TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2017

KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ ELÄÄ AJASSA 3 1 KUUMA-YHTEISTYÖ 4 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi 4 1.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat 5 2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 2.1 KUUMA-kuntien kuvaus 6 2.2 Hallinnon rakenteiden kehittäminen 9 2.3 Muut seutuun vaikuttavat, käynnissä olevat suunnitelmat 14 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA 15 3.1 Perustoiminnan tavoitteet toimintakaudelle 2017-2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2017 25 3.1.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen 25 3.1.2 KUUMA-omistajapolitiikka 26 3.1.3 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta 26 3.1.4 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen 27 3.1.5 Maankäyttöön ja asumiseen liittyvä edunvalvonta 28 4 KUUMA-SEUDUN HANKETOIMINTA 30 4.1 Hanketoiminnan tavoitteet toimintakaudelle 2017-2019 ja toimenpiteet 2017 30 4.2 Hankekuvaukset 32 4.2.1 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA) 32 4.2.2 Työllisyyttä ja investointeja vauhdittavat toimenpiteet 33 4.2.3 DIGI-hanke 33 4.2.4 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 33 4.2.5 Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla 34 4.2.6 MAL 2019 -suunnittelu 36 5 LIIKELAITOKSEN TALOUS 37

KUUMA-SEUDUN YHTEISTYÖ ELÄÄ AJASSA Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus on taloustilanteen ohella keskeinen kuntien toimintaedellytyksiin ja toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. KUUMA-kuntien menestyminen edellyttää pysymistä muutosten aallonharjalla ja mieluiten etujoukossa. Kilpailu muiden maakuntien ja osittain myös seudun naapureiden kanssa toimii hyvänä kannustimena oman toiminnan ja yhteistyön kehittämiselle. Elokuussa 2016 KUUMA-seudun työttömyysaste 9,5 alitti selvästi pääkaupunkiseudun tason 12,3. KUUMA-seudun korkein työttömyysaste noin 11 oli Keravalla ja Hyvinkäällä. Matalin se oli Sipoossa, Nurmijärvellä ja Pornaisissa, vähän yli 7 prosenttia. Neljässä kunnassa työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta ja kuudessa kunnassa supistui. Ääripäinä olivat Kirkkonummi viiden prosentin kasvulla ja Nurmijärvi kahdeksan prosentin laskulla. KUUMA-johtokunta linjasi syksyllä 2016, että seudun yhteistyön tavoitteita ja toimintatapoja tarkastellaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Tämä tapahtuu keväällä 2017, ennen kuin väliaikainen maakuntahallinto aloittaa toimintansa. KUUMA-seudun osalta tapahtui vuonna 2016 aikana paljon. Kuuden kunnan SOTEalueyksikköhanke käynnistyi toden teolla tammikuussa ja siitä lähtien hanke on edennyt valmistelun osalta johdonmukaisesti. Suomen hallituksen linjattua kesällä, etteivät kunnat voi enää osallistua sote-tuotantoon, reivattiin myös SOTE-hankkeen tavoitteita. Enää ei pyritä SOTE-alueyksikön muodostamiseen vaan puhutaan Keski-Uudenmaan sotetoimintamallista, joka pyritään saamaan osaksi Uudenmaan maakunnan sotea. SOTE-hanke päätettiin irrottaa vuodenvaihteessa 2016-2017 KUUMA-liikelaitoksen yhteydestä. Monet muutkin vuoden 2016 aikana käynnissä olleet KUUMA-seudun yhteiset hankkeet etenivät suunnitelman mukaan. Sähköistä asiointia edistävä DIGI-hanke eteni perussuunnittelun ja toimenpiteiden aikataulutuksen osalta hyvin, mutta loppuvaiheessa haasteita syntyi hankkeen käytäntöön siirtämisessä. Lopulta linjattiin, että sähköisen asioinnin toteutus tapahtuu kuntakohtaisin päätöksin irti KUUMA-pöydästä ja että DIGI-hanke jatkuu vuonna 2017 laaja-alaisena palvelutuotannon digitalisaatiota kehittävänä hankkeena. Helsingin seudun kuntien ja valtion välisten maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MALneuvottelujen osalta KUUMA-seutu saavutti minimitavoitteensa, kun valtio sitoutui osaltaan rahoittamaan Klaukkalan ohikulkutien rakentamista. Antti Kuusela Yhteistyöjohtaja Liikelaitoksen johtaja KUUMA-seutu

1 KUUMA-YHTEISTYÖ 1.1 KUUMA-yhteistyön tarkoitus ja organisointi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti sopivat joulukuussa 2012 kuntalain (365/1995) 76 :ssä tarkoitetulla kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella yhteisistä edunvalvontapalveluista. Yhteinen edunvalvonta järjestetään KUUMA-seutu liikelaitoksen muodossa osana Keravan kaupungin organisaatiota. KUUMA-seutu liikelaitoksen tarkoituksena on jäsenkuntiensa sijaintialueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen osana metropolialuetta, edunvalvonnan ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liikelaitos käynnistää, organisoi ja järjestää maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen, ympäristöasioihin, elinkeinoyhteistyöhön sekä palveluyhteistyöhön liittyvää kuntayhteistyötä sekä hankkeita, tapahtumia, tutkimuksia ja selvityksiä. Liikelaitos valvoo jäsentensä etua yhteisöissä, toimielimissä, työryhmissä tai vastaavissa, joihin liikelaitos tai sen jäsenet kuuluvat sekä tekee aloitteita viranomaisille, yhteisöille, toimielimille ja erilaisille työryhmille. Liikelaitos välittää tietoa toiminnastaan päätöksentekijöille sekä järjestää tiedotus-, koulutus- ja valistustoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johtaa, kehittää ja valvoo KUUMA-johtokunta. Siihen nimitetään asemavaltuutuksen perusteella kustakin kunnasta valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Lisäksi johtokuntaan voidaan valita enintään neljä lisäjäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa kunkin kunnan valtuuston puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana toimii yhden vuoden jaksoissa seuraavan vuoden puheenjohtajakunnan valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2017 puheenjohtajana toimii Järvenpää. Varapuheenjohtajana toimii Vihti. Järvenpään kaupungintalo,

1.2 Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat KUUMA-kuntien yhteistyösopimus ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntö KUUMA-johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään yhteistyön sisältö ja rahoitus. Johtokunnan päätökseen talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisestä ei Keravan kaupungilla ole muutosoikeutta. Keravan kaupunginvaltuusto asettaa ja hyväksyy KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johtokunnan esityksestä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma lähetetään vuosittain muihin KUUMA-kuntiin tiedoksi. Taloudenhoitoon liittyvissä asioissa noudatetaan kuntalain 9 luvun määräysten ohella Keravan kaupungin hallintosääntöä ja KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosääntöä. Valtuustokauden 2013-2016 arviointi KUUMA-seudun toimintaa on arvioitu valtuustokausittain. Ensimmäisen arvioinnin teki FCG vuonna 2008 ja seuraavan Palmenia vuonna 2013. Käynnissä olevan valtuustokauden toiminnan arviointi tehtiin kahdessa koordinoidussa osassa Laurea ammattikorkeakoulun ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ja se valmistui loppusyksyllä 2016.

2 KUUMA-SEUTU JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 KUUMA-kuntien kuvaus 1 Väkiluvun kasvu 2000-luvun hitainta Vuonna 2015 KUUMA-seudun väkiluku kasvoi 1 900 asukkaalla ja 0,6 prosenttia. Kasvu oli 2000-luvun hitainta. Tällä vuosituhannella väkiluku on kasvanut keskimäärin 3 300 asukkaalla vuodessa. Huippuvuonna 2007 kasvua oli 4 900. Viimeisen viiden vuoden aikana KUUMA-seudun väkiluku on kasvanut melko vähän. Pääkaupunkiseudulla tilanne on ollut päinvastainen eli väkiluvun kasvu on ollut ripeää. Väkiluku Muutos vuonna 2015 31.12.2014 31.12.2015 Abs. % Hyvinkää 46 366 46 463 97 0,2 Järvenpää 40 390 40 900 510 1,3 Kerava 35 317 35 293-24 -0,1 Kirkkonummi 38 220 38 649 429 1,1 Mäntsälä 20 621 20 685 64 0,3 Nurmijärvi 41 577 41 897 320 0,8 Pornainen 5 148 5 125-23 -0,4 Sipoo 19 034 19 399 365 1,9 Tuusula 38 198 38 459 261 0,7 Vihti 28 995 28 919-76 -0,3 KUUMA-seutu 313 866 315 789 1 923 0,6 Taulukko 1. Väkiluku ja sen muutos Vuonna 2015 väkiluku supistui kolmessa KUUMA-kunnassa: Pornaisissa, Vihdissä ja Keravalla. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Sipoossa. Seuraavina olivat Järvenpää ja Kirkkonummi. Elokuussa 2016 KUUMA-seudulla oli lähes 15 200 työtöntä 2. Vuodessa työttömien määrä pieneni 200 ihmisellä. Se tarkoitti 1,4 prosentin vähennystä. Koko maassa vähennys oli samalla tasolla. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja koko Uudenmaan maakunnassa työttömien määrä oli yhä kasvussa. Siten alueellisesti kehitys oli eriytynyt. Erityisasiantuntija Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto, sivut 6-8 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömyys on alhaisempi. Tilastokeskuksen lukuja ei ole saatavissa kunnittain.

Eriytyminen koski myös KUUMA-seudun kuntia. Kolmessa kunnassa työttömien määrä kasvoi ja seitsemässä kunnassa supistui. Ääripäinä olivat Kirkkonummi ja Nurmijärvi, edellisessä kasvua viisi prosenttia ja jälkimmäisessä laskua kahdeksan prosenttia. Kirkkonummi Sipoo Järvenpää Pääkaupunkiseutu Uusimaa Kerava Koko maa KUUMA-seutu Mäntsälä Tuusula Pornainen Vihti Hyvinkää Nurmijärvi -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 Kuvio 1. Työttömien määrän muutos (%) elokuu 2015 elokuu 2016 Elokuussa 2016 KUUMA-seudun työttömyysaste 9,5 alitti selvästi pääkaupunkiseudun tason 12,3. KUUMA-seudulla korkeimmat työttömyysasteet olivat Hyvinkään, Keravan, Järvenpään ja Kirkkonummen noin 11 prosenttia. Matalimmat työttömyysasteet olivat Pornaisten, Nurmijärven ja Sipoon vähän yli 7 prosenttia. Koko maa Pääkaupunkiseutu Uusimaa Hyvinkää Kerava Järvenpää Kirkkonummi Vihti KUUMA-seutu Tuusula Mäntsälä Sipoo Nurmijärvi Pornainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Kuvio 2. Työttömyysaste (%) elokuussa 2016

Asuntotuotanto lähellä 2000-luvun keskitasoa Vuonna 2015 KUUMA-seudulla valmistui 2 300 asuntoa. Se oli vähän enemmän kuin 2000- luvulla keskimäärin vuodessa, mutta noin 250 vähemmän vuonna 2014. Kirkkonummella ja Sipoossa valmistui varsin paljon asuntoja suhteessa 2000-luvun keskitasoon. Keskimäärin 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2000-luvulla Hyvinkää 102 227 178 274 299 273 250 Järvenpää 142 314 463 268 345 355 286 Kerava 169 206 135 214 335 162 270 Kirkkonummi 105 212 173 298 398 438 288 Mäntsälä 127 118 102 78 199 102 148 Nurmijärvi 308 281 247 376 364 267 323 Pornainen 14 33 51 21 22 20 37 Sipoo 129 205 165 88 133 288 141 Tuusula 289 228 219 155 342 196 291 Vihti 227 196 135 174 119 208 217 KUUMA-seutu 1 612 2 020 1 868 1 946 2 556 2 309 2 250 Taulukko 2. Asuntotuotanto 2010 2015 ja keskimäärin 2000-luvulla Talouden kehitysnäkymissä lievää optimismia Vuonna 2015 Suomen BKT kasvoi 0,2 prosenttia. Kaikki taloudelliset tutkimuslaitokset ja pankkien tutkimusyksiköt ennakoivat, että Suomen talouskasvu voimistuu jonkin verran vuonna 2016. Vuodelle 2017 ennustehaarukka on 0,7 1,3 prosenttia. Kesän 2016 eräät uutiset kuten Britannian EU-kansanäänestyksen tulos merkitsevät poliittisen epävakauden kasvua. Poliittinen epävakaus on huono asia taloudelle ja varsinkin investoinneille. Investointitavaroita vievälle Suomelle poliittisen epävakauden kasvu on erityisen huono asia. Solmittu kilpailukykysopimus parantaa Suomen kilpailukykyä, varsinkin kun Ruotsissa ja Saksassa on sovittu melko suurista palkkojen korotuksista. Positiiviset vaikutukset Suomen talouteen näkynevät vasta vuonna 2018. Kuntatalouden näkymät ovat heikot vielä useaksi vuodeksi. Vuonna 2017 kuntien menot ja tulot nousevat hyvin maltillisesti. Kuntatalouden osalta valtion budjettiesityksen linjaukset ovat neutraalit.

2.2 Hallinnon rakenteiden kehittäminen Sote- ja maakuntauudistus Sipilän hallitus kertoi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista 9.11.2015. Maahan perustetaan 18 maakuntaa, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta maakuntaa järjestää lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen maakuntaan. Maakuntiin kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Valmistelu aloitettiin marraskuussa 2015. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Esitysluonnokseen sisältyvät myös alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten kuntatalousvaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausunnolle 31. elokuuta 2016. Esitysluonnokseen sisältyvät keskeiset lait olivat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki. Lausuntoaikaa oli kymmenen viikkoa 9. marraskuuta saakka ja lausuntoa pyydettiin yhteensä noin 500 eri taholta mukaan lukien kunnat. Lausuntokierroksen jälkeen marras-joulukuussa ministeriöiden oli tarkoitus julkaista lausuntoyhteenveto saaduista kannanotoista. Hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle talvella 2017. Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevan esitysluonnoksen oli tarkoitus valmistua ja lähteä lausunnolle loppuvuonna 2016. Eduskunta käsittelee esitysluonnosta keväällä 2017. Tällöin sitä voidaan käsitellä rinnakkain sote-ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa.

Hyvinkään sairaala Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Maakuntauudistuksessa noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät kootaan 18 maakunnalle, joilla on asukkaiden suoraan vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto ja itsehallinto. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien asema muuttuu radikaalisti. Kuntaliiton johdolla on käynnistynyt tulevaisuuden kuntaan liittyvä laaja valmistelutyö. Myös KUUMA-seudulla asiaa pohditaan tiiviisti ja seudun toiminnassa tämä näkyy muun muassa työryhmien painotuksissa. Metropolipolitiikka Sipilän hallitus nimesi syksyllä 2015 metropolipolitiikan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan avulla pyritään ratkaisemaan Helsingin seutuun liittyviä erityiskysymyksiä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sen keskeisiä teemoja ovat alueen kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja aluekehityksen edistäminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteistyö sekä yhteistyö segregaation ehkäisyssä. KUUMA-seudun edustajina neuvottelukunnassa toimivat Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Neuvottelukunnan sihteeristön jäsenenä toimii yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne MAL 2019 -suunnittelu Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelma on osapuolten yhteinen näkemys maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Seutuyhteistyön tavoitteena on seudun toimivuuden varmistaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen seudun kasvaessa. Suunnitelmakokonaisuudessa maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiä tarkastellaan erilaisilla aikajänteillä niin nykytilanteessa kuin vuosina 2019-2030 sekä 2031-2050. MAL 2019 -suunnittelukierroksen tavoitteena on päivittää, syventää ja konkretisoida olemassa olevia suunnitelmia. Valmistuessaan suunnitelma palvelee tietolähteenä ja tukena kunnallisessa suunnittelussa ja maakuntatason työssä. Lisäksi se muodostaa lähtökohdan valtion kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuonna 2015 valmistuneet ja hyväksytyt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 (HLJ 2015), seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) ja asuntostrategia (ASTRA 2025) toimivat pohjana uudelle MAL-suunnittelukierrokselle, joka on käynnistetty vuonna 2016 lähtökohtatarkastelujen ja MAL 2019 -puiteohjelman muodossa. MAL-sopimus 2016-2019 Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on lisätä kuntien keskinäistä ja sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. MAL-sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää ohjataan kokonaisuutena yhdyskuntarakennetta eheyttäen ja kestävää liikkumista edistäen. Digitaalisten liikennepalveluiden syntymistä edistetään ja kehitetään erilaisilla kokeiluilla. Sähkön ja mahdollisten muiden vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2016-2019 on allekirjoitettu kesäkuussa 2016. Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, HSL, Uudenmaan ELYkeskus, liikennevirasto ja ARA ovat olleet edustettuina elokuussa 2015 käynnistyneessä neuvotteluprosessissa. Vuonna 2015 hyväksytyt HLJ 2015, MASU 2050, ASTRA 2025 ja vuonna 2014 solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi ovat toimineet lähtökohtina sopimukselle.

Sopimukseen kirjattuna sopijapuolten yhteisenä tavoitteena koko sopimuskaudeksi on 60 000 asunnon rakentaminen Helsingin seudulla siten, että asuntotuotanto on yhteensä 13 500 asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuosittain 1000 asunnolla ollen vuonna 2019 yhteensä 16 500 asuntoa. Kaavoituksen osalta Helsingin seudun kunnat sitoutuvat siihen, että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, edellisen sopimuskauden yli- ja alijäämä huomioon ottaen. Liikenteen infrahankkeiden osalta MAL-sopimukseen on kirjattu muun muassa valtion ja kuntien yhteinen pyrkimys toteuttaa Klaukkalan ohikulkutie mt 132 sopimuskaudella 2016-2019. Liikenne Klaukkala, Ratsutila v.2011 KUUMA-seudun liikennejärjestelmä edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistä. Jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla ja yhdyskuntarakenteeltaan monimuotoisella KUUMA-seudulla on erittäin tärkeää, jotta uudenlaisten seudullisten liikenneratkaisujen kehittäminen olisi mahdollista. Kuntien yhteisenä tahtona on luoda edellytyksiä turvalliselle, kestävälle ja sujuvalle liikkumiselle. Nykyisessä ajoneuvoliikenteen verkossa on kuitenkin huomattavia puutteita muun muassa logistiikan kannalta tärkeiden poikittaisyhteyksien ja maankäytön tarpeiden näkökulmasta. Toimiva liikennejärjestelmä eri kulkumuotoineen luo osaltaan mahdollisuuksia seudun kasvulle, elinvoimaisuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Liikenteen edunvalvonnalla on tässä suuri merkitys. Liikennesuunnittelu muuttuu enenevässä määrin käyttäjälähtöiseksi ja liikkujien yksilöllisten tarpeiden rooli alkaa korostua. Tulevaisuuden liikennettä leimaakin palveluajattelu (Mobility as a Service), jonka myötä liikkujat pystyvät rakentamaan matkaketjuja digitaalisia kanavia hyödyntäen. KUUMA-seutu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuuluvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Joukkoliikenteen osalta KUUMA-seutu jakautuu kolmen toimivaltaisen viranomaisen alueeseen. HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Kirkkonummella, Keravalla ja Sipoossa.

Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti vuorostaan ovat osa Uudenmaan ELY-keskuksen toimialuetta. Lisäksi ELY toimii viranomaisena Hyvinkään, Kirkkonummen ja Sipoon läpimenevän joukkoliikenteen osalta. Hyvinkää on toimivaltainen viranomainen omassa sisäisessä liikenteessään. Joukkoliikennettä tulee suunnitella uudelleen HSL-alueen ulkopuolisissa KUUMA-kunnissa siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä vuoteen 2019 mennessä markkinaehtoisen liikenteen, joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkiman liikenteen sekä kuntien omien henkilökuljetuspalvelujen sovittamiseksi yhteen. Keski-Uudellamaalla on toteutettu vuoden 2016 aikana henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely vuosille 2017-2020. Selvitystyö on toteutettu Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla ja siihen ovat osallistuneet Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat sekä Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit ja Uudenmaan liitto. Myös HSL ja KUUMA-seutu liikelaitos ovat olleet edustettuina työssä. KUUMA-seudun seudun liikenteen infrastruktuurihankkeet ovat keskeisiä edunvalvontakohteita vuonna 2017. Kärkihankkeisiin sisältyvät: Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Pääradan kapasiteetin lisäämisen 1. ja 2. vaihe vuoteen 2022 mennessä Henkilöliikenteen mahdollistaminen Kerava - Nikkilä radalla ja Hangon radan sähköistäminen vuoteen 2025 mennessä. ESA-radan ja Lentoradan suunnittelun aloitus vuoteen 2025 mennessä. KUUMA-seudun ajoneuvoliikenteen verkon priorisoitujen hankkeiden toteuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakomallin jalkauttaminen käytäntöön Pääpyöräilyverkon puuttuvien yhteyksien toteuttaminen KUHA-hankkeina. Infrahankkeiden rinnalla myös joukkoliikenteen rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaamista ja kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden edistämistä pidetään erittäin tärkeänä. Myös kävelyn ja pyöräilyn, liikkumisen ohjauksen, liikennetutkimusten ja muiden liikenteen osa-alueiden edunvalvonta on keskeisessä roolissa.

2.3 Muut seutuun vaikuttavat, käynnissä olevat suunnitelmat Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä Uudenmaan liitossa. Valmisteltava kaava tulee kattamaan maakunnan kaikki 26 kuntaa lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Neljäs vaihekaava on luonteeltaan aikaisempia vaihekaavoja strategisempi, ja siinä käsiteltäviin teemoihin lukeutuvat elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, vapaa-ajan asuminen ja palvelut, viherrakenne ja virkistys. Näiden lisäksi kaavassa tullaan käsittelemään myös muun muassa Malmin lentokenttää ja Pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ristikytöä ja Hyvinkään Palopuroa. Uudenmaan maakuntahallitus ohjaa kaavan valmistelua ja päätöksenteosta vastaavat maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto. Neljäs vaihekaava on ollut lausunnoilla vuoden 2016 alussa. Kaava pyritään saamaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu on käynnistynyt Uudenmaan liitossa vuonna 2016. Aiempaa strategisemmassa ja joustavammassa kaavassa tarkastellaan koko Uudenmaan alueen maankäytön kysymyksiä. Uudessa maakuntakaavassa on tarkoitus tunnistaa aiempaa paremmin valtakunnalliset ja seudulliset haasteet sekä ratkaista niitä kaavoituksellisin keinoin. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on nähty tarve nykyistä strategisemmalle maakuntakaavalle. Näin kuntakaavoille jää enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Kaavakokonaisuus muodostuu strategisesta, alueen suuret linjat sisältävästä pitkän aikavälin rakennekaavasta, ja sitä tarkentavasta, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Valmisteltavan kaavan on tarkoitus vastata osaltaan myös aluehallintouudistuksen tarpeisiin. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2018 lopussa.

3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sata prosenttisesti. Osa perustoimintaa on myös KUUMA-johtokunnan toiminta. KUUMA-seudun perustoimintaan vuodelle 2017 on talousarviossa varattu yhteensä 296 603 euroa, joka kattaa kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarien järjestämisen, vuokrat sekä hallinnon ja viestinnän kustannukset. Sipoon Kuntala. KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana v.2016 toimi Sipoo. Omistajapoliittiset ohjeet KUUMA-hallitus hyväksyi lokakuussa 2012 KUUMA-seudun omistajapoliittiset menettelytavat -ohjeen, joka päivitti aiemmin käytössä olleen ohjeen ja jota on sovellettu KUUMA-seutu liikelaitoksessa. KUUMA-johtokunta määrittelee yhteisen omistajapolitiikan tarpeen ja menettelytavat osana KUUMA-yhteistyön kokonaisarviointia keväällä 2017.

Liikelaitoksen johtaminen ja jatkuva perustoiminta KUUMA-seutu liikelaitosta johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksen johtajan tehtävänä on muun muassa: johtaa liikelaitoksen toimistoa vastata yhteistyön koordinoinnista ja toteutuksen ohjauksesta, suunnitelmien ja resursoinnin valmistelusta sekä seurannan ja arvioinnin käytännöistä huolehtia työryhmien toimivuudesta ja tukemisesta vastata talousarvion ja -suunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta sekä yhteistyötä koskevien selvitysten laatimisesta tarvittaville viranomaisille tehdä selvityksiä ja aloitteita seutuyhteistyön kehittämiseksi huolehtia johtokunnan päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta KUUMA-seudun toimesta järjestetään KUUMA-johtokunnan ja -komission kokoukset ja seminaari ja tuetaan KUUMA-asioiden käsittelyä kuntien toimielimissä samanaikaisesti ja samoin materiaalein. Tavoitteena on, että kulloinkin käsittelyssä olevasta asiasta on etukäteen muodostettu yhteinen mielipide. Työryhmien työskentely mahdollistetaan hakemalla tarvittaessa toimintaan ulkopuolista rahoitusta ja huolehtimalla tarvittavasta projektihallinnoinnista ja työryhmien projektiosaamisesta. Tavoitteena on välttää liiallista organisoitumista. Uusien esille nousevien asioiden työstämiseen käytetään olemassa olevia työryhmiä ja toimielimiä. Tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä tärkeimpiin rahoittajiin ja sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään ja alueen koulutuksen järjestäjiin, Uudenmaan liittoon, HSL- ja HSYkuntayhtymiin, ELY-keskukseen, alueen osaamiskeskuksiin sekä eri ministeriöihin. Edunvalvontaa ja vaikuttamista yhteistyön kautta Yhteistyöjohtaja ja KUUMA-liikennesuunnittelija osallistuvat metropolipolitiikkaan, Helsingin seutuun ja koko Uuteenmaahan liittyvien eri sihteeristöjen ja työryhmien työhön, välittävät tietoa KUUMA-työryhmistä valtiolle ja pääkaupunkiseudulle sekä vastaavasti välittävät tietoa KUUMA-työryhmiin päin. Yhteistyöjohtaja vastaa asioiden valmistelusta komissiolle ja KUUMA-johtokunnalle sekä tarvittaessa edelleen KUUMA-kuntiin. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK), Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta ja MAL-neuvottelukunta lukeutuvat keskeisimpiin yhteistyö- ja vaikuttamiskanaviin. Maakunnan tasolla taas Uudenmaan liitto organisoi mm. kuntajohtajakokouksia ja sen valmistelusihteeristön kokouksia. KUUMA-seutu tekee yhteistyötä myös Länsi- ja Itä- Uudenmaan kuntaryhmien kanssa. KUUMA-seutu on myös mukana liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asettamassa Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan toiminnassa. Sen taustalla on välttämättömäksi nähty maankäytön ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelu ja kehittäminen.

MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-seurantasihteeristö. Sihteeristö valmistelee keväisin valtion ja kuntien edustajien muodostamalle seurantakokoukselle seurantaraportin sekä syksyllä seurantakatsauksen. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolten ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Kerava, Aleksin tori Energiatehokkuutta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta KUUMA-kunnat ovat mukana Uudenmaan energianeuvonnan verkostossa Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta. Lisäksi KUUMA-seudulla on käytössä vuonna 2017 ilmastokoordinaattori, jonka palkasta 1/3 tulee KUUMA-seudun kuntarahoituksen kautta. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä on huolehtia, että vuonna 2013 alkaneen ja vuonna 2015 päättyneen Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hankkeen mukaista toimintaa jatketaan ja energiatehokkuuskoulutusta ja -verkostoa laajennetaan vuonna 2017. Koordinaattori huolehtii raportoinnista, kiinteistöjen energiakulutuksen seurannasta ja katselmuksista, ekotukihenkilöiden koulutuksesta, verkostoyhteydenpidosta ja koulutusyhteistyöstä Keudan ja Järvenpään Mestaritoiminnan kanssa. Koordinaattori toimii myös muissa KUUMA-ilmastoryhmän antamissa tehtävissä: KUUMA-ilmastokatsauksen julkaiseminen, www.kuumailmasto.fi -internetsivuston ylläpitäminen, energiatehokkuusiltojen järjestäminen ja ilmastoryhmän sihteerin tehtävien hoitaminen.

KUUMA-työryhmät ja jaostot sekä niiden toimintasuunnitelmat vuonna 2017 Vuonna 2017 KUUMA-seudun puitteissa toimii seitsemän työryhmää ja viisi jaostoa. Työryhmät heijastavat tulevaisuuden kunnan keskeisiä vastuualueita. Työryhmien tehtävät liittyvät edunvalvontaan sekä erilaisiin hankkeisiin. KUUMA-komissio voi perustaa tarpeen mukaan väliaikaisia työryhmiä. Yhteydenpito työryhmien ja jaostojen ulkopuolella on myös tiivistä esiin nousevien yhteisten tarpeiden pohjalta. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä - työllisyysjaosto - maahanmuuttojaosto - KASKI-hanke - POKA-hanke Tietohallintoryhmä - DIGI-hanke Ilmastoryhmä - energiatehokkuus(hanke) MAL-ryhmä - asuntojaosto - kaavoitusjaosto - liikennejaosto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä Sivistysryhmä Henkilöstöryhmä Työryhmien puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti vuoden 2017 puheenjohtajakunnan eli Järvenpään edustaja, mutta resurssitilanteen mukaan puheenjohtaja voi olla myös jostain toisesta kunnasta. KUUMA-seminaari 1.6.2016, Nikkilän juhlatalo

Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tehtävänä on ohjata valitsemiensa kehittämishankkeiden toteutusta ja seurata muiden seudullisten toimijoiden toimenpiteitä, joihin voidaan mennä hankekumppaniksi, mikäli toimenpiteet palvelevat kehittämistavoitteitamme ja voidaan kohdistaa alueellemme. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmän tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä elinkeinoasioissa ja edistää alueen kilpailukykyä Uudellamaalla ja Suomessa sekä voimistaa taloudellisen kehityksen edellytyksiä alueella osaamista, innovaatioita ja investointeja edistämällä sekä tukien toimintaympäristön ja verkostojen uusiutumista ja dynamiikkaa. Tavoitteena on yhdessä hyödyntää EU-rakennerahastojen sekä kansallisten rahoituslähteiden tarjoamia mahdollisuuksia hankepohjaisessa toiminnassa vuosina 2017-2020. Vuonna 2017 erityisenä painopisteenä on tulevaisuuden kunta. Ryhmä käsittelee mm. seuraavia kysymyksiä: mikä on KUUMA-kuntien rooli maakuntauudistuksessa, mitä uusia toimintamalleja löytyisi kunnille, miten yhteistyötä voisi parantaa ja lisätä. Tärkeänä kysymyksenä on myös miten kuntien elinvoimaa voisi vahvistaa. Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä koordinoi maahanmuutto- ja työllisyysjaostojen toimintaa sekä ohjaa meneillään olevien KASKI- ja POKA-hankkeiden toteutusta yhdessä Techvilla Oy:n kanssa. Maahanmuuttojaosto Maahanmuuttojaoston tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimenpiteiden seudullista kehittämistä. KUUMA-alueen kunnissa vastaanotetaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita kuntapaikoille. Ko. ryhmään kuuluvia henkilöitä muuttaa myös itsenäisesti kuntiin. Voidaksemme valmistella tulevia kuntapaikkapäätöksiä, tarvitaan taustatietoa kustannusten syntymisestä sekä vastaanotettujen henkilöiden kotoutumisesta. Maahanmuuttojaosto valmistelee yhtenäistä tilastoseurannan käyttöön ottoa kustannusten muodostumisesta, kotoutumistoimenpiteiden käynnistämisestä ja valtionkorvausten maksatuksesta. Maahanmuuttojaosto selvittää, onko mahdollista tehdä seudullista päätöstä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntapaikoille. Yhteispäätös mahdollistaisi nykyisen SYLVIA-korvausmallin mukaiset lisäkorvaukset. Maahanmuuttojaosto tekee yhteistyötä asuntotyöryhmän kanssa kuntapaikkalaisten asuntojen hankintaa ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja selvityksissä. Maahanmuuttojaostossa arvioidaan maahanmuuttajien, erityisesti kuntapaikoille tulevien henkilöiden kouluttautumisen ja työllistymisen toimenpiteitä. Maahanmuuttajatyön yhteistyöverkoston kautta selvittää asiakkaiden ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä, koulutusten riittävyyttä, kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Maahanmuuttajille tarkoitettujen yksilöllisten koulutuspolkujen kehittämiseksi jaosto tekee yhteistyötä Ohjaamo Keski-Uusimaan kanssa. Tavoitteena on nostaa esiin hyviä käytäntöjä ja mahdollisia kehittämiskohteita.

Työllistämisen näkökulmien esiin tuomiseksi ja uusien toimintamallien käyttöön ottamisen edistämiseksi yhteistyötä tehdään työllisyysjaoston kanssa. Kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen ja rasismin ennaltaehkäisy on kaikkia toimijoita koskettavia teemoja. Maahanmuuttojaosto tuo esille alueellisia ilmiöitä ja pyrkii osaltaan edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Työllisyysjaosto Työllisyysjaoston tavoitteena on omalta osaltaan edistää seudun valmistautumista maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Tämä tapahtuu seuraamalla työllisyysasioista käytävää julkista keskustelua, edistämällä valmistelua alueellisesti sekä käymällä vuoropuhelua tulevien palveluntuottajien kanssa. TYPin, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllisyyttä edistävien palveluiden asemoituminen liittyen uuteen maakuntamalliin 2019 on keskeinen jaoston työn painopiste. Jaostossa arvioidaan kuntien välisiä palveluita, kartoitetaan olemassa oleva palveluvalikko ja arvioidaan niiden kohdentaminen tulevaisuudessa. Lisäksi jaetaan ja kehitetään yhdessä hyviä käytäntöjä. Työllisyysjaostossa arvioidaan myös työllisyys- ja elinkeinopalveluiden organisoimista niin kutsussa uudessa kunnassa. Erilaiset hankkeet ja niiden rahoitus käsitellään ja arvioidaan yhdessä sekä päätetään periaatetasolla siitä millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan. Työllisyysjaoston tavoitteena on saada työllisyysasiat tehokkaasti organisoidusti KUUMAseudun hallintaan = edunvalvontatavoite. Tietohallintoryhmä Ryhmän päätehtävänä on löytää ja toteuttaa yhteisiä tietohallinnon hankkeita, kuten yhteishankintoja tai kehitysprojekteja sekä edistää kokemusten ja hyvien käytäntöjen leviämistä kuntien kesken. Yhteisessä tekemisessä on pääpaino suuremmilla linjoilla enemmän kuin yksittäisillä järjestelmillä. Tällaisia ovat muun muassa KaPa:n tuomat muutokset ja tekemiset, uuden kuntalain tuomat muutokset, JulkICT:n tulevat linjaukset, JUHTA- ja VAHTI-linjaukset sekä kyberturvallisuus. Tietohuollon ja paikkatiedon osalta (asiantuntijaedustus tietohallintoryhmän kokouksissa) pyritään edistämään KUUMA-kuntien välistä yhteistyötä (myös tilastoasioissa). Tämän lisäksi pyritään toteuttamaan kansallista paikkatietostrategiaa KUUMA-kunnissa yhteistyönä. Niin ikään kehitetään Kuuma-kuntien seudullisiin paikkatieto- ja tilastoasioihin liittyviä järjestelmiä ja toimintaa sekä edistetään yhteishankintojen tekemistä.

Ilmastoryhmä Ryhmän tarkoituksena ja tavoitteena on KUUMA-kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastoyhteistyön edistäminen. Ilmastoryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja käsittelee ajankohtaisia ilmastoasioita ja hyviä esimerkkejä KUUMA-seudulla. KUUMA-kuntien strategisen ilmasto-ohjelman seurannan ja edistämisen tärkeimpänä tavoitteena on kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on ekotukihenkilöverkoston ja seurattavien kiinteistöjen määrän laajentaminen (vuonna 2017 noin 170 ekotukihenkilöä ja 80 kiinteistöä, joista 40 tarkemmin seurattavaa pilottikiinteistöä). Ilmastoryhmä keskittyy vuonna 2017 kuntien palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parantamalla tavoitellaan säästöä kiinteistöjen energiakustannuksissa ja päästöissä, seurattavissa kiinteistöissä noin 8 % hankkeen aikana. Työssä koulutetaan kiinteistöjen käyttäjiä ja kiinteistöhuollon henkilökuntaa ekotukihenkilöiksi. Koulutusta ja toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kuntien energia-asiantuntijoiden, yhteyshenkilöiden ja kiinteistöhuollon kanssa. Lisäksi ryhmä julkaisee KUUMA-ilmastokatsauksen, kokoaa seudun kasvihuonekaasupäästötiedot, järjestää energiatehokkuusiltoja kuntalaisille ja päivittää www.kuumailmasto.fi nettisivuja. Kuntien energiatehokkuussopimusten uusi kausi vuosille 2017-2023 on käynnistymässä, ja ryhmä pyrkii tiedottamalla saamaan kaikki KUUMA-kunnat sopimuksen piiriin. MAL- ryhmä MAL-ryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia MAL-asioissa KUUMA-kuntien edunvalvojana ja valmistella MAL-asiat KUUMA- komissiolle ja KUUMA-johtokuntaan. Ryhmä koordinoi KUUMA:n MAL- jaostojen (kaavoitus-, asunto- ja liikennejaostot) toimintaa ja järjestää jaostojen välisiä yhteistapaamisia. Tavoitteena on saada seudun näkökulmat ja seudulle tärkeät hankkeet paremmin esille ja lävitse päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on edunvalvonta valtion suuntaan sekä toiminta MAL-sopimusvalmistelussa. Ryhmä pyrkii parantamaan osaltaan KUUMA- seudun kilpailukykyä mm. suhteessa pääkaupunkiseutuun. Kaavoitusjaosto Kaavoitusjaosto on vuonna 2017 alkaen osa KUUMA-seudun maankäyttö-, asuminen- ja liikenne- (MAL) ryhmää ja sen keskeisimpiä tehtäviä on osallistua MAL-sopimukseen 2016-2019 liittyvän uuden maankäyttösuunnitelma MASUn ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman ASTRAn sekä HLJ liikennejärjestelmän suunnitteluun sekä sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan niin, että kaavoitusta ja maankäyttöä koskeva seuranta perustuu aidosti KUUMA kuntien tilanteeseen. Jaostolla on edustaja MALseurantatietoryhmässä ja se myös toteuttaa osaltaan aktiivisesti MAL-sopimuksessa esitettäviä toimia.

Maakuntakaavoituksessa kaavoitusjaosto seuraa ja osallistuu Uudenmaan 4. vaihemaakunta- kaavan sekä koko Uudellemaalle laadittavan kaksiportaisen kokonaismaakuntakaavan valmisteluun. Jaosto myös valmistelee KUUMA-seudun mahdolliset yhteiset lausunnot maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen sekä reagoi tarvittaessa muihin maankäyttöä koskeviin KUUMA-seutua koskeviin tarpeisiin. Jaosto seuraa aktiivisesti MRL:n muutosten valmistelua. Kaavoitusjaoston työ liittyy läheisesti seudun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja yhteiseen edunvalvontaan. Kerava KUUMA-asuminen 2040-projekti Vuoden 2017 aikana on tarkoitus toteuttaa yhteisesti mm. asuntojaoston kanssa KUUMAasuminen 2040-projekti. Projektin tarkoituksena on kuvata KUUMA-seudun asumisen tulevaisuutta ja tunnistaa sen keskeisiä kehittämisteemoja, edistää kuntien yhteistä profiloitumista asumisessa sekä tavoitella strategisesti perusteltua selkänojaa, johon tukeutuen kaavoitusta sekä muita toimenpiteitä voidaan perustella johdonmukaisesti ja selkeästi myös poliittisille päätöksentekijöille. Työ on käynnistetty vuonna 2016 laatimalla työn etenemistä ohjaava projektisuunnitelma. Asuntojaosto Asuntojaosto osallistuu KUUMA-kuntien kilpailukyvyn vahvistamiseen, yhteiseen edunvalvontaan sekä omistajapolitiikan toteuttamiseen. Jaosto toimii ohjausryhmänä Helsingin ASO-jononumerojärjestelmän sopimusseurannalle, KUUMA-kuntien asumisneuvonnan verkostolle ja linkittää asuntoasioissa seudullista vuorovaikutusta Uudenmaan liittoon ja Kuntaliittoon.

Jaosto on aktiivinen MAL-sopimusyhteistyön asumisen asiantuntijaorganisaationa ja asuntoasioissa yleisesti. Se antaa ja valmistelee lausuntoja alan laki- ja asetusehdotuksista sekä kouluttaa ja kouluttautuu toimialan tuntemukseen yhteistyössä kunnallisten vuokrataloyhtiöiden kanssa. Jaosto kerää tietoa ja tilastoja, laatii vertailuja asumisesta ja sen kustannuksista sekä ideoi tutkimus- ja selvityshankkeita. Ohjausryhmäroolissa jaosto tarjoaa apuaan ao. asioille, kuulee asiantuntijoita ja järjestää koulutusta. MAL-asioissa jaoston tavoitteena on herätellä keskustelua. Kaavoitus- ja maapolitiikan toimijoiden kanssa jaosto toivoo yhteisiä koulutuksia, seminaareja tai muita tapahtumia. Asuntojaosto valmistelee seudullisen valmiussuunnitelman siitä, mitä keinoja on käytettävissä asumisen alalla ja varautuu myös mahdolliseen pakolaisten merkittävään sijoittamiseen. Asuntojaosto toimii osaltaan komission työrukkasena MAL-sopimuksen 2016-2019 valmistelussa ja Helsingin seudun asumisen strategia 2025 toimeenpanossa. Asuntojaoston edustaja toimii MAL-sopimuksen seurantaryhmän ja MASUn koordinaatioryhmän jäsenenä. Lisäksi asuntojaosto järjestää tarvittaessa ajankohtaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia kuntien ja tytäryhtiöiden ao. työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tietotuotannon roolissa asuntojaosto päivittää KUUMA-seudun asunto-ohjelman uudentyyppiseen kuosiin edellyttäen, että komissio osoittaa rahoitusta asiantuntijapalveluiden hankkimiseen, järjestää omistajapolitiikan koulutusta ja on apuna kuntien omistajastrategioiden laadinnassa (KL hanke). Liikennejaosto Liikennejaoston tehtävänä vuonna 2017 on tukea MAL-työryhmää liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä ja toimia kuntien asiantuntijoiden yhteisenä liikennefoorumina. Liikennejaosto edistää KUUMA-kuntien keskinäistä liikenneyhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä kuntien kesken ja valvoo seudun liikenteeseen liittyviä etuja. Lisäksi liikennejaoston kautta esimerkiksi eri palveluntarjoajat voivat esitellä liikenteeseen liittyviä ratkaisujaan kunnille yhteisesti ja kuntaedustajilla on mahdollista pohtia ja vertailla erilaisten liikenteeseen liittyvien palveluiden hankkimista yhdessä. Vuonna 2016 käynnistynyt MAL 2019 -valmisteluprosessi edellyttää merkittävää edunvalvonnallista työpanosta KUUMA-liikennejaoston jäseniltä vuonna 2017 yhdessä MALtyöryhmän kanssa. Liikennejaosto seuraa osaltaan HLJ 2015 -suunnitelmassa esitettyjen linjausten ja toimenpiteiden toteutumista ja on myös edustettuna HSL:n koordinoimissa, vuonna 2016 käynnistyneissä HLJ-selvityksissä. Jaosto osallistuu myös HSL:n koordinoimien seudullisten yhteistyö- ja seurantaryhmien toimintaan vuonna 2017 ja edistää osaltaan KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeita. Lisäksi jaosto valmistelee KUUMAseudun yhteiset liikenteeseen liittyvät lausunnot. Liikennejaoston tarjoama asiantuntijatuki on erittäin tärkeää ja täydentää kuntien omia resursseja erilaisissa liikenteellisissä kysymyksissä. Liikennejaoston myötä kunnat voivat jakaa hyviä käytäntöjä, saada tukea omaan työhönsä, perehtyä muiden kuntien hankkeisiin ja saada tietoa ajankohtaisista asioista. Liikenneyhteistyön jatkuva kehittäminen, liikenneongelmien ratkaisu, tiedonvaihto ja kokemusten jakaminen toimivat jaoston toiminnan keskeisinä kulmakivinä.

Henkilöstöryhmä Ryhmä toimii aktiivisesti ja epämuodollisesti mahdollistaen vertaisoppimisen ja hyvien työkäytäntöjen jakamisen, erityisesti henkilöstöpolitiikassa ja -strategiassa. Vuonna 2017 ryhmän pääasiallisina teemoin on yhteistoiminta ja muutostuki organisaatioiden muuttuessa, kilpailukyky-sopimuksen toteuttaminen KUUMA-kunnissa ja paikallisen sopimisen edistäminen. Valtakunnallisen kehityksen ja sote- ja maakuntauudistuksen seuraaminen ja tarvittaessa reagoiminen (vrt. lausuminen) on tietenkin keskeinen osa ryhmän toimintaa. Sivistysryhmä Sivistysryhmä seuraa oppimisen ympäristöjä ja opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista kehitettävää KUUMA-kuntien yhteistä TVT-hanketta. Ryhmä vastaa tarvittaessa erillisiin toimeksiantoihin. KUUMA-kuntien välistä palveluyhteistyötä tehdään yhteisessä hanketyöskentelyssä (TVT, opiskelijahuolto, ohjaamo, kuntakokeilu jne.), opetussuunnitelmatyössä (Kuuma-ops), suhteessa 2. asteen ammatillisen koulutuksenjärjestäjiin ja niiden kanssa (Keuda, Hyria) sekä kirjastojärjestelmien osalta. Ryhmän tavoitteena on terävöittää hankeyhteistyötä valitsemalla ns. kärkihankkeet sekä kehittää kuntayhteistyön tulosten raportointia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmä Ryhmän tavoitteena on KUUMA-kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn nykytilanteen kuvaaminen sekä tulevaisuuden tahtotilan määrittely, yhteisten tavoitteiden asettaminen sekä keinojen valikointi. Ryhmän tavoitteena on määrittää rakenteet, joissa kuntien asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mahdollistuu aiempaa systemaattisemmin yhdessä muiden toimijoiden ja kokonaan uusien kumppanuuksien kanssa. Uuden kunnan toimintaympäristön muutos ja yleinen taloudellinen kehitys edellyttävät kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon kokoamista, keräämistä, yhdistämistä ja visualisointia kokonaisuuden johtamisen mahdollistamiseksi - entisen hallintokunnittain siiloutuneen ja toimintokohtaisen tiedon sijasta. Ennakointi ja haittojen ennaltaehkäisy ovat keskiössä SOTE- palvelutarpeen vähentäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Tässä ajattelussa keskiössä on kuntalainen - asukaslähtöinen ajattelu - terve kunta. Työryhmä pyrkii toiminnallaan tukemaan KUUMA-kuntien houkuttelevuutta asuinkuntina. Virallisten KUUMA-työryhmien lisäksi vuonna 2017 toimii nuorten KUUMA-ryhmä.

Nuorten KUUMA Nuorten KUUMA on ryhmä, jonka tarkoitus on olla nuorten virallinen kanava vaikuttaa KUUMA-kuntia koskeviin asioihin ja päätöksiin sekä olla alueen nuorisovaltuustojen keskustelufoorumi. Ryhmä koostuu KUUMA-kuntien nuorisovaltuustojen edustajista, joita jokaisesta kunnasta valitaan kaksi. Nuorisovaltuustot valitsevat itse edustajansa. Ryhmä vaikuttaa pääasiallisesti tekemällä aloitteita KUUMAlle ja laatimalla kannanottoja. Sillä on oikeus nimetä kaksi edustajaa KUUMA-johtokuntaan ja halutessaan se voi pyytää johtokunnalta lupaa edustautua muissakin luottamushenkilöistä koostuvissa ryhmissä, kuten sote-ohjausryhmässä. Nuorten KUUMA-jakamisesta alaryhmiin päätetään vuosittain TTSvalmistelussa. Graffiti, Keravan keskusta 3.1 Perustoiminnan tavoitteet toimintakaudelle 2017-2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2017 Seuraavassa on kuvattu keskipitkän aikavälin 2017-2018 tavoitteet, joilla KUUMA-seudun toimintaa kehitetään. Taulukoissa on vuodelle 2017 asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden valmistelusta/toteuttamisesta vastaavat tahot. 3.1.1 KUUMA-yhteistyön koordinointi ja kehittäminen Tavoite toimintakaudelle 2017-2018 Perustoimintaa kehitetään yhteistyössä seudun yrityskehitystyötä tekevien toimijoiden kanssa. KUUMA-liikelaitos keskittyy kuntayhteistyön hallinnointiin ja edunvalvontaan.

Vuoden 2017 perustoiminnan toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMAyhteistyön sekä liikelaitoksen toiminnan kehittäminen sekä vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Yhteistyö kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän kanssa sekä toimintamallien kehittäminen ja edunvalvonnan koordinointi. Arvioidaan yhteistyön ja liikelaitoksen toimivuus, toimintamalli ja toiminnan kärjet sote- ja maakuntauudistuksen käynnistysvaiheessa. Yhteistyöjohtaja Kilpailukyky- ja elinvoimaryhmä Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio KUUMA-johtokunta KUUMA - yhteistyöstä tiedottaminen Tehostetaan ja kehitetään KUUMAviestintää. Kohderyhminä ovat erityisesti luottamushenkilöt. Pyritään lisäämään tietoisuutta yhteistyön ideasta ja tuloksista. Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio Kuntayhteistyön assistentti 3.1.2 KUUMA-omistajapolitiikka Tavoite toimintakaudelle 2017-2018 Tavoitteena käydä omistajapolitiikka läpi osana KUUMA-yhteistyön tulevaisuuskartoitusta Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Omistajapolitiikan määrittely osana KUUMAyhteistyötä Omistajapolitiikan arviointi kriittisesti ja mahdollinen palauttaminen kuntiin. Yhteistyöjohtaja KUUMA-komissio KUUMA-johtokunta 3.1.3 Metropolipolitiikka ja edunvalvonta Tavoite toimintakaudelle 2017-2018 KUUMA-seutu menestyy metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla. Tämä tarkoittaa, että KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta.

Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) Vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta Pyritään edelleen vahvistamaan KUUMA-seudun asemaa/vaikutusvaltaa seudulla erilaisilla foorumeilla ja päätöksenteossa. Seurataan ja edistetään HLJ 2015 - suunnitelman ensimmäiselle kaudelle (2016-2025) sisällytettyjen KUUMAseudun liikenteen kärkihankkeiden toteutumista. KUUMA-komissio Yhteistyöjohtaja KUUMA-työryhmät ja jaostot Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Osallistutaan Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitteluun ja edistetään KUUMA-seudun kannalta tärkeitä maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökohtia valmisteluprosessissa. MAL-ryhmä Liikennejaosto Liikennesuunnittelija Kaavoitusjaosto Asuntojaosto 3.1.4 Strategisen ilmasto-ohjelman toteuttaminen Tavoite toimintakaudelle 2017-2018 Tavoitteena on edistää alueellisin keinoin sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä (keskimäärin tasolle 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas). Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO(t) KUUMAstrategisen ilmastoohjelman edistäminen, kuntien energiatehokkuuden parantaminen Kuntien energiatehokkuussopimusten (KETS) uuden kauden tiedotus kuntiin Jatketaan ja laajennetaan kuntakiinteistöjen ekotukihenkilöiden koulutusta ja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantaa Tuodaan kuntien hyvät toimenpideesimerkit esille energiatehokkuusilloissa, KUUMA-ilmastokatsauksessa ja www.kuumailmasto.fi.-nettisivuilla Ilmastoryhmä Ilmastoryhmä Ilmastoryhmä