Visit Finland matkailijatutkimus 2015 KIINA Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016
3 KIINA Lisäksi Helsingin lentokentällä konetta vaihtoi 197 000 kiinalaista matkustajaa, jotka eivät poistuneet lentokentältä matkansa aikana. Yhteensä kiinalaisten tekemät matkat lisääntyivät 35 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. 4/5 muista kuin lentoa vaihtavista matkailijoista asuu Hong Kongin, Pekingin ja Shanghain ympäristössä (kts. kartta alla). Väkiluku 1,38 miljardia BKT / asukas 7 500 Ulkomaanmatkat 1 - matkat 92 miljoonaa (+12%) - rahankäyttö 170 miljardia - rahankäyttö / matkailija 1 860 Matkailu Suomeen kasvoi kolmanneksen Vuonna 2015 Suomessa vieraili 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, joista 326 000 asui Kiinassa 2. Finnair lentää suoria lentoja karttaan merkittyihin kaupunkeihin Muualta Kiinasta tehdään siis vain viidennes matkoista, joilla käydään muuallakin kuin Helsingin lentokentällä. Chongqingin ja Xianin alueiden matkailua kuvaakin korkea vaihtomatkustajien osuus. Yli puolet näiltä alueilta saapuvista matkailijoista on Suomessa vain vaihtamassa lentoa. Vaihtomatkustajien osuus 50% Matkailijoista 4 prosenttia saapui Kiinasta 1 Tourism economics 0% Chongqing & Lounais-Kiina Xianin ympäristö Shanghai & Itä-Kiina Peking & Pohjois-Kiina Hong Kong & Etelä-Kiina 2 Luvut eivät sisällä Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia, joita oli 1,3 miljoonaa (197 000 asui Kiinassa). Luvut eivät myöskään sisällä matkustajia, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on työpaikka Suomessa, tai jotka olivat yli 3 kk kestäneellä työ- / opintomatkalla, tai jotka käyvät Suomessa yli 50 kertaa vuodessa. Suosituimmat vaihtomatkustajien lentokohteet ovat Iso-Britannia, Italia, Ranska ja Espanja, joihin yli puolet Helsingissä konetta vaihtavista
4 lentää seuraavaksi, kun Kiinaan suuntautuvaa paluuliikennettä ei lasketa mukaan. Muualta Kiinasta, eli Koillis- ja Länsi-Kiinasta, matkailu Suomeen tai Suomen kautta muualle on vähäistä. Kiinasta saapuneista matkailijoista, mukaan lukien vaihtomatkustajat, joka kahdeskymmenes asuu näillä alueilla. Erityispiirteenä Pekingistä ja Shanghaista suuntautuvalle matkailulle on se, että työmatkalaisista kaksi viidesosaa asuu Pekingissä & Pohjois-Kiinassa, ja Suomeen opiskelemaan saapuvista lähes puolet Shanghaissa & Itä- Kiinassa. 3 work 25 54-vuotias mies Suomeen tehdyistä työmatkoista lähes kolme neljännestä on miesten tekemiä, ja heistä melkein kaikki ovat 25 54- vuotiaita. Työmatkalaisista kolme neljännestä käy matkansa aikana myös muissa maissa Suomen lisäksi. Lomalla tai lentoa vaihtamassa roksella lentojen välissä tai vaihdettiin kulkuneuvoa esim. lentokoneesta laivaan. Lähes joka toisella lomamatkoista Suomi oli kuitenkin matkan pääkohde. Kiertomatkalla käytiin Suomen lisäksi myös muissa maissa. Suomeen tehtiin myös parikymmentätuhatta lomamatkaa, joiden aikana ei käyty missään muussa maassa. Näistä matkoista noin kaksi viidesosaa oli nuorten ja opiskelijoiden tekemiä. Tällaisilla matkoilla myös yövyttiin tuttavien- ja sukulaisten luona selvästi muita matkoja useammin. Suomen-matkaan liitetään muut Pohjoismaat Muut matkan aikana vieraillut maat: 50% 0% Pohjoismaat Baltian maat Muut Euroopan maat Venäjä 522 000 matkaa Vain Suomi Suomi kiertomatkan pääkohde Viime vuonna Suomeen tehtiin reilu neljännesmiljoona lomamatkaa Kiinasta, kun mukaan lasketaan myös yhden päivän stopovervierailut, joiden aikana käytiin kaupunkikier- 3 Aineistossa ei ole mukana yli kolmen kuukauden työ- ja opintomatkoja. Suomi osana kiertomatkaa (yöpyminen Suomessa) 1pv stopover Mitä suurempi merkitys Suomella on matkakohteena, sitä useammin käydään myös muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, ja toisaalta sitä harvemmin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi, jos Suomi oli matkan pääkohde, käytiin kolme kertaa neljästä myös muissa Pohjoismaissa, kun yhden päivän stopover-matkoilla alle puolilla käytiin muissa Pohjoismaissa. Sen sijaan Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolella käytiin huomattavasti useammin kuin silloin, kun Suomi ei ollut matkan pääkohde. Tämä kertoo siis siitä, että varsinkin muut Pohjoismaat ja Baltia liitetään Suomenmatkan yhteyteen, mutta vierailtaessa muissa Pohjoismaissa, ei matkalla aina käydä välttämättä Suomessa. Sen sijaan Suomessa käy-
5 dään ohimennen muihin Euroopan maihin matkustettaessa. Lappi merkittävä vetovoimatekijä Pääkaupunkiseutu on myös kiinalaisille lomamatkailijoille kohde nro 1, ja lähes yhdeksän kymmenestä nimeää sen yhdeksi matkansa pääkohteista Suomessa. Lomamatkalaisten matkakohde Suomessa: 100% 50% 0% Suomi vielä uusi kohde Vuonna 2015 saapuneista kiinalaisista kolme neljästä oli ensi kertaa Suomessa. Työmatkalaiset poikkeavat muista, sillä heistä puolet ei ollut käynyt aiemmin Suomessa. Tämä kertoo siitä, että työmatkalaiset käyvät maassamme 74 % enikertalaisia hieman muita useammin. Suomi myös omatoimimatkailijoiden kohde Lomamatkailijoista, joille Suomi oli matkan pääkohde, neljä viidestä varasi matkansa tai majoituksensa netistä. Sen sijaan yhden päivän stopover-matkalla olleista vain puolet varasi matkan netistä. Matkan varauskanava: PK-seudun lisäksi vieraillaan joka neljännellä matkalla myös Lapissa. Lappi on erityisen usein matkakohteena silloin kun Suomi on loman pääkohde. Voidaankin sanoa, että Lappi on jopa usealle matkailijalle syy lähteä Suomen-lomalle kun taas kiertomatkalla (myös silloin kun yövytään) Suomessa vierailtaessa jäädään lähes poikkeuksetta aina vain pääkaupunkiseudulle. netti matkanjärjestäjä Suomi loman pääkohde muu Suomi PKseutu 1 0,5 0 Suomi osana kiertomatkaa Lappi Näyttäisi siis siltä, että matkatoimistojen liittäessä useimmiten Suomen osaksi Euroopan kiertomatkaa, varataan pääsääntöisesti Suomeen matkustettaessa matka itsenäisemmin. Netistä varatessa on booking.com, hotels.com yms. sivustojen lisäksi voitu käyttää myös matkanjärjestäjien omia nettisivuja, joten yllä olevassa kuvassa netin ja matkanjärjestäjien suhde ei vastaa täydellisesti omatoimimatkailijoiden ja pakettimatkailijoiden suhdetta. Kiertomatkalla olevat vierailevat vain pääkaupunkiseudulla Vastaava ilmiö voidaan havaita myös tarkasteltaessa matkaseuruetta. Suomeen pääsääntöisesti matkustettaessa ollaan huomattavasti harvemmin ryhmämatkalla ja useam-
6 min tuttavien kanssa matkalla kuin silloin, kun matkan pääkohde on joku muu maa. Matkaseurue: Muita majoitusmuotoja käytti vain muutama prosentti lomamatkalaisista. Leirintäalueilla yöpyi viime vuonna alle tuhat kiinalaista, johtuen ainakin osittain siitä, että telttailu ei ole alun perin osa aasialaista kulttuuria. Mikäli matkatoimistot eivät tarjoa tällaista mahdollisuutta, jäänee ajatus mahdollisuudesta yöpyä leirintäalueilla kokonaan heräämättä. Suomessa yöpyneet lomailijat: 50% Z z 0% tuttavien kanssa ryhmämatka 100% 0% Suomi osana kiertomatkaa Suomi kiertomatkan pääkohde Vain Suomi Sen sijaan perheen kanssa matkustaminen ei riipu lomamatkatyypistä, eli kiertomatkoilla ja Suomen-lomilla ollaan yhtä usein matkalla perheen kanssa. Työ ja vaihtomatkustajat matkustavat puolestaan muita useammin yksin. Leirintäalueet jäävät kokematta Suomessa yöpyneistä kiinalaisista lomamatkalaisista neljä viidestä yöpyi hotelleissa. Niissä yöpyminen on yleisempää silloin kun Suomi ei ole matkan pääkohde, kun taas pelkästään Suomeen matkustettaessa yövytään muita useammin tuttavien- ja sukulaisten luona. Työmatkalaiset yöpyvät käytännössä lähes aina hotelleissa. 1,6 4,4 7,9 yötä / matka 230 000 420 000 160 000 yötä yhteensä Päivämatkojen osuus on kiertomatkoilla suurempi kuin matkoilla, joilla Suomi on pääkohde. Kaikkien useimmin ja pisimpään yövytään kuitenkin matkoilla, joilla käydään pelkästään Suomessa. Keskimäärin lomalla yövytään maassamme noin kolme yötä. Lomalla kulttuuri kiinnostaa 72% Hotelliyöpymisten osuus: z z Yli 70 % lomamatkalaisista on kiinnostunut kulttuurikohteista Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat lähes kolmea neljännestä kaikista lomamatkalaisista, ja erityisesti ne kiinnostavat matkailijoita, joiden loman pääkohde on Suomi.
7 Kulttuurikohteet ovat lisäksi parhaiten tavoitettuja aktiviteettejä, sillä kaksi kolmannesta niistä kiinnostuneista pääsi lomallaan myös tutustumaan niihin. Esimerkiksi hyvinvointipalveluita ja hoitoja käytti vain joka viideskymmenes niistä kiinnostunut. Nämä palvelut koettiin ylipäätään vähiten kiinnostaviksi annetuista vaihtoehdoista. Saunassa pääsi käymään kolmannes saunomisesta kiinnostuneista ja saaristossa joka viidennes. Moni halunnee näin ollen vielä kokea ne. Samoin suomalaisia makuelämyksiä pääsi maistamaan vain reilu neljännes niistä kiinnostuneista. Tulotaso hieman pienempi kuin suomalaisilla Verrattaessa kiinalaisia Suomessa käyviä matkustajia kaikkiin suomalaisiin, ovat vuositulot kiinalaisilla hieman pienemmät. Matkustajien perheen mediaanivuosituloluokka on 20 30 tuhatta euroa kun vaihtomatkustajia ei huomioida. Hong Kongista saapuneilla mediaanitulot ovat vielä yhden tuloluokan verran korkeammat, eli 30 40 tuhatta euroa. Suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 32 000 euroa vuonna 2014 4. Matkustajat, joille Suomi oli loman pääkohde, ovat keskimäärin pienempituloisia kuin kiertomatkalla olleet, vaikkakin yli 40 000 euroa tienaavia on yhtä paljon kiertomatkalaisten ja Suomeen pääasiallisesti matkustavien joukossa. Lomamatkalaisten perheen vuositulot (tuhatta euroa): 340 miljoonaa euroa Suomeen Yhteensä kaikki Kiinasta saapuneet matkustajat käyttivät Suomessa matkaa kohden noin 660 euroa, mikä on noin kolmanneksen verrattuna heidän keskimääräiseen ulkomailla käyttämäänsä matkakohtaiseen rahasummaan (1 860 ). Kiinalaisten matkustajien rahankäyttö matkaa kohden: 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 yli 40 10-40 alle 10 Suomi pääkohde Suomi osana kiertomatkaa Eniten Suomessa rahaa käyttävät lomamatkalaiset, joille Suomi on matkan pääkohde. Muut lomalaiset käyttävät noin kolmanneksen vähemmän. Vaihtomatkustajat käyttävät noin 90 euroa lentokentällä. Yhteensä kaikki Kiinasta saapuneet matkailijat käyttivät viime vuonna noin 340 miljoonaa euroa Suomessa. 4 Tilastokeskus (2016) http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
8 Rahankäytön jakautuminen: Ravintolat ja kahvilat Ennakkokulut Majoittuminen Liikkuminen Palvelut Ostokset Muu Kolmannes rahasta, yli kaksi sataa euroa, käytetään ostoksiin ja neljännes majoitus- ja ravitsemispalveluihin. Viidennes rahasta käytetään mm. liikkumiseen sekä huvittelu- ja kulttuuripalveluihin. Loppu neljännes Suomenmatkaan käytetystä rahasta on maksettu ennakkomaksuina (mm. majoitus, autovuokra, pääsymaksut jne.) ennen Suomeen saapumista. Suomi ei saa varauksetonta kannatusta Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin arvioimaan asteikolla 0-10, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Suomea ystävilleen tai tuttavilleen. Valtaosa vastanneista (43 %) antoi arvosanan 7 tai 8, eli he saattaisivat suositella. Kolmannes kiinalaisista suosittelisi Suomea ehdottomasti tuttavilleen, ja toisaalta neljännes ei todennäköisesti suosittelisi. Muihin maihin verrattuna suosittelematta jättävien osuus on melko korkea. Eri vastaajaryhmien välillä (vaihtomatkustajat, loma, työ, jne.) ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. 34% 43% 24% Joka kolmas suosittelisi Suomea ehdottomasti
Visit Finland Matkailijatutkimus on vuosittain tehtävä haastattelututkimus Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla. Tutkimuksessa haastatellaan vuosittain 20 000 Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14- vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linjaautojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Visit Finland Matkailijatutkimuksen toteuttaa TAK Oy. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän vaihto-matkustajat ovat kuitenkin mukana tuloksissa. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %.
Finpro, Visit Finland Porkkalankatu 1, PL 358 FI-00181 Helsinki www.visitfinland.fi/