Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: 1.1. 31.12.2013 Päätoteuttaja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Projektihenkilöt: KTM Leena Viitaharju, HTM Susanna Määttä, KTT Hannu Törmä, ja insinööri (amk) Hanna-Maija Väisänen Yhteistyökumppani: EkoCentria (empiirisen aineiston keruu ja tulosten jalkauttaminen) Yleisenä tavoitteena lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. 2.10.2013 2
Taustaa Lähiruokatrendi voimakas, mm. hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen Julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä n. 440 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan. 2.10.2013 3
Yrityskyselyyn vastanneet toimialoittain Saatujen vastausten määrä 789 kpl (19 maakuntaa) Vastausprosentti 40 %. (Toimiala Online) Toimiala Kyselyyn vastanneita yrityksiä toimialaa kohden (kpl) Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 117 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 57 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 108 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 6 Maitotaloustuotteiden valmistus 43 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 47 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 226 Muiden elintarvikkeiden valmistus 115 Eläinten ruokien valmistus 20 Juomien valmistus 50 Yhteensä 789 2.10.2013 4
Yrityskyselyyn vastanneet maakunnittain Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Osuus maakunnan yrityksistä (%) Etelä-Karjala 24 44 Etelä-Pohjanmaa 38 30 Etelä-Savo 38 53 Kainuu 23 70 Kanta-Häme 35 44 Keski-Pohjanmaa 18 51 Keski-Suomi 51 55 Kymenlaakso 37 55 Lappi 30 33 Pirkanmaa 47 31 Pohjanmaa 42 36 Pohjois-Karjala 47 55 Pohjois-Pohjanmaa 49 38 Pohjois-Savo 54 45 Päijät-Häme 24 34 Satakunta 42 41 Uusimaa 90 31 Varsinais-Suomi 84 37 Åland 17 59 Yhteensä 789 40 2.10.2013 5
Yrityskyselyn alustavia tuloksia: Päijät-Häme (1) Maakunnan yritysten käyttämistä alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta n. 30%, muualta Suomesta puolet ja loput 20% ulkomailta. Suurimmat paikallisten raaka-aineiden käyttöosuudet (~50%) ovat lihatuotteiden ja juomien valmistuksen toimialoilla Eniten ulkomaisia raaka-aineita (~30%) käytetään maito-, mylly- ja leipomotuotteiden valmistuksessa. Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100% 2.10.2013 6
Yrityskyselyn alustavia tuloksia: Päijät-Häme (2) Noin 20% kaikista elintarvikkeista myydään omaan maakuntaa, noin 60% muualle Suomeen, loput 20% myydään ulkomaille. Elintarvikkeiden myynti omalle alueelle on suurinta kalan jalostuksessa ja ulkomaille tuotteitaan eniten myyvät juomien valmistajat. Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100% 2.10.2013 7
Hankintarengas -kyselyyn vastanneet maakunnittain Kyselyyn vastanneiden hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikehankintojen arvo vuodessa vaihteli 250.000 eurosta aina 33.000.000 euroon. Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Etelä-Karjala 2 Etelä-Pohjanmaa 3 Etelä-Savo 2 Kainuu 1 Kanta-Häme 2 Keski-Pohjanmaa 3 Keski-Suomi 4 Kymenlaakso 2 Lappi 5 Pirkanmaa 6 Pohjanmaa 4 Pohjois-Karjala 2 Pohjois-Pohjanmaa 3 Pohjois-Savo 7 Päijät-Häme 2 Satakunta 6 Uusimaa 5 Varsinais-Suomi 3 Åland 1 Toimintaa useammassa maakunnassa 2 Yhteensä 65 2.10.2013 8
Hankintarengas kyselyn alustavia tuloksia Keskimäärin 20 % julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Muualta Suomesta ostetaan noin 60-70 % elintarvikkeista. Ulkomailta ostetaan noin 10-20 %. Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta, mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Luomutuotteiden osuus vaihtelee 1-15 % välillä (~2%), tulevaisuudessa luomun osuuden ostoista uskotaan kasvavan vain maltillisesti. Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, saatavuus, kilpailutus/hankintalaki 9
Nykytilanteen vaikutusten arviointi Maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykyisten vaikutusten arvioinnissa aluetalous palautettiin tilanteeseen, jossa tiettyä elintarviketeollisuuden toimialaa ei ole lainkaan olemassa. Tällöin koko ruokaketju ja muutkin toimialat eli alueen koko elinkeinorakenne mukautuivat tilanteeseen. Aluetalous etsi uuden tasapainon ilman alaa. Erot muuttujien itseisarvoissa nykyiseen tilanteeseen verrattuna osoittivat alan vaikuttavuuden. Työvälineenä oli staattinen CGE RegFin-aluemalli, koska sopeutumisen kestoa ei tunnettu. Esimerkki: Jos alueella oli juomien valmistuksen tehdas/tehtaita ja se/ne suljettiin, niin näin menetellen saatiin laskettua alan vaikutus alueen taloudelliseen kasvuun (ABKT) ja työllisyyteen. 2.10.2013 10
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016 Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349 Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132 Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148 Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318 Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000 Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801 Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 3.10.2013 14 680 11 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: Päijät-Häme Laskelmien perusteella maataloudella on lähes yhtä suuri vaikutus maakunnan talouteen (2,31) kuin työllisyyteenkin (2,65). Elintarviketeollisuudella on merkittävä vaikutus Päijät-Hämeen talouteen (13,15). Erityisesti juomien valmistus on tärkeä alatoimiala. Maatalouden työllisyyskerroin Päijät-Hämeessä 1,2; elintarviketeollisuuden 3,1. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,31 142,5 2,65 2136 Lihanjalostus ja teurastus 0,01 0,5 0,01 8 Kalanjalostus 0,12 7,2 0,04 31 0,00 0,1 0,03 27 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,1 0,00 3 Maitotuotteiden valmistus 0,14 8,5 0,12 94 Myllytuotteiden valmistus 1,22 75,5 0,35 280 Leipomotuotteiden valmistus 2,33 144,0 1,63 1314 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,18 11,0 0,09 75 Eläinten ruokien valmistus 0,00 0,1 0,00 1 Juomien valmistus 9,16 577,6 3,77 3044 12 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 13,15 824,5 6,04 4877
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: Uusimaa Laskelmien perusteella elintarviketeollisuudella on suurempi vaikutus Uudenmaan sekä talouteen että työllisyyteen kuin maataloudella. (BKT:een 5,76 %-yksikköä vs. 0,55 %-yksikköä; työllisyys 2,27 vs. 0,75) Maatalouden työllisyyskerroin on Uudellamaalla 1,1. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen toimialan työllisyyskerroin on 1,9. 1.10.2013 13
Kiitos! Tack! e-mail: leena.viitaharju@helsinki.fi