Kaupunginhallitus 125 21.03.2016 Lappeenrannan kaupungin organisaatiouudistus ja aluehallintouudistus (ympäristötoimi, maaseututoimi, pelastustoimi, rakennusvalvonta, jätelautakunta) 973/00.00.01.10/2015 KH 125 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Organisaatiotoimikunnan sihteeri Juha Willbergin kirje 16.3.2016: Kaupunginhallituksen asettama organisaatiotoimikunta valmistelee Lappeenrannan kaupunkiorganisaatiouudistusta, joka tulisi voimaan v. 2017 kuntavaalien jälkeen eli voimassa olevan lain mukaan 1.6.2017. Organisaatiomuutokseen liittyy läheisesti aluehallintouudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan v. 2019. Etelä-Karjalan kunnat ja muut ao. tahot ovat esittäneet, että Etelä-Karjala muodostaisi oman yhden itsehallintoalueen, joka aloittaisi jo v. 2018 alusta. Aikataulutavoitteet eroavat toisistaan. Aluehallintouudistus vaikuttaa kaupungin organisaatioon ja se tulee ottaa huomioon jo tässä vaiheessa sekä kaupunkiorganisaation valmistelussa että maakuntahallituksen vetämässä aluehallintouudistuksen valmistelussa. Organisaatiotoimikunta käsitteli kokouksessaan 14.3.2016 muistiota, joka koski aluehallintouudistukseen pääsääntöisesti liittyviä nykyisiä kokonaisuuksia eli ympäristötoimea, maaseututoimea, pelastustoimea, rakennusvalvontaa ja jätelautakuntaa ja hyväksyi omalta osaltaan siinä esitetyt ehdotukset. Samalla toimikunta totesi, että organisaatiouudistustyölle asetettua määräaikaa (31.3.2016) tulee jatkaa, jotta aluehallintouudistukseen liittyvät päätökset voidaan ottaa huomioon toimikunnan lopullisessa ehdotuksessa. Lisäaikaa tarvittaneen syksyyn 2016. Muistio: Ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, jonka isäntäkuntana toimii Lappeenrannan kaupunki, on aloittanut toimintansa 1.1.2009. Ympäristötoimi hoitaa Lappeenrannan kaupungin, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueilla kunnille osoitetut lakisääteiset
ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät. Lisäksi Luumäellä hoidetaan ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät.? Imatran seudun ympäristötoimi hoitaa Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella kunnille kuuluvat ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, mukaan lukien eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuolto on osa kansanterveyslain tarkoittamaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on pyrkiä valvontatoimenpiteillä ehkäisemään ennalta ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja veden, ilman tai elintarvikkeiden välityksellä. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristönsuojelu tehtäviä ovat eri lakeihin perustuvia lupa- ja valvontatehtäviä sekä kestävään kehitykseen tähtäävää edistämistoimintaa. Tarastin ehdotuksessa vain ympäristöterveydenhuollon asiat siirtyisivät maakuntahallintoon. Elintarvikevalvonta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta olisivat maakuntaviraston tehtäviä ja eläinlääkintähuolto maakuntavaltuuston järjestämisvastuulla. Terveydensuojelutehtävät voisi kunta hoitaa edellytykset täyttäessään samaan tapaan kuin rakennusvalvonnan osalta on esitetty. Kuntien ympäristönsuojeluhallinnon tarkoittamat tehtävät jäisivät kuntien hoidettaviksi. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että Etelä-Karjalassa hyvin toimivat nykyjärjestelmät jouduttaisiin hajottamaan: ympäristöterveydenhuolto olisi maakunnallista, mutta ympäristönsuojeluun liittyvät asiat jäisivät kuntien hoidettavaksi ja nykyiset organisaatiot jakautuisivat kolmeen hallintoon (Imatra, Lappeenranta, maakuntahallinto). Tämä on merkittävä heikennys nykyiseen tilanteeseen, lisää hallintoa ja kustannuksia eikä edistä siis aluehallintouudistukselle asetettuja tavoitteita. Tarastin ehdotuksen mukaan maakuntahallinnolla ei olisi yleistä toimivaltaa eli maakuntahallinto voisi hoitaa vain ne tehtävät, jotka sille on laissa määrätty. Laissa määriteltyjä tehtäviä voitaisiin kuitenkin lakiin otettavien ehtojen mukaisesti sopia siirrettäväksi maakunnasta kuntaan taikka kunnasta maakuntaan, jolloin rahoitusvastuu säilyisi ao. alkuperäisellä taholla. Toimintojen kehittämisen ja tehokkuuden kannalta paras vaihtoehto on yhdistää seudulliset ympäristötoimet niin, että ne siirtyvät
kokonaisuudessaan maakuntahallintoon. Toisena vaihtoehtona ne ovat joko Lappeenrannan tai Imatran kaupungin organisaatioissa vastuukuntamallilla, eivätkä miltään osin maakuntahallinnossa. On myös syytä todeta, että ympäristötoimen tehtäväkentän ja rakennusvalvonnan osalta on luontevaa yhteyttä, minkä vuoksi sekä Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimet pitävät hyvänä, että rakennusvalvonta liittyisi läheisesti myös ympäristötoimen tulevaisuuteen. Ehdotus: Organisaatiotoimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa Etelä-Karjalan maakuntahallintoa valmistelevalle ohjausryhmälle omana kantanaan, että paras malli ympäristötoimen organisoimisesta jatkossa on koko maakunnan alueella toimiva nykyisistä organisaatioista muodostettu Etelä-Karjalan ympäristötoimi, joka käsittää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun ja joka toimielin on joko osa maakuntahallintoa taikka vastuukuntamallilla osa Lappeenrannan tai Imatran kaupungin organisaatiota. Maakuntahallintoa koskevaan lainsäädäntöön tulee saada tämän mahdollistava kirjaus. Maaseututoimi Etelä-Karjalan maaseututoimi toimii osana Lappeenrannan kaupungin teknistä toimea. Sen toiminta kattaa koko maakunnan v. 2013 alusta lukien. Maaseututoimen tehtävänä on vastata lakisääteisestä, kunnallisesta maaseutuhallinnosta, EU- ja kansallisten maataloustuki- ja korvausasioiden käsittelystä, tukien maksusta ja laillisuusvalvonnasta. Yksikössä työskentelee 12 viranhaltijaa ja yksiköllä on 7 toimipistettä maakunnan alueella. Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa Savitaipaleen paikallisyksikkö, jonka alueeseen kuuluvat myös Lappeenrannan kaupunki, Lemin, Luumäen ja Taipalsaaren kunnat. Tarastin ehdotuksessa ELY-keskuksille ja kunnille nykyisin kuuluvat viljelijätukien hakemusten käsittely, tuen myöntäminen, maksaminen ja valvontatehtävät sekä lomituspalvelut hoidetaan jatkossa maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin. Ehdotus: Maaseututoimi ja lomituspalvelut siirtyvät Tarastin ehdotuksen mukaisesti maakuntahallintoon ja siihen saakka toiminta jatkuu nykyisessä muodossaan. Pelastustoimi
Etelä-Karjalan pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännön mukaisten tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatiossa tekniseen toimeen itsenäiseksi taseyksiköksi. Sisäministeriön vuonna 2015 pelastustoimen uudistamiseksi asettaman hankkeen tarkoituksena on ollut uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Tarastin ehdotuksessa pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille. Pelastustoimen aluejako tulee toteuttaa yhteensopivasti sosiaali- ja terveystoimen ensihoitopalvelujen kanssa, jotta mahdollistetaan pelastustoimen ja terveystoimen yhteistyö sekä merkittävät synergiaedut hallinnon alojen kesken ensihoito- ja ensivastetoiminnassa. Tarastin mukaan pelastustoimessa tulee olla enintään 12 aluetta eli vähemmän kuin maakuntia, joita on 18. Sote-aluejakoehdotus ei vastaa kumpaakaan näistä. Pelastustoimen alue käsittänee jatkossa Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Savon/ja Kymenlaakson. Uuden kuntalain 51 :n perusteella lakisääteisen yhteistoiminnan toimielimessä jokaisella kunnalla tulee olla vähintään yksi kunnan valitsema jäsen. Kuntalain 147 :n mukaisesti kuntien yhteistoimintasopimukset on saatettava säädetyn mukaisiksi viimeistään vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta. Nykyisessä yhteistoimintasopimuksessa pelastuslautakunnan kokoonpanossa on huomioitu kuntien asukasluku/maksuosuus. Osilla kunnista on yhteinen jäsen. Jos samalla perusteella valittaisiin uusi lautakunta, olisi sen koko noin 20 jäsentä, kun nyt se on kahdeksan. Jos valitaan lain minimin mukaan vain yksi jäsen/sopijakunta, lautakunnan kokoonpano olisi yhdeksän, eikä maksuosuudella olisi vaikutusta jäsenmäärään. Näillä näkymillä pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan vuoden 2019 alusta. Pelastuslautakunnan kokoonpanoasia ja sijainti organisaatiossa on ratkaistava niin, että seuraavien kuntavaalien jälkeen meillä on toimintakykyinen pelastuslautakunta huolehtimaan niistä tehtävistä, joita sille pelastuslaissa on säädetty. Samalla on kuntien kesken sovittava, miten mahdolliset tähän mennessä syntyneet eläke- ym. vastuut jaetaan vastaisuudessa. Etelä-Karjalan kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Etelä-Karjalan liitto ovat
esittäneet, että Etelä-Karjala muodostaisi yhden oman itsehallintoalueen, joka voisi aloittaa uuden lainsäädännön mahdollistamana pilotti- ja kokeilumaakuntana toimintansa jo vuoden 2018 alusta. Esitykseen ei ole saatu päätöstä. Pelastustoimen osalta on ainakin seuraavat vaihtoehdot: jatkaa nykymuotoisena kunnes aluehallintouudistus toteutetaan. Yhteistoimintasopimus muutetaan uuden lain mukaiseksi 1.6.2017 mennessä eli lautakunnan jäsenmäärä muuttuu joko 1/kunta (9 jäsentä) tai nykyisen sopimuksen pohjalta maksuosuudet huomioon otettuna laajenee (20 jäsentä). pelastustoimi siirtyy ennakoivasti maakuntahallintoon heti kun se lain mukaan on mahdollista Ehdotus: Pelastustoimi jatkaa nykymuotoisena ja siirtyy maakuntahallintoon heti kun se on lain mukaan mahdollista. Lautakunnan kokoonpano ja siirtymiseen mennessä syntyneiden vastuiden jakamisesta sovitaan tarvittaessa kuntien kesken niin, että 1.6.2017 voimaan astuvan kuntalain säädökset toteutuvat. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta on osa teknistä toimea. Sen tehtävät ovat lakisääteisiä ja se neuvoo, ohjaa ja valvoo rakentamista Lappeenrannassa. Rakennusvalvonnan tehtävien hoitaminen on vahvasti sidoksissa toimimiseen yhteistyössä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämisen kanssa. Muita tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat rakennusvalvonnan näkökulmasta palo- ja pelastustoimi, ympäristönsuojelu, kuntatekniikka. Tarastin ehdotuksessa maakunnille säädetään järjestämisvastuu nykyisin kunnille kuuluvista rakennusvalvontatehtävistä. Tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä suurempien asiantuntijakeskittymien syntyminen ja asiantuntemuksen laaja-alaisuus rakennusvalvonnassa. Sellainen kunta tai kunnat yhdessä, jotka täyttäisivät maankäyttö- ja rakennuslakiin säädettävät rakennusvalvonnan palvelujen tuottamisen vähimmäisedellytykset, voisivat kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen maakunnalta rakennusvalvonnan tehtävät. Sekä maakunnan että tehtävät hoitaakseen ottavan kunnan tulisi laissa määrätyllä tavalla rahoittaa rakennusvalvonnan kustannukset kokonaisuudessaan asiakkailta perittävillä maksuilla. Sellaisten kuntien alueilla, joilla kunta ei yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa ota tehtävää hoitaakseen, tuottaisi rakennusvalvonnan palvelut maakunta. Maakuntavaltuusto päättää tehtävän järjestämisestä, mutta säädettävät kriteerit täyttävä kunta tai kunnat voivat ilmoittaa ottavansa tehtävän hoitaakseen.
Etelä-Karjalassa jokaiselle kunnalla on oma rakennusvalvonta. Maakunnassa on siis 9 eri organisaatiota, jotka soveltavat samoja lakeja. Pienten kuntien mahdollisuudet hoitaa rakennusvalvonnan tehtäviä asianmukaisesti voivat olla rajalliset. Rakennusvalvonnan soveltamien lakien tulkinnat vaihtelevat eri kunnissa, mikä luo eriarvoisuutta maakunnan sisällä. Tarastin ehdotus tähtää suurempaan asiantuntijakeskittymään, asiantuntemuksen laaja-alaisuuteen sekä yhdenmukaisiin toimintatapoihin maakunnan sisällä, mikä on erittäin hyvä tavoite. Jatkossa rakennusvalvonnan kustannukset tulee Tarastin mukaan kattaa lakisääteisesti lupamaksuilla. Lappeenrannan v. 2015 tilinpäätöksen mukaan rakennusvalvonnan toimintatuotot olivat n. 690 000 ja toimintamenot n. 850 000 eli toiminta oli n. 160 000 tappiollista. Lupamaksuja kertyy haetuista rakennus- ym. luvista sen mukaan kuin kunnassa kulloinkin rakennetaan. Organisaatiokustannukset eivät jousta vastaavasti, joten käytännössä lupamaksut eivät välttämättä aina vastaa kustannuksia. Lappeenrannan kaupunki täyttänee jatkossakin lakiin määriteltävät uudet rakennusvalvonnan palvelujen tuottamisen vähimmäisedellytykset, joten Lappeenranta voisi ilmoittaa ottavansa jatkossakin rakennusvalvonnan tehtävät hoitaakseen. Rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen mahdollisimman sujuva yhteys tulee kuitenkin valittavassa ratkaisussa säilyttää. Aluehallintouudistuksessa rakennusvalvonta voidaan siis hoitaa usealla tavalla: kokonaan maakuntahallinnossa (= Tarastin ehdotuksen lähtökohta) osin maakunnassa (pienet kunnat, jotka eivät pysty itse hoitamaan), osin kaupungeissa (Lappeenranta, Imatra) taikka pienten kuntien yhteistyönä kokonaan kaupungeissa (Lappeenranta ja Imatra hoitavat myös naapurikuntien tehtävät) yksi kaupunki hoitaa koko maakunnan rakennusvalvonnan muu organisointitapa, yhtiöittäminen? Ehdotus: Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa ottavansa jatkossakin rakennusvalvonnan tehtävät hoitaakseen. Etelä-Karjalan jätelautakunta Etelä-Karjalan jätelautakunta vastaa Etelä-Karjalan maakunnan jätehuollon järjestämisestä. Se huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti.
Jätelautakunnan tehtäviin kuuluu mm. jätehuoltomääräysten hyväksyminen jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen (mm. jäteastian tyhjennysvälin harventaminen) jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen jätetaksan hyväksyminen, jätemaksujen maksuunpano ja ulosottoon laittaminen jätemaksumuistutusten käsittely ja maksujen kohtuullistamispäätökset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikoista määrääminen jätteenkuljetusrekisterin ylläpitäminen Etelä-Karjalan jätelautakunta toimii osana Imatran kaupungin organisaatiota. Sen osalta ei maakuntauudistuksessa ole tulossa muutoksia eikä sen asemaan ole tarpeen tehdä muutoinkaan muutoksia. Asiaa tarkasteltaneen VM:n johdolla käynnissä olevan Tulevaisuuden kunta- projektin johtopäätösten jälkeen myöhemmin. Ehdotus: jatkaa nykymuotoisena. (JW) Kj Kaupunginhallitus merkitsee organisaatiotoimikunnan ehdotuksen tiedoksi ja päättää, että edellä olevassa muistiossa esitetyt ehdotukset tulee ottaa huomioon lähtökohtina ja Lappeenrannan kantana aluehallintouudistuksen valmistelussa. Kaupunginhallitus päättää jatkaa organisaatiototoimikunnan määräaikaa 30.9.2016 saakka. Kh Hyväksyttiin.