Järjestöbarometri Jane

Samankaltaiset tiedostot
Järjestöbarometri Mediainfo

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Järjestöbarometri 2013

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöyhteistyön kehittäminen kunnissa. Vanhusneuvosto Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Järjestötoiminnan tulevaisuus. Järjestöbarometri 2016

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Järjestöbarometri 2018

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Lapin sote johdon seminaari

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä,

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus Liisanpuiston auditorio, Pori

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?

Järjestöbarometri Rakennetaan tulevaisuuden kansalaisyhteiskunta

Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut Anne Perälahti

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Keliakialiiton strategia

Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.

Sosiaalibarometri ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöilta kauppalantalolla klo alkaen Avustustiimi 2

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Tilastoja sote-alan markkinoista

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Sotelan toiminta-avustukset

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Sote ja valinnanvapaus katsaus

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan kumppanuussopimukset

Järjestöjen välinen yhteistyö

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Transkriptio:

Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012

Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi paikallistoimintaan Järjestöjä ei kuulla riittävästi kuntien päätöksenteossa Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

Järjestöbarometri 2012 -aineistot Tämän seitsemännen Järjestöbarometrin aineistot: Kyselyaineistot 90 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (60 %) 114 järjestöjen aluetyöntekijää (40 %) 1 128 paikallisyhdistystä (49 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri

Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella

Uusia yhdistyksiä rekisteröidään runsaasti Vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin yli 2 500 uutta yhdistystä Niistä sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on 180 (7 %), eli uusia alan yhdistyksiä rekisteröitiin 3-4 viikossa Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity vuosina 2005-2011: Yhteensä 1 093 Kaikkiin maakuntiin 190 kuntaan (57 % nykykunnista) Purkautuneita 459 eli nettolisäys 634 yhdistystä

Yhdistysten lkm. Vuosina 2005-2011 rekisteröidyt ja purkautuneet soteyhdistykset 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Järjestöbarometri 2012, kuvio 10. Rekisteröidyt Purkautuneet

Ry-toiminta on voimissaan ja uudistuu ihmisten tarpeiden mukaan Rekisteröity yhdistys on edelleen käyttökelpoinen tapa organisoida kansalaistoimintaa - uudet osallistumismuodot eivät ole syrjäyttäneet perinteistä yhdistysmuotoista toimintaa Järjestökentässä on kaksi samanaikaista kehityssuuntaa: Syntyy suurempia yksiköitä valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten fuusioissa Syntyy yhä pienempien ja spesifimpien potilas-, vammaja diagnoosiryhmien tarpeisiin vastaavia yhdistyksiä

Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Työttömien yhdistykset ovat supistamassa toimintaansa Lähes joka toisen (48 %) työttömien yhdistyksen toiminta on supistumassa (kaikista sote-yhdistyksistä vain 10 prosentin) Yli puolella (56 %) palkatun henkilöstön määrä vähentynyt vuodesta 2011 (kaikista sote-yhdistyksistä vain 16 prosentilla) Joka kolmas (35 %) arvioi henkilöstömäärän pienenevän v. 2012 aikana (kaikista sote-yhdistyksistä vain 11 %)

Työttömien yhdistyksillä on taloudellisia ongelmia Joka kolmas (35 %) työttömien yhdistys arvioi taloudellisen tilanteensa huonoksi (kaikista soteyhdistyksistä vain 18 %) Lähes joka kolmas (30 %) ennakoi taloustilanteensa heikkenevän vuoden 2012 aikana (kaikista soteyhdistyksistä 20 %) Lähes puolet (44 %) on menettänyt jonkin keskeisen rahoituslähteen kahden viime vuoden aikana (kaikista sote-yhdistyksistä 21 %)

Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava Työttömien yhdistykset ovat tärkeitä pitkittyneesti työttömien ja osatyökykyisten työllistäjiä Ne tarjoavat myös vertaistukea, neuvontaa, ohjausta ja mielekästä toimintaa työttömäksi jääneille TE-toimistojen riittämättömät resurssit vastata henkilöasiakkaiden tarpeisiin sekä lähes päivittäiset irtisanomisuutiset saavat työttömien yhdistysten toiminnan nykymerkityksen korostumaan entisestään Toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti

Kunnat eivät investoi riittävästi paikallistoimintaan

Paikallisyhdistykset toimivat pienin resurssein Kolme neljästä (76 %) paikallisyhdistyksestä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin Keskimääräinen vuoden 2012 talousarvion loppusumma on 6 000 euroa Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) yhdistyksistä toimii alle kymmenen tuhannen euron vuosibudjetilla Yhdistykset toteuttavat pienin voimavaroin merkittävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa

Kuntien tuki keskeistä yhdistysten toimintaedellytysten kannalta Kuntien toiminta-avustukset ovat yhdistysten merkittävimpiä avustuslähteitä Yli puolet (54 %) yhdistyksistä sai kunnalta toimintaavustusta vuonna 2011, keskimäärin 550 euroa Avustus muodostaa keskimäärin 15 prosenttia yhdistysten talousarvion loppusummasta alle 2000 euron budjetin yhdistyksillä 35 prosenttia Joka viidennellä (19 %) yhdistyksellä avustus on vähentynyt ja kuudella prosentilla loppunut kokonaan edellisvuodesta

Kuntien tarjoamat toimintatilat tärkeitä yhdistyksille Noin puolet (48 %) yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa, joka kolmas (32 %) on saanut toimintatilan kunnalta käyttöönsä ilmaiseksi Lähes joka kolmannella (30 %) kunnan maksullisia toimintatiloja käyttävistä yhdistyksistä tilojen käyttö on kallistunut kahden viime vuoden aikana Kasvaneet kustannukset johtavat jäsen- ja osallistumismaksujen korottamiseen, vapaaehtoispanoksen käyttöön entistä enemmän varainhankintaan ja osalla yhdistyksistä toiminnan supistuksiin

Yhdistysten toimintaedellytysten kaventaminen on lyhytnäköistä Kunnat vaarantavat paikallisyhdistysten toimintaa merkittävästi keräämällä vuokratuottoja ja vähentämällä avustuksia pienin voimavaroin toimivilta yhdistyksiltä Tämä on lyhytnäköistä toimintaa, sillä Ruralia-Instituutin arvioiden mukaan yksi yhdistysten toimintaan sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin Hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan vahvistamiseksi ja kunnan talouden kannalta on viisasta kunnallispolitiikkaa myöntää paikallisyhdistyksille toiminta-avustuksia ja maksuttomia tiloja.

Järjestöjä ei kuulla riittävästi kuntien päätöksenteossa

Kunnat keskeisiä järjestöjen yhteistyökumppaneita Kuntatahot Yritykset ELYt AVIt Maakuntaliitot Järjestöbarometri 2012, kuvio 47. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % yhdistyksistä

Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa arvostetaan kunnissa Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tarjoajina Järjestöt yhteisöllisyyden rakentajina Järjestöt yleensä Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt vaikuttajina Järjestöjen yhteistoimintaaloitteet kunnalle Järjestöt strategisina kumppaneina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 49. Myönteinen Neutraali Kielteinen EOS

Järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon kunnissa huono Yhdistyksen näkemysten huomioon ottaminen kunnan päätöksenteossa Yhdistyksen kuuleminen kuntien päätöksenteossa Kunnan tuki yhdistykselle Kunnan kiinnostus yhdistyksen ylläpitämää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa kohtaan Yhdistyksen merkityksen ymmärtäminen kunnissa Hankeyhteistyö Yhdistyksen arvostus kunnissa Yhdistyksen toiminnan tuntemus kunnissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS/ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2012, kuvio 52.

% järjestöistä Järjestöjen asiantuntemusta palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS 0 % 2009 2012 2009 2012 2009 2012 Järjestön ottaminen mukaan palvelujen kehittämiseen kunnissa Kuntien ja järjestön strateginen kumppanuus palveluissa Ostopalvelujen tuottaminen kunnille Järjestöbarometri 2012, kuvio 42.

Järjestöjen ja kuntien välistä kumppanuutta on kehitettävä Järjestöihin suhtaudutaan kunnissa myönteisesti, mutta ne sivuutetaan kunnallisessa päätöksenteossa, eikä niiden ammatillista ja kokemusasiantuntijuutta käytetä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Kuntien ja järjestöjen strategista kumppanuutta on kehitettävä Kunta-järjestöyhteistyön kehittämisen haaste korostuu, kun kuntia yhdistyy ja kuntakoko kasvaa.

Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa pienentynyt 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 21. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

Toimipaikkojen lkm Järjestöjen sosiaalipalvelutoimintayksiköt vähentyneet 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Järjestöbarometri 2011, kuvio 29. Järjestöt Yritykset Lähde: THL: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT.

Järjestöjen palvelutuotannossa on taloudellisia ongelmia Kahdeksan prosenttia vastanneista eli viisi järjestöä lopettanut vuonna 2011 jonkin palvelumuodoistaan 17 järjestöä ennakoi jonkin tarjoamansa palvelumuodon olevan erityisen suurissa vaikeuksissa vuonna 2012 Puolet pääosin järjestöjen varassa toimivista sosiaalipalveluista, joille ei ole markkinoita ja joissa ei ole juurikaan muita tuottajia, on taloudellisissa vaikeuksissa Suurimmat vaikeudet ovat kuntoutuspalveluissa, asumispalveluissa ja yksittäisissä erityisryhmille suunnatuissa palveluissa

Kuntien kilpailutuskäytännöt ovat hankalia järjestöille Kunnat kilpailuttavat myös palveluja, joissa ei ole markkinoita Kuntien tulee arvioida nykyistä paremmin, onko alueella palvelumarkkinoita ja tarvitaanko kilpailuttamista Kuntien kilpailutuskäytäntöjen on kehityttävä, koska kunnat eivät osaa tällä hetkellä käyttää edes nykyisessä hankintalaissa olevia joustomahdollisuuksia Kunnissa tulee laatia palvelustrategiat, joiden kautta syntyy pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavissa palveluissa.

Kuntoutuspalveluissa Kelan hankintakriteerit ongelmallisia Järjestöt kritisoivat Kelan hankintakriteerejä ja puitesopimuksia, joissa järjestö joutuu kantamaan yksin palvelun tarpeeseen varautumisen riskin Menettely suosii toimijoita, joilla ei ole pitkäjänteistä, pysyvää toimintaa, vaan jotka palkkaavat työntekijöitä vain erillisiä keikkoja varten Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta järjestöjen osaaminen kuntoutuksessa säilyy Ilman järjestöjen kuntoutuspalveluja yhä useampi jää vaille kuntoutusta tai sen laatu ei vastaa tarpeita