Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot

1 TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 18.12.2014 Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1. TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1.1. Näkymät valmistuvien työterveyshuollon erikoislääkäreiden tehtäviin 1.1.2. Koulutuksen rahoituksen tilanne ja hallinnonalan muutos 1.1.3. Koulutuksen ulkoisen arvioinnin anti 1.1.4. Strategiatyö vuoteen 2017 asti ja vuodesta 2018 eteenpäin 1.2. ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015 1.2.1. Määrälliset tavoitteet 1.2.2. Sisällölliset tavoitteet 1.3. YLIOPISTOJEN YHTEISEN TOIMINNAN KOORDINOINNIN RAKENTEET 1.4. YLIOPISTOJEN RESURSSIT JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN RAKENTEET JA VERKOSTOT 1.4.1. Yliopistojen resurssit 1.4.2. Erikoistuvien neuvonta ja ohjaus 1.4.3. Koulutuspaikkayhteistyö 1.4.4. Kouluttajakoulutus 1.4.5. Yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa 1.4.6. Muu koulutusyhteistyö 2. YLIOPISTOJEN YHTEINEN TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTO 3. HELSINGIN YLIOPISTO 4. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 5. OULUN YLIOPISTO 6. TAMPEREEN YLIOPISTO 7. TURUN YLIOPISTO 8. OPETUKSEN YHTEENVETOTAULUKKO 9. LAUSUNTO

2 1. YLEISTÄ Tässä dokumentissa kuvataan viiden yliopiston yhteinen toimintasuunnitelma työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vuodelle 2015. Yliopistot vastaavat erikoislääkärikoulutuksesta, joka 1.1.2015 alkaen perustuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (korvaa asetuksen erikoislääkäritutkinnoista), tiedekuntien pysyväismääräyksiin sekä työterveyshuollon oppialalla yliopistojen yhteistyönä tehtyyn opetussuunnitelmaan ja lokikirjaan. Yliopistot antavat erikoislääkärikoulutusta sekä itsenäisesti että yhdessä, hyödyntäen yliopistojen yhteistä Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoa. Yliopistot myös koordinoivat koulutuspaikkasopimuksiin perustuvaa koulutusta alueidensa koulutustyöterveysasemilla ja kuntoutusalan koulutuspaikoissa. Lisäksi yliopistot tekevät yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa. Yliopistojen muut tehtävät kuten opetus lääkärien peruskoulutuksessa ja tutkimustoiminta rajautuvat tämän suunnitelman ulkopuolelle. 1.1. TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1.1. Näkymät valmistuvien työterveyshuollon erikoislääkäreiden tehtäviin Työterveyshuolto toimii työelämän ja terveydenhuollon rajapinnalla ja toimintaympäristö on jälleen monin tavoin murroksessa. Keskeneräinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuudistus samoin kuin valmisteilla oleva Valtioneuvoston Työterveys2025 periaatepäätös vaikuttavat työterveyshuollon erikoislääkärien tehtäväkenttään tulevaisuudessa. Tiedossa on, että työurien ja työhyvinvoinnin tukeminen on olennainen osa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020-strategiaa, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Työelämä 2020 strategiaa sekä eläkeikäuudistusta. Kaikista näistä seuraa erityisosaamisia vaativia toimeksiantoja työterveyshuollolle. Sisällöllisesti työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen haastavat työelämän rakenteiden, työn sisältöjen ja työn vaatimusten muutokset sekä työn ja terveyden yhteyksiä koskevan tieteellisen tiedon karttuminen. Työterveyshuollon palvelujärjestelmä on tottunut jatkuvasti muuttamaan painopistettä työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yliopistojen tehtävä on huolehtia, että tarpeellisia muutoksia tuetaan valmistuvien erikoislääkärien ajantasaisella osaamisella. Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite kansantalouden kestävyyden varmistamiseksi. Työterveyshuolto on tässä keskeinen toimija, jonka merkitys yhä kasvaa eläkeikäuudistuksen myötä. Työterveyslääkäreiden työn painopistettä on viime vuosina voimakkaasti siirretty työkyvyn tukemiseen. Työterveyslääkärin on kyettävä tunnistamaan työkyvyttömyysriskissä olevat ja tartuttava ripeästi toimeen työkyvyn palauttamiseksi. Samalla työterveyslääkärin on huolehdittava yhteistyössä työpaikan kanssa siitä, että työolot kehittyvät paremmiksi ja työ sellaiseksi, että se tukee osallisuutta, kehittää osaamista ja edesauttaa terveyden ja työkyvyn säilymistä koko työuran ajan.

3 Lainsäädännössä on konkreettisesti lisätty tehtäviä työterveyshuollolle pitkittyvien työkyvyttömyyksien arvioinnissa työhön paluun tueksi sekä työelämän ja terveydenhuollon yhteistyön koordinoimiseksi. (Muutokset sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakeihin v. 2011 ja 2012). Hyvä Työterveyshuoltokäytäntö asetuksessa 708/2013 on entistä vahvempi työterveysyhteistyön painotus; vaikuttava toiminta vaatii ja tarkoittaa lisääntyvää yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä. On osattava neuvotella monimutkaistuvassa verkostossa. Ennakoitavissa on jatkossa myös työkyvyn tukemiseen liittyvä työllistymiskyvyn tukemisen painotus, lisäksi uusi asetus haastaa toimenpiteisiin väestöryhmien terveyserojen kaventamiseksi myös työterveyshuollon keinoin. Sosiaalivakuutuksen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen osaaminen korostuu ja tähän on luotu uusia yhteistyökäytäntöjä. 1.1.2. Koulutuksen rahoituksen tilanne ja hallinnonalan muutos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta on tuettu EVO-rahoituksen lisäksi vuodesta 2005 lähtien Tyo terveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain va liaikaisella muutoksella (ns. rahoituslaki). Eduskunta on hyväksynyt rahoituslain jatkumisen 31.12.2017 asti. Rahoituslaki on ollut ratkaisevan tärkeää koulutuksen kehittämiselle. Rahoituslain määräraha kohdentuu yliopistoille, Työterveyslaitokselle sekä yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajien ylläpitämille terveysasemille käytettäväksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen, sen koordinaatioon ja kehittämiseen. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen strategiatyön tärkeä osatavoite on varmistaa koulutuksen riittävä resursointi myös vuoden 2017 jälkeen. Vuoden 2015 alusta koko erikoislääkärikoulutuksen ohjaus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Uudistuksen tavoitteena on erikoislääkärikoulutuksen nykyistä osuvampi kytkentä terveydenhuollon palvelujärjestelmien tarpeisiin. Työterveyshuollon lääkärien toimista 30 % sijoittuu julkiselle ja 70 % yksityiselle sektorille. STM ohjauksen hallinnollisten käytäntöjen rakentaminen on kaikkien erikoisalojen osalta kesken. Nykyisellä rahoituslain tukemalla järjestelmällämme olemme pystyneet ohjaamaan ja kehittämään koulutusta yhdenvertaisilla toimintamalleilla sektorista riippumatta. Tavoitteemme on olla mukana vaikuttamassa siihen, että alamme erikoislääkärikoulutuksen erityistarpeet huomioidaan riittävästi, jakaen kokemuksiamme myös yhteisen rakentamisen pohjaksi. 1.1.3. Koulutuksen ulkoisen arvioinnin anti Viisi yliopistoa ovat rahoituslain turvin, yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja koulutustyöterveysasemien verkoston ja muiden sidosryhmien kanssa, määrätietoisesti rakentaneet työelämän tarpeet huomioivan työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutusjärjestelmän. Sen valtakunnallinen arviointi kaudelta 2009-2013 tehtiin vuonna 2014. Koulutuksen ulkoisina arvioijina toimivat professori Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta ja dosentti Eeva Pyörälä Helsingin yliopistosta. Arviointi toteutettiin kehittävänä arviointina. Arviointiprosessi oli nelivaiheinen sisältäen yliopistojen yhdessä laatiman ohjeistetun itsearviointiraportin, arviointihaastattelut ja -vierailut Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa, arviointiraportin sekä palauteseminaarin. Loppusyksystä 2014

4 valmistuneen arvioinnin tulosten prosessointia jatketaan vuonna 2015 kehittämistyön suuntaamiseksi. Arvioinnin tuloksista laaditaan myös yhteisiä julkaisuja yleistajuiseen ja tieteelliseen keskusteluun. Ulkoisessa arvioinnissa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen todettiin edustavan kehittynyttä toimintamallia, jolla on annettavaa myös uudistettaessa maamme erikoislääkärikoulutuksen käytäntöjä kokonaisuutena. Ansioina nostettiin esille hyvä yhteistyö viiden yliopiston ja Työterveyslaitoksen kesken, oma pedagoginen koulutus sekä yhteinen virtuaaliyliopisto. Kehittämiskohteiden yksityiskohtainen analysointi on käynnissä ja ehdotukset huomioidaan keväällä 2015 osana opetussuunnitelman tarkistamista. Arvioinnin suositusten pääkohtien mukaisesti kehitämme koulutusta yhä tutkimusperustaisemmaksi kehitämme edelleen verkkovälitteistä opetusta tuemme erikoistuvien lääkärien ammatillista kasvua yhä vahvemmin lisäämme vuorovaikutusopetusta tuemme edelleen kouluttajalääkäreiden pedagogisten taitojen kehittymistä Lisäksi kehitämme erikoislääkärikoulutuksen arviointiprosesseja lisäämällä reflektointia opetuksessa ja ohjauksessa, monipuolistamalla oppimisen ja pätevyyden arviointia ottamalla huomioon teoriatiedon lisäksi käytännön taidot, vuorovaikutuksen sekä moniammatillisen tiimin ja sidosryhmäpalautteiden hyödyntämisen Koulutuksen sisältöjä kehitämme yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa ottaen huomioon hyvän työterveyshuoltokäytännön tavoitteet, työikäisen väestön terveydenhuollon ja työelämän tarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston kautta tarjottavaa koulutusaineistoa muokkaamme niin, että se soveltuu entistä paremmin itseopiskeluun ja käytettäväksi koulutustyöterveysasemilla tapahtuvassa ohjauksessa ja koulutuksessa. Yliopistojen opetushenkilöstön opetus- ja ohjaustyötä kehitämme parantamalla verkkotutorointivalmiuksia. 1.1.4. Strategiatyö vuoteen 2017 asti ja vuodesta 2018 eteenpäin Strategiatyön päätavoitteena on varmistaa rahoituslain mukainen resursointi lain voimassaoloaikana sekä tarpeellinen resursointi ja rahoituksen toiminnalliset järjestelyt rahoituslakikauden jälkeen. Toisena tavoitteena, rahoitusta perustellen, strategiatyössä edelleen kirkastetaan koulutuksen tehtäviä, sisällöllisiä painoalueita sekä yliopistojen ja muun koulutukseen osallistuvan verkoston yhteistyötä. Strategiatyö aloitettiin professorikokouksissa keväällä 2014 Leena Ala-Mursulan johdolla, sihteerinä ja koordinaattorina on toiminut kliininen opettaja Rea Lagerstedt, ja keskustelua ja työryhmätyöskentelyä on jatkettu syksyllä laajennetussa koordinaatioryhmässä. Näillä foorumeilla jatketaan, tavoitteena työn valmistuminen alkuvuonna 2015. Samalla päätetään tiedottamisesta.

5 1.2. TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015 1.2.1. Määrälliset tavoitteet Lainsäädännön lisäämät tehtävät huomioiden tarvitaan riittävä määrä osaavia työterveyshuollon erikoislääkäreitä tukemaan työkykyä ja estämään työkyvyttömyyttä. Työ ja terveys Suomessa 2012 - katsauksen mukaan työterveyshuollon piiriin kuului vuonna 2010 noin 1,9 miljoonaa henkilöä. Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä edellyttää työterveyshuollossa päätoimisesti toimivalta lääkäriltä työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyyttä. Suomen Lääkäriliiton tilastojen v. 2013 mukaan työterveyshuollossa toimi noin 1300 kokoaikaista ja 650 osa-aikaista lääkäriä. Työterveyshuollon erikoislääkäreitä on vasta 800 ja heitä eläköityy lähivuosina runsaasti. Rahoituslain perusteluteksteissä kuvatusti erikoislääkäritarpeen tyydyttäminen edellyttää vuosittain arviolta 50 työterveyshuollon erikoislääkärin valmistumista ainakin seuraavan 20 vuoden ajan. Yliopistojen tavoitteena on järjestää koulutusta yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja yliopistojen hyväksymien koulutuspaikkojen kanssa niin, että v. 2015 on mahdollista valmistua 50 erikoislääkäriä. 1.2.2. Sisällölliset tavoitteet Voimassa olevan opetussuunnitelman vv. 2013-15 mukaisesti koulutuksen sisällöllisenä tavoitteena on erikoisla a ka ri, joka: - tuntee tyo n ja terveyden yhteydet - tuntee tyo ho n liittyvien terveyshaittojen ehka isemisen mahdollisuudet yksilo - ja tyo paikkatasolla - kykenee moniammatilliseen ja tieteiseen toimintaan hyva n tyo terveyshuoltoka yta nno n toteuttamisessa - hallitsee tyo kyvyn tukemisen mahdollisuudet ja tyo terveyshuollon hyva n sairaanhoitoka yta nno n - kykenee laaja-alaiseen yhteistyo ho n tyo paikan, muun terveydenhuollon, kuntoutuspalveluiden, sosiaalivakuutusja rjestelma n ja tyo voimahallinnon va lilla - tuntee tyo ela ma n toimintaa terveyden ja tyo kyvyn tukemisen kannalta Sisällöllistä jatkokehittämistä linjataan vuonna 2015, konkreettisina tavoitteina: - Laatia keväällä 2015 osana strategiatyötä uusi linjaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tehtävistä, sisällöllisistä painopisteistä sekä työnjaoista, hyödyntäen toimintaympäristön analyysiä ja koulutuksen ulkoista arviointia. - Uusia yhteistyössä yhteinen opetussuunnitelma (OPS) ja lokikirja vuosille 2015 17. Samalla täsmennetään ja konkretisoidaan strategisista linjauksista nousevat sisällölliset tavoitteet seuraavalle kaudelle. Joka tapauksessa kehitämme koulutuksen sisältöjä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun asetuksen (708/2013) mukaisesti siten, että valmistuvien erikoislääkäreiden osaaminen vastaa työterveyshuollolle asetettuja vaatimuksia. Koulutuksella pyritään varmistamaan alan perussisältöjen

6 oppiminen. Ajankohtaisina painotuksina huomioidaan erityisesti työterveysyhteistyö, työelämäosaaminen, moniammatillinen työskentelytapa ja työterveyshuoltotoiminnan laatu. Menetelmällisesti painotetaan verkko-opetuksen mahdollisuuksia. Sisällöllisen kehittämisen tueksi tuotetaan vuonna 2015 myös kirjallista oppimateriaalia: arvioinnin tuloksista raportoidaan ja kouluttajalääkäriopas päivitetään. Lisäksi luodaan koordinaatioryhmän johdolla yliopistojen yhteisenä hankkeena oppimateriaalia työterveyslääkäreiden tarvitsemista työelämäosaamisista. 1.3. YLIOPISTOJEN YHTEISEN TOIMINNAN KOORDINOINNIN RAKENTEET Työterveyshuoltoon erikoistujilla ja kouluttajilla on oikeus osallistua muidenkin kuin oman yliopistonsa järjestämiin koulutuksiin. Toimintasuunnitelmassa yliopistoittain kuvattavat opetukset lähiopetuksina ja verkossa vuonna 2015 esitetään kokonaisuutena tämän toimintasuunnitelman liitetaulukossa. Kuvatulla yhteisellä toiminnalla mahdollistetaan opetussuunnitelman ja lokikirjan kattava koulutustarjonta rajallisilla resursseilla. Kokonaisuus on kuvattu lokikirjan osa-alueittain jaoteltuna myös virtuaaliyliopiston Moodle -oppimisympäristön etusivulta löytyvään taulukkoon (moodle.tthvyo.fi) Oppialan koulutuksen valtakunnallisesta koordinaatiosta, resursseista ja koulutuksen kehittämisen linjauksista vastaa valtakunnallinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen koordinaatioryhmä, jonka muodostavat oppialan professorit. Ryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2015 professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta. Kokouksia järjestetään tarpeen mukaan 6-8 kertaa vuodessa. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan laajennettuun koordinaatioryhmään kuuluvat professorien lisäksi kliiniset opettajat, verkkopedagogit ym. koulutuksen toteutukseen osallistuva henkilöstö sekä yliopistojen koulutuspäälliköt. Laajoihin kaksipäiväisiin työkokouksiin kutsutaan vierailuille myös tärkeimpien sidosryhmien edustajia (STM, TTL, EK, SAK, STTK, Akava, STLY ja asiasta riippuen myös KELA ja THL). Kliiniset opettajat kokoontuvat 6-8 kertaa vuodessa koulutuksen käytännön toteuttamista, rakennetta, sisältöä ja kehittämistä koskevissa asioissa koordinaatiotyöryhmän asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Kliinisten opettajien ryhmän lisäksi toimii kouluttajakoulutustyöryhmä. Molempien puheenjohtajana toimii Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta. Työterveyshuollon virtuaaliyliopistoa koordinoi Helsingin yliopisto yliopistojen yhteisen erikoislääkärikoulutuksen toimintasuunnitelman ja koordinaatioryhmän päätösten mukaisesti. Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa verkkopedagogiikan asiantuntija Helsingin yliopistosta yhteistyössä muiden yliopistojen verkkokoulutusasiantuntijoiden kanssa. Valtakunnallisen loppukuulustelun vaatimusten ja kuulusteluvuorojen koordinoinnista vastaa Helsingin yliopiston erikoislääkärikoulutuksen toimikunta. Yliopistojen yhteistyöstä erikoislääkärikoulutuksen toteuttamisessa laaditaan sopimus käynnistetyn valmistelutyön pohjalta vuonna 2015. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi myös

7 yliopistojen ja Työterveyslaitoksen välille laaditaan puitesopimus, jonka osana sovitaan mm. ohjeellisista taksoista ja oikeuksista aineistoihin. Sopimukset palveluntuottajien ja aineistontuottajien kanssa laaditaan erikseen. 1.4. YLIOPISTOJEN RESURSSIT JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN RAKENTEET JA VERKOSTOT 1.4.1. Yliopistojen resurssit Tyo terveyden erikoisala on yleisla a ketieteen jälkeen toiseksi suurin erikoisala erikoistumassa olevien lukuma a ra lla tarkasteltuna. Vuonna 2014 viidessa tyo terveyshuollon erikoisla a ka rikoulutusta tarjoavassa yliopistossa oli kirjoilla noin 800 tyo terveyshuoltoon erikoistuvaa la a ka ria, joita koulutti 350 kouluttajala a ka ria 200 kentän koulutuspaikassa. Yliopistojen perusrahoituksen resurssit määrittyvät nykyisellään perusopetuksen niukoista volyymeistä käsin ilman kytkentää erikoislääkärikoulutuksen volyymeihin, joten työterveyshuollon voimavarat ovat perusrahoituksella niukat. Työterveyden/työterveyshuollon/työterveyshuollon ja työlääketieteen (nimikkeissä yliopistokohtaista variaatiota) professuurien tilanne on kuitenkin aiempaa parempi vuonna 2015. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa on omarahoituksella kokoaikainen vakituinen professuuri. Tampereella on määräaikainen kokoaikainen professuuri yliopiston, Työsuojelurahaston ja useiden muiden tahojen yhteisrahoituksella viideksi vuodeksi (2013 2017). Turussa on määräaikainen kokoaikainen professuuri yliopiston ja Työsuojelurahaston tuella vuoteen 2016 saakka. Oulun yliopistossa on puolikas professuuri. Professorit kuitenkin työskentelevät sekä perusopetuksen että erikoislääkärikoulutuksen parissa. Erikoislääkärikoulutukseen ei ole käytettävissä muuta henkilökuntaa yliopistojen perusrahoituksella. Rahoituslaki keskeisen tärkeällä tavalla mahdollistaa yhden kliinisen opettajan ja vähintään osaaikaisen verkkopedagogin palkkaamisen kaikkiin ylipistoihin mukaan lukien Helsingissä verkoston yhteisen verkkopedagogin sekä virtuaaliyliopiston osa-aikaisen lääkärikoordinaattorin. Yliopistojen yhteisen virtuaaliyliopiston toiminta kuvataan luvussa 2. Yliopistojen osuudet kurssitarjonnan kokonaisuuteen kuvataan yliopistokohtaisissa osuuksissa sekä liitetaulukossa. 1.4.2 Erikoistuvien neuvonta ja ohjaus Erikoistumiskoulutus tapahtuu työn ohessa monipaikkaisesti opetussuunnitelman mukaan työskennellen. Yliopistot antavat erikoistujille neuvontaa ja ohjausta koko kuusivuotisen erikoistumisajan. Tähän liittyen tehdään kiinteää yhteistyötä tiedekuntien opintohallintojen kanssa. Starttiseminaarit ovat pakollinen osa erikoistumiskoulutusta. Niitä tarjotaan kaikissa yliopistoissa vähintään 2 kertaa vuodessa yliopistokohtaisin variaatioin, joita ovat mm verkkokurssi erikoistumissuunnitelman tueksi tai portfoliotehtävän käynnistäminen. Yliopistot tarjoavat myös jatkostartteja erikoistumisen etenemisen tueksi sekä ja loppuspurtteja opintojen loppuunsaattamisen tueksi.

8 1.4.3. Koulutuspaikkayhteistyö Työterveyshuollon koulutuspaikkoina toimivat yliopistojen kanssa sopimuksen tehneet yksityiset ja kunnalliset työterveyshuolto- ja kuntoutusyksiköt. Koulutuspaikat käyttävät kouluttamiseen yliopistojen hyväksymiä kouluttajalääkäreitä. Koulutuspaikka vastaa toimipaikkakohtaisesta koulutuksen resursoinnista ja järjestelyistä, mm. toimipaikkakoulutuksesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä lokikirjan oppimistavoitteiden arvioinneista sopimuksessa ja pysyväismääräyksissä esitetyllä tavalla. Yliopistot koordinoivat koulutuspaikkayhteistyötä koulutuspaikkasopimusten, neuvonnan ja ohjauksen keinoin, jalkautumalla koulutuspaikoille alueellisten mahdollisuuksien mukaan sekä järjestämällä alueellisia tilaisuuksia. Koulutuspaikoista ja kouluttajalääkäreistä pidetään rekisteriä. Neuvontaan ja ohjaukseen liittyen tehdään tiivistä yhteistyötä tiedekuntien opintohallintojen kanssa. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen kliinisten erikoisalojen palvelut hyväksytään yliopistojen ja keskussairaaloiden välisen yleisen koulutussopimuksen perusteella. Sairaaloilla on koulutusvirkoihin valintaoikeus. Erikoislääkärikoulutuksen alueellisten neuvottelukuntien ja erikoislääkäritoimikuntien toimintakäytännöt muotoutuvat vuoden 2015 hallinnonuudistuksen myötä. 1.4.4 Kouluttajakoulutus Yliopisto hyväksyy kouluttajalääkärit ja kouluttajalääkärit sitoutuvat pedagogiseen koulutukseen ja yhteydenpitoon vähintään vuosittain. Starttiseminaarit ja koulutuspaikkojen aluekoulutukset ja vastaavat ovat kouluttajalääkäreille pedagogista koulutusta alla kuvatun kouluttajakoulutuksen lisäksi. Kouluttajaoikeudet tarkistetaan kolmen vuoden välein. Työterveyshuollon kouluttajalääkärien koulutus on keskeisen tärkeä tuki koulutuksen tasalaatuisuudelle ja sitä jatketaan aktiivisesti. Tarjolla on prosessimaisia ½-1 vuoden kestoisia kouluttajakoulutuksia yliopistokohtaisin variaation sekä Turussa perinteisiä puolen päivän mittaisia moduulikoulutuksia, joita kouluttajat suorittavat kahdeksan moduulin verran. Kouluttajalääkäreiden työtä tuetaan tuottamalla opetus- ja ohjaustyötä tukevia välineitä mm. arviointiin sekä uusimalla kouluttajalääkärin opas vuonna 2015. Opas suunnitellaan sähköisesti saatavaksi, myös paperinen versio on suunnitteilla. Toimituskunnan puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Ritva Horppu. Kouluttajalääkäreille tarkoitettu valtakunnallinen opettajainhuone jatkaa Moodleoppimisympäristössä. Valtakunnallinen kouluttajaseminaari Lukuvuoden avajaiset järjestetään Itä- Suomen yliopiston koordinoimana. Vuotuinen erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari erikoistuville ja kouluttajalääkäreille järjestetään Helsingin yliopistossa vuonna 2015. 1.4.5. Yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa Yliopistot tekevät työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen toteuttamiseksi yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa monin tavoin. Työterveyslaitos toteuttaa STM:n lukuun rahoituslain mukaisen määrärahan hallinnoinnin. Pedagoginen erityisasiantuntija palvelee kaikkia yliopistoja Työterveyslaitokselta käsin. Työterveyslaitos huolehtii erikoislääkärikoulutuksen yliopistollisen

9 opetussuunnitelman edellyttämän kuuden kuukauden työterveyslaitospalvelun järjestämisestä. Työterveyslaitoksella on viisi toimipistettä (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu), joissa työterveyslaitospalvelujakson voi suorittaa. Aluetoimipisteissä jakso toteutetaan kliinisen työn osalta yhteistyössä paikallisen yliopistollisen keskussairaalan työlääketieteen poliklinikan kanssa. Erikoistumistoimia on yhteensä 23, joista 11 toimen rahoitus tulee rahoituslain perusteella erillismäärärahasta. Palveluja on mahdollista suorittaa myös opintosuunnitelmassa nimettyjen keskussairaaloiden työlääketieteen poliklinikoilla yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Työterveyslaitoksessa toimii TTL:n johtoryhmän asettama työryhmä, joka yhteistyössä yliopistojen professoreiden kanssa pohtii TTL-jakson sisällöllisiä ja määrällisiä tavoitteita. Vuoden 2015 keskeisenä tavoitteena on kehittää työterveyshuoltoa tukevien tieteenalojen, kuten työhygienian, sisältömoduuleja ja varmistaa näiden tarjonta kaikille TTL-jaksoa suorittaville erikoistuville valtakunnallisesti. Työterveyslaitos tarjoaa myös muuta koulutusta, kuten työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta, mikä osaltaan täydentää erikoistujien kurssimuotoista koulutusta. 1.4.6. Muu koulutusyhteistyö Yliopistot tekevät koulutusyhteistyötä alueellisin variaatioin lääketieteellisten tiedekuntien muiden oppialojen kuten yleislääketieteen, kansanterveystieteen ja muiden lähialojen kanssa, sekä Kelan ja vakuutusjärjestelmän, työsuojeluviranomaisten ja Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen (STLY) ja sen alueellisten yhdistysten kanssa sekä alueellisten Lääketiedetapahtumien kanssa. Erikoislääkärikoulutuksen työelämäyhteyksiä ylläpidämme työskentelemällä alueellisissa työterveysja työhyvinvointitoimijoiden verkostoissa. Osallistumme myös yliopistojen sisäisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, kongresseihin ja muihin tilaisuuksiin, jotka koskevat alan substanssia ja koulutuksen kehittämistä. Lisäksi professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta toimii Euroopan erikoislääkäriyhdistyksessä (UEMS) alamme erikoislääkärikoulutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtajana. 2. YLIOPISTOJEN YHTEINEN TYÖTERVEYSHUOLLON VIRTUAALIYLIOPISTO Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto (TTHVYO) tarjoaa työterveyshuollon erikoistujille ja kouluttajalääkäreille työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen liittyvää tiedotusta ja koulutusta virtuaali- ja reaalimaailmassa. Toimintaa kehitetään yliopistojen yhteisesti sopiman strategian mukaisesti. Virtuaaliyliopiston toiminnan koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaa Helsingin yliopisto, joka palkkaa rahoituslain määrärahasta toiminnalle lääkärikoordinaattorin (50 %) ja valtakunnallisen verkkopedagogiikan asiantuntijan (100 %). Virtuaaliyliopisto tukee koulutuksen toteuttamisessa kaikkia verkkopedagogeja, yliopisto- ja kliinisiä opettajia ja professoreja. Koulutuksen arvioinnin kehittämisehdotusten hengessä panostetaan kurssien laatuun, arviointiin, palautekäytäntöön ja vuorovaikutukseen. 2.1. Verkkosivut (www.tthvyo.fi) Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen verkkosivut tapahtumakalentereineen tarjoavat tietoa koulutuksesta erikoistujille, kouluttajalääkäreille ja muille kiinnostuneille. Verkkosivut sijaitsevat Primocom Oy:n palvelimella ja siinä käytetään Liferay-julkaisujärjestelmää. Liferay-järjestelmän käyttö

10 on osoittautunut haasteelliseksi ja siitä luovutaan vuoden 2015 aikana. Samalla käynnistetään hankintaprosessi palvelimen tarjoajasta. Sivuston ulkoasu ja rakenne uudistetaan ja osa sivuista käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Päivityksessä voidaan konsultoida ulkopuolista verkkosuunnittelun asiantuntijaa. 2.2. Blogit (blogi.tthvyo.fi/ ja hy.tthvyo.fi) Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston blogiin kirjoitetaan erikoistumisen, oppimisen ja työterveyshuollon ajankohtaisuuksista. Blogialusta käyttää avoimen lähdekoodin WordPressjärjestelmää. Sekin sijaitsee Primocom Oy:n palvelimella, kuten myös Helsingin yliopiston työterveyshuollon koulutuksen sivut. Molemmat blogit siirtyvät vuonna 2015 verkkosivujen mukana. 2.3. Verkkokoulutus (moodle.tthvyo.fi) TTHVYO:n verkko-oppimisympäristö Moodle sijaitsee Itä-Suomen yliopiston palvelimella. Yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston Oppituvan kanssa jatketaan Moodle-järjestelmän tuessa sekä päivityksissä. Vuonna 2015 luovutaan 3T Ratkaisut Oy:ltä hankituista työturvallisuus- ja työhyvinvointikursseista, joita on käytetty vähän ja käyttäjähallinta (eri tunnukset) on koettu hankalaksi. Kyseiseltä aihealueelta pyritään tuottamaan omia kursseja. 2.4. Verkkokokousjärjestelmät, verkkovideot ja muu videotuotanto Yliopistojen yhteydenpitoon ja koulutuksien järjestämiseen käytetään Adobe Connect ja Lync verkkokokousjärjestelmiä. Työterveyslaitoksen perjantai -meetingien verkkovälitteisestä lähettämisestä selvitetään voisiko Työterveyslaitos hoitaa sen kokonaan itse. Nykyinen lähetysten WindowsMedia-muotoisuus tuottaa ongelmia useille käyttäjille. Toistaiseksi TTHVYO jatkaa suoratoiston ja tallennuksen hoitamista Oulun yliopiston videopalvelun kautta. Videoiden tuotantoa jatketaan kurssituotannon, tiedotuksen, yms. tarpeisiin. TTHVYO tarjoaa Vimeovideotallennuspaikan tallenteille, joihin yliopistojen omat videotallennuspaikat eivät sovi. Vuonna 2015 selvitetään videotuotantoon sopivia työkaluja kaikkien yliopistojen käyttöön. 2.5. Tiedotus ja sosiaalinen media Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tiedottaa toiminnastaan verkkosivujen lisäksi mm. erikoistujien ja kouluttajalääkärien sähköpostilistoilla. Käytössä on myös mainoslehtisiä. Virtuaaliyliopiston toimintaa esitellään myös tiedekuntien tiedotuksen kautta, alan lehdissä (esim. Työterveyslääkärilehti), seminaareissa ja tilaisuuksissa. TTHVYO avasi syksyllä 2014 Facebook- ja LinkedIn-ryhmät. Myös Twitter-tili aktivoitiin. Sosiaalisen median toivotaan tavoittavan erikoistujat, kouluttajalääkärit ja muut työterveyshuollon koulutuksesta kiinnostuneet. 2.6. Sähköinen lokikirja Vuonna 2015 selvitetään mahdollisuudet lokikirjan saattamiseen sähköiseen, interaktiiviseen muotoon. Ympäristönä voisi olla esim. Moodle, myprogress, badget, blogit, portfoliot, taitoni.fi tms. Toiveena on mahdollisuudet erikoistujien suoritusten seuraamiseen lähes reaaliajassa sekä kliinisten

11 opettajien ja kouluttajalääkärien kommentteihin. Selvitetään yliopistojen opintohallintojen vaatimukset lokikirjalle. Selvitystyötä tehdään yhteistyössä OPS- ja lokikirjatyöryhmien kanssa. 2.7. Muita hankkeita Kouluttajaoppaasta tehdään interaktiivinen ekirja. Virtuaaliyliopisto tukee opastyöryhmää teknisten ratkaisujen valinnassa ja tekemisessä sekä sisällön tuottamisessa. Mobiilioppimista pilotoidaan, esim. video-oppimista ipadeilla yms. älylaitteilla. Pilotoidaan myös pelillisyyttä opetuksessa TaY:n "Korjaavan palautteen antaminen"-kurssin yhteydessä. Kurssien koettua kuormittavuutta ja antia tutkitaan. Vuoden 2015 kursseihin lisätään osio, missä tiedustellaan opiskelijan ajankäyttöä kurssilla. Ilmoitettua ajankäyttöä verrataan arvioon ennen kurssia ja lokitiedoista saatuihin tietoihin. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tutkimus perustuu aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin ja tehdään yhteistyössä kaikkien yliopistojen kanssa. Virtuaaliyliopiston toimintaa ja sitä koskevaa tutkimustyötä esitellään niin paikallisissa (yliopistojen omat seminaarit ja tilaisuudet), kansallisissa (esim. ITK, SULOP) kuin kansainvälisissä (esim. AMEE, ICOH) konferensseissa, joista saadaan samalla merkittävää uutta tietoa oman toiminnan kehittämiseen. 3. HELSINGIN YLIOPISTON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin yliopistossa erikoistuu 287 lääkäriä (8.8.2014), sopimuskoulutuspaikkoja on 112 ja kouluttajia on 147. 3.1 Valtakunnallisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen arvioinnin raportointi Valtakunnallisen arviointityöryhmän puheenjohtajana toimii professori Kimmo Räsänen Itä-Suomen yliopistosta. Koordinaattorina ja sihteerinä toimii Asta Toivonen Helsingin yliopistosta. Koulutuksen arviointiprosessista ja tuloksista laaditaan kansallisen verkoston tarpeisiin kokoelmateos, jossa tiivistelmä, johdanto, kerätyt materiaalit, arviointiraportti, valinnat jatkokehittämisistä. Lisäksi valmistellaan tieteelliset artikkelit kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun. Arviointityöryhmä, arvioinnin toteuttajat ja professorit kutsutaan työhön. Helsingin yliopistolle varataan tarpeellinen resurssi arvioinnin loppuunsaattamiseen. 3.2. Taitava toimija hanke Koulutuspaikkayhteistyo n kehitta mista koskeva projekti Taitava Toimija ka ynnistettiin keva a lla 2014. Hankkeen tavoitteena on erikoislääkärikoulutuksen laadun varmistaminen yhteistyössä koulutuspaikkojen kanssa. Vuoden 2014 aikana jalkauduttiin viiteen eri koulutuspaikkaan selvittämään koulutuksen toteutumista ja sen reunaehtoja. Vierailukäyntien haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja niiden alustava analyysi tehtiin syksyllä 2014. Keväällä 2015 analyysiä tarkennetaan ja aineistosta esiin nousevista kentän tarpeista valitaan interventio toteutettavaksi koulutuspaikoilla vuoden aikana. Interventiosta kerätään palaute ja sen vaikutuksia on suunniteltu seurattavaksi kyselyllä puoli vuotta

12 intervention jälkeen. Näiden toimien jälkeen hanke ja ehdotukset yhteistoiminnan jatkumisesta raportoidaan. 3.3. Erikoistujan polku -hanke Erikoistuvan polku projektin pohjalta jatketaan erikoistumisen tukea, jota tarjotaan mm. Helsingin yliopiston työterveyshuollon omilla verkkosivuilla (hy.tthvyo.fi). Projektista valmistuu raportti. 3.4. Koulutustarjonta Unettomuus ja työ Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen osallistuja osaa arvioida unettomuutta ja päättää hoitolinjoista sekä arvioida unettomuuden vaikutusta työ- ja toimintakykyyn. Kurssiin kuuluu Moodlessa tehtävät kurssimateriaaleihin liittyvät ennakkotehtävät ja lähipäivä. Koulutuksesta anotaan 10 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Sisäilmaongelmien arviointi työterveyslääkärin työssä Vuonna 2014 järjestetty lähikoulutus sai hyvän palautteen ja se uusitaan laajennettuna monimuotokoulutuksena. Koulutuksen tavoitteena on tarjota toimintamalleja ja työkaluja sekä oireilevan potilaan kohtaamiseen että sisäilmaan liittyvän ongelman arviointiin työpaikoilla. Työsuojelutietoutta ja taitoja työterveyslääkärille kurssi (uusi kurssi) Työterveyshuolto voi tehdä yhteistyötä työpaikan työsuojeluorganisaation kanssa monella tavoin. Kurssilla käymme läpi yhteistyötä, sen mahdollisuuksia, hyviä toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä. Samalla perehdymme työsuojelutoimintaan yrityksissä ja työsuojelutarkastustoimintaan Suomessa. Perehdymme myös siihen, mikä on työterveyshuollon rooli suhteessa työpaikan työsuojelutoimintaan ja toisaalta työsuojelutarkastuksiin. Företagshälsovårdprocesser på svenska (uusi kurssi) Työterveysyhteistyötä tehdään myös ruotsinkielellä. Kurssilla käydään läpi tavallisimmat työterveyshuollon käytännön prosessien tilanteet ruotsiksi. Kurssi on tarkoitettu sekä ruotsinkielisille että ruotsia työssään käyttäville erikoistuville, jotka tekevät yhteistyötä ruotsinkielisten yritysten edustajien ja työntekijöiden kanssa. Kurssi sisältää lähipäivän, luennot videoidaan ja materiaali ja harjoitukset tehdään verkossa. Occupational Health and Safety -kurssi Toteutamme Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä kurssin, jonka ajatuksena on parantaa erikoistuvan lääkärin ymmärrystä työterveyshuollon ongelmiin ja niiden ratkaisuihin kansainvälisestä viitekehyksestä. Kurssi vahvistaa myös osallistujien valmiuksia osallistua kansainvälisiin oppialan koulutuksiin, kuten ICOH:in kongressiin. Koulutuksesta anotaan 10 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Terveystarkastukset uudella tavalla Terveystarkastukset ovat työterveyslääkärin arkea. Kursin lähtökohtana on kokonaisvaltainen terveyskäsitys. Terveystarkastusta tarkastellaan tilanteena, joka antaa mahdollisuuden mobilisoida

13 työntekijän voimavaroja ja auttaa häntä tekemään hyviä terveyttä ja työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä valintoja. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Kurssilla: perehdytään työlähtöisen ja muutosvaiheen tunnistavan terveystarkastuksen tekoon harjoitellaan valmentavaa työotetta ja motivoivan haastattelun tekoa opetellaan tekemään hyvä asiakaskeskeinen terveyssuunnitelma. Koulutuksesta anotaan 15 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Terveyden edistäminen (uusi kurssi) Kurssilla käsitellään terveyden edistämistä yksilön ja työpaikan näkökulmista, perehdytään vaikuttaviin toimintatapoihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön työterveyshoitajan ja muiden työterveyshuollon ammattilaisten kanssa. Tutustumme myös työterveysyhteistyössä tapahtuvan työpaikan terveydenedistämistoiminnan hyviin käytäntöihin ja harjoitellemme niiden käyttöä omassa työssä. Starttiseminaari erikoistumisensa aloittaville Seminaari järjestetään kaksi kertaa vuoden 2015 aikana. Seminaarissa uudet erikoistujat saavat käsityksen koulutuksen rakenteesta, oppimistavoitteista ja vaatimuksista. Myös kouluttajalääkäreiden toivotaan osallistuvan starttiseminaariin yhdessä erikoistuvansa kanssa. Koulutuksesta anotaan 6 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Työterveyshuollon erikoistumissuunnitelma-kurssi (Tth-Es) Kurssi järjestetään kerran lukukaudessa starttiseminaariin liittyen. Kurssilla rakennetaan verkossa suoritettavien osatehtävien avulla ohjatusti henkilökohtainen opintosuunnitelma oman erikoistumiskoulutuksen tueksi. Koulutuksesta anotaan 10 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Jatkostarttiseminaari jo pidempään erikoistuville Seminaarin tarkoituksena on antaa tukea ja käytännön neuvoja jo pidempään opiskelleille erikoistumisen loppuun saattamiseksi. Laatua verkossa ohjaamiseen ja verkkokurssien pedagogiseen toteutukseen (uusi kurssi) Kyseessä on kouluttajalääkärien, erikoistujien, kliinisten opettajien ja verkkopedagogien vuorovaikutteinen työpajakoulutus verkkokurssien ohjaamisesta ja toteuttamisesta. Työpajoissa tutustutaan miten sisällöllisesti ja pedagogisesti hyvä verkkokurssi toteutetaan ja millaisia laadullisia kriteerejä sen tekemisessä on hyvä ottaa huomioon. Koulutus järjestetään yhden päivän työpajana kaikissa yliopistoissa ja se toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. 3.5. Kouluttajakoulutus Lukuvuoden avajaiset valtakunnallinen seminaari kouluttajalääkäreille Helsingin yliopisto on aktiivisesti mukana toteuttamassa jo neljättä kertaa järjestettävää tyo terveyshuollon kouluttajala a ka reille suunnattua valtakunnallista seminaaria: Lukuvuoden avajaiset. Seminaari suunnitellaan kouluttajakoulutustyöryhmässä yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa, ja sen käytännön järjestelyistä ja toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopisto.

14 Kouluttajalääkärin ohjaustaidot Syksyllä 2015 järjestämme järjestyksessään neljännen kerran nelipäiväisen Kouluttajalääkärin ohjaustaidot tiiviskurssin, joka on suunnattu erityisesti uusille kouluttajalääkäreille. Koulutuksen tavoitteena on tutustua työssä oppimisen ja sen ohjaamisen pedagogisiin perusteisiin eli kehittää taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan kouluttajalääkärin työssä, harjaantua ohjauksen työkalujen käyttöön (Lokikirja, Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto), kehittää oman työn suunnittelun ja arvioinnin taitoja sekä vahvistaa kouluttajalääkäreiden keskinäistä verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen jakamista. Koulutuksen sisältö rakentuu lokikirjan, päivitetyn kouluttajanoppaan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Kouluttajalääkärin pedagogiset iltapäivät Peruskurssin lisäksi järjestämme kolme - neljä koulutusiltapäivää, jotka on suunnattu etenkin em. perustaidot jo hankkineille kouluttajalääkäreille. Tilaisuuksien tavoitteena on syventää pedagogista osaamista ja päivittää tietoja ajankohtaisista työterveyshuollon teemoista. 3.6. Tutkimustaitokoulutus Ylläpidämme pääosin työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille suunnattua tutkimustaitoja kehittävää verkostoa. Verkostossa järjestetään 4-8 tapaamista vuosittain erilaisista tutkimuksen ja sen tekemisen näkökulmista sekä soveltamisesta työterveyshuollon käytäntöön. 3.7. Valtakunnallinen erikoislääkärikoulutuksen seminaari 2015 Helsingissä järjestetään marraskuussa 2015 Valtakunnallinen erikoislääkärikoulutuksen seminaari. 3.8 Muu opetusmateriaalityö Kouluttajan oppaan uudistamisessa Helsingin yliopisto varautuu koordinaatiotehtäviin. Helsingin yliopisto myös koordinoi työelämäosaamisten tueksi laadittavan oppimateriaalin kehitystyötä. 4. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Itä-Suomen yliopistossa on erikoistumassa 95 lääkäriä työterveyshuoltoon 30.10.14, yliopiston hyväksymiä kouluttajalääkäreitä on 42 ja sopimuskoulutuspaikkoja on 29. Näistä kunnallisia yksiköitä on 10, yksityisiä 13 ja kuntoutuslaitoksia 6. Vuonna 2015 tuotamme yhden uuden lääkärin vuorovaikutustaitoihin keskittyvän verkkokurssin Kuinka voin auttaa? Sen lisäksi muokkaamme 2014 pilotoidusta Työelämätuntemus-kurssista itseopiskelukurssin sekä päivitämme ja järjestämme viisi muuta tutoroitua monimuotokurssia, päivitämme muut tarjottavat itseopiskelukurssimme ja järjestämme seitsemän seminaaria, joista merkittävin on valtakunnallinen Lukuvuoden avajaiset. Tuemme kansainvälisyyttä tammikuussa käynnistyvällä englanninkielisellä kurssillamme ja osallistumalla ICOH:in kongressiin kesäkuun vaihteessa 2015. Työstämme osaltamme uutta kouluttajille suunnattua pedagogista kouluttajan opasta. Lisäksi teemme strukturoituja ohjaus- ja tukikäyntejä pedagogisen toiminnan vahvistamiseksi

15 niihin koulutuspaikkoihimme, joissa ko. ajankohtana on erikoistujia työterveyshuoltojaksolla ohjattavana. Tässä yhteydessä otetaan etäohjaustilanteet ja toiminta huomioon. 4.1. Uudet kurssit Kuinka voin auttaa? Kurssi on itseopiskelukurssina julkaistava, lääkärin vuorovaikutustaitoja kehittävä kurssi, jossa monimuotoisia opetus- ja ohjausmenetelmiä käyttäen pyritään vahvistamaan osallistujien osaamista ja ymmärrystä eritasoisissa asiakassuhteissa käytettävistä menetelmistä toivotun muutoksen ja sitoutumisen aikaansaamiseksi. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta sisältää mm. arvioitavan kurssitehtävän palautuksineen anotaan 5 h teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja. Työelämätuntemus Kurssi pilotoitiin monimuotokurssina syksyllä 2014. Kurssipalautteen ja arvion mukaisesti tarjoamme kurssia jatkossa jatkuvasti itseopiskelumuotoisena. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta sisältää mm. arvioitavan kurssitehtävän palautuksineen anotaan 5 h teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja. 4.2. Muut tutoroitavat kurssit Occupational Health and Safety Kurssi luo ymmärrystä työterveyshuollon kansainvälisestä viitekehyksestä ja erilaisista ongelmista ja ratkaisuista ja luo mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kurssi vahvistaa myös osallistujien valmiuksia osallistua kansainvälisiin oppialan koulutuksiin, kuten ICOHin kongressiin. Kurssi tuotetaan yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta sisältää mm. arvioitavan kurssitehtävän palautuksineen anotaan 10 h teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja. Työterveyshuollon erikoistumissuunnitelmakurssi Tth-ES tarjotaan kahdesti vuodessa starttiseminaarin jatkoksi, tuloksena valmis henkilökohtainen erikoistumissuunnitelma. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta sisältää mm. Starttiseminaarin ja erikoistumissuunnitelman palautuksen anotaan 15 h teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja. Työterveysneuvottelu Kurssin aiheena on työterveysneuvottelu, joka on lääkärin vuorovaikutuksellinen työväline, jolla pyritään työkyvyn tukemiseen ja työolosuhteiden muokkaamiseen yhteistyössä työntekijän ja työpaikan kanssa. Kurssi toteutetaan kokonaan verkossa. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta sisältää mm. arvioitavan kurssitehtävän palautuksineen anotaan 10 h teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja. Tth-PEDA Kurssi antaa hyvät valmiudet toimia kouluttajalääkärinä. Kurssilaiset päivittävät tietonsa koulutuksen rakenteesta, oppimistavoitteista ja vaatimuksista sekä työterveyshuollosta osana työelämää samalla, kun heidän pedagogiset ohjaus- ja arviointitaitonsa ja kouluttajaverkostonsa vahvistuvat. Kurssi koostuu 3,5 lähipäivästä ja sitä täydentävästä verkko-osuudesta. Kurssin laajuus sisältää lähipäivien

16 lisäksi mm. arvioitavan, laajan päättötyön palautuksineen on 3 opintopistettä, jotka on aiemmin hyväksytty mm. lähijohtajakoulutuksen vapaavalintaiseen osaan. Kouluttajalle Tth-PEDA lasketaan kouluttajaoikeuksia ylläpitäväksi koulutukseksi. 4.3. Muu erikoislääkärikoulutus Starttiseminaari Seminaari on OPS:n mukaan kaikille erikoistujille pakollinen. Erikoistujat saavat käsityksen koulutuksen rakenteesta, oppimistavoitteista ja vaatimuksista sekä työterveyshuollosta osana työelämää samalla, kun heidän ammatillista identiteettiään vahvistetaan. Starttiseminaarista anotaan 7 h teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Kouluttajalle starttiseminaari lasketaan kouluttajaoikeuksia ylläpitäväksi koulutukseksi. Opettajainhuone Opettajainhuone on Itä-Suomen yliopiston vastuulla oleva jatkuvasti auki oleva pedagoginen kanava ja keskustelualue kouluttajalääkäreille ja koko koordinaatiotyöryhmän jäsenille. Sen roolia, sisältöä ja käyttöä vahvistetaan edelleen toimintavuoden aikana. Aluekoulutukset Alueelliset koulutukset ovat erikoistujille ja kouluttajille suunnattuja puolen päivän tapahtumia, ajankohtaista erikoistumiseen liittyen. Paikkakuntina ovat Jyva skyla, Mikkeli ja Joensuu. Koulutuksista anotaan 4 h teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Kouluttajalle aluekoulutukset lasketaan kouluttajaoikeuksia ylläpitäväksi koulutukseksi. Kumppanuuskoulutukset Koulutukset järjestetään päivän seminaareina yhdessä vuoroin perusterveydenhuollon ja geriatrian yksiköiden kanssa. Koulutus sisältää kaikille aloille yhteisiä aiheita, lisäten myös toisten erikoisalojen tuntemusta ja ymmärrystä ja verkostoitumista. Koulutuksista anotaan kurssimuotoisen teoreettisen koulutuksen tunteja myöhemmin tarkentuvan sisällön mukaisesti. Lukuvuoden avajaiset valtakunnallinen seminaari kouluttajalääkäreille Tilaisuus on kouluttajalääkäreille suunnattu pedagogisia taitoja ja ymmärrystä lisäävä ja verkottumista mahdollistava vuosittainen koko päivän seminaari, joka vuonna 2015 järjestetään Kuopiossa. Videoyhteys järjestetään myös muille yliopistopaikkakunnille. Kouluttajalle tämä seminaari lasketaan kouluttajaoikeuksia ylläpitäväksi koulutukseksi. Laatua verkossa ohjaamiseen ja verkkokurssien pedagogiseen toteutukseen Kyseessä on kouluttajalääkärien, kliinisten opettajien ja verkkopedagogien vuorovaikutteinen työpajakoulutus verkkokurssien ohjaamisesta ja toteuttamisesta. Työpajoissa tutustutaan, miten sisällöllisesti ja pedagogisesti hyvä verkkokurssi toteutetaan ja millaisia laadullisia kriteerejä sen tekemisessä on hyvä ottaa huomioon. Koulutus järjestetään yhden päivän työpajana kaikissa yliopistoissa yhteistyönä Helsingin yliopiston kanssa.

17 Itseopiskelukurssit Tuottamamme ja noin vuosittain päivitettävät itseopiskelukurssimme ovat koko ajan käytettävissä. Niihin liittyy mahdollisuus saada teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tunteja suorittamalla tentti tai erikseen sovittava, arvioitava kurssitehtävä. 1. A-Step työterveyslääkäri ja työyhteisön alkoholihaittojen ehkäisy. 2. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto toimialan omat käytännöt ja erityispiirteet. 3. Näkökulmia suomalaisen työn, työlääketieteen ja työterveyshuollon historiaan. 4. Kouluttajalääkärin portfolio - kouluttaja voi dokumentoida osaamisensa. 5. Ammatillisen kuntoutuksen tapauspankki - erilaisia ammatillisen kuntoutuksen tapauskuvauksia. 4.4. Palaute erikoislääkärikoulutuksesta Keräämme kaikista järjestämistämme kursseista ja seminaareista osallistujilta kirjallisen palautteen, joka analysoidaan ja johon vastataan. Sekä palaute että vastine ovat nähtävillä kotisivuillamme. Tapaamme Työterveyslaitos Kuopion kouluttajat vuosittain ja suunnittelemme yhteistä toimintaa. Kuopion erikoistumisjaksolla olevat erikoistujat kutsutaan kaikkiin järjestämiimme koulutustapahtumiin mukaan. Jakson aikana haastattelemme heidät puolistrukturoidusti heidän kokemuksistaan koskien koko erikoistumisaikaa. 5. OULUN YLIOPISTON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Oulun yliopistossa erikoistuu työterveyshuoltoon 130 lääkäriä, kouluttajalääkäreitä on 55, työterveyshuoltojakson koulutuspaikkasopimuksia on 21 (sisältäen yhteensä 46 työterveysasemaa, koska osa koulutuspaikoista on monipaikkaisia). Työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakson koulutuspaikkoja on 6. Koulutuspaikkoja on maantieteellisesti laajalla alueella Kokkola-Pietarsaaresta Ivaloon, mistä syystä koulutuspaikkayhteistyötä keskitetään aluetapaamisiin. Erikoislääkärikoulutuksen palaute- ja arviointikeskustelut järjestämme puolistrukturoidusti kaikille erikoistujille lokikirjan tarkistamisen yhteydessä ennen tutkintotodistuksen anomista. Näistä keskusteluista kerättyjä kokemuksia hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Työterveyshuollon tutkimuksesta kiinnostuneita erikoistuvia lääkäreitä pyritään innostamaan tutkimuksen tekoon tiedottamalla alueella toteutuvasta tutkimustyöstä ja käytettävissä olevista aineistoista. Tämä palvelee myös opetuksen perustumista tutkimukseen. Sisällöllisiksi painopistealueiksi olemme valinneet työelämäosaamisen kehittämisen, sisältäen taidot vaikuttaa työelämän ja terveyden rajalla. 5.1 Verkkokurssit vuonna 2015 Miten valmistaudun toimintasuunnitelmapalaveriin kurssi (uusi) Uuden verkossa toteutettavan kurssin tavoitteena on oppia työterveysyhteistyön toteuttamisessa tärkeitä taitoja ja ajattelutapoja. Kurssilla syvennetään asiakkuusajattelua. Tämän tueksi käsitellään toiminnan monipuolista raportointia sekä uusien tavoitteiden yhteistä asettamista sekä

18 vaikuttavuuden arviointia ja sanoittamista. Esillä ovat myös sanallisten aineistojen raportoinnin taidot, joista on hyötyä kaikenkokoisissa asiakkuuksissa, tilanteissa joissa mahdollisuudet kvantitatiivisiin analyyseihin ovat rajalliset. Työtoimintalähtöinen työterveyshuolto -kurssi Verkossa tuutoroitu kurssi syventää erikoistujan ymmärrystä työterveyshuollon menettelytapojen teoreettisista ja historiallisista lähtökohdista sekä tukee osuvien toimintamuotojen valintaa arjessa. Kurssi sisältää ennakkotyöskentelyä, opetusvideoita, verkkokeskustelun Moodle-oppimisympäristössä sekä välitehtävistä koottavan kirjallisen tuotoksen. Terveysalan työterveyshuolto kurssi (uusi) Uusi itseopiskelukurssi tukee kokonaiskuvan rakentamista terveysalan työn keskeisistä altisteista ja terveysriskeistä, voimavaratekijöistä, työkyvyn tukemisen mahdollisuuksista sekä työhyvinvoinnin haasteista terveysalan muutoksissa. Työhyvinvointi kurssi Tuutoroidulla verkkokurssilla opiskelija oppii kuvaamaan yhden asiakaskuntaansa kuuluvan toimi- tai ammattialan työhyvinvoinnin erityispiirteet, ja osaa soveltaa tietoa asiakassuhteen rakentamisessa sekä työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. 5.2. Vuoden 2015 aikana toteutettava lähiopetus Starttiseminaarit Starttiseminaari on pakollinen osa koulutusta ja mahdollisuus tarjotaan keväisin ja syksyisin. Seminaariin on orientoiva itsenäinen ennakkotehtävä ja siitä käynnistyy HOPS:ia syventävä portfoliotyöskentely. Startit ovat kouluttajille osa pedagogista koulutusta. Kouluttajakoulutus Kouluttajalääkärin ohjaustaidot -koulutus toteutetaan tiivistetyn moduulikoulutuksen toimintamallilla, jossa 8 moduulin sisältö opiskellaan prosessimaisesti yhteen lukukauteen sijoittuvien 3 koulutuspäivän ja seuraavan syksyn lukuvuoden avajaisten aikana. Koulutus toteutetaan yhteistyössä erityisasiantuntija Ritva Horpun kanssa. Tarvittaessa järjestetään muulloinkin perehdytystilaisuuksia uusille kouluttajille. Itä-Suomen yliopiston järjestämään lukuvuoden avajaiset tilaisuuteen järjestetään lähipäivämahdollisuus myös Oulussa. Johtamisen seminaari työterveyslääkäreille Kaksipäiväinen lähiopetuksena toteutettava seminaari (16 h) täydentää erikoistujille pakollista 10 op johtamiskoulutusta, keskittyen työterveyslääkärien muista erikoisaloista eroaviin johtamisosaamisen tarpeisiin. Siihen liittyy ennakkolukemisto ja -tehtävä sekä vapaaehtoinen sovellustehtävä, jonka kokonaisuuden suorittamisesta myönnetään 2.0 op moniammatillisen johtamiskoulutuksen 30 op kokonaisuuden valinnaisiin opintoihin. Seminaari tukee työterveyshuollon asiakkuuksien hoitamisessa tarvittavia osaamisia. Kurssi vastaa lokikirjan osaamisalueita Asiakasyhteistyön toteuttaminen sekä Työterveyshuolto osana suomalaista työelämää.