Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( )

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke ( ) Kysely päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnasta A-Kiltojen Liitto ry:n aineisto Jurvansuu

2 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen roolit ja identiteetit osahanke Osahankkeessa tarkastellaan kolmea teemaa: 1) Mihin päihde- ja mielenterveysjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan ja millaisin keinoin? Millaisia rooleja niillä on yhteiskunnassamme ja päihdeja mielenterveystyön kentällä? 2) Miten toimijoiden osallisuus järjestöissä toteutuu ja miten sitä pyritään vahvistamaan? Ohjaavatko toimintaa jäsenet ja vapaaehtoiset vai palkatut työntekijät? 3) Mitä ovat järjestöjen keskeiset rahoituskanavat ja miten ne ovat muuttuneet viime vuosien aikana? Jurvansuu

3 Tutkimuskyselyn toteutus Kysely toteutettiin vuoden 2017 syksyllä Yhteensä kyselyyn vastasi 199 paikallista päihde- ja mielenterveysyhdistystä A-killat vastasivat kyselyyn huomattavan aktiivisesti Kysely lähetettiin 59 paikalliselle A-killalle Kyselyyn vastasi 40 A-kiltaa vastausprosentti A-kiltojen osalta 68 Tutkijana Sari Jurvansuu Suuri kiitos kaikille vastanneille! Jurvansuu

4 Esityksessä A-kiltoja verrataan lähinnä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, FinFami ry:n, Mielenterveyden keskusliiton, Sininauhaliiton ja Suomen Mielenterveysseuran paikallisyhdistyksiin Jos A-kiltojen ja muun aineiston välillä on tilastollisesti merkitsevä ero, on tämä merkitty näkyviin seuraavasti: *** ero tilastollisesti erittäin merkitsevä ** ero tilastollisesti merkitsevä * ero tilastollisesti lähes merkitsevä Huomioitava, että kyselyyn vastasivat yleisesti ottaen aktiivisemmin suuret, palkatun henkilöstön voimin toimivat yhdistykset Huomioitava, että A-kiltoja koskevissa tarkasteluissa pieni prosenttimäärä tarkoittaa vain muutamaa vastannutta A-kiltaa Jurvansuu

5 70 60 Kyselyyn vastanneet paikallisyhdistykset keskusjärjestöittäin/liitoittain (n) Jurvansuu

6 Taustatiedot Jurvansuu

7 Minä vuonna yhdistyksenne on perustettu? ** 70% 60% 58% 50% 40% 30% 20% 29% 19% 39% 22% 32% 10% 0% ennen vuotta luvulla A-killat muut Jurvansuu

8 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toimintaa? Ehkäisevä/korjaava/terveyttä edistävä työ 100% 75% 50% 67% 57% 64% 54% 54% 57% 25% 0% ehkäisevä työ korjaava työ/kuntoutus terveyttä edistävä työ A-killat (n=39) muut (n=157) Jurvansuu

9 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten yhdistyksenne toiminta-aluetta? 100% 75% 50% 25% 34% 63% 46% 47% 0% seudullinen, alueellinen kunta, kaupunki lähiyhteisö, naapurusto, kylä, kaupunginosa A-killat (n=38) muut (n=155) 3% 5% Jurvansuu

10 Yhdistyksen toiminta-alueen asukasmäärä * 50% 40% 40% 42% 37% 30% 20% 10% 8% 13% 15% 24% 21% 0% korkeintaan yli A-killat muut Jurvansuu

11 Henkilöjäsenmäärä * A-killoissa henkilöjäseniä oli keskimäärin (mediaani) 32, muissa yhdistyksissä % 47% 40% 30% 23% 23% 26% 24% 27% 20% 15% 15% 10% 0% 30 tai alle yli 120 A-killat muut Jurvansuu

12 Vapaaehtoistoimijoiden määrä A-killoissa vapaaehtoistoimijoita oli keskimäärin (mediaani) 10, samassa määrin kuin muissa aineiston yhdistyksissä. 50% 40% 30% 20% 10% 33% 33% 21% 31% 23% 24% 24% 11% 0% korkeintaan yli 20 A-killat muut Jurvansuu

13 Palkatut työntekijät Palkattuja työntekijöitä (mukaan lukien tukityöllistetyt) oli 54 prosentissa vastanneista A-killoista. Työntekijöitä palkanneissa A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 4 palkattua työntekijää. Kuinka suurella osalla palkatuista työntekijöistä on päihde- tai mielenterveyskuntoutujatausta? *** 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 48% 24% 5% 5% kaikilla tai lähes kaikilla noin puolella 14% 30% pienellä osalla 10% 52% ei yhdelläkään 8% 4% en osaa sanoa Huomattavan suurella osalla A-kiltojen työntekijöistä oli omakohtaista kokemusta päihde- tai mielenterveysongelmista ja niistä toipumisesta. A-killat (n=21) muut (n=86) Jurvansuu

14 Yhdistyksen tehtävät ja toiminnan tarkoitus Jurvansuu

15 Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? (Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta) 50% 45% 17% 14% 17% 11% 10% 6% 6% 7% 4% 6% 9% A-killat muut 7 = Yhdistyksemme tehtävä on kansalaistoiminta 1 = Yhdistyksemme tehtävä on palvelujen tuottaminen Jurvansuu

16 Kuinka tärkeitä seuraavat tehtävät ovat yhdistyksenne toiminnassa? (A-kiltojen vastaukset) vertaistuen tarjoaminen 95% 5% yhteisöllisyyden tukeminen ihmisten välitön auttaminen, kohtaaminen 87% 86% 13% 11% 3% vapaaehtoistoiminta 80% 15% 5% syrjäytymisen ehkäisy, huono-osaisuuden vastainen työ 57% 43% verkostoissa toimiminen 35% 46% 19% jäsenistön aseman ja oikeuksien edistäminen 30% 62% 8% asenteisiin vaikuttaminen 26% 61% 13% vaikeiden asioiden nostaminen julkiseen keskusteluun 23% 29% 48% yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen 19% 58% 23% uusien toimintojen/palveluiden kehittäminen 18% 53% 29% järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen 16% 62% 22% asiantuntijatoiminta 14% 65% 21% palvelujen tuottaminen 8% 26% 66% yhteisk. muutos esim. mielenosoituksin/addressein 3% 21% 76% poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen 29% 71% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % erittäin tärkeä jossain määrin tärkeä ei tärkeä tai ei koske meitä Jurvansuu

17 Millaisia aiheita A-kiltojen mielestä on tärkeää nostaa näkyvämmin julkiseen keskusteluun? (A-kiltojen avoimet vastaukset) Päihteiden käyttäjiin kohdistuvat asenteet Toipujien ja toipumispolkujen erilaisuus Juoppojen asema Päihteidenkäyttäjien ja toipujien ihmisarvo Kysymykset siitä, mitä alkoholismi on ja miten sitä tulisi hoitaa Häpeään ja syyllisyyteen liittyvät teemat Itsetunnon vahvistamisen tärkeys Itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön rajanveto Naisten päihteidenkäyttö Eriarvoisuus ja eriarvoistumiskehitys, taloudelliset asiat Jurvansuu

18 Palvelutuotanto 25 prosenttia (n=10) vastanneista A-killoista tuotti ostopalveluita (vrt. 26 % muista yhdistyksistä) Tuotettuja ostopalveluita: kuntouttava työtoiminta (n=4), päiväkeskustoiminta (n=3), tuettu asuminen (n=2), työkokeilu, osaamistodistukset, sosiaalinen kuntouttava ryhmä, tukityö Jurvansuu

19 Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? (Huom! Esitetty vain 9 ostopalveluja tuottavan A-killan vastaukset) Tuotamme palveluita, joita kunnat tai yritykset eivät tuota 56% 44% Kilpailemme samoilla palvelumarkkinoilla kunnan ja yritysten kanssa 34% 11% 44% 11% Tuotamme palveluita yhteistyössä kunnan kanssa 22% 56% 22% Palvelumme täydentävät kunnan tuottamia palveluita 88% 13% Palveluiden tuottaminen on tärkeää muun toimintamme rahoittamisen kannalta 56% 33% 11% Palvelumme tavoittavat ihmisiä, joita muut palvelut eivät tavoita 78% 22% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä eos Jurvansuu

20 Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? A-kiltojen vastaukset (Huom! Vastaajina 30 A-kiltaa, jotka eivät tuota ostopalveluja) Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta yhdistyksessämme ei riittävää osaamista * 7% 14% 41% 38% Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta yhdistyksellämme ei riittäviä taloudellisia voimavaroja 37% 23% 17% 17% 7% Haluaisimme osallistua palveluiden tuottamiseen, mutta toiminta-alueella ei kysyntää järjestöjen tuottamille palveluille 8% 13% 33% 33% 13% Palveluiden tuottaminen ei kuulu järjestöille, vaan kunnille ja yrityksille 20% 20% 33% 27% Toimintamme ei sovellu palvelutuotantoon, sen tuotteistaminen vaikeaa tai mahdotonta 21% 17% 31% 28% 3% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % täysin samaa mieltä jossain määrin samaa mieltä jossain määrin eri mieltä täysin eri mieltä eos Jurvansuu

21 Toimijoiden osallisuus Jurvansuu

22 Missä määrin yhdistyksessänne hyödynnetään toimijoiden kokemusosaamista? Kokemusosaaminen määriteltiin kyselyssä toimijoiden omaan kokemukseen perustuvaksi tiedoksi ja asiantuntemukseksi. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 58% 44% 34% 41% 8% 12% 2% 1% erittäin paljon jossain määrin vähän ei lainkaan ei tarvetta kokemusosaamisen hyödyntämiseen A-killat (n=38) muut (n=157) Jurvansuu

23 Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden määrä Vertaisia oli 96 prosentissa vastanneista A-killoista Näissä A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 12 vertaista Vertaiset määriteltiin kyselyssä saman elämäntilanteen tai sairauden kokeneiksi tai niiden kanssa eläviksi henkilöiksi, jotka toimivat toistensa tukena. Kokemusasiantuntijoita oli 64 prosentissa vastanneista A-killoista Näissä A-killoissa oli keskimäärin (mediaani) 5 kokemusasiantuntijaa Kokemusasiantuntijat määriteltiin henkilöiksi, jotka osallistuvat oman kokemuksensa pohjalta palvelujen kehittämiseen. Jurvansuu

24 Osallistuvatko vertaiset ja kokemusasiantuntijat yhdistyksenne henkilöstökokouksiin? A-killat 65% 3% 32% muut yhdistykset 45% 24% 31% henkilöstökoulutuksiin? A-killat 34% 14% 52% muut yhdistykset 40% 22% 38% työnohjauksiin? A-killat 26% 11% 63% muut yhdistykset 27% 30% 43% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % kyllä eivät ei järjestetä yhdistyksessämme Jurvansuu

25 Missä määrin kohderyhmänne osallistuvat seuraaviin yhdistyksenne toimintoihin? A-kiltojen vastaukset Kohderyhmien määritelmä kyselyssä: Ihmiset, joille yhdistys tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksen toimintaan osallistujat (esim. kuntoutujat, omaiset) tai palveluiden käyttäjät ideointi ja suunnittelu 14% 50% 31% 6% toteutus 28% 28% 42% 3% kehittäminen 11% 47% 36% 6% arviointi 11% 36% 44% 6% 3% strategiatyöskentely 6% 19% 42% 17% 16% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei koske yhdistystämme tai en osaa sanoa Jurvansuu

26 60% 50% Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan ideointiin ja suunnitteluun? 50% 40% 30% 32% 33% 31% 20% 14% 19% 16% 10% 5% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu

27 Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan toteutukseen? 50% 40% 42% 30% 28% 28% 28% 31% 25% 20% 17% 10% 0% 3% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu

28 Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan kehittämiseen? 50% 47% 40% 36% 36% 30% 20% 25% 21% 19% 10% 11% 6% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu

29 Missä määrin kohderyhmät osallistuvat toiminnan arviointiin? 50% 44% 40% 36% 34% 30% 20% 10% 11% 21% 21% 9% 24% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu

30 Missä määrin kohderyhmät osallistuvat strategiatyöskentelyyn? 50% 40% 41% 35% 46% 30% 29% 20% 19% 16% 10% 5% 9% 0% erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän, ei lainkaan tai eos A-killat muut Jurvansuu

31 Miten A-killoissa pyritään lisäämään kohderyhmien mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan? Avoimia vastauksia Kohdellaan kävijöitä tasavertaisesti ja luottamusta osoittaen Ollaan avoimia ja helposti lähestyttäviä Kehitetään keskustelukulttuuria Järjestetään avoimia kehittämistilaisuuksia Muistutetaan jäseniä siitä, että heillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin ja tehdä toiminnasta oman näköistään Huolehditaan hyvistä kokouskäytännöistä Kerätään palautetta esimerkiksi järjestämällä kyselyjä Jaetaan ja esitellään tietoa A-kiltatoiminnasta Järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia, joissa saadaan äänet kuulumaan Pidetään jäseniltoja Rohkaistaan kertomaan omista ideoista ja liittymään jäseneksi Tunnetaan palvelujärjestelmä Kannustetaan koulutustilaisuuksiin Jurvansuu

32 Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 28% 26% 31% 31% 28% 25% 11% 10% 6% 6% =Toimintamme perustana ovat kohderyhmiemme esittämät näkemykset ja ideat. A-killat muut 1=Toimintamme perustuu työntekijöidemme asiantuntijuudelle. Jurvansuu

33 Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa? Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 28% 22% 33% 31% 28% 22% 8% 14% 10% =Yhdistyksemme jäsenet ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. A-killat muut 1=Jäsenet eivät juuri osallistu yhdistyksen toimintaan. Jurvansuu

34 Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa?** Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 63% 36% 25% 17% 11% 14% 14% 7% 7% 10% =Kuka tahansa pääsee yhdistyksemme jäseneksi. A-killat muut 1=Yhdistyksemme valikoi jäsenensä. Jurvansuu

35 Kumpi seuraavista kuvaa paremmin yhdistyksenne toimintaa?* Valitkaa sopiva vaihtoehto jatkumolta 40% 38% 26% 21% 31% 17% 13% 11% 3% =Vapaaehtoiset suunnittelevat ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. A-killat muut 1=Palkatut työntekijät suunnittelevat ja ohjaavat yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaa. Jurvansuu

36 Onko yhdistyksenne päättävissä elimissä kohderyhmienne edustajia? ** Kohderyhmien määritelmä kyselyssä: Ihmiset, joille yhdistys tarjoaa apua, tukea tai toimintaa eli yhdistyksen toimintaan osallistujat (esim. kuntoutujat, omaiset) tai palveluiden käyttäjät 75% 61% 50% 25% 0% 39% 33% 26% 23% 12% 3% 3% huomattava määrä jonkin verran vähäinen määrä ei A-killat (n=36) muut (n=156) Jurvansuu

37 Rahoitus ja taloudelliset toimintaedellytykset Jurvansuu

38 Kuinka suuri osa yhdistyksistä sai rahoitusta seuraavista lähteistä (v. 2016)? kuntien ja kaupunkien myöntämät avustukset asiakas- ja palvelumaksut varsinaisen toiminnan muut tuotot muu oma varainhankinta liitolta saatu järjestöavustus yksityissektorin tukirahoitukset sijoitus- ja rahoitustoiminta työllisyysmäärärahat (TE-toimistot, KELA)* alueellinen tukirahoitus (TE-keskukset, lääninhallitukset) EU-rahoitus (ESR, projektit) STEA/RAY kohdennettu toiminta-avustus Ak* STEA investointiavustus B muu ministeriöiden avustus A-killat jäsenmaksut* vuokratulot STEA yleisavustus Ay STEA hankeavustus C muut 2% 5% 2% 8% 5% 5% 5% 8% 13% 19% 1% 5% 10% 13% 5% 5% 23% 17% 21% 23% 31% 24% 23% 32% 40% 41% 41% 44% 39% 40% 68% 77% 85% 97% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jurvansuu/Sininauhaliitto

39 Kuinka suuri merkitys rahoituslähteillä on A-kiltojen toiminnalle? A-kiltojen vastaukset yleisimpien rahoituslähteiden osalta kunta-avustukset* 74% 23% 3% jäsenmaksut* 40% 16% 44% asiakasmaksut 38% 38% 24% oman toiminnan muut tuotot 31% 31% 38% kattojärjestöavustus* 44% 44% 12% yksityissektorin tukirahoitus 56% 22% 22% työllisyysmäärärahat* 67% 20% 13% STEA Ak 82% 9% 9% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % suuri merkitys kohtalainen merkitys pieni merkitys Jurvansuu

40 Miten rahoitus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? A-kiltojen vastaukset yleisimpien rahoituslähteiden osalta kunta-avustukset 8% 68% 24% jäsenmaksut 10% 69% 21% asiakasmaksut 20% 80% vuokratulot 71% 29% oman toiminnan muut tuotot 8% 84% 8% kattojärjestöavustus* 85% 15% yksityissektorin tukirahoitukset 29% 71% työllisyysmäärärahat 10% 70% 20% STEA Ak 11% 56% 33% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % kasvanut pysynyt samana vähentynyt Jurvansuu

41 Uudet rahoituslähteet 13 prosenttia vastanneista A-killoista oli löytänyt viimeisten vuosien aikana uusia rahoituslähteitä (vrt. 23 % muista yhdistyksistä) Säätiöiden avustukset, ministeriöiden hankerahoitukset, kunta-avustukset, työllistämistoiminta, STEA, EKSOTEn avustukset Jurvansuu

42 Millaisia haasteita yhdistyksenne toiminnan rahoitukseen liittyy? rahoituslähteitä vaikea löytää rahoitusten jatkuvuus epävarmaa rahoitusten hakeminen vaikeaa ja työlästä yhdistyksen omaisuuteen liittyvät kulut avustusten raportointi ja seuranta hankalaa* avustusten hanke- ja projektiluontoisuus rahoitus ei mahdollista hankkeiden juurruttamista avustusjaksot liian lyhyitä vaatimukset riittävästä omarahoitusosuudesta ostopalvelusopimukset liian lyhytaikaisia ostopalvelusopimusten hinnat liian alhaisia kilpailutusten valintakriteerit ongelmallisia kilpailutuksiin liittyvän osaamisen puutteet monista eri lähteistä tulevien rahoitusten hallinnointi 6% 11% 11% 9% 11% 12% 9% 9% 25% 21% 26% 20% 11% 15% 43% 43% 25% 12% 17% 31% 27% 33% 3% 9% 10% 27% 18% 20% 15% 36% 28% 14% 21% 38% 35% 24% 20% 36% 71% 61% 67% 70% 60% 28% 8% 8% 42% 43% 44% 28% 34% 11% 14% 11% 19% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % suuri haaste kohtalainen haaste pieni haaste ei koske yhdistystämme Jurvansuu

43 Taloudelliset resurssit ** Talousarvion menojen loppusumma v. 2016, luokiteltu A-killat (n=23) muut (n=130) korkeintaan % (n=7) 24 % (n=29) % (n=16) 19 % (n=23) % (n=3) 33 % (n=40) yli % (n=5) 24 % (n=30) A-killoissa talousarvion menojen loppusumma vuonna 2016 oli keskimäärin (mediaani) (vrt. muissa aineiston yhdistyksissä ) Jurvansuu

44 Missä määrin koette rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaavan yhdistyksenne toimintaa? 70% 60% 50% 46% 40% 30% 20% 10% 0% 14% 33% 33% 31% 12% 14% paljon jossain määrin vähän ei lainkaan ei koske yhdistystämme A-killat (n=36) muut (n=154) 6% 8% 3% Jurvansuu

45 Miten rahoittajatahojen ja rahoitusmahdollisuuksien ohjaava vaikutus näkyy toiminnassa? A-kiltojen avoimia vastauksia Ei voi tienata, säännöt kieltävät, mietittävä tarkkaan kaikkia isompia hankkeita Palvelut muuttuvat kilpailutusten mukaisiksi ja koko ajan saa vähemmän vaikuttaa palveluun ja asiakasvalintaan. Täytyy olla tarkka toimintasuunnitelma, jonka mukaan toimitaan, eikä kesken vuoden saadun rahoituksen puitteissa voi tehdä muutoksia. Tilaaja haluaa, että teemme asioita tietyllä tavalla, vaikka meillä on omat käsityksemme, mikä olisi meidän kohderyhmämme kannalta paras tapa toimia. Oleellisissa kysymyksissä tilaaja ei kuuntele meitä. Esim. päihteettömään elämään tukevien palvelujen määrä on pienentynyt ja päihteellisten palvelujen kasvanut. Asiakkaiden elämästä on kyse. Vaikeutena toiminnan suunnittelu, tilojen pysyvyys Toimintaa täytyy karsia. Omavastuuosuudet lisääntyy. Hakemuksiin ja raportointiin liittyvät vaatimukset suuntaavat resurssien käyttöä. STEA-rahoitusten painopisteet on huomioitava. Rahoittajien vaikutus näkyy oikeastaan vain työntekijöiden arjessa tarkentuneiden raportointikäytäntöjen ja toimintaan liittyvät tiedonkeruun ja arvioinnin osalta. Jäsenistö päättää ensin, mitä halutaan tehdä. Hankitaan yhdessä rahoitus ja toteutetaan toiminta. Yhdistyksellä on omat arvot ja toimintaperiaatteet. Jurvansuu

46 Lopuksi yhteenvetoa tuloksista 1/2 A-killat profiloituvat päihde- ja mielenterveystyön kentällä selkeästi vertaistuen ja vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tarjoajiksi, organisoijiksi ja edistäjiksi Suuri osa A-killoista perustettu ennen vuotta 1986 pitkän historian omaavia päihdetyön toimijoita Pääosin perinteistä kansalaistoimintaa, sijoittuvat vanhalle kolmannelle sektorille palvelujen tuottaminen ja kehittäminen ei toiminnan ydintä Toiminnassa poliittinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen muuhun yhdistyskenttään verrattuna keskimääräistä vähäisempää Henkilöjäsenmääriltään pieniä, jäsenyys jossain määrin valikoidumpaa kuin muissa yhdistyksissä Kolmannes A-killoista toimii korkeintaan 5 vapaaehtoisen voimin, joka kolmannessa yli 10 vapaaehtoista Jurvansuu

47 Lopuksi yhteenvetoa tuloksista 2/2 Joka toisessa vastanneessa A-killassa palkattuja työntekijöitä (mukaan luettuna tukityöllistetyt) Palkatusta henkilöstöstä huomattavalla osalla omakohtainen kokemus päihdetoipumisesta (joka toisessa A-killassa kaikilla tai lähes kaikilla) Osallistumisaktiivisuutta etenkin toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen toivottiin selkeästi lisää A-kiltojen hallinto ja päätöksenteko vankasti toipujien käsissä lähes poikkeuksetta päättävissä elimissä vähintään jonkin verran kuntoutujia, omaisia tau muita toiminnan kohderyhmiä Yleisimpiä rahoituslähteitä jäsenmaksut, kunta-avustukset, toiminnan muut tuotot, kattojärjestöavustukset, työllisyysmäärärahat STEA:n Ak-avustuksen piirissä neljännes A-killoista A-killat toimivat keskimäärin melko pienin taloudellisin resurssein Kattojärjestöavustusten merkitys suuri, kannattelevat usein etenkin pienillä paikkakunnalla toimivia yhdistyksiä; myös kunta-avustukset ja työllisyysmäärärahat tärkeitä toiminnan kannalta Useimmin kasvaneet yksityissektorin tukirahoitukset, asiakasmaksut Kunta-avustukset vähentyneet joka neljännellä A-killalla viimeisen viiden vuoden aikana Jurvansuu