KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET

Transkriptio

1 Keravan kaupunki tilinpäätös v KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIOVUODEN KESKEISET TAVOITTEET Tavoite Toteuma

2 Keravan kaupunki tilinpäätös v TAVOITE TOTEUMA Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta voidaan jakaa perustoimintaan ja hanketoimintaan. Perustoiminta on pääosin edunvalvontaan liittyvää toimintaa, jota kunnat rahoittavat sata prosenttisesti. Hanketoiminta on kehittämistyötä, johon haetaan kuntien maksuosuuksien lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Hanketoiminta voi tarkoittaa myös sitä, että KUUMA-kunnat ovat KUUMAseutu liikelaitoksen kautta, yhteisellä maksuosuudella mukana jonkun toisen organisaation käynnistämässä hankkeessa. KUUMA-seudun perustoimintaan vuodelle 2015 oli talousarviossa varattu yhteensä euroa, joka kattoi kolmen kokoaikaisen henkilön (yhteistyöjohtaja, liikennesuunnittelija ja kuntayhteistyön assistentti) palkkakulut sekä yhden osa-aikaisen (ilmasto-ohjelman koordinaattori) henkilön palkkakulut, kokousten ja seminaarin järjestämisen sekä muun muassa vuokrat, sekä hallinnon ja viestinnän kustannukset. Osa perustoimintaa on myös KUUMA-johtokunnan toiminta, jonka kustannukset koostuvat kokouksista, seminaarista ja niihin liittyvästä hallinnosta. KUUMA-seudun hanketoimintaan oli vuoden 2015 talousarviossa varattu yhteensä euroa. Hankkeissa oli määrä keskittyä teknologiateollisuuden toimialan kehittämiseen, yrittäjyyskasvatukseen ja yritysten omistajanvaihdosten suunnitelmallisuuden lisäämiseen. Lisäksi painopisteinä olivat investointien houkutteleminen ja työllisyyden edistäminen, esimerkkinä kansainväliset kauppaketjut sekä matkailun edistäminen. Muita, jo aloitettuja hankkeita, jotka oli tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2015 aikana tai jatkaa myös tulevina vuosi, olivat: Helsingin seudun maankäytön suunnitelma MASU, Asuntostrategia 2025, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla. KUUMA johtokunta kokoontui vuoden kuluessa seitsemän kertaa (7.1., 5.3., 16.4., 3.6., 23.9., ja 2.12.). KUUMA komissio kokoontui 10 kertaa (19.1., 12.3., ja 27.5., 26.6., 12.8., 8.9., , ja ) KUUMA-liikelaitos toimi saakka vajaalla resurssoinnilla, mistä syystä osaa suunnitelluista toimenpiteistä ei voitu täysipainoisesti toteuttaa. Tavoitteiden toteutumistilannetta on kuvattu seuraavassa. KUUMA-seudun perustoiminnan osalta tavoitteina olivat: 1. KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminnan kehittäminen ja hallinnon keventäminen 1. Yhteistyötä seudullisten kehitysyhtiöiden ja elinkeinoelämän kanssa on jatkettu aiempien vuosien tavoin. Koska kuntarakenne, SOTE-ratkaisu ja metropolihallinnon ratkaisu eivät olleet vielä tiedossa, liikelaitoksen toimivuutta,

3 Keravan kaupunki tilinpäätös v toimintamalleja ja toiminnan kärkiä ei ole arvioitu. 2. KUUMA-yhteistyöstä tiedottaminen 3. Metropolilain valmisteluun, SOTE-uudistukseen ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen 4. Omistajapolitiikan kirkastaminen 5. Vaikuttava ja yhteinen edunvalvonta 2. Vuoden kuluessa lähetettiin 9 tiedotetta ja 4 sähköistä KUUMA-uutiskirjettä. 3. KUUMA-seutu valmisteli ja julkaisi omat hallitusohjelmatavoitteet, jossa otettiin kantaa erityisesti SOTE-uudistukseen. Metropolihallinto ei enää sisältynyt kesällä virkaan astuneen Sipilän hallituksen ohjelmaan, eikä asia näin ollen edellyttänyt KUUMA-seudun toimenpiteitä. Toisaalta Sipilän hallitus käynnisti Suomen historian suurimman hallinnonuudistusprosessin pitäen sisällään sekä itsehallintoalue- että soteuudistuksen. Tähän prosessiin KUUMAseutukin osallistui aktiivisesti. Vuoden lopulla työnsä aloittaneen metropolipolitiikan neuvottelukunnan työhön ei sisälly hallintorakenneteemaa myös sen työhön seutu osallistuu. 4. Omistajapoliittisia ohjeita ei päivitetty. Syynä tähän oli yhteistyöjohtajan tehtävien väliaikaisjärjestelyt ja siitä johtuva resurssien priorisointi. 5. KUUMA-seutu valmisteli ja julkaisi omat hallitusohjelmatavoitteet, sekä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet pääkaupunkiseudun kanssa. Liikennepolitiikan osalta valmisteltiin joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuuden edunvalvontaa koskeva kannanotto ja valvottiin KUUMA-seudulle merkityksellisten hankkeiden etenemistä HLJ2015 valmistelussa. 6. KUUMA-strategisen ilmasto-ohjelman edistäminen, kuntien energiatehokkuuden parantaminen 6. Vuoden lopussa julkaistiin 6. KUUMA ilmastokatsaus, joka seuraa ilmasto-ohjelman toteutumista ja kuntien ilmastotyön etenemistä. Ilmasto-ohjelmassa asetettu kasvihuonekaasupäästöjen 25 %:n vähennystavoite vuodesta 2006 vuoteen 2020 mennessä on seurannan perusteella toteutumassa. Kaksivuotinen julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke päättyi lokakuussa Hankkeessa seurattiin 27 kuntakiinteistön energiankulutusta ja koulutettiin 100 käyttäjien ja kiinteistöhoidon ekotukihenkilöä. Hanke jatkuu kuntarahoitteisena vuonna 2016.

4 Keravan kaupunki tilinpäätös v KUUMA-seudun erityispiirteiden huomioiminen MAL-aiesopimusvalmistelussa 8. MAL-sopimuskokonaisuuden toteuttaminen ja seuranta siten, että molemmat osapuolet eli kunnat ja valtio noudattavat sopimusta. 9. KUUMA-seudun tarpeiden huomioiminen 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa 10. KUUMA-seudun liikenteen kärkihankkeiden edistäminen. 11. KUHA-hankkeiden edistäminen. 7. Neuvottelut käynnistyivät elokuussa KUUMA-seudun tavoitteet on välitetty neuvotteluosapuolille ja seutua edustavat neuvotteluissa Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila ja Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen. 8. Seuranta-aineistoa kommentoitiin kaavoittaja-, asumisen- ja liikenneryhmissä. Lisäksi ryhmistä on ollut edustajat seurantaa valmistelevassa seurantatieto-ryhmässä. KUUMA-seudun edustaja sihteeristössä on ollut liikennesuunnittelija Henrik Helenius. Uudenmaan liitto on avustanut KUUMA-seudun seurantatietojen kokoamisessa. 9. KUUMA-johtokunta hyväksyi KUUMA-seudun yhteisen lausunnon 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja ehdotuksesta Kaavoittajat-ryhmä vastasi lausuntojen valmistelusta. 10. KUUMA-seudun liikenteen keskeisimmät kärkihankkeet saatiin sisällytettyä keväällä hyväksyttyyn HLJ suunnitelman hankeohjelmaan. KUUMA-seudulla on myös edustus vuonna 2015 käynnistetyissä HLJ 2015-jatkotöissä. 11. KUHA-hankkeita on edistetty HSL:n koordinoiman KUHA-työryhmän kautta. KUUMA-kuntien hanketarpeita on tuotu aktiivisesti esille työryhmän toiminnassa. 12. Joukkoliikenteen, liityntäpysäköinnin, kävelyn ja pyöräilyn, liikenneturvallisuuden, liikennetutkimusten ja muiden liikenteen osaalueiden yhteistyön edistäminen. 12. KUUMA-liikenneryhmä on edistänyt liikenteen eri osa-alueiden yhteistyötä muun muassa osallistumalla aktiivisesti HLJ-toimikunnan työskentelyyn, HSL:n koordinoimien seudullisten yhteistyöryhmien toimintaan ja HLJ 2015 osastrategioiden työstämiseen. Lisäksi KUUMA-liikenneryhmä on ollut edustettuna Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikennetyöryhmässä ja Uudenmaan liiton liikenneryhmässä. KUUMA-seudun hanketoiminnan osalta tavoitteina olivat: 1. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen (POKA). Hankkeeseen on varattu vuodelle euroa. Hanke jatkuu vuoteen 2017 ja sen kokonaiskustannukset ovat KUUMA-seudulle 1. Edennyt projektisuunnitelman mukaisesti.

5 Keravan kaupunki tilinpäätös v euroa (hankkeen rahoitus yhteensä ). 2. YES Uusimaa KUUMA+ alueella. Hankkeeseen on varattu vuodelle euroa. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. 3. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia vauhdittava hanke. Hankkeeseen on varattu vuodelle euroa. Hanke jatkuu vuoteen 2017 ja sen kokonaiskustannukset ovat KUUMA - seudulle euroa (hankkeen rahoitus yhteensä ). 4. Työllisyyttä ja investointeja vauhdittava kokonaisuus sisältää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvän hanke- /toimenpidevalmistelun, kansainvälisen elintarvikekauppaketjun toimintamahdollisuuksien selvittämisen ja matkailuelinkeinon yhteistyöverkostojen ja muiden toimintaedellytysten tunnistamisen. Kokonaisuuteen varataan vuodelle. 2. Hanke päättyi lokakuun lopussa ja saavutti pääosan tavoitteistaan. 3. Hanke ei toteutunut johtuen rahoitukseen liittyvistä ongelmista. 4. Hankkeen tavoitteista useimpia ei onnistuttu vuoden aikana edistämään konkreettisella tavalla. Ainoana konkreettisena tuloksena syntyi hankeidea KASKI, jolla pyritään edistämään ulkomaisten investointien ohjautumista KUUMA-seudulle ja lisäämään seudun yhteistyötä sijoittumismarkkinoinnissa. Osana tätä prosessia jätettiin vuoden lopussa ideahaku-lomake Uudenmaan liittoon. Sillä pyritään pääsemään EAKR-rahoitusohjelmaan varsinaisen hankehaun myötä alkuvuonna Kaavoittajat -työryhmä osallistuu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) valmisteluun ja asuntoryhmä puolestaan asuntostrategian (ASTRA 2025) valmisteluun. Hanke on käynnistynyt vuonna 2013, ja se rahoitetaan KUUMA-seudun vuoden 2013 määrärahalla. 6. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Hanke on käynnistynyt vuonna 2013, ja se rahoitetaan KUUMA-seudun vuoden 2014 määrärahalla. 5. MASU 2050 ja ASTRA 2025 suunnitelmat hyväksyttiin KUUMA-johtokunnassa ja jäsenkunnissa. 6. Hanke päättyi lokakuussa Sen toteuttamiseen saatiin kuntarahoituksen ohella maakunnan kehittämisrahaa (tuloutuu alkuvuonna 2016 Uudenmaan liitolta = hankkeen toisen vaiheen toteutus). 7. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen sivistystoimialalla. Hanke on käynnistynyt vuonna Hankkeen kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun talousarvioon. Hanketta koordinoi Nurmijärven sivistystoimi ja sitä rahoittavat opetushallitus, aluehallintovirasti ja KUUMA-kunnat. 7. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja jatkuu myös vuonna 2016.

6 Keravan kaupunki tilinpäätös v Erillishankkeet 8. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkaminen aiemmin hyväksytyn työsuunnitelman mukaisesti. 9. SOTE-järjestämislain mukaisen tuotantoorganisaation valmistelutyöhön liittyvä erillisprojekti. 8. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä jatkoivat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Selvitykseen liittyvä päivitetty loppuraportti valmistui Hankkeessa laadittiin yhdistymissopimusluonnos, joka käsiteltiin syksyn kuluessa valtuustoissa. Hanke päättyi tuloksettomana valtuustojen käsittelyn myötä ja KU-selvityksen poliittinen ohjaustyhmä kokoontui viimeisen kerran SOTE-valmistelutyöhön osallistuvat Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Hankkeen valmisteluun liittyen selvityshenkilönä toimi alkaen kaupunkineuvos Rolf Paqvalin sekä projektijohtajana KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja ja liikelaitoksen johtaja Johanna Viita. Selvityshenkilön toimenpide-esitykset kunnille valmistuivat kesäkuussa. Pääajatuksena on erillisen alueyksikön perustaminen Keski-Uudenmaan alueelle. Hanketta ohjaava poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan suosittaa kunnille varsinaisen hankkeen käynnistämistä vuoden 2016 alusta lukien ja hankehenkilöstön palkkaamista. Hankkeessa toimii myös kunta- ja sote-johtajien työryhmä.

7 Keravan kaupunki tilinpäätös v Talous Tavoitteena on, että suunniteltu toiminta sekä toiminnalliset tavoitteet toteutuvat hyväksytyn talousarvion puitteissa. Toimintatavat, -rakenteet ja prosessit Henkilöstö ja osaaminen Kuluvan vuoden aikana ei ole tehty lisätalousarvioita. Vuoden 2015 aikana KUUMA-seutu liikelaitos vastasi Keski-Uudenmaan kuntien liitosselvityksen ja SOTEjärjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyön taloudesta. Kuntarahalaskut valmisteltiin kesäkuun 2015 aikana niin, että KP 7110 johtokunta, KP 7120 perustoiminta ja KP 7130 (hankkeet) talousarviosta laskutetaan 50 %, ja loppulasku laskutetaan toteutuneiden / arvioitujen kulujen perusteella joulukuussa Erillishankkeiden (KP 7140 KU-selvitys ja KP 7150 SOTE-selvitys) kulut laskutettiin osallistuneilta kunnilta toteutuneiden kulujen mukaan loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta KUUMA-yhteistyö organisoitiin liikelaitokseksi vuonna Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunta, jonka jäseninä toimivat jäsenkuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat asemavaltuutuksen perusteella sekä neljä lisäjäsentä. Kuntajohtajista koostuva komissio valmistelee asiat johtokunnalle ja edelleen viranhaltijoista koostuvat KUUMA-työryhmät komissiolle. Vuoden 2015 toimintaan vaikutti merkittävällä tavalla voimavarojen keskittyminen erityisesti Keski- Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ja SOTEjärjestämislain mukaisen tuotanto-organisaation valmistelutyön laatimiseen. Liikelaitoksella voi olla omaa palkattua henkilöstöä tai tuki- ja henkilöstöpalvelut voidaan ostaa jäsenkunnilta. Yhteistyöjohtaja Johanna Viidan virkavapauden ajan KUUMA-seutu liikelaitoksen johtajan hallinnollisena sijaisena toimi kuntayhteistyön assistentti Paula Latvanen oman toimensa ohessa alkaen tätä tehtävää alkoi hoitaa vs. yhteistyöjohtaja ja vs. liikelaitoksen johtaja Antti Kuusela. Maankäyttöä ja asumista koskevissa edunvalvontaasioissa KUUMA-seutu liikelaitos osti Uudenmaan liitolta kehittämispäällikkö Sirkku Huiskon työpanosta 40 % työajasta. Huiskoa koskeva sopimus liiton kanssa päättyi Kuntayhteistyön assistentin työpanos on ostettu Uudenmaan liitolta. Vastaavasti uuden henkilön perehdytyksen aikana palvelut ostettiin myös 11-12/2015 välisenä aikana Järvenpään kaupungilta. Liikennesuunnittelija on liikelaitoksen suorassa palveluksessa.

8 Keravan kaupunki tilinpäätös v TOIMIALAN TALOUS YHTEENSÄ Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama menot yli-/ali+ tulot yli+/ali- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KUUMA-seutu liikelaitos HENKILÖSTÖ Mittari Tavoite 2015 Toteuma 2015 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Henkilöstömenot HENKILÖSTÖTAVOITTEIDEN TOTEUMA Henkilöstökulut koostuivat liikennesuunnittelijan ja sote-selvityshenkilön palkkakuluista. Sote-selvityksen myötä KUUMA-seutu liikelaitokselle palkattiin sote-selvityshenkilö, jonka palkkakuluja ei oltu huomioitu v tavoitteessa.