Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Finavia Oyj A1/2011 Vantaa 21.3.

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 Finavia Oyj A1/2011 Vantaa 21.3.2011

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 1 (10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M: Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010. Finavia Oyj A1/2011, Vantaa 21.3.2011, 10 s. + liitekartat, 9 s. Pohjoisen ja idän puoleisten tuulien osuudet olivat vuoden 2009 tapaan merkittävästi pitkäaiaisia keskiarvoja suuremmat. Tämä johti 04-suuntaisten kiitoteiden normaalia suurempaan käyttöön myös vuonna 2010. Vuodesta 2000 lähtien melualueen pinta-ala on pienentynyt noin kolmanneksen. TIIVISTELMÄ Vuoden 2010 lentokonemeluselvitys perustuu toteutuneisiin liikennemääriin ja lentoreittien sijainteihin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna 2008. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Finavia soveltaa tässä selvityksessä ECAC:in laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta verrattuna ennen vuotta 2005 laskettuihin melualueisiin. Vuonna 2010 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin 175 000 ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 479. Keväällä Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneet tuhkapilvet ja syksyllä työmarkkinahäiriöt alensivat vuoden 2010 operaatiomäärää vuositasolla. Vuoden 2010 liikenneilmailun operaatiomäärät jäivät vuoden 2009 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama operaatiomäärän alentuma olikin jo ohitettu. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokonetyyppejä koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo 19 22 painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22, yöajan klo 22 7 ja koko vuorokauden keskiäänitaso. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2010 oli noin 13 000 asukasta vuoden 2009 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 58 km 2. Asukasmäärän ja pinta-alan pieneen kasvuun (v. 2009 12 000 asukasta ja 55 km 2 ) vaikutti eniten se, että kansainvälinen liikenne kasvoi ja kotimaan liikenne väheni, jolloin suurempien koneiden suhteellinen osuus kasvoi. Tämä johti myös liikenteen vuorokaudenajan määrällisiin muutoksiin. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen. Sisällysluettelo 1 TAUSTAA...2 1.1 MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT...2 1.2 AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET...2 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE...3 2.1 LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS...3 2.2 OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN...3 2.3 LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT...4 2.4 MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET...4 2.5 KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET...4 3 LIIKENNEAINEISTO 2010...5 3.1 LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN...5 3.2 LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN...5 3.3 KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA 2010...6 3.4 LENTOREITIT...6 4 MELULASKENNAT...6 4.1 LASKENTAMENETELMÄ...6 4.2 LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT...7 4.3 LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT...8 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...9 6 VIITTEET...10 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000...10 Elokuussa viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 2010 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi, joka rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Finavia Oyj A1/2011 21.3.2011

2(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna 2010. Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty käyttäen koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä ilmavoimien Hornet ja Hawk koneita, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikenteestä oli noin 1 %. Melualueita on verrattu graafisesti vuosien 1990 ja 2009 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /1/, /18/ ja ympäristölupahakemuksen liitteenä olleeseen verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrään /16/sekä numeraalisesti aiempiin selvityksiin /1/, /6/, /10/, /11/, /13/, /14/, /15/ ja /17/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Lisäksi konekaluston ja operaatiomäärien vuorokaudenaikojen muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia melun leviämiseen. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna 2008. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Vuonna 2008 laadittiin ympäristölupahakemuksen liitteeksi selvitys Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. Ilmailulaitos Finavia A3/2008 /16/. Selvitys pohjautuu kolmen kiitotien järjestelmän toiminnallisuudesta saatuihin kokemuksiin vuoden 2002 jälkeen. Työssä on lisäksi tehty täysin uusi liikenne- ja konekalustoennuste vuoteen 2025 saakka sekä huomioitu kysynnän tuntijakauman arvioidun muutoksen heijastuminen kiitoteiden käyttöön. Ilmailulaitos Finavia on todennut pitävänsä selvityksen A3/2008 liitekarttaa 6 parhaimpana aineistona käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa 15.12.1992. Sijoituslupahakemusta varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa 1996. Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien 1999-2000 vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 /7/ valmistui joulukuussa 2001. Työ perustuu etukäteisarvioihin kolmen kiitotien käytön toiminnallisuudesta. Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa 2002. Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 2002 ja siinä on esitetty ns. melun verhokäyrä. Vuosien 2004-2009 toteutuneet tilanteet /11/, /13-15/, /17/ ja /18/ on selvitetty erikseen. 21.3.2011 Finavia Oyj A1/2011

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 3 (10) 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1999-2010 2.1 Liikennemäärän kehitys Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 2010 oli noin 177 000 operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin 171 000 oli liikenneilmailun, 400 yleisilmailun, 1 700 sotilasilmailun ja 4 200 muun ilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 2 000. Melualueiden laajuuden kannalta tärkeimmän, liikenneilmailun operaatioista noin 30 % suuntautui kotimaahan ja 70 % ulkomaille. Vuoden 2009 liikenneilmailun operaatioihin verrattuna kotimaan operaatiomäärä väheni 8,1 % ja ulkomaan operaatiomäärä kasvoi 4,1 %, jolloin liikenneilmailun kokonaisoperaatiomäärä kasvoi kaikkiaan vain 0,1 %. Matkustajamäärä vuonna 2010 oli noin 12,9 miljoonaa matkustajaa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 %. 14,000,000 12,000,000 10,000,000 8,000,000 6,000,000 4,000,000 2,000,000 5% 0% -4% 1% 11% 4% 9% 8% 2% -6% 2% Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitys vuosina 1999 2010 operaatio- ja matkustajamäärän suhteen sekä muutos edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2000. Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman johdosta vuoden 2009 operaatioiden ja matkustajien määrät vähenivät vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 matkustaja- ja operaatiomäärät jäivät Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamien tuhkapilvien ja syksyisen lentohenkilökunnan lakon vuoksi lähes vuoden 2009 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama alentuma olikin jo ohitettu. 200,000 180,000 160,000 140,000 120,000 100,000 80,000 60,000 40,000 20,000 0 4% LIIKENNEILMAILUN OPERAATIOMÄÄRÄN KEHITYS 1999-2010 1% -4% 3% 7% 0% 5% 2% 2% 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kotimaan liikenneilmailu Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 1999 2010. Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan ulkomaan reittiliikennettä. -7% 0% 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 1999 2010. 2.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 2010. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 7-10 ja iltapäivällä klo 16 18 välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat klo 14 16 sekä illalla klo 22 23. Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen. 35 30 25 20 15 10 5 0 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 2010 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähtö 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 Laskeutuminen Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2010 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 Finavia Oyj A1/2011 21.3.2011

4(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0 6 välisenä aikana on pieni klo 1 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen lähes 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 8 alkavalle tunnille, jolloin on jo 31 operaatiota tunnissa. Keskipäivällä liikenne on vähäisempää klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo 22 23 välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 15 18 välisenä aikana. tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. 40 35 30 25 20 15 10 OPERAATIOT TUNNEITTAIN 2010 2.5 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 5 0 04L 22R 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 33 04R 15 22L Lentoonlähtö Laskeutuminen Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2010 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Kiitotie3 Kiitotie1 Kiitotie2 Kiitotie3 Kiitotie1 Kiitotie2 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuoden 2010 marraskuun lopussa julkaistiin lentoonlähtöreittien (SID) määrittely, joka perustuu RNAV-navigointitekniikkaan. RNAV-reitit määritellään satelliittinavigointiin perustuvina reittipisteinä, jolloin julkaistun reitin ei tarvitse olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suuntasäteeseen. Tavoitteena RNAV-reittien julkaisulla on saavuttaa ilma-alusten maantieteellisesti tarkempi reitin seuranta ja edesauttaa reittisuunnittelua asutuksen suhteen. Tarkemmin RNAV-navigointitekniikkaa on selostettu lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/. Julkaistut reitit ovat nähtävissä Finavian internetsivuilla https://ais.fi/ais/eaip/fi/. 22R 04L 22L 04R 15 Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi. 33 2.4 Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat: 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö- 21.3.2011 Finavia Oyj A1/2011

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 5 (10) 3 LIIKENNEAINEISTO 2010 3.1 Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin 175 000 lentokoneiden ja 2 000 helikoptereiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Finavian liikennetietokantaan (Airport2020) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2010 koskeva Access-tietokanta. Elokuun alussa, viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 2010 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi. Tämä rajoitti 28.6. 23.7. kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin erityisesti yöaikaan. Pohjoisen- ja idänpuoleisia tuulia oli edellisen vuoden tapaan pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden poikkeuksellisen paljon. Tällöin myös 04-suuntaisten kiitoteiden käyttö on ollut aiempaa yleisempää. Kuvassa 6 on esitetty tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina kymmenen asteen välein koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2010 sekä vuosien 2000 2008 keskiarvo. Tuuliaineisto perustuu GEMSjärjestelmään tallentuneisiin METAR-sanomiin. Järjestelmän lyhyistä katkoksista johtuen aineistosta puuttuu vuosittain muutamia vuorokausia. Kiitotiesuunnan 04 vastaisten tuulien (317-137 O ) osuus vuonna 2010 oli 50 % ja vuosien 2000-2008 keskiarvon osuus vastaavasti 40 %. Tuulen suunnat, prosenttia kokonaisajasta 0 3505.00% 340 330 4.50% 320 4.00% 3.50% 310 3.00% 300 2.50% 2.00% 290 1.50% 280 1.00% 0.50% 270 0.00% 260 250 240 230 220 210 200 190 180 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 04-suunnan vastaiset tuulet (317-137 astetta) 3.2 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2010 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 239 laskeutumista ja lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Kiitotietä 22R käytetään ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä ja kiitotietä 15 ensisijaisena laskeutumiskiitotienä. Vuonna 2010 kaikista lentoonlähdöistä 57 % ja yöaikaisista lentoonlähdöistä 62 % tehtiin kiitotieltä 22R ja kaikista laskeutumisista 41 % ja yöaikaisista laskeutumisista 56 % kiitotielle 15. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2010 toteutuneessa tilanteessa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö Yht. DEP Päivä Ilta Yö Yht. 04L 0.2 0.0 0.0 0.2 04L 0.1% 0.0% 0.0% 0.1% 04R 58.1 8.6 8.3 75.0 04R 32.1% 28.1% 29.8% 31.3% 15 4.5 0.9 0.5 5.9 15 2.5% 3.0% 1.8% 2.4% 22L 17.8 2.4 1.4 21.6 22L 9.8% 7.7% 5.2% 9.0% 22R 100.0 18.6 17.3 135.9 22R 55.2% 61.1% 62.4% 56.8% 33 0.5 0.0 0.2 0.8 33 0.3% 0.0% 0.8% 0.3% Yht. 181.1 30.5 27.7 239.3 Yht. 100% 100% 100% 100% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö Yht. ARR Päivä Ilta Yö Yht. 04L 29.5 10.0 13.1 52.6 04L 20.2% 24.1% 25.2% 22.0% 04R 18.6 2.3 1.7 22.6 04R 12.7% 5.6% 3.3% 9.4% 15 48.0 22.1 29.1 99.2 15 32.9% 53.5% 55.8% 41.4% 22L 44.8 6.8 8.0 59.5 22L 30.7% 16.4% 15.3% 24.9% 22R 4.7 0.2 0.2 5.0 22R 3.2% 0.4% 0.3% 2.1% 33 0.4 0.0 0.1 0.5 33 0.3% 0.1% 0.2% 0.2% Yht. 146.0 41.3 52.2 239.5 Yht. 100% 100% 100% 100% vuosien 2000-2008 keskiarvo vuosi 2010 Kuva 6. Tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sääainestosta vuodelta 2010 ja vuosien 2000 2008 keskiarvo. Finavia Oyj A1/2011 21.3.2011

6(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 3.3 Konetyyppijakauma vuonna 2010 Vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 160 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa (A320-sarja, E170/190 ja ATR 72/45) edustivat noin 63 % ja 10 yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa noin 86 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 64 laskennassa käytettävään konetyyppiin. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna 2010. A320-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 8 %, joka vastaa noin 3 900 operaation lisäystä vuositasolla ja noin 11 operaation lisäystä vuorokaudessa. Suihkumatkustajakone MD11:n operaatiot vähenivät edelleen edellisen vuoden noin 1 800 operaatiosta 500 operaatioon. Finnair Oyj:n laajarunkokoneiden yhteisoperaatiomäärä kasvoi yhä, mutta kattoi vasta vajaat 4 % kokonaisliikenteestä. Finncomm Airlinesin käyttämien potkuriturbiinikoneiden ATR72 ja ATR45 operaatiomäärät kasvoivat yhteensä noin 9 %. Blue1 on korvannut Avro RJ85 operointia osittain Boeing 712-200 koneilla. Taulukko 2. Vuoden 2010 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema 2010 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla Operaatioita vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone 49307 135 28.2% AT72, 2-moott. potkuriturbiinikone 20375 56 11.7% Embraer E190, suihkumatkustajakone 16855 46 9.6% Embraer E170, suihkumatkustajakone 15008 41 8.6% Avro RJ85, suihkumatkustajakone 11947 33 6.8% B737 -sarja, suihkumatkustajakone 10347 28 5.9% Muut suihkumatkustajakoneet 8555 23 4.9% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone 8426 23 4.8% B757 -sarja, suihkumatkustajakone 6358 17 3.6% 2-moott. potkuriturbiinikoneet (ei ATR ja SF340) 6211 17 3.6% MD90, suihkumatkustajakone 4739 13 2.7% A330-300, suhkumatkustajakone 4124 11 2.4% A340-300, suihkumatkustajakone 2681 7 1.5% SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone 2181 6 1.2% MD80 -sarja, suihkumatkustajakone 2069 6 1.2% F100 suihkumatkustajakone 1385 4 0.8% B712 suihkumatkustajakone 1279 4 0.7% 1-moott. potkuriturbiinikoneet 1090 3 0.6% 2-mäntämoott. potkurikoneet 803 2 0.5% MD11, suihkumatkustajakone 515 1 0.3% E145, suihkumatkustajakone 274 1 0.2% 1-mäntämoott. potkurikoneet 256 1 0.1% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 21 <1 0.0% Muut 2 <1 0.0% Yhteensä 174808 479 100.0% 3.4 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisimman kattavasti. Vuoden 2005 jälkeen käsittelyssä on hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 2010 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi merkittävimmillä reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 200) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin maalis- toukokuun aineistosta. Hajontojen määrityksessä ei huomioitu 18.11.2010 julkaistujen RNAV-reittien vaikutusta vaan analysointi tehtiin ajalta, jolloin RNAVmäärittely ei ollut vielä käytössä. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa L den 55 db melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1 ja 2 ja laskeutumisreitit liitekartassa 3. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2010 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä. Uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna 2008. Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on soveltanut vuodesta 2005 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INMohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INM-ohjelmiston versio 7.0b on virallisesti julkaistu loppukesällä 2009. 21.3.2011 Finavia Oyj A1/2011

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 7 (10) Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM7.0 tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:in ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille Helsinki-Vantaalla vuonna 2010 operoineille konetyypeille on luotu lentoonlähtöprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMSjärjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, ATR72, B757, E170, E190 ja MD11 osalta. Vuonna 2010 nämä koneet kattoivat 62 % lentoonlähdöistä. 6. Vuoden 2010 melualuelaskentaan määritettiin B717-200 lentokoneen laskeutumisprofiili. Muutoin laskennassa käytettiin samoja profiili- ja meluaineistoja kuin vuoden 2009 melualuelaskennoissa. 7. Helikopterit ja ilmavoimien Hornet ja Hawk operaatiot on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 8. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistoissa referenssitilannetta. 9. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 2010 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). Lisäksi on laskettu koko vuorokauden painottamaton keskiäänitaso L Aeq24h. L den - taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, klo 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, klo 22 07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10. 3. Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Näin toimittiin koneiden 737-300, 737-400, 737-500, A340, ATR45, RJ85, BAE300, E145, MD82, MD83 ja SF340 osalta. Vuonna 2010 nämä koneet kattoivat 22 % lentoonlähdöistä. 4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita ja melutietoja. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7.0 tietokannassa, arvioitiin koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja profiilit 142 koneelle. Vuonna 2010 nämä koneet kattoivat 16 % lentoonlähdöistä. 5. Laskeutumisissa on merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki-Vantaalla toteutuneet profiilit. Profiileihin on määritetty 2000 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hidastussegmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. Nopeusprofiili ja koneen lentoasu (esim. siipilaippojen säätö, laskeutumistelineet) voivat poiketa INMtietokannan oletuksista, joten Helsinki-Vantaalla keskimäärin toteutuneet laskeutumisprofiilit on luotu GEMS:n tuottaman profiili- ja äänitasotietojen perusteella koneille A319, A320, A321, A330, A340, ATR72, B717-200, CRJ1, CRJ2, CRJ7, E170/190, E145, GLEX, F100, MD11 ja ATR45. Vuonna 2009 nämä koneet kattoivat 69 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7.0 tietokannan tarjoamia standardiprofiileja. Finavia Oyj A1/2011 21.3.2011

8(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 4.3 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2010 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 4. Painottamaton koko vuorokauden keskiäänitaso L Aeq24h on esitetty liitekartassa 5. Päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukossa 3 on esitetty asukasmäärät ja melualueiden pinta-alat L den 5 db:n välein alkaen 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2009 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2010. Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. Elokuussa viisi päivää kestänyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 2010 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi. Tämä rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Vuoden 2010 poikeukselliset tuuliolosuhteet ovat kohottaneet 04-suuntaisten kiitoteiden käyttöä suuremmiksi kuin vuonna 2008. Tämä näkyy kiitotien 04L lasketumislinjan melualueen pidentymisenä ja hieman myös kiitotie 04R:n lentoonlähtöjen aiheuttamana melualueen levenemisenä Ilola-Korso välisellä alueella. Vastaavasti kiitotie 22L:n laskeutumislinjan melualue on lyhentynyt vuoteen 2008 verrattuna. Liitekartassa 9 on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 /16/ karttaliitteessä 6 määritetty melun ennustekäyrän ja verhokäyrän (kts. 1.2) yhdistelmäkäyrä sekä vuosien 1990 ja 2009 melualueet. Ennusteita ja toteutuneita tilanteita verrattaessa tulee muistaa, että ennustelaskennat perustuvat useiden vuosien keskiarvoisiin tuuliolosuhteisiin. 2010 L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 13000 1400 64 0 Pinta-ala km 2 58 22 8 3 2010 L night /L Aeq(22-07) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 2900 200 4 0 0 Pinta-ala km 2 31 11 4 2 <1 Vuonna 2010 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 13 000 asukasta joista noin 1 400 asui yli 60 db ja 64 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2010 yli 50 db L night -alueella asui yhteensä 2900 asukasta. Näistä asukkkaista 200 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella asui 4 asukasta. L den -melualueen laskennassa käytettävä ilta- ja yöliikenteen voimakas painotus (kts. 4.2) havainnollistuu tarkastelemalla liitekartassa 4 esitettyä L den -melualuetta ja liitekartassa 5 esitettyä painottamatonta L Aeq24h -melualuetta. Painotuksen vaikutus melualueeseen on yli 5 db yöaikaan ensisijaisesti käytettävän kiitotie 15:n laskeutumissuunnassa ja 55 db melualueen pinta-ala kasvaa yli kaksinkertaiseksi painotuksen johdosta. Vuoden 2010 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien 2005-2009 toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2009 ja 2010 melualueet L den 55 db. Vuoden 2010 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 58 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan hieman laajempi kuin vuoden 2009 toteutunut melualue (55 km 2 ). Lisäksi se on noin kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta. Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. 21.3.2011 Finavia Oyj A1/2011

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 9 (10) Taulukossa 4 on esitetty melualueiden >L den 55 db pinta-alat ja asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 1990 2010. Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 4. L den >55 db melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 1990 2010. Vuosien 2004 2006 analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja, vuosien 2007 2009 analyyseissä vuoden 2006 väestötietoja ja vuoden 2010 analyysissä vuoden 2009 väestötietoja. Aiemmat analyysit perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin. Laskentatilanne Alue, km 2 Asukkaat, kpl Lisätiedot 1990 165 97 000 Deltan uusintalaskenta. 1992 128 60 000 Deltan uusintalaskenta. 1998 135 43 000 1998 perustilanne 2000 86 14 000 DC 9 hushkitattuna 2003 56 9 000 Toteutunut 2003, 31.5.04 2004 58 11 000 Toteutunut 2004, 28.7.05, (as.aineisto 2003) 2005* 61 8 000 Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 2006* 55 12 000 Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 2007* 54 6 000 Toteutunut 2007 (A2/2007), ECAC Doc29 3rd edition 2008* 56 12 000 Toteutunut 2008 (A4/2009), ECAC Doc29 3rd edition 2009* 55 12 000 Toteutunut 2009 (A3/2010), ECAC Doc29 3rd edition 2010* 58 13 000 Toteutunut 2010 (A1/2011), ECAC Doc29 3rd edition * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition 100000 80000 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 2005 suosituksensa melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuosia 2005 2009 koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /13, 14, 15 ja 17/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2010 oli noin 13 000 asukasta vuoden 2009 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 58 km 2. Melualueen pieni laajeneminen vuoteen 2009 nähden johtui kansainvälisen liikenteen kasvusta ja kotimaan liikenteen vähenemisestä, jolloin suurempien koneiden suhteellinen osuus kasvoi. Tämä johti myös pieniin liikenteen vuorokaudenajan määrällisiin muutoksiin. Keväällä Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneet tuhkapilvet ja syksyllä työmarkkinahäiriöt alensivat vuoden 2010 operaatiomäärää vuositasolla. Vuoden 2010 liikenneilmailun operaatiomäärät jäivät vuoden 2009 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama operaatiomäärän alentuma olikin jo ohitettu. Lentoyhtiöiden kalustokehitys jatkui vuonna 2010 siten, että A320-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 9 %, joka vastaa noin 3 900 operaation lisäystä vuositasolla. Kolmen yleisimmän lentokonesarjan (A320- sarja, E170/190 ja ATR 72/45) osuus kokonaisliikenteestä oli 63 %. MD11:n operaatiot vähenivät edellisen vuoden noin 1 800 operaatiosta 500 operaatioon. Blue1 on aloittanut määrällisesti merkittävänä operoinnin Helsinki-Vantaalla B712-200 konetyyppillä. B712-200:n operaatiomäärä oli noin 1 300 vuodessa vaikka operointi aloitettiin vasta kesällä 2010. B712-200 edustaa uudempaa ja hiljaisempaa konekalustoa. Lyhyttä kiitotie 3:n kunnostustyötä lukuunottamatta vuonna 2010 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vähäisiä kiitoteiden käytölle aiheutuneita rajoituksia aiheutti myös Kehäradan rakennustyömaalla käytössä ollut korkea nosturi, joka rajoitti 19.4. 24.6. päiväaikaan ja 28.6. 23.7. yöaikaan kiitotien 22R käyttämistä lentoonlähtöihin. Tämä näkyy kiitotie 22L:n käyttämisenä yöajan lentoonlähtöihin hieman tavanomaista enemmän. Asukasmäärä Lden>55dB alueella 60000 40000 20000 Vuonna 2009 ja 2010 pohjoisen- ja idänpuoleisten tuulien osuudet ovat olleet pitkäaikaisia keskiarvoja suuremmat, jolloin 04-suuntaisten kiitoteiden käyttöosuus on ollut normaalia suurempi. Käytännössä melualueiden muodon vaihtelu on merkittävimmin johtunut laskeutumisten erilaisesta jakautumisesta kiitoteiden 15, 22L ja 04L välillä. 0 1990 1992 1998 2000 2003 2004 2005* 2006* 2007* 2008* 2009* 2010* Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3rd edition. Finavia Oyj A1/2011 21.3.2011

10(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010 6 VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to 2010. LI 451/92. Lyngby, 1992. /2/ Helsinki-Vantaa Airport 2010. Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May 1994. /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 1994. /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995. Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa 1996. /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle 2000. Muistio 1.6.1999, Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2000. Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa 15.12.2000. 12 s. + liitteet, yht. 20 s. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa 20.12.2001. 29 s. + liitteet, 67 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio 7.6.2002. 2 s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa 4.12.2002. 3 s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2003. Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa 23.6.2005. 9 s. + liitekartat, 11 s. /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2004. Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa 8.8.2005. 9 s. + liitekartat, 12 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000 1. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L, 22L, 15 ja 33. 3. Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja 33. 4. Vuosi 2010, toteutunut tilanne. L den 50, 55, 60 ja 65 db. 5. Vuosi 2010, toteutunut tilanne. L Aeq24h 50, 55, 60 ja 65 db 6. Vuosi 2010. Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi 2010. Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L den 55 db vuosina 2009 ja 2010. 9. L den 55 db vuonna 1990 ja 2010 sekä verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrä. Karttaaineistojen julkaisuoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/11 Copyright Tilastokeskus (asukasmääräaineisto) Copyright Liikennevirasto/Digiroad 2010 /12/ http://www.ecac-ceac.org/ /13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005. Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa 27.6. 2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 30.4.2008 /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos A 4/2007. Vantaa 27.6.2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 30.4.2008 /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007. Ilmailulaitos A 2/2008. Vantaa 30.4.2008. 8 s. + liitekartat, 9 s /16/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. Ilmailulaitos Finavia A3/2008. Vantaa 30.4.2008. 7 s. + 6 liitekarttaa. /17/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008. Ilmailulaitos A 4/2009. Vantaa 13.7.2009. 8 s. + liitekartat, 9 s /18/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009. Ilmailulaitos A 3/2010. Vantaa 19.5.2010. 9 s. + liitekartat, 9 s 21.3.2011 Finavia Oyj A1/2011

Kassakumpu Terrisuo Tapiola Nummenpää Mikkolanmäki 0 4 8 Kilometriä Perttula Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Siippoo Nummi Tuusulanjärvi Järvenpää Ristinummi Keravanjoki Paipis Paippinen Norra Paipis Brusas Gästerby Vihti Pyykorpi Palsi Jokipelto Lakisto Helkku Lepsämä Skogby Sahamäki Valkjärvi Lintumetsä Kuonomäki Snäckens Jukola Syrjälä Numlahti Nurmijärvi Talvisto Harjula Nummimäki Mäntysalo Klaukkalan Metsäkylä Klaukkala ToivolaToivala Toivala Reuna Riipilä Palojoki Nahkela Koivikko Metsäkylä Myllykylä Rusutjärvi Lahela Ruotsinkylä Tuusula Hyrylä Korso Savio Koivikko Tuomala Kytömaa Kerava Kaskela Ahjo Svartböle Johanneberg Blekdal Byända Tallmo Talma Sipoo Nickby Nikkilä Södra Paipis Hertsby Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Kalmari Kalmar Brobacka Ketunkorpi Takkula Luukki Puotinen Bodom Bodominjärvi Oittaa Bemböle Pakankylä Kalajärvi Röylä Viherlaakso Kauniainen Simola Lahnus Askisto Vestra Keimola Vantaa Odilampi Hämeenkylä Vanhakartano Pähkinärinne Laaksolahti Karakallio Petas Vantaankoski Lintuvaara Kivistö Martinlaakso Vapaala Etelä-Kaarela Konala Kaivoksela Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Vantaanlaakso Haaga Lentoasema Pakila Helsinki Helsinki-Vantaan Pirkkola Haltiala Oulunkylä Malmi Pihlajamäki Maantiekylä Tikkurila Puistola Viikki Rekola Puistola Tapanila Hanala Koivukylä Kaskela Kuninkaanmäki Hakunila Viirilä Itä-Hakkila Sotunki Nikinmäki Nissbacka Nybygget Lilljofs Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2010 Pigby Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby <1/viikko <2/viikko Immersby <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä Vaakkola >16/päivä Västerskog Gumbostrand Rajakylä Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Björnsö Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 04R, 22R Hajonnan havainnollistaminenhusö reittitiheyskartan avulla 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A1/2011 Liitekartta 1 Mellunkylä <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä

Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Takkula Luukki Bodominjärvi Röylä Lahnus Keimola Odilampi Hämeenkylä Vantaankoski Kivistö Martinlaakso Pakila Vantaa Malmi Tikkurila Rekola Puistola Tapanila Rajakylä Kuninkaanmäki Hakunila Itä-Hakkila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2010 Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko Immersby <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä <4/ päivä <8/ Massby päivä <16/ päivä >16/päivä Melulaskennassa käytetyt Helsinki laskentareitit Lentoonlähdöt, kiitotiet Östersundom 04L, 22L, 15 ja 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Västerskog Kauniainen Haaga Viikki 1:100000 Vuosaari Finavia Oyj A1/2011 Liitekartta 2

Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi Vantaankoski Kivistö Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby <1/viikko <2/viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko Immersby <1/ päivä Espoo Kunnarla Martinlaakso Itä-Hakkila <2/ päivä <4/ päivä <8/ Massby päivä <16/ päivä Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Helsinki Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2010 >16/päivä Västerskog Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Laskeutumiset, kiitotiet Östersundom 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki 1:100000 Vuosaari Finavia Oyj A1/2011 Liitekartta 3

Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula 50 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki 55 Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä 60 Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula 65 Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Kunnarla Takkula Luukki Röylä Lahnus 50 Keimola Odilampi 55 Vantaankoski Kivistö Martinlaakso 60 65 Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärät, Census2009 Gästerby Henkilöä Hindsby / 100 m x 100 m 1-10 11-20 21-50 Immersby 51-100 101-200 201-300 Massby 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2010 Vuosi 2010, toteutunut tilanne. L den (50), 55, 60 ja 65 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1:100000 Vuosaari Finavia Oyj A1/2011 Liitekartta 4

Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Vihti Lepsämä Nummimäki Klaukkala 50 Nahkela Tuusula Savio Kerava Tallmo Talma Sipoo Nickby Nikkilä Pyykorpi Skogby Riipilä 55 Ruotsinkylä Korso Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Kunnarla Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi 50 Vantaankoski Kivistö Martinlaakso 55 60 Seutula 65 60 65 Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Nikinmäki Nissbacka Asukasmäärät, Census2009 Gästerby Hindsby Henkilöä / 100 m x 100 m 1-10 11-20 21-50 Immersby 51-100 101-200 201-300 Massby 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2010 Vuosi 2010, toteutunut tilanne. L Aeq24h (50), 55, 60 ja 65 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1:100000 Vuosaari Finavia Oyj A1/2011 Liitekartta 5