Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä

Tikka työkuormituksen arviointimenetelmä Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä Risto Toivonen 3.11.2015 2

Työkuormituksen arviointi Työkuormituksen arvioinnin tavoitteena on torjua työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden häiriöitä, tapaturmia, ammattitauteja ja muita haittoja. Mitä on työkuormitus Ihmisen fyysisten ja psyykkisten toimintojen ja ominaisuuksien käyttöä työssä ja työprosessissa kuormitus ei määräydy yksittäisten tekijöiden perusteella vaan siinä on huomioitava kokonaisuus kuormittavien tekijöiden ja voimavaratekijöiden välinen suhde osa kuormitustekijöistä lisää kuormittuneisuutta ja osa vähentää samat tekijät voivat olla myös kuormitustekijöitä tai voimavaratekijöitä (esim. työkavereiden tuki tai esimiestyö) huomioitava, että myös psykososiaalinen kuormitus lisää fyysistä kuormitusta

Työkuormituksen malli Työkuormitukseen liittyviä käsitteitä Käsite työhyvinvointi henkinen hyvinvointi kuormitustekijät kuormitus kuormittuminen kuormittuneisuus vaara altiste riski Määritelmä työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä kokonaisvaltainen myönteinen kokemus työstä työtehtävän, työprosessin, työympäristön, työn organisoinnin tai työyhteisön ja organisaation toimintatapoja ja ominaisuuksia prosessi, jossa kuorma vaikuttaa ihmiseen kuormituksen seuraukset kuormituksen aste työstä, työoloista tai toiminnasta johtuva, terveyttä uhkaava tekijä vaaraa tai haitta aiheuttava tekjiä vaarallisen tai haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten vakavuuden yhdistelmä 6

Lainsäädäntö ja työkuormituksen arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002) tavoitteena torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia terveyden haittoja Työturvallisuuslaki 25 : jos työntekijöiden /työntekijän todetaan työssään kuormittuvan terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämisesi ja edelleen vähentämiseksi Työturvallisuuslaki 24. Haitallista kuormitusta tulee vähentää ergonomian avulla Työterveyshuoltolaki (138/2001) työterveyshuollon tehtävänä työn terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen toistuvasti työn suunnittelun apuvälineenä työn kehittämisessä tai muuttamisessa henkilöstön ollessa ikääntynyttä tai nuorta Seuranta: sairaslomat, tapaturmat, työilmapiiri.. työntekijän perustellusta syystä pyytämä selvitys Valtioneuvoston asetus (708/2013) työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto tekevät tavoitteellista yhteistyötä (seuranta, toimenpiteet, evaluointi, jatkuva kehittäminen) Työterveyshuollon toiminnan sisällön on perustuttava työpaikkaselvitykseen yhtenä osana on selvitettävä työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus ja sen merkitys terveydelle ja työkyvylle. STM tavoite työkuormituksen vähentäminen 2020 mennessä Riskinarviointi vs. kuormituksen arviointi Riskinarviointi Riski voi kohdistua kehen tahansa työpaikalla (esim. vierailijoihin) Riski on aina negatiivinen (esiintyessään) Riskejä voidaan tarkastella toisistaan erillisinä Riskinarviointiin liittyy todennäiköisyyden tarkastelua Kuormituksen arviointi Kuormitus kohdistuu työntekijään Kuormitus voi olla myös positiivista Kuormituksen arvioinnissa pitää lopuksi tarkastella kokonaiskuormitusta, jolloin esimerkiksi jonkun kuormitustekijän merkitys voi pienentyä toisen ansiosta Kuormitus kohdistuu työntekijään aina jossain muodossa 8

Kehittämissyklin vaiheet - Tapa hyväksytään - Toiminta vakiintuu - Käytäntö muuttuu - Uutta toimintaa testataan - Laadullinen ja määrällinen muutos kuormitustekijöissä "Jossakin vikaa" Nykyinen tila Raskaat nostot Puutteita mitoituksessa Toistotyö Organisaatio Kuormituksen arviointi ja mittaaminen Menetelmät Kehittämistyö 9 Arviointimenetelmille asetettavia vaatimuksia Arvioinnin osatekijät Arviointimenetelmä Arvioinnin tekijät Tulosten merkityksen arviointi Tiedon hyödyllisyys Vaatimukset mittaako oikeita asioita (=validiteetti) toimiiko aina samalla tavalla (=reliabiliteetti) onko käytettävissä kohtuullisella vaivannäöllä (=taloudellisuus) osaako menetelmän käyttäjä käyttää ja tulkita sitä oikein onko arvioitujen kuormitustekijöiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksista tutkimustietoa tuottaako menetelmä tai arviointi tietoa, jota voi hyödyntää työolojen parantamiseen 3.11.2015 10

TIKKA Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä TIKKA on työpaikkaselvitykseen sopiva työkuormituksen arvioinnin tarkistuslistatyyppinen perusselvitysmenetelmä. lista asioista, joiden tilanne on selvitettävä ja kriteerejä, joiden avulla tilanteen arviointi voidaan tehdä. Menetelmän alueet ovat: I työn fyysiset kuormitustekijät II työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät III vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät IV työaikoihin liittyvät kuormitustekijät. TIKKA -menetelmästä TIKKA ei ole tiedonkeruumenetelmä Tietoa kerätään työtä havainnoiden, työntekijöitä ja esimiehiä haastatellen sekä dokumentteihin tutustuen TIKKA ei ole haastattelumenetelmä työntekijöiltä ei voi kysyä kriteerien tilannetta suoraan ja kirjata vastausta sellaisenaan. TIKKA ei ole kyselymenetelmä. lomakkeita ei lähetetä työntekijöille täytettäväksi ja sitten tehdä vastausten perusteella yhteenvetoa TIKKA -menetelmässä päätöksen kyseisen tekijän tilasta tekee asiantuntija monipuoliseen tietoon perustuen.

Työkuormituksen arvioinnin muodot Muoto Toteuttaja Tulos Työn kuormitustekijöiden perusselvitys (TIKKA) Suunnattu selvitys Työhön ja työntekijään kohdistuvat mittaukset Työterveyshuolto, työsuojelu (yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa) Työterveyshuolto tai muu alan asiantuntija Eri alojen asiantuntijat ja heidän välinen yhteistyönsä Yleiskuva työpaikan tai työtehtävän kuormitustekijöistä ja kehittämiskohteista. Näiden perusteella tehdään kehittämissuunnitelma Tulos on perusteellinen analyysi kuormitustekijöistä, työntekijöiden kuormittuneisuudesta. Työtä koskevat kehittämisehdotukset Mittauksilla saadaan numeerista tietoa ja tuloksia voidaan verrata viitearvoihin. Antaa tarkempaa tietoa kehittämiskohteista ja tarpeista Kuormituksen arvioinnin vaiheet 1. Työhön tutustuminen, esitietojen hankinta 8. Toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi 7. Kehittämisideoiden toteuttaminen 2. Arviointikohteiden, arvioinnin tason ja arviointimenetelmien valinta 3. Tiedonkeruut, esim. TIKKA -menetelmällä 6. Kehittämissuunnitelman tekeminen 4. Tietojen analysointi ja johtopäätösten tekeminen terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä 27 5. Tulosten raportointi ja palautteen antaminen

Kuormituksen arvioinnissa tarvittavia alkutietoja Alkutiedot Työ Selvitykset Työntekijämäärä Sukupuolijakauma Ikäjakauma Ammattirakenne Aikaisemmat selvitykset Sairauspoissaolot Työtapaturmat Vaihtuvuus Yrityksen omat ilmapiirikartoitukset Työpaikan toimintamallit varhaiseen puuttumiseen sekä epäasiallisen kohtelun varalta Työprosessit Työtehtävä Työaika Tauotus Työvälineet Koneet ja laitteet Perehdytysmalli Tehtävää koskevat artikkelit ja tutkimukset Ammattikirjallisuus Tikka -menetelmä: arviointikohteen valinta ja rajaus Tehtäväkokonaisuus 2 Työprosessi 1 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtäväkokonaisuus 1 Työprosessi 2 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tiedonhankinta tehtäväkokonaisuuksista tapahtuu havainnoimalla työympäristöä ja työntekoa sekä haastattelemalla kohteessa työskenteleviä työntekijöitä, esimiehiä ja työsuojeluvastaavaa.

Tikka -menetelmä Eri osatekijät arvioidaan vastaamalla menetelmän ohjaaviin kysymyksiin ja vertaamalla tilannetta asianomaista osatekijää kuvaaviin "kunnossa" ja "ei kunnossa" määrittelyihin. "Kunnossa" olevissa tekijöissä ei ole kuormittavia piirteitä eikä korjattavaa. "Osittain kunnossa" olevissa on jonkin verran kuormittavia piirteitä ja korjattavaa. "Ei kunnossa" olevissa tekijöissä on selkeästi tai voimakkaasti työntekijää kuormittavia tekijöitä ja sitten korjattavaa. TIKKA: Käyttötarkoitus ja -tapa Tarkoitettu ensisijaisesti työterveyshuoltojen ja työsuojeluhenkilöstön käyttöön sekä asiantuntijoille, jotka työssään arvioivat työkuormitusta työpaikoilla. Menetelmää käyttävillä on oltava riittävät tiedot työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta. Voidaan selvittää karkeasti työn terveellisyyden ja turvallisuuden taso seulomalla esiin työkokonaisuudessa esiintyvät, haitallisesti kuormittavat tekijät. Esimerkiksi työpisteen väärä mitoitus ja työmäärän kohtuuttomuus. Tekijät voivat liittyä työn organisointiin, työympäristöön tai muihin työn osa-alueisiin. TIKKA-menetelmällä saadaan selville profiili työkokonaisuuden osatekijöiden kuormittavuudesta

Tikka: arviointi työpaikalla 1. Valitaan arvioinnin kohde rajataan työkokonaisuudesta selkeä osa-alue, esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät samaa työtä tai työprosessin vaihetta. 2. Kerätään tietoa työstä tutustutaan työstä kertoviin dokumentteihin, havainnoidaan työtä järjestelmällisesti ja haastatellaan työntekijöitä sekä työnjohtoa. 3. Arvioidaan työn kuormitustekijät ja kootaan ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi jokaisen kuormituksen osatekijän kohdalla arvioidaan, onko se kuvatun arviointiperusteen mukaisesti kunnossa, osittain kunnossa vai ei kunnossa. Tikka -menetelmä Arvioinnissa keskitytään pelkästään työn ominaisuuksiin riippumatta siitä, kuka arvioitavaa työtä arviointihetkellä tekee. Kuormitustekijä otetaan huomioon silloin, kun se vaikuttaa merkittävän osan työajasta tai kun se on voimakas.

Tikka -menetelmä Arviot merkitään lomakkeelle asteikolla 1-3 Arviointilomakkeen osatekijä merkitään "1 = kunnossa olevaksi, jos se edistää työntekijän hyvinvointia työssä. Tällöin kuormitustekijän tilanne vastaa arviointiperusteiden osalta kunnossa olevaksi määriteltyä tilannetta. "2 = osittain kunnossa", jos jokin hyväksymisperusteen vaatimuksista ei täyty ja 3= ei kunnossa, jos useampi arviointiperusteiden vaatimuksista ei täyty. Mikäli ei ole mahdollista ratkaista, onko asia kunnossa vai ei, jätetään asia arvioimatta. Ne tekijät, joita ei havainnointihetkellä pystytä arvioimaan, tulee kirjata ylös ja selvittää tarkemmin ennen lopullista kuormituksen arviointia. Tikka-menetelmä: Työn fyysiset kuormitustekijät 1. Työn fyysinen raskaus 2. Työn staattisuus, yksipuolisuus ja pakkotahtisuus 3. Toistotyö 4. Taakkojen käsittely 5. Työasennot 6. Työpisteen mitoitus ja säädöt 7. Käsityövälineet 8. Koneet ja laitteet 9. Lämpöolosuhteet 10.Melu ja tärinä 11.Valaistus 36

Tikka-menetelmä: Työn fyysiset kuormitustekijät 6. Onko työpiste mitoitettu ja säädetty oikein? Kunnossa, ei korjattavaa Työpisteessä on työn tekemiseen ja asennon vaihtamiseen riittävästi tilaa. Työtasojen ja istuinten mitoitus on työntekijän tarpeisiin ja ominaisuuksiin sekä tehtävään työhön sopiva. Tasot ja istuimet ovat tarvittaessa helposti säädettäviä. Työasento on tarpeen mukaan tuettu: työntekijä voi halutessaan tukea selkätukeen, käsinojiin, pöydänpintaan, tms. Ei kunnossa, korjattavaa Työpisteessä ei ole riittävästi tilaa työn tekemiseen ja asennon vaihtamiseen. Työkohteen sijoittelu, työskentelykorkeus tai työtuoli eivät ole helposti säädettävissä tehtävän työn tai työntekijän tarpeitten tai ominaisuuksien mukaisesti. Työpisteen järjestelyt pakottavat työntekijän huonoihin ja jännittyneisiin asentoihin. 37 Tikka-menetelmä: Työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät 1. Työn tavoitteiden selkeys 2. Työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus 3. Vaikutusmahdollisuudet työhön 4. Kehittymisen ja oppimisen mahdollisuus työssä 5. Työn virikkeisyys 6. Työn kohtuullisuus 7. Keskeytykset ja esteet työssä 8. Vastuun kohtuullisuus 9. Arvoristiriidat 10.Työstä ja työsuorituksesta saatu palaute ja arvostus

Tikka-menetelmä: Työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät 1. Ovatko työn tavoitteet selkeitä? Kunnossa, ei korjattavaa Tehtävän ja toiminnan tavoitteet ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja mielekkääksi koettuja. Tehtäväkokonaisuus ja sen edellyttämät toimintatavat sekä työn tulokseen kohdistuvat odotukset ovat työntekijän tiedossa. Ei kunnossa, korjattavaa Työn tavoitteet ovat epäselviä. Eri osapuolilla on erilaisia tai ristiriitaisia odotuksia työn tekemisen tavasta ja tuloksista. Tehtäväkokonaisuus ja sen edellyttämät toimintatavat eivät ole työntekijän tiedossa. Tikka-menetelmä: Vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät 1. Yksintyöskentely 2. Yhteistyön toimivuus työpaikalla 3. Tiedonkulku ja tiedon saanti 4. Asioiden ja toiminnan johtaminen 5. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 6. Jatkuvat muutokset ja epävarmuuden hallinta 7. Tasa-arvoinen kohtelu 8. Epäasiallisen kohtelun tai häirinnän esiintyminen työyhteisössä 9. Väkivallan uhka 10.Kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet (asiakas- ja potilastyötä tekeville)

Tikka-menetelmä: Vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät 4. Onko asioiden ja toiminnan johtaminen selkeää ja johdonmukaista? Kunnossa, ei korjattavaa Työpaikka on selkeästi johdettu. Esimiesten toiminta on johdonmukaista ja toimintaa kehitetään. Työhön perehdytys ja kehityskeskustelut toimivat. Työpaikan perustehtävä ohjaa johtamista ja muuta toimintaa työpaikalla. Ei kunnossa, korjattavaa Työpaikalla työt on huonosti organisoitu ja toiminta on lyhytjänteistä. Työhön perehdytys puuttuu eikä kehityskeskusteluja käydä, tai ne eivät ole hyödyllisiä. Perustehtävä ja tavoitteet eivät ohjaa toimintaa. Tikka-menetelmä:Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät Kaikille 1. Keskimääräinen viikkotuntimäärä ja työn säätelymahdollisuus 2. Suurin viikkotuntimäärä vuodessa 3. Viikonlopputyön yleisyys 4. Työpäivän työjaksojen määrä 5. Mahdollisuus etätyöhön 6. Matkustaminen a) Matkapäivien lukumäärä b) matkustusaika Niille, joilla muu kuin säännöllinen päivätyö 7. Kahden peräkkäisen työvuoron välinen aika 8. Peräkkäisten yövuorojen määrä 9. Yövuorojen jälkeisen vapaajakson pituus 10.Aikaiset aamuvuorot 11.Yksittäiset vapaapäivät työvuorojaksojen välissä 12.Pisimmän työvuoron kesto 13.Peräkkäiset työvuorot

Tikka-menetelmä:Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät 5. Mahdollisuus etätyöhön Kunnossa, ei korjattavaa Mahdollisuus etätyöhön työntekijän tarpeesta vähintään yhtenä päivänä viikossa erikseen sovittaessa tai harvemmin vähintään viikoksi kerrallaan. Ei kunnossa, korjattavaa Mahdollisuus etätyöhön harvemmin kuin kerran viikossa. TAI Ei mahdollisuutta koko viikon kestävään etätyöhön kerran vuodessa Tikka-menetelmä, Tulosten hyödyntäminen Työkuormituksen arviointi Tulosten yhteenveto Tarvittavista toimenpiteistä päättäminen, toimenpideohjelman suunnittelu, vastuutus ja aikataulu Toimeenpano työpaikalla Seuranta