä. Silmäile tehtävät läpi, tee aikataulu suhteessa tehtävien määrään Ennen vastaamista kannattaa tehdä käsitekartta tai lista asioista, joita aiot esseessäsi käsitellä. Mitä kysytään ja mitä rajautuu vastauksen ulkopuolelle? Aloita helpoimmasta tehtävästä. Keskity omaan tehtävääsi ja suoritukseesi. Jos tiedät häiriintyväsi muista, valitse istumapaikkasi salin etuosasta. Käytä saamastasi ajasta koko se aika, jota tarvitset. Älä huolestu, jos muut lopettavat kokeeseen vastaamisen aiemmin. Varmista ennen tentin palauttamista, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin. Voit myös lukea vastauksesi kertaalleen läpi. Jos tunnet itsesi tentin aikana hermostuneeksi, niin hengitä syvään ja sulje silmäsi hetkeksi. Ajattele hetken aikaa jotain muuta ja palaa sitten tehtävän pariin. Lopuksi: muista, että opiskelet oppimista varten! Tutkimus: ptimising Learning Using Flashcards: Spacing is More Effective than Cramming (Kornell, 2009)
30 MIELEEN PALAUTTAMINEN N HELPMPAA KUN INFRMAATI N JÄSENNETTY USEALLA TAVALLA IHMINEN PPII 10 % siitä, mitä lukee 20 % siitä, mitä kuulee 30 % siitä, mitä näkee 50 % siitä, mitä sekä kuulee että näkee 70 % siitä, mitä keskustelee muiden kanssa 80 % siitä, mitä on itse mukana kokemassa 95 % siitä, mitä opettaa toiselle W. Glasser (1992)
LIIKKUMINEN JA PPIMINEN Tutkimusten mukaan liikunta vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa ja neurotrofiinien (kemikaali, joka tukee hermosolujen toimintaa) tuotantoa. Säännöllinen liikunta kasvattaa aivoissa olevien hiussuonten määrää ja synnyttää uusia hermosoluja ja erityisesti hippokampukseen, joka on oppimisen ja muistin keskus Liikunta lisää aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä ja tihentää olemassa olevia hermoverkkoja. ppimispotentiaali lisääntyy: Kehittävät tarkkaavaisuutta ja keskittymistä Parantavat tiedonkäsittely- ja muistitoimintoja (Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa, Liikunta&Tiede, 2013) Tutkimus: Salitreeni neljän tunnin kuluttua opiskelusta painaa opitut asiat muistiin http://www.hs.fi/tiede/a1466051589595 31
PPIA UNI KAIKKI/TIEDE 32 Stickgold, Sleep-dependent memory consolidation, Nature 2005) http://www.nature.com/nature/journal/v437/n7063/full/nature04286.html http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/oppia_uni_kaikki
LISÄMATERIAALIA PISKELUSTA JA PPIMISESTA 33 Mestariopiskelija (Tommi Valkonen) http://www.tommivalkonen.com/sdm_downloads/lataamestariopiskelija/ Yle Areena Vinkkejä opiskelutekniikkaan Jakso 1: Kehitä muistiasi Jakso 2: Lue oikein Jakso 3: Matikka on hauskaa Jakso 4: Keskity ja kuuntele Nyyti ry Henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa opiskelijoille Yle oppiminen (näkökulmia oppimiseen: kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisukykyyn, oppimistekniikoihin ja analysointitaitoihin)
34 KIITS! nnea ja menestystä! Hyvää opiskeluvuotta!