Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Vesiensuojelukosteikot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

17VV VV 01021

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

KERTARAPORTTI

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

KUIVASTENSUO Sijainti

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

KERTARAPORTTI

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2018

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Järvenpään Lepola kosteikon tarkkailu. vuosina 2012 ja 2013

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Tilausnro (90PYHÄRA/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Jyrki Nurmi

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

KERTARAPORTTI

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

KERTARAPORTTI

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

Transkriptio:

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213

Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset... 4

1 Johdanto Kaihlalammen kosteikko (kuva 1) sijaitsee Keski-Suomessa, Saarijärven Koskenkylällä. Kosteikko on perustettu Kemera-tuella, ja hankkeesta on tehty luonnonhoitosopimus alueen maanomistajien kanssa. Kosteikon tavoitteena on Kaihlalammen umpeenkasvun estäminen, vedenlaadun parantaminen, virtaamien tasoittaminen, kalojen vapaan kulun mahdollistaminen vesistössä sekä kiintoaineen, lietteen ja ravinteiden pidättäminen. Tavoitteena on myös palauttaa Kaihlalammen maisemat sekä monimuotoisuus ennalleen. Kuva 1. Kaihlalammen kosteikko kesällä 213. TASO-hanke 2 Kosteikon perustaminen Kosteikon kaivutyöt aloitettiin helmikuussa 212. Kosteikko on perustettu rakentamalla lammen alaosaan luonnonmukainen kiviverhoiltu pohjapato lammen alivesien nostamiseksi. Lammen ympärille tehdyn leveän kaivannon tarkoituksena on estää petoeläimien pääsy lintujen pesille lammen sisäosiin. Kaivannon maamassoista kasatulla tulvapenkereellä ja sen taakse kaivetulla kuivatusojalla estetään viljelys- ja metsämaiden vettyminen. Kosteikon valuma-alue on ha ja pinta-ala 4,9 ha (josta vesipinta-alaa 2,9 ha). Kosteikon vesisyvyys on,3 1,2 m. 1

3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeessa seurattiin Kaihlalammen kosteikon vedenlaatua vesinäyttein vuosina 212 213. Vesinäytteitä otettiin kolmelta eri näytteenottopaikalta (kuva 2) yhteensä 98 kpl. Seurattavia muuttujia olivat kiintoainepitoisuus, liuennut orgaaninen hiili (DOC), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori (P TOT ), fosfaattifosfori (PO 4 -P), kokonaistyppi (N TOT ), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitriitti- ja nitraattityppi (NO 2 +NO 3 -N), happamuus (ph), sähkönjohtokyky, väri, sameus ja rauta (Fe). Näytteenottopaikat olivat kosteikon yläpuoliseen järveen, Iso-Löytänään laskeva Kantalaisenpuro (kuva 3), kosteikolle Iso-Löytänästä laskeva Kaihlapuro (kuva 4) ja kosteikolta lähtevä Tarvopuro (kuva ). Kaihlapuro edusti kosteikolle tulevaa vettä ja Tarvopuro kosteikolta lähtevää vettä. Kuva 2. Kaavakuva Kaihlalammen kohteesta. Vedenlaadun seurannan näytepisteiden sijoittuminen. 2

Kuva 3. Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen Iso-Löytänään laskeva Kantalaisenpuro jääpeitteisenä. Kuvassa jäähän kairattu näytteenottoavanto. TASO-hanke Kuva 4. Kaihlalammen kosteikolle laskevan Kaihlapuron alkukohta Iso-Löytänässä. Järvi taustalla. TASO-hanke. 3

Kuva. Kaihlalammen kosteikolta lähtevän Tarvopuron alkukohta, johon on tehty luonnonmukainen kiviverhoiltu pohjapato kosteikon veden pinnan nostamiseksi. TASO-hanke. 4 Vedenlaadun seurannan tulokset TASO-hankkeen vedenlaadun seurannan perusteella Kaihlalammen kosteikko ei kahden ensimmäisen vuoden aikana ole toiminut kiintoaineen tai ravinteiden pidättäjänä (kuvat 6 1). Kosteikolta lähtevässä vedessä kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuudet ovat olleet useimmiten jopa hieman suurempia kuin sille tulevassa vedessä. Tulosten perusteella kosteikon perustamisen jälkeen vuonna 212 kosteikolta lähti liikkeelle runsaasti kiintoainetta. Myös kesän 212 runsassateisuus on voinut vaikuttaa ainepitoisuuksiin. Vuonna 213 vastaavansuuruisia kiintoainepitoisuuksia kosteikolta lähtevässä vedessä ei kevättulvaa lukuun ottamatta enää havaittu. TASO-hankkeen seurannan tuloksien perusteella Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen Iso-Löytänään pidättyy sen valuma-alueelta tulevasta vedestä kiintoainetta ja ravinteita (kuvat 11 1). 4

Kiintoaine 1 1 1 9 Kiintoaine mg/l 8 7 6 4 3 2 1 Kuva 6. Kiintoainepitoisuus Kaihlalammen kosteikolle tulevassa ja kosteikolta lähtevässä vedessä. Kemiallinen hapenkulutus 16 Kemiallinen hapenkulutus, COD mg/l 1 14 13 12 11 1 9 Kuva 7. Kemiallinen hapenkulutus (COD) Kaihlalammen kosteikolle tulevassa ja kosteikolta lähtevässä vedessä.

Kokonaistyppi 2 1 1 7 Kokonaistyppi µg/l 6 4 3 Ammoniumtyppi 2 1 3 Ammoniumtyppi µg/l 2 2 1 1 Nitriitti- ja nitraattityppi 8 6 4 Kosteikolle tuleva vesi, Kaihalpuro Nitriitti- ja nitraattityppi µg/l 2 2 1 1 Kuva 8. Kokonais-, ammonium- ja nitriitti- sekä nitraattityppipitoisuus Kaihlalammen kosteikolle tulevassa ja kosteikolta lähtevässä vedessä. 6

Kokonaisfosfori 1 1 4 Kokonaisfosfori µg/l 3 3 2 2 1 1 Fosfaattifosfori 3 2 Fosfaattifosfori µg/l 2 1 1 Kuva 9. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus Kaihlalammen kosteikolle tulevassa ja kosteikolta lähtevässä vedessä. 7

ph 7,2 7, 6,8 ph 6,6 6,4 6,2 6, Kokonaisrauta 6 4 2 1 Kokonaisrauta µg/l 9 8 7 6 4 3 2 1 Kuva 1. ph ja kokonaisrautapitoisuus Kaihlalammen kosteikolle tulevassa ja kosteikolta lähtevässä vedessä. 8

Kiintoaine 3 2 1 Kiintoaine mg/l 4 3 2 1 Kuva 11. Kiintoainepitoisuus Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen tulevassa vedessä ja kosteikolle tulevassa sekä kosteikolta lähtevässä vedessä. Kemiallinen hapenkulutus 4 Kemiallinen hapenkulutus, COD mg/l 3 3 2 2 1 1 Kuva 12. Kemiallinen hapenkulutus (COD) Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen tulevassa vedessä ja kosteikolle tulevassa sekä kosteikolta lähtevässä vedessä. 9

Kokonaistyppi 2 2 1 14 Kokonaistyppi µg/l 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 Ammoniumtyppi 2 18 16 Ammoniumtyppi µg/l 14 12 1 8 6 4 2 Nitriitti- ja nitraattityppi 12 Nitriitti- ja nitraattityppi µg/l 1 8 6 4 Kosteikolle tuleva vesi, Kaihalpuro 2 Kuva 13. Kokonais-, ammonium- ja nitriitti- sekä nitraattityppipitoisuus Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen tulevassa vedessä ja kosteikolle tulevassa sekä kosteikolta lähtevässä vedessä. 1

Kokonaisfosfori 3 2 1 Kokonaisfosfori µg/l 4 4 3 3 2 2 1 1 Fosfaattifosfori 3 2 Fosfaattifosfori µg/l 2 1 1 Kuva 14. Kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuus Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen tulevassa vedessä ja kosteikolle tulevassa sekä kosteikolta lähtevässä vedessä. 11

ph 7,2 7, 6,8 6,6 ph 6,4 6,2 6,,8 Kokonaisrauta 4 4 Kokonaisrauta µg/l 3 3 2 2 1 1 Kuva 1. ph ja kokonaisrautapitoisuus Kaihlalammen kosteikon yläpuoliseen järveen tulevassa vedessä ja kosteikolle tulevassa sekä kosteikolta lähtevässä vedessä. 12