Nuoret ja tulevaisuuden muutos. Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2014

1.8 Nuoret ja tulevaisuuden muutos Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2014 1

Toimittajat: Marianne Keyriläinen, Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Tilastojen toimitus: Marianne Keyriläinen Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta State of World Population 2014. The Power of 1.8 Billion. Adolescents, Youth and the Transformation of the Future lyhentäen suomentanut Mira Rantakeisu. Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Ami Vitale/Panos ISBN printti: 978-952-226-158-8 ISBN pdf: 978-952-226-159-5 Helsinki 2014 Nordprint Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistavaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. Vain ilmaisjakeluun. 2

Nuoret ja tulevaisuuden muutos Commerce and Culture Agency/ Image Bank/Getty Images Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population 2014 3

SISÄLLYS * ESIPUHE... 5 NUORET: ISOJA LUKUJA, ISOJA HAASTEITA, ISOJA MAHDOLLISUUKSIA... 7 1 2 3 4 5 6 7 & UNFPA NUORET JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY YHTEISKUNNILLE... 15 HAASTEITA NUORTEN KASVULLE JA KEHITYKSELLE... 25 PANOSTAMINEN INHIMILLISEN PÄÄOMAN KASVATTAMISEEN ON AVAINASEMASSA... 33 POLITIIKKA, INVESTOINNIT JA VÄESTÖNMUUTOS... 39 NUORET JA KESTÄVÄ KEHITYS... 49 NUORET JA TULEVAISUUS... 54 Tilastot... 62 Tilastojen indikaattorit... 70 4 Cristina Garcia Rodero/Magnum Photos

ESIPUHE AP Photo/Mel Evans Maailmassa elää tällä hetkellä 1,8 miljardia 10 24-vuotiasta nuorta, ja nuorten lukumäärä kasvaa nopeimmin köyhimmissä maissa. Sukupolven 600 miljoonalla nuorella tytöllä on erityisiä tarpeita, haasteita ja tulevaisuuden tavoitteita. Nuoria aikuisia ei ole koskaan ollut näin paljon. Nuoret muodostavat valtavan taloudellisen ja sosiaalisen potentiaalin. Se, miten vastaamme nuorten tarpeisiin ja tavoitteisiin, tulee määrittelemään koko maailman tulevaisuuden. Koulutus on kaiken kehityksen keskiössä. Nuorten hankkimien tietojen ja taitojen tulee vastata nykyisen talouden tarpeita. Koulutuksen tulisi mahdollistaa nuorten kasvu keksijöiksi, ajattelijoiksi ja ongelmaratkaisijoiksi. Investoinnit terveyteen, mukaan lukien seksuaaliterveyteen, on myös tärkeää. Nuoren tulevaisuuden mahdollisuudet laajenevat, kun hän voi siirtyä terveenä nuoruudesta aikuisuuteen. Oikealla politiikalla ja investoinneilla valtiot voivat saavuttaa väestörakenteen tuoman edun joka syntyy, kun kuolleisuus ja syntyvyys laskevat. Suuremmalla työntekijäreservillä ja pienemmällä huollettavien määrällä valtioilla on suuremmat mahdollisuudet nopeaan talouden kasvuun ja vakauteen. Jotta saavuttaisimme tämän väestörakenteen tuoman edun, tarvitsemme investointeja. Kansainvälinen tuki voi mahdollistaa seuraavien sukupolvien keksijöiden, asiantuntijoiden, johtajien ja yrittäjien kehityksen. Kaksikymmentä vuotta sitten Kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa 179 valtion johtajaa allekirjoittivat toimintaohjelman, joka tunnusti nuorten roolin kehityksessä. Nyt meillä on mahdollisuus määritellä seuraavan kehitysohjelman raamit, jotka voidaan rakentaa oppimamme pohjalle. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuoria. Se sisältää indikaattoreita ja tavoitteita koskien koulutusta, taitojen kehitystä, työllisyyttä, terveyttä - erityisesti seksuaaliterveyttä, nuorten osallisuutta ja johtamista. Nuoret tulee asettaa keskiöön tulevaisuuden visioissa, jotta tulevaisuuden kehitys olisi kestävää, ja saisimme sellaisen tulevaisuuden kuin haluamme. l Tri Babatunde Osotimehin YK:n väestörahasto UNFPA:n pääjohtaja 5

LUKU 1 6

NUORET: ISOJA LUKUJA, ISOJA HAASTEITA, ISOJA MAHDOLLISUUKSIA Nuoret merkitsevät. He merkitsevät, sillä heille kuuluu olennaisesti ihmisoikeudet, joiden toteutumisesta on pidettävä kiinni. He merkitsevät, sillä tällä hetkellä maailmassa elää ennätykselliset 1,8 miljardia nuorta. Silti nuorten tarpeet usein ohitetaan. Tämän on muututtava, sillä jos nuoria ei huomioida, vaarannetaan yhden sukupolven tulevaisuus ja samalla yhteiskuntien mahdollisuus kestävään kehitykseen. Maapallollamme elää enemmän 10 24-vuotiaita nuoria kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. On olemassa maita, joissa yli kolmannes väestöstä on nuoria. MIKSI TÄHÄN PITÄÄ KIINNITTÄÄ HUOMIOTA? Joissakin maissa nuorten ikäluokan kasvu on ohittamassa talouden kasvukyvyn ja peruspalveluita tarjoavien instituutioiden kyvyn vastata kasvavan väestöryhmän tarpeisiin. Pystyvätkö koulut ja yliopistot vastaamaan koulutustarpeeseen? Joka vuosi noin 120 miljoonaa nuorta saavuttaa työssäkäynti-iän. Onko heille tarjota riittävästi työpaikkoja? Ovatko terveyspalvelut tarpeeksi kestäviä? Onko nuorilla tarpeeksi tietoa ja palveluja ennenaikaisen ja suunnittelemattoman vanhemmuuden välttämiseksi? NOIN YHDEKSÄN KYMMENESTÄ 10 24-VUOTIAASTA NUORESTA ELÄÄ KEHITYSMAISSA. 7 UNFPA/Camila Rodrigo

UNFPA Olen taitava ja luova. Nuorena ihmisenä minulla on innovatiivisia ratkaisuja maani sosiaalisiin ongelmiin tuoreita ideoita, jotka auttavat kehittämään maatani. Robert Nkwangu, Uganda Nuorten ennätyksellisen suurella määrällä on suuria vaikutuksia mille tahansa valtiolle. Se, ovatko vaikutukset positiivisia vai negatiivisia, riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin valtiot vastaavat nuorten tarpeisiin sekä mahdollistavat heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa. Valtiot voivat valita: nähdäänkö kasvava nuorten määrä rasitteena vai mahdollisuutena? Oikeilla poliittisilla päätöksillä ja investoinneilla sekä nuorten osallistamisella, ihmiskunnan historian suurimmasta nuorten sukupolvesta voi tulla tulevaisuuden ongelmanratkaisijoita ja yhteiskuntien kehittäjiä. Tällä hetkellä nuorten määrä on hieman alle 1,8 miljardia maailman kokonaisväkiluvun ollessa 7,3 miljardia. Vuonna 1950 10 24-vuotiaiden määrä oli 721 miljoonaa, ja maailman kokonaisväkiluku 2,5 miljardia (YK:n talous- ja sosiaaliosasto, 2014). YK:n väestöjaosto arvioi, että 10 24-vuotiaiden määrä tulee saavuttamaan kahden miljardin rajan vuosisadan puoleenväliin mennessä. Pienet muutokset syntyvyys- tai kuolleisuusluvuissa voivat kuitenkin helposti muuttaa tulosta. Suuri ja yhä kasvava nuorten väestöryhmä haastaa jo nyt monia alhaisen tulotason maita, joissa valtion kapasiteetit ja resurssit ovat rajalliset. Nuorten sukupolvea - niin poikia, tyttöjä, teini-ikäisiä kuin nuoria aikuisiakin - on valmisteltava tulevaisuutta varten ja heidän tarpeisiinsa on vastattava. Tämä vaatii investointeja. Vaikka väestön ikääntyminen on toistuvasti uutisotsikoissa ja taloustieteilijöiden ja päätöksentekijöiden huulilla, ihmiskunta kokonaisuudessaan on silti hyvin nuori. Suurin osa nykyisin elossa olevista ei ole vielä saavuttanut edes 30. ikävuottaan. Maailman 48 vähiten kehittyneiden maissa suurin osa väestöstä on lapsia (alle 18-vuotiaita) tai teini-ikäisiä (10 19-vuotiaita). Itä-Timorissa, Afganistanissa ja viidessätoista Saharan eteläpuolisessa maassa puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. Nigeriassa, Ugandassa ja Tšadissa puolet väestöstä on alle 16-vuotiaita. Kuudessa maassa viisi näistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Israelissa väestö on itse asiassa nuorentumassa ikääntymisen sijaan. Tämä tarkoittaa, että väestön keski-iän on ennustettu laskevan vuosien 2010 2015 välillä. Joissakin maissa, kuten Nigeriassa tai Burundissa, tämä nuorentumisprosessi jatkuu ainakin vuoteen 2020 asti ennen kuin kääntyy laskuun. Vuoden 2020 jälkeen ikääntymisen on arvioitu jatkuvan eri lukemin kaikissa maailman valtioissa. Nuorten 8

50% 17 kehitysmaassa puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. suhteellinen osuus, vaikkakaan ei heidän absoluuttinen määränsä, tulee laskemaan ajan myötä. Tämä tosiasia yhdistettynä käynnissä olevaan muutokseen maailman väestön ikärakenteen suhteen, luo riskejä, mutta tarjoaa myös mittaamattomia mahdollisuuksia. Ikääntyneillä on usein nuoria enemmän varoja käytettävissään, jolloin esimerkiksi heidän käyttämiensä palveluiden ja hyödykkeiden kulutus voi kasvattaa kyseisten palvelutarjoajien määrää. Nouseva kysyntä palveluille tarjoaa merkittäviä sijoitusmahdollisuuksia ja vaikuttaa taloudelliseen kasvuun. Nuorten työttömyys aiheuttaa kuitenkin turhautumista, joka on joissakin yhteyksissä aiheuttanut sosiaalisia levottomuuksia tai hallitsematonta muuttoliikettä. Nuorisovoittoiset valtiot Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä eteläisessä ja läntisessä Aasiassa kohtaavatkin tai tulevat pian kohtaamaan suuria haasteita. Jos panostetaan siihen, että kehitysmaissa kaikilla on keinot ja valtaa päättää vapaasti ja vastuullisesti omasta lisääntymisestään, syntyvyys tulee laskemaan. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kun ihmisillä on vapaus valita, he usein valitsevat pienemmät perhekoot. Pienempi syntyvyys sekä lapsikuolleisuuden vähentäminen ja väestön elinajan pidentäminen luovat paitsi väestöllistä muutosta myös yhteiskunnalle hyödyllistä väestörakennetta, josta puhutaan seuraavassa kappaleessa. MISSÄ NYKYAJAN NUORET ELÄVÄT Suurin osa tämän päivän nuorista elää köyhissä maissa. Tämä tarkoittaa, että nuorten mahdollisuus kouluttautua ja saada kattavaa terveydenhuoltoa on puutteellista ja elämä konfliktien ja väkivallan keskellä on arkipäivää. UNFPA/Micka Perier 9

MAAILMAN NUORET MUUTOSKEHITYS VUOSINA 1980, 2015 JA 2050 10 24-vuotiaiden osuus väestöstä 10 19 % 20 29 % 30 % tai enemmän 1980 10 24-vuotiaiden osuus väestöstä 10 19 % 20 29 % 30 % tai enemmän 2015 10 24-vuotiaiden osuus väestöstä 10 19 % 20 29 % 30 % tai enemmän 2050 10

89 prosenttia maailman 10 24-vuotiaista, melkein yhdeksän kymmenestä, elää kehitysmaissa. Nuoret muodostavat vähän alle neljäsosan maailman väestöstä. Maailman vähiten kehittyneissä valtioissa (YK:n kategoria, joka sisältää 33 Saharan eteläpuolista maata Afrikassa, kahdeksan Aasiassa, kuusi Oseaniassa ja Haitilla) ikäryhmä käsittää 32 prosenttia väestöstä. Kehittyneimmissä maissa luku on 17 prosenttia. Intiassa on maailman eniten 10 24-vuotiaita, 356 miljoonaa. Intian luku jättää jälkeensä jopa Kiinan, jossa nuorten määrä on 269 miljoonaa. Kiinan jälkeen nuoria on eniten Indonesiassa (67 miljoonaa), Yhdysvalloissa (65 miljoonaa), Pakistanissa (59 miljoonaa), Nigeriassa (57 miljoonaa), Brasiliassa (51 miljoonaa) ja Bangladeshissa (48 miljoonaa). Maailman vähiten kehittyneimmissä maissa nuorten osuus kokonaisväestöstä saavutti huippunsa vuoden 2010 paikkeilla. Osuus on alkanut vähentyä tämän jälkeen. Toisin on kuitenkin nuorten kokonaismäärän. Kehitysmaissa elää yhä enemmän nuoria joka vuosi. Joissakin Saharan eteläpuolisissa maissa syntyvyys on vain niukasti laskussa samalla, kun synnytysikäisten naisten määrä on jyrkässä nousussa. Tämä johtaa nuorten, lasten ja teini-ikäisten määrän nousuun. Nämä maat kohtaavat suurimmat haasteet perusterveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden varmistamiseksi ITSEMURHA TEINITYTTÖJEN YLEISIN KUOLINSYY Maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin tyttöjen ja nuorten naisten kuolinsyy ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan teini-ikäisten (15 19 -vuotiaiden) keskuudessa kuolleisuus raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin on laskenut merkittävästi vuodesta 2000. Näin on erityisesti alueilla, joissa äitiyskuolleisuuslukemat ovat olleet suuria. WHO:n mukaan positiivisen kehityksen taustalla ovat valtioiden intensiiviset toimet lapsi- ja äitiyskuolemien estämiseksi, joihin osaltaan on kannustanut YK:n viides vuosituhattavoite (äitiyskuolleisuuden vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä). Tästä huolimatta kuolema raskauden ja synnytyksen aikaisten komplikaatioiden vuoksi on hyvin yleistä varsinkin kehitysmaiden nuorten keskuudessa. Maailmanlaajuisesti 15 19-ikäisten tyttöjen johtavin kuolinsyy on tällä hetkellä itsemurha. Tämä herättää kysymyksiä nuorten naisten mahdollisuuksista ja toiveista, erityisesti kehitysmaissa, missä suurin osa heistä elää (Maailman terveysjärjestö WHO 2014). Vaikka nuorten henkistä terveydentilaa ei olekaan tutkittu kattavasti, se on kuitenkin yhä enenevässä Population in billions Population in billions Population in billions NUORTEN OSUUS VAIHTELEE AJAN JA KANSALLISEN KEHITYSTASON MUKAAN (Väestömäärät miljardeissa) MAAILMANLAAJUISESTI 12 Maailman kokonaisväestö 10 10 24-vuotiaat 8 6 4 2 0 1950 1975 2000 2025 2050 2075 2100 KEHITTYVISSÄ MAISSA 10 Kehittyvien maiden kokonaisväestö 8 Kehittyvien maiden 10 24-vuotiaat 6 4 2 0 1950 1975 2000 2025 2050 2075 2100 VÄHITEN KEHITTYNEET MAAT 3 Vähiten kehittyvien maiden kokonaisväestö Vähiten kehittyvien maiden 2 10 24-vuotiaat 1 0 1950 1975 2000 2025 2050 2075 2100 11

TEINI-IKÄISTEN TYTTÖJEN RASKAUDET OVAT YLEISEMPIÄ ALUEILLA, JOISSA NUORIA ON PALJON 15-19-vuotiaiden 200 tyttöjen synnytykset Number of births annually per 1,000 females aged 15-19 Synnytykset tuhatta 15-19-vuotiasta naista kohden vuosittain Placement of countries in UNDP Gender Inequality Index, 2013, in which 0 equals Ratio of girls for each boy enrolled in secondary school complete equality and 1 extreme inequality 150 100 50 0 10 15 20 25 30 35 40 1.5 1.2 0.9 0.6 0.3 10 15 20 25 30 35 40 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 10 24-vuotiaiden Percentage of to prosenttiosuus 24-year-olds in väestöstä population SUKUPUOLTEN VÄLINEN EPÄTASA-ARVO TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESSA Sukupuolten väliset erot toisen asteen koulutuksen oppilasmäärissä. 168 maata, 2008 2013. Tyttöjen osuus jokaista poikaa kohden toisen asteen oppilaitoksissa 10 24-vuotiaiden Percentage of to prosenttiosuus 24-year-olds in väestöstä population SUKUPUOLTEN VÄLINEN EPÄTASA-ARVO ON YHTEYDESSÄ NUORTEN SUUREEN MÄÄRÄÄN YK:n kehitysohjelman sukupuolisyrjintäindeksi sekä nuorten osuus väestöstä, 152 maata. Maiden sijoittuminen YK:n sukupuolisyrjintäindeksille (2013). 0 = täydellinen tasa-arvo 1 = erittäin suuri epätasa-arvo 0.0 10 15 20 25 30 35 40 10 24-vuotiaiden Percentage of to 24-year-olds prosenttiosuus in population väestöstä joka päivä joutuu 39 000 tyttöä lapsivaimoksi, vuosikymmenessä lapsivaimoksi joutuu 140 miljoonaa tyttöä määrin tunnustettu maailmanlaajuiseksi haasteeksi. Nuorten mielenterveys voi korreloida niiden kehityksen esteiden kanssa, joita nuoret monissa maissa kohtaavat ja sillä on myös suuri vaikutus sekä eliniän odotukseen että elämänlaatuun. Psyykkiset ongelmat muodostavat suuren osan kaikenikäisten terveyden haasteista. Suurin osa psyykkisistä ongelmista alkaa 12 24-vuotiaana, vaikka ne usein ilmenevät ja diagnosoidaankin vasta myöhemmällä iällä. Heikko seksuaaliterveys on eräs tärkeimmistä tekijöistä psyykkisten ongelmien syntymisessä. Hiv aiheuttaa maailmanlaajuisesti toiseksi eniten teini-ikäisten kuolemia. WHO:n mukaan hivin aiheuttamien kuolemien määrä on nousussa teini-ikäisten keskuudessa. Tytöt ja nuoret naiset ovat erityisen alttiita hiv-tartunnoille. Lisääntyneet hiv-kuolemat ovatkin osoitus siitä, että yritykset vastata nuorten tarpeisiin, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten seksuaaliterveyden osalta, ovat hivin suhteen epäonnistuneet. Myös lapsiavioliitot ovat vaara tytöille ja nuorille naisille erityisesti niissä maissa, missä nuorten osuus väestöstä on suuri. Joka päivä 39 000 tyttöä joutuu lapsivaimoksi. Vuosikymmenessä lapsivaimoksi joutuu 140 miljoonaa tyttöä. Lapsiavioliitot ovat jopa yleistymässä, osittain väestöllisistä syistä. YK:n väestörahasto UNFPA:n (2012) mukaan kasvava nuorten osuus uhkaa kasvattaa myös lapsiavioliittojen määrää kehitysmaissa. Lapsiavioliittojen seurauksena ovat usein aikaiset raskaudet, joten ne ovat myös yhteydessä raskauden ja synnytyksen aiheuttamien komplikaatioiden yleisyyteen. Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt kärsivät myös muita enemmän väkivallasta. ULOS NOIDANKEHÄSTÄ Korrelaatio nuorten korkean väestönosuuden ja kehityksen esteiden välillä ruokkii nuorten huonojen elämänmahdollisuuksien noidankehää. Esimerkiksi perhesuunnittelun tarve on yleensä suurin nuorisovoittoisissa maissa asuvilla tytöillä ja nuorilla naisilla. He ovat myös haavoittuvaisimpia hiville ja muille seksiteitse tarttuville taudeille. Sukupuolesta johtuva 12

Commerce and Culture Agency/ Image Bank/Getty Images syrjintä vahingoittaa tyttöjä ja nuoria naisia etenkin väestöissä, joissa nuorten osuus on suuri. Koulutus mahdollistaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen osallistumisen. Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat kuitenkin suuria esteitä etenkin toisen asteen koulutukseen pääsemisessä. Kuten YK:n kehitysohjelman sukupuolisyrjintäindeksi osoittaa, nuoret naiset ja tytöt kohtaavat kokonaisvaltaista syrjintää, joka estää heidän osallistumisensa laajalti yhteiskunnan toimintaan. Nuoret tuskin ovat itse syynä kehityksensä esteille. Useimmissa maissa heidän määränsä aiheuttaa haasteita työnsaannissa, koulutuksen saatavuudessa sekä nuorisoystävällisten terveyspalveluiden tarjoamisessa, johon lukeutuvat myös seksuaaliterveys- ja perhesuunnittelupalvelut. Miljoonille nuorille naisille ja teini-ikäisille tytöille nämä kehityksen esteet ovat osittain yhteydessä heidän heikkoon statukseensa niin kodin kuin yhteiskunnankin piirissä. Asiaan vaikuttaa myös päätäntävallan puute sen suhteen, milloin tai kuinka usein he haluavat hankkia lapsia. Hyvä seksuaaliterveys sekä pääsy ehkäisypalvelujen ja -tiedon pariin poistaisi esteet nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä antaisi välineitä nuorten täyden potentiaalin saavuttamiseen. Investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon - myös seksuaaliterveyteen - sekä naisten aseman parantamiseen ovat erinomaisia strategioita kansallisen kehityksen kiihdyttämiseksi sekä nuorten aseman parantamiseksi. Nämä investoinnit mahdollistavat sen, että nuoret pystyvät nauttimaan oikeuksistaan mukaan lukien seksuaalioikeuksistaan. l NUORET JA MUUTTOLIIKE n YK:n mukaan 10 24-vuotiaat muodostivat vuonna 2013 hieman yli 12 prosenttia koko maailman siirtolaisista. Suurin osa heistä muutti kehitysmaasta toiseen. Vaikka nuorten liikkuvuus harvoin muuttaa lähtömaan ikärakennetta tai hidastaa sen väestönkasvua, ajan myötä sillä kuitenkin on oma vaikutuksensa väestödynamiikkaan. Näin on etenkin kehitysmaissa, jotka vastaanottavat suuria määriä maahanmuuttajia. Töiden haku on luultavasti suurin syy muuttoliikkeelle. Myös turvan ja vapauden etsiminen väkivaltaisuuksien ja syrjinnän keskeltä on suuri tekijä pakolaisvirroille. Nuorille kannustimena toimii usein hyvän koulutuksen saaminen. Vuosien 2000 2010 välillä kotimaansa ulkopuolella yliopistoa käyvien määrä nousi kahdesta miljoonasta 3,6 miljoonaan. Eniten nuoria lähti opiskelemaan ulkomaille Kiinasta, Intiasta, ja Korean tasavallasta. Suosituin kohdemaa oli Yhdysvallat, seuraavaksi Iso-Britannia ja Australia. YK:n talous-ja sosiaaliosasto, 2013b 13

LUKU 2 Ikärakenteen tuoma hyöty (Demographic dividend) tarkoittaa väestön ikärakenteen kehityksen aiheuttamaa vaikutusta talouden kasvuun. Hyöty syntyy yleensä silloin, kun työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä on suurempi kuin eityöikäisten. UN Photo/Marco Dormino 14 UNFPA/Akintunde Akinleye

NUORET JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY YHTEISKUNNILLE Monet maat, joissa nuorten väestöosuus on suuri, ovat myös maailman köyhimpien maiden joukossa. Toisaalta nämä maat ovat myös sellaisen väestörakenteellisen muutoksen kynnyksellä, joka voi mahdollistaa yhteiskuntien positiivisen kehityksen. Väestörakenteen muutos alkaa, kun syntyvyys- ja kuolleisuusluvut kääntyvät laskuun. Tästä seuraa, että työikäisten määrä nousee suhteessa huollettavien määrään. Talous kääntyy nousuun, kun resursseja vapautuu taloudellisen kehityksen hyväksi ja kulutus kasvaa. Nykyinen ennätyksellinen nuorten suuri määrä voi vaikuttaa huolestuttavilta niistä tahoista, jotka ovat vastuussa koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden palvelujen tarjoamisesta. Vähäisten resurssien ja heikkojen talouksien maat kohtaavat haasteita yrittäessään tarjota riittävästi työpaikkoja miljoonille työikää lähestyville nuorille. Jos nuoret nähdään vain joukkona suuria numeroita, heidät voidaan virheellisesti kategorisoida resurssien tuhlaajiksi. Mutta jos heitä pidetäänkin positiivisen kehityksen mahdollistajina, tulee heidän potentiaalinsa muutoksen ja sosiaalisen kehityksen tuojina näkyväksi. Viimeaikainen ikärakenteen muutos kohti suuria nuorten ikäluokkia antaa kehittyville maille ennen kokemattoman mahdollisuuden harpata eteenpäin. Itä-Aasian taloudellinen ihme voi tulla todellisuudeksi monille tämän päivän köyhille maille, erityisesti Saharan eteläpuolisissa maissa. Tällainen taloudellinen muutos riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin valtiot luovat mahdollisuuksia nuorille, turvaavat heidän kasvamisensa aikuisuuteen ja tarjoavat taitoja työllistymistä varten. Paljon riippuu myös siitä, kuinka paljon nuoret pääsevät nauttimaan oikeuksistaan. MITEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOS HYÖDYNNETÄÄN Lisäämällä investointeja nuorten inhimilliseen pääomaan Turvaamalla ehkäisyn saatavuus Lisäämällä työllistymismahdollisuuksia Parantamalla taloudellisia mahdollisuuksia 15

Oppilaita UNFPA:n koulutuksessa pohtimassa, millainen on ihanteellinen nuorisotila. UNFPA/Dustin Barter VÄESTÖNMUUTOKSESTA EDULLISEEN IKÄRAKENTEESEEN Ikärakenteen tuoma hyöty tarkoittaa väestön ikärakenteen kehityksen vaikutusta talouden kasvuun. Hyöty syntyy yleensä silloin, kun työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä on suurempi kuin ei-työikäisten. Tällaisen tilanteen tuomat mahdollisuudet valtioille ovat suunnattomat, mutta samalla talouspolitiikan ja investointien täytyy tukea positiivista muutosta. Jotta ikärakenteen muutoksesta voidaan hyötyä, täytyy valtioiden päästä korkeasta syntyvyydestä ja kuolleisuudesta alhaiseen syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. Siirtymän aikaisessa vaiheessa lasten kuolleisuusluvut laskevat pääasiassa puhtaan veden ja sanitaation paranemisen seurauksena. Lapsikuolleisuuden väheneminen johtaa lasten ikäluokkien kasvuun. Samalla kotitaloudet joutuvat käyttämään suuremman osan resursseistaan lapsiensa hyvinvointiin. Samalla valtioiden pitää ohjata enemmän varoja terveyteen ja koulutukseen. Lapsikuolleisuuden väheneminen johtaa kuitenkin myös siihen, että vanhemmat voivat luottavaisemmin suunnitella pienempää perhekokoa. Tämä vaikuttaa syntyvyyden asteittaiseen laskuun. Lasten määrän vähetessä perheillä on enemmän varoja käytettävissä muihinkin investointeihin kuin lasten hyvinvointiin. Pitkällä aikavälillä tämä nostaa kotitalouksien tulotasoa. Samalla väestörakenne alkaa muuttua. Muutosprosessin ratkaisevin vaihe on, kun työvoima kasvaa nopeammin kuin siitä riippuvaisen väestön. Tällöin myös valtiolla on mahdollisuus taloudelliseen vaurastumiseen. Väestörakenteen muutoksen tuomat positiiviset vaikutukset riippuvat kuitenkin tässä vaiheessa valtioiden politiikasta ja talouden tilasta. Suuri työikäisten joukko on merkittävä taloudellinen potentiaali, mutta vain, jos perheet ja valtiot investoivat tarpeeksi terveydenhoitoon ja koulutukseen. Edullisen ikärakenteen mahdollistaminen voi kestää pitkäänkin - jopa vuosikymmeniä. Lopulta alhaisempi syntyvyys vähentää työikäisten määrää, samalla kun parantuneet terveyspalvelut pidentävät väestön eliniänodotetta ja kasvattavat ikääntyneen väestön osuutta. Huolimatta vallitsevasta informaatioähkystä, nuori pääse harvoin käsiksi luotettavaan ja merkitykselliseen tietoon. 16 Saket Mani, Intia

SUUNNITTELEMATTOMAT RASKAUDET OVAT YLEISEMPIÄ KÖYHIEN KESKUUDESSA. Perhesuunnittelupalvelut auttavat pienentämään eroja Unwanted births per woman Suunnittelemattomat raskaudet naista kohden 2 1 0 Indonesia Filippiinit Philippines Indonesia Keskiarvo 41 maata Average 41 countries Varallisuus, 1 = köyhin 5 = varakkain 1 2 3 4 5 Wealth quintile, poorest (1) to richest (5) ALHAISEMPI SYNTYVYYS KÄYNNISTÄÄ RAKENNEMUUTOKSEN Maailmanlaajuisesti syntyvyys on ollut laskussa 1950-luvulta lähtien. Maissa, joissa syntyvyys pysyy korkeana, väestönmuutos viivästyy. Tutkimusten mukaan on tavallista, että kehitysmaiden naiset saavat enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yksi syy tähän on ehkäisyn ja perhesuunnittelupalvelujen puute. Sadoilla tuhansilla naisilla ei ole saatavillaan tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Nuoret, erityisesti teini-ikäiset, kohtaavat jatkuvia haasteita ehkäisyn saatavuuden suhteen. Ehkäisyn ja seksuaalikasvatuksen saatavuuden parantaminen laskee syntyvyyttä. Kun naisilla on kykyjä ja tietoa vaikuttaa vapaasti mahdolliseen lapsenhankintaan ja lasten saannin ajoitukseen, he yleensä valitsevat pienemmät perhekoot. Jotta jokainen voisi itsenäisesti päättää omasta lisääntymisestään, vaaditaan ihmisoikeuksia kunnioittavia poliittisia toimia. Ihmisillä pitää olla saatavilla heille kuuluva mahdollisuus seksuaaliterveydenhuoltoon sekä oikeus toisen asteen koulutukseen. Myös tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on tärkeää. Vapaaehtoisten perhesuunnittelupalvelujen saatavuus vaikuttaa eniten siihen, että tytöillä ja naisilla on mahdollisuus koulutukseen ja ansiotulojen hankkimiseen. Naiset, joilla oli saatavilla moderneja ehkäisymenetelmiä, työskentelivät suuremmalla todennäköisyydellä kodin ulkopuolella. Yhdysvalloissa suuren perhekoon negatiivinen vaikutus naisten työssäkäyntiin on suurin köyhien ja vähemmän koulutettujen naisten keskuudessa. Perhekoot vaikuttavat myös lapsiin. Intiassa ja Kiinassa toteutettujen tutkimusten mukaan alhaisempi syntyvyys on yhteydessä lasten parempaan terveydentilaan ja korkeampaan koulutukseen. 17

VÄESTÖNMUUTOKSEN VAIHEET Muutoskehitys vuosina 1980, 2015 ja 2050 Siirtymävaiheessa olevat maat Lisääntyvä määrä huollettavia (väestön ikääntyminen) Myöhäinen siirtymävaihe Lähde: YK, talous-ja yhteiskuntalaitos, Väestöosasto (2013). Väestöraportti World Population Prospects: The 2012 Revision In transition KUINKA SUURI VAIKUTUS VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMALLA HYÖDYLLÄ ON TALOUDELLE? 18 Syntyvyyden lasku johtaa lisääntyneeseen kulutukseen ja elintason nousuun. Se, kuinka korkeaksi elintaso nousee, riippuu poliittisista päätöksistä. Itä-Aasiassa tapahtui historian nopein ja voimakkain väestörakenteen muutos, kun työikäisten suhde eityöikäisiin nousi huimasti 1980-luvulla. Nykyään Itä- Aasiassa on noin 2,4 työntekijää jokaista ei-työssä käyvää kohti. Samalla kun Itä-Aasian taloudet nauttivat väestön ikärakenteen tuomasta hyödystä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestönmuutos ei ole vielä toteutunut täydellisesti. Joissakin maissa syntyvyys on tosin laskussa ja täten edullisen ikärakenteen muodostuminen on pian mahdollista edellyttäen, että poliittiset ja taloudelliset tekijät tukevat sitä. Itä-Aasialla ja Saharan eteläpuolisella Afrikalla oli 1970-luvulla samankaltaiset syntyvyyslukemat. Kun syntyvyys romahti Itä-Aasiassa, Saharan eteläpuolella luku laski hitaammin, samalla kun työikäisten suhde lapsiin ja vanhuksiin nousi hitaasti. Nykyään Saharan etelä- Increasing Late transition dependence puolella on 1,2 työikäistä jokaista lasta ja vanhusta kohti. Indonesia ja Nigeria ovat hyviä tapausesimerkkejä väestön ikärakenteen tuoman hyödyn tarkastelulle. Vuonna 1960 valtioiden työikäisten suhde ei-työikäisiin oli samanlainen. Pian tämän jälkeen Indonesiassa syntyvyys alkoi laskea Nigerian syntyvyyslukemien pysyessä samana. Tämän seurauksena Indonesiassa ikärakenteen tuoma hyöty kasvoi äkillisesti, samalla kun Nigeriassa ikärakenteen muutos oli vasta hiljattain alkamassa. Tällä hetkellä Nigerian bruttokansantuote on noin puolet Indonesian bruttokansantuotteesta, vaikka se oli vuonna 1960 jopa hieman korkeampi kuin Indonesian bruttokansantuote. Tutkimusten mukaan Nigeriassa voidaan nostaa bruttokansantuotetta kahdella prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä, jos investointeja lisätään inhimillisen pääoman kasvattamiseen. Tämä nostaisi 2,3 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Jos Saharan eteläpuoliset maat panostavat inhimilliseen pääomaan ja omaksuvat nuoria voimaannuttavia poliittisia toimia, väestön ikärakenteen tuoma hyöty voi olla taloudelle erittäin suuri - jopa 500 miljardia dollaria vuodessa.

NUORET, INHIMILLINEN PÄÄOMA JA VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN TUOMA HYÖTY Nuorten koulutukseen ja terveyteen panostaminen ei paranna pelkästään heidän välitöntä hyvinvointiaan, vaan myös heidän työllistymistään ja tuottavuuttaan. Ennaltaehkäisevä julkinen terveydenhuolto on erityisen tärkeää nuorille. Ennaltaehkäisevä julkinen terveydenhuolto oli asetettu etusijalle esimerkiksi Etelä-Koreassa, joka on myös hyötynyt ikärakenteen muutoksen tuomasta hyödystä. Peruskoulutuksen tarjoaminen rakentaa pohjan kestävälle kehitykselle. Toisen asteen koulutuksen saatavuus mahdollistaa nuorten työllistymisen. Heikon koulutussektorin vuoksi monilla mailla on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia panostaa koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen. VÄESTÖN IKÄRAKENTEIDEN MUUTOS Työssäkäyvät ja ei-työssäkäyvät 1980, 2015 ja 2050 TALOUDELLISEN VOITON MAKSIMOINTI Nuoriin panostaminen, seksuaaliterveyden- ja oikeuksien edistäminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta sellaisenaan riittämättömiä ikärakenteen tuoman hyödyn maksimointiin. Myös taloudellisilla toimilla on tärkeä rooli. Maailmanpankin mukaan poliittisen ilmapiirin tulee olla talouskasvua edistävä. Tämä vaatii makroekonomista vakautta, sallivan kaupallisen ilmapiirin sekä inhimillisen pääoman kasvattamista. Optimilähtötason saavuttaminen voi vaikuttaa haasteelliselta monille kehitysmaille. Jopa eräät kehittyneet ja keskituloiset maat eivät ole vielä siinä pisteessä, että täyttäisivät kaikki standardit yhtä aikaa. Hiljattain kehittyneiden maiden kokemus osoittaa, että sopivien poliittisten toimien muodostaminen tulisi tapahtua asteittain. Ensimmäinen ja tärkein askel on työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja elintason nostaminen koko väestön keskuudessa. KEHITTYNEET ALUEET More developed regions VÄHEMMÄT KEHITTYNEET ALUEET Less-developed regions Age Age Age Age 80+ 70-74 80+ 60-64 70-74 50-54 60-64 40-44 50-54 30-34 40-44 20-24 30-34 10-14 20-24 0-4 10-14 350 250 150 50 0 50 150 250 350 350 250 150 50 0 50 150 250 350 0-4 Population Väkiluku (miljoonaa) (in millions) Population Väkiluku (miljoonaa) (in millions) 350 250 150 50 0 50 150 250 350 350 250 150 50 0 50 150 250 350 Least Population developed (in millions) regions Less-developed regions Population (excluding (in millions) least developed countries) 80+ 70-74 80+ 60-64 70-74 50-54 60-64 40-44 50-54 30-34 40-44 20-24 30-34 10-14 20-24 0-4 10-14 Male Male Ikä VÄHITEN KEHITTYNEET ALUEET Male Male Ikä miehet More developed regions naiset Least developed regions Female Työssäkäyvät Female Ei-työssäkäyvät 1980 2015 2050 Female Female 350 250 150 50 0 50 150 250 350 350 250 150 50 0 50 150 250 350 0-4 Population (in millions) Population (in millions) 350 250 150 50 0 50 150 250 350 350 250 150 50 0 50 150 250 350 Lähde: YK, talous-ja yhteiskuntalaitos, Population (in Väestöosasto millions) (2013). Väestöraportti World Population Prospects: Population The (in 2012 millions) Revision Male Male miehet VÄHEMMÄN KEHITTYNEET ALUEET (pois lukien vähiten kehittyneet maat) Male Less-developed regions Female Less-developed regions (excluding least developed countries) miehet naiset miehet naiset Male Female naiset Female Female 19

Väestörakenteen tuoma hyöty Filippiineillä, Thaimaassa ja Etelä-Koreassa n Vuonna 1950 Filippiineillä, Thaimaassa ja Etelä- Koreassa oli melko samanlainen väkiluku, jokaisessa maassa asui noin 19 20 miljoonaa ihmistä. Syntyvyyslukujen lasku tapahtui ensimmäisenä Etelä-Koreassa Thaimaan seuratessa perässä. Filippiineillä lasku oli vuorostaan hitaampaa. Nykyään Etelä-Korean väkiluku on noin 50 miljoonaa, Thaimaan 67 miljoonaa ja Filippiinien 101 miljoonaa. 1960 1970-luvulla suurin osa Aasian maista perusti tai laajensi jo olemassa olevia perhesuunnitteluohjelmia. Vuonna 1962 Etelä-Korea esimerkiksi aloitti kattavan kansallisen perhesuunnittelukampanjan. MAAT EROTTAUTUVAT TOISISTAAN Vuoden 1950 jälkeen, koulutusta, terveydenhuoltoa ja jossakin vaiheessa työpaikkoja tarvitsevan nuoren väestön määrä Filippiineillä nousi 320 prosentilla. Vastaavasti myös työikäisten määrä nousi 549 prosentilla. Vuoteen 2050 mennessä ruokaa, palveluja ja työpaikkoja tarvitsevien määrä tulee nousemaan 750 prosenttia. Kyseessä on melkoinen haaste. Vastaavasti Thaimaassa ja Etelä-Koreassa syntyvyyden lasku vauhditti talouden kasvua. Maat investoivat inhimillisen pääomaan kasvattamiseen muun muassa panostamalla koulutussektoriin. Samalla elintaso kääntyi nousuun. POLIITTISILLA PUITTEILLA ON MERKITYSTÄ Näiden maiden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeä merkitys poliittisilla puitteilla on. Myös investoinnit sosiaaliseen sektoriin, etenkin koulutukseen, ovat tärkeitä. Vertailtaessa suhdetta huoltosuhteen ja bruttokansantuotteen kasvuvauhdin välillä, Thaimaan ja Etelä-Korean välillä oli vain pieniä eroja. Etelä-Korean paremmat poliittiset ja institutionaaliset puitteet saivat kuitenkin aikaan suuremman bruttokansantuotteen kasvun henkeä kohden. GDP per capita* Population in thousands Prosenttimuutokset Filippiinit Thaimaa Etelä-Korea Lapsiväestön osuudessa (alle 15-vuotiaat) Työikäisten osuudessa (15 64-vuotiaat) Koko väestön määrässä VÄESTÖ VUOSIEN 1950 2050 VÄLILLÄ (tuhansissa) 20,000 15,000 10,000 5,000 200,000 150,000 100,000 50,000 0 1950 120 100 80 60 40 Filippiinit Thaimaa Etelä-Korea 320 35-13 549 332 245 448 227 159 1960 1970 1980 1990 2000 2008 HUOLTOSUHDE VUOSIEN 1950 2050 VÄLILLÄ 0 1950 1975 2000 2025 2050 BRUTTOKANSANTUOTTEEN KASVU HENKEÄ KOHTI VUOSIEN 1950 2008 VÄLILLÄ 20 1950 1975 2000 2025 2050 lähde: YK (2013) 20