RULLAA - KESTÄVÄ LOGISTIIKKA JA LIIKKUMISEN OHJAUS VARSINAIS-SUOMESSA Loppuraportti

RULLAA - KESTÄVÄ LOGISTIIKKA JA LIIKKUMISEN OHJAUS VARSINAIS-SUOMESSA 1.10.2009 30.9.2012 Loppuraportti Sisällys 1.OSAPROJEKTIN PERUSTIEDOT... 1 2. OSAPROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT... 1 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT... 2 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET... 2 5. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS... 2 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 3 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 4 8. PROJEKTIN TULOKSET... 5 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS... 6 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 6 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 7 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 7 13. TOIMINNAN JATKUVUUS... 7 14. RAHOITUS... 7 15. YHTEENVETO... 8 1.OSAPROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen ESLogC (A31142) Osaprojektin nimi RULLAA kestävä logistiikka ja liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Osa-alue WP4 alueelliset vaikutukset Aloituspäivämäärä 1.10.2009 Päättymispäivämäärä 30.9.2012 2. OSAPROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Y-tunnus 0204819-8 Osoite Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Projektin vastuuhenkilön Anne Ahtiainen nimi Sähköpostiosoite anne.ahtiainen@valonia.fi Puhelinnumero 050-559 0123

3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Taina Saarinen Sähköpostiosoite taina.saarinen@valonia.fi Puhelinnumero 040-8328515 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Projektin lähtökohtana oli tiedottaa ja antaa neuvoja logistiikasta ja työmatkaliikkumisesta kestävän kehityksen mukaisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi yrityksille ja työpaikoille Varsinais-Suomessa. Työmatkat edustavat noin viidennestä kaikista henkilöliikenteen matkoista ja kuljetusintensiivisillä aloilla työpaikat ovat entistä merkittävämmässä asemassa hiilidioksidipäästöjen tuottajina. Projektin tavoitteena oli tehostaa pilottikohteiden logistiikka- ja henkilöliikenneratkaisuja kohteiden ekologian ja ekonomian lisäämiseksi. Ympäristövaatimusten kiristyessä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ovatkin yhä useammin myös kustannustehokkaita. Kohderyhmänä projektissa olivat eri toimialojen pk-yritykset, logistiikka-alan toimijat, suuret työpaikat sekä logistiikka- ja teollisuusalueet Varsinais-Suomessa. Tavoitteena oli valita pilottikohteiksi 5-20 pientä tai keskisuurta, toimialaltaan kuljetusintensiivistä yritystä sekä 1-3 logistiikka- tai työpaikkakeskittymää. Yritykset ovat haasteellinen kohderyhmä ja erityisesti logistiikka- ja teollisuusaloilla ympäristöystävällistä toimintaa ei vielä läheskään aina mielletä tehokkaaksi tai kannattavaksi. Osalle yrityksistä hankkeessa mukana oleminen oli ensimmäinen kosketus kestävän logistiikan tai työmatkaliikenteen kehittämiseen, kun toisille aihe oli tuttu ja jo osa yrityksen omaa ympäristöpolitiikkaa. Pilottikohteille toteutetut kärkitoimenpiteet kuuluivat kolmeen teemaluokkaan 1) Logistiikka- ja työpaikkakeskittymän saavutettavuus, 2)yhteistyö- ja yhteishankinnat logistiikka- ja teollisuusalueella sekä 3) city-logistiikka ja muu kestävä logistiikka. Jotta hankkeen kokemukset eivät olisi jääneet vain hankkeen ja pilottiyritysten välisiksi, projektin puitteissa suunniteltiin järjestettäväksi myös ajankohtaisia logistiikkaan ja liikkumisen kehittämiseen liittyviä seminaareja ja työpajoja. Tavoitteena oli myös raportoida pilottikohteista saadut käytännöt muiden yritysten ja työpaikkojen hyödynnettäviksi, erityisesti Varsinais-Suomen alueella, mutta myös valtakunnallisesti. 5. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Projektin suunnitteluvaiheen venyminen viivästytti projektin aloitusta kolmella kuukaudella. Projektissa toteutettiin kuitenkin suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Yrityksiä valikoitui pilottikohteiksi myös suunniteltua enemmän ja osassa pilottikohteista alueiden kehittämiseen paneuduttiin huomattavasti intensiivisemmin kuin oli suunniteltu. Työpaikkakeskittymäpiloteiksi valikoitui kaksi seudullisesti merkittävää logistiikka- ja teollisuusaluetta sekä suuri seudullinen työllistäjä, Turun yliopistollinen keskussairaala. Valonian toteuttamaa Rullaa-hanketta tuettiin lisäksi Renkaita vedessä -erillisprojektilla. Renkaita vedessä -projekti toteutettiin yhteistyössä Liedon kunnan, Techvilla Oy:n ja Turun AMK:n kanssa. Lisäykset suunniteltuun ovat olleet projektin toteutuksen kannalta yksinomaan positiivinen asia. Kokonaisuudessaan Rullaa-projekti muodostui seitsemästä osakokonaisuudesta, jotka on lueteltu alla kolmen teeman mukaisesti. Osakokonaisuuksien toteutumista ja tuloksia tarkastellaan tarkemmin kohdassa kahdeksan. 1) Logistiikka- ja työpaikkakeskittymän saavutettavuus: a. Avanti Tuulissuo Littoinen -teollisuusalue (ATL) henkilö- ja tavaralogistiikkaselvitys (2010 2011) b. Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) työmatkaliikkumissuunnitelma (2010 2011) c. Kärsämäen, Runosmäen, Urusvuoren ja lentokentän (KRUL) logistiikka- ja teollisuusalue logistiikka- ja työmatkaliikkumiskysely (2011) d. Turun lentokentän (Logicity) logistiikka- ja teollisuusalue selvitys kestävän työmatkaliikenteen ratkaisuista (2012)

2) Yhteistyö- ja yhteishankinnat logistiikka- ja teollisuusalueella: a. Renkaita vedessä -erillisprojekti ATL-alueella (2011) 3) City-logistiikka ja muu kestävä logistiikka: a. NordicID Oy hiilijalanjäljen määritys tuotantoketjussa (2010 2011) b. Lähiruokakuljetusten kehittäminen Turun seudulla (2010 2012) Yhteistyö päätoteuttajan (ESLogC:n) ja muiden osatoteuttajien kesken sujui hankkeen edetessä hyvin ja yhteisten seminaaritilaisuuksien lisäksi tiiviimpää hankeyhteistyötä tehtiin muun muassa WP3-osahankkeen ja Techvillan Innokone-hankkeen kanssa. Yhteistyötä on tehty myös korkeakoulujen kanssa, ja muun muassa Turun yliopistolliselle keskussairaalalle tehty työmatkaliikkumissuunnitelma toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston diplomityönä ja selvitys lähiruokakuljetusten kehittämisestä Turun alueella Turun AMK:n opinnäytetyönä. Lähiruokaselvityksen tuloksia hyödyntää myös Turun yliopiston Varru-hanke (Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke). Lisäksi Rullaa-hankkeessa toteutettiin kandidaatintutkielma yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa työmatkaliikkumisen kehittämisestä työpaikoilla. Rullaa-hankkeen osaprojekteista erityisesti ATL-alueelle toteutetut selvitykset ja Renkaita vedessä -erillisprojekti perustuivat yritysten väliseen yhteistyöhön, jota hanke oli tukemassa ja kehittämässä. Ajoittain kommunikointi yritysten kanssa oli hidasta, mikä selittynee osittain yritysmaailman kiireillä. Hankkeeseen osallistui kuitenkin pilottiyrityksiä alkuperäistä tavoitemäärää enemmän ja ATL-alueella kokeiltiin myös yhteishankintojen toteuttamista, joten pääasiassa kokemukset yritysyhteistyöstä olivat positiivisia. Vuorovaikutus aihepiiriin kuuluvien muiden toimijoiden kanssa on tuonut hankkeelle lisäarvoa ja tietotaitoa. Hankkeen aikana osallistuttiinkin useisiin suomalaisiin logistiikan ja liikkumisen ohjauksen seminaareihin. Kansainvälistä kokemusta ja verkottumista haettiin osallistumalla Turun joukkoliikennelautakunnan opintomatkalle Etelä-Ruotsiin ja Lounais-Norjaan vuonna 2010 sekä LIMOWA-logistiikkakeskusklusterin opintomatkalle Saksaan vuonna 2011. Rullaahanke toimi myös asiantuntijana Turun kaupungin, Åbo Akademin Kemiantekniikan laitoksen ja PBI-instituutin yhteistyönä toteuttamalle Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu -hankkeelle, joka edistää biokaasun käyttöä polttoaineena Turun seudulla. Rullaa-hanke on hyödyntänyt merkittävästi Valonian jo olemassa olevia yhteistyökumppaneita ja hankkeen edetessä kokemuksia onkin vaihdettu muun muassa UBC:n (Union of the Baltic cities) liikkumisen ohjauksen hankkeiden sekä valtakunnallista liikkumisen ohjausta koordinoivan Motiva Oy:n kanssa. Lisäksi lähes kaikki Rullaan osahankkeet perustuvat tiiviille kuntayhteistyölle. Jatkuvuuden kannalta nimenomaan kuntayhteistyö on ollut tärkeää. Projektiluontoisten osahankkeiden tuloksia hyödynnetään näin varmemmin myös Rullaan päätyttyä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektissa oli tarkoitus toteuttaa jätehuoltoyritys M. Helistölä Oy:n kanssa kokeilu energiajakeen keräilystä Uudenkaupungin haja-asutusalueella. Kokeilun oli määrä alkaa vuoden 2011 aikana, mutta aihealueiden ja resurssien rajaamisen vuoksi kokeilu karsiutui hankkeen edetessä pois. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin tavoitteelliset viestinnälliset toimenpiteet saavutettiin hankkeen aikana. Projektin tulokset ovat julkisia, ja ne ovat esillä projektin internet-sivuilla (www.valonia.fi/rullaa) sekä tiivistetysti päähankkeen avaamalla Logistiikkakeskuksenkehittäjän työpöytä-selaimella. Projektin tuloksia on esitelty myös erilaisissa yleisötapahtumissa. Projektissa oli tavoitteena järjestää vähintään kaksi seminaaria, kolme työpajaa sekä infotilaisuuksia ja osaprojektien tuloskatsauksia. Varsinkin yritysyhteistyöhön liittyviä tilaisuuksia järjestettiin hankkeen edetessä runsaasti. Tilaisuudet ovat olleet merkki aktiivisesta yhteistyöstä. Projektista on tiedotettu yli 300 yritykselle suoranaisesti sekä välillisesti yli 3000 yritykselle, kunnalliselle toimijalle sekä muille Valonian toiminnan sidosryhmille Varsinais-Suomen alueella. Suora tiedottaminen on tapahtunut pääasiallisesti sähköpostilla, yleisötilaisuuksilla sekä yrityshaastatteluin. Tuloksista koottiin myös tuloskortteja.

Hankkeessa järjestetyt: seminaarit: 1) Varsinais-Suomen yrityskeskittymät tulevaisuuden logistisessa kentässä -seminaari 16.2.2011 Turku (118 hlö) 2) Rullaan loppuseminaari: Avaimet käteen Turun kehätien alueen logistiset vetovoimatekijät 3.5.2012 Turku (56 hlö) muut tilaisuudet: 3) Autojen yhteiskäyttö -työpaja 9.2.2010 (32 hlö) 4) Liikuttavan liki ATL alueen yrityksille 2.9.2010 Lieto. (22 hlö) 5) Oravannahkakaupasta yhteiskuljetuksiin - infotilaisuus 17.11.2010 Lieto (18 hlö) 6) ATL-alueen työmatka- ja logistiikkaselvityksen tulosten julkistaminen & infotilaisuus yhteishankinnoista 13.1.2011 Lieto (8 hlö) 7) Infotilaisuus kestävien kulkumuotojen hyödyistä ja mahdollisuuksista työmatkaliikenteessä (TYKS) 15.2.2011Turku (17) 8) Infotilaisuus kestävästä logistiikasta Someron yrityksille 3.5.2011 Somero 9) TYKS:n työmatkaliikkumisselvityksen tulosten läpikäynti 26.5.2011 Turku (6 hlö) 10) Infotilaisuus yritysten välisen yhteistyön hyödyistä ATL-alueella 2.9.2011 Lieto (22 hlö) 11) Turvallisuuspalveluiden yhteishankinta ATL-alueella 5.10.2011 Lieto (18 hlö) 12) Infotilaisuus kestävän logistiikan ja yritysten välisen yhteistyön mahdollisuuksista ATL-alueella ja muuaalla Liedon kunnassa 23.11.2011 Liedon kunnantalo 13) Yhteistyötilaisuus energian ja sähkön hankinnasta ATL-alueella 29.11.2011 Lieto (15 hlö) 14) Renkaita vedessä -projektin tulosten esittely 1.12.2011 Liedon kunnantalo (10 hlö) Projektin toimenpiteitä on esitelty myös seuraavissa tilaisuuksissa: 1)Kuntalogistiikkaseminaari 11.2.2010 Lieto 2)Tulevaisuuden logistiikkakeskus - foorumi 19.10.2010 Hyvinkää Projektin etenemisestä, tuloksista ja aihepiiriin liittyvistä asioista tiedotettiin laajasti hankkeen aikana. Projektin tiedotusta varten laadittiin erillinen lehtiö, jossa esiteltiin keskeiset toimenpiteet. Myös projektista laaditut esitykset ovat olleet esillä Valonian ja ESLogC:n internet-sivuilla. Valonian internet-sivujen lisäksi projektista ja sen tuloksista tiedotettiin Valonian kuukausitiedotteissa, jotka tavoittavat kaikki Varsinais-Suomen kunnat sekä Rullaa-projektiin liittyvät yritykset ja sidosryhmät. Turun lentokentän alueen (LogiCityn) henkilöliikenteen kehittämiseksi toteutettujen selvitysten tulokset jaettiin alueen yrityksille sähköpostitse (noin 150 yritystä). Konsulttityönä laaditun LogiCityn henkilöliikenneselvityksen tuloskortit sekä raportti lähetettiin yritysten lisäksi alueen kehittämisestä vastaaville tahoille. Kestävästä työmatkaliikenteestä jaettiin tietoa Valonian Kestävän arjen avaimet -näyttelyssä, jossa oli arviolta 1500 kävijää vuonna 2010 ja 2500 kävijää vuonna 2011. Mediaosumia hankkeen aikana tuli Valonian mediaseurannan mukaan 34 kpl. Viimeksi hanke oli esillä Turun Sanomissa 1.9.2012, jossa kerrottiin Liedon kunnan perustavan kunnanlaajuisen kimppakyytipalvelun. Idea syntyi Renkaita vedessä -erillisprojektin yhteydessä. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Yritysten sitouttaminen projektin tavoitteisiin ja työntekijöiden houkutteleminen infotilaisuuksiin osoittautui ajoittain haastavaksi. Muun muassa Renkaita vedessä -erillisprojektin ohjausryhmään ei yrityksistä huolimatta saatu yritysedustajia. Yritysten välistä yhteistyötä kehitettäessä vastaan tulevat myös yritysten välinen kilpailutilanne ja yhteisen intressin puuttuminen. Resurssien käyttö yhteydenpitoon ja kommunikointiin vie aikaa, mutta on selvästi tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Tiivis yhteydenpito kannustaa yhteyshenkilöitä myös viemään asiaa eteenpäin ja pitämään aiheen jatkuvasti esillä kohdeyrityksessä. Renkaita vedessä -erillisprojekti mahdollisti tiiviimmän yhteistyön yritysten kanssa kuin muut pilottikohteet keskimäärin. Vuorovaikutus pilottikohteiden kanssa voikin parhaimmillaan myös kehittää projektia eteenpäin, jolloin yritys ei ole ainoastaan kohde vaan nimenomaan aktiivinen osapuoli hankkeessa.

8. PROJEKTIN TULOKSET Projektisuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet, ja niitä esitellään alla tarkemmin pilottikohteittain. Avanti Tuulissuo Littoinen -teollisuusalue (ATL) henkilö- ja tavaralogistiikkaselvitys (2010-2011) & Renkaita vedessä -erillisprojekti ATL-alueella (2011) ATL-alue on suhteellisen nopeasti yrityskeskittymäksi kasvanut teollisuusalue Liedon kunnassa. Alue sijaitsee hyvien tieliikenneyhteyksien varrella, mutta saavutettavuus joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen on haastavampaa. Yritysten välinen yhteistyö ennen projektia perustui pääasiassa liikesuhteisiin eikä aluetta ollut kehitetty kokonaisuutena. Projektin aluksi alueelle toteutettiin opinnäytetyönä logistiikka- ja työmatkaliikkumiskysely. Kyselyn tietojen perusteella lähdettiin suunnittelemaan yritysten yhteishankintoja ja kehittämään alueen yleisilmettä ja liikenneolosuhteita. Yhteishankintakokeilussa (vartijapalvelut) oli mukana 24 yritystä. Projektissa havaittiin, että keskitetty hankintaorganisaatio on paras tapa yhteishankintoihin, mutta sellaisen laatiminen jäi projektin päättyessä auki. Hankkeen aikana alueelle sijoitettiin Matkahuollon pakettipiste ja alueen omaa palvelutarjontaa tuotiin esille luomalla koko alueen kattava yritysluettelo. Projektissa kehitettiin alueen yritysten ja Liedon kunnan välistä yhteistyötä onnistuneesti, mikä vaikuttaa muun muassa liikenneolojen kehittämiseen jatkossa. Harkinnan alla on tällä hetkellä uuden kevyenliikenteen yhteyden rakentaminen, joka helpottaisi kulkua linja-autopysäkiltä Avantin logistiikka-alueelle. Liedon kunta on myös perustanut projektin innoittamana kunnanlaajuisen kimppakyytipalvelun, joka avataan syksyn 2012 aikana. Palvelua markkinoidaan jatkossa myös ATL-alueella. Turun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan kanssa yhteistyössä toteutettu Renkaita vedessä -erillisprojekti mahdollisti muita osakokonaisuuksia tiiviimmän yritysyhteistyön. Nyt suunnitteilla on erillishanke, jonka tavoitteena on kehittää alueen sisäisiä materiaalivirtoja ja tutkia mahdollisuudet jätehuollon yhteishankintoihin. Hanketta suunnitellaan Valonian, Liedon kunnan ja Turun AMK:n yhteistyönä. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia voi hyödyntää yritysten välisen yhteistyön ja yhteishankintojen kehittämiseen myös muilla yrityskeskittymäalueilla. Renkaita vedessä -erillisprojektista laadittiin erillinen loppuraportti. Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) työmatkaliikkumissuunnitelma (2011) Turun yliopistollinen keskussairaala on suuri kunnallinen työnantaja, johon suuntautuu merkittävästi päivittäistä työmatkaliikennettä. Lisäksi toimipaikat sijaitsevat pääasiassa tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella, jossa pysäköintitilaa on rajoitetusti. Työmatkaliikkumissuunnitelma toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston diplomityönä. Sairaalan henkilökunnalle toteutetun kyselytutkimuksen avulla selvitettiin työmatkaliikenteen nykytila ja syitä kulkumuotojen valintaan. Tutkimuksessa havaittujen tietojen ja työntekijöiden mielipiteiden perusteella kehitettiin laaja toimenpide-ehdotusten joukko, joiden tarkoituksena on ohjata työmatkaliikkumista kestävien liikkumismuotojen käyttöön. Toimenpide-ehdotukset jaettiin niiden toteuttamistarpeen perusteella tärkeimpiin, suositeltaviin, harkinnanvaraisiin sekä mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettaviin toimenpiteisiin. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi havaittiin osittain kustannetun työsuhdematkalipun tarjoaminen työntekijöille, lukittavien pyörätelineiden sijoittaminen työpaikan välittömään läheisyyteen, kävely- ja pyöräreittien parempi talvikunnossapito, työnantajan kustantama vuosittainen polkupyörähuolto ja pysäköintioikeuden hinnankorotus. TYKS:n työmatkaliikkumissuunnitelma antoi Valonialle arvokasta tietoa työmatkaliikenteen kehittämisestä, ja pilottikohteen kokemusten pohjalta työmatkaliikkumista on kehitetty jo useassa muussa yrityksessä ja organisaatiossa. TYKS:n työmatkaliikkumisesta ja keskeisimmistä toimenpide-ehdotuksista laadittiin omat tuloskortit. LogiCityn logistiikka- ja teollisuusalue (+KRUL-alue) logistiikka- ja työmatkaliikkumiskysely (2011) ja selvitys kestävän työmatkaliikenteen ratkaisuista (2012) Turun lentokentän lähiympäristö (nk. LogiCity) on merkitty Turun seudun rakennemallityössä 2035 kasvavaksi työpaikkakeskittymäksi. Selvitysten tavoitteena oli laatia ohje liikenneolojen kehittämiseksi kestävällä tavalla. Lentokentän ja sen läheisyyteen sijoittuvien Kärsämäen, Runosmäen ja Urusvuoren (KRUL) teollisuusalueiden yrityksille toteutettiin vuonna 2011 logistiikka- ja työmatkaliikkumiskysely. Kyselyn tulosten perusteella saatiin selville arvio alueen sen hetkisestä kulkumuotojakaumasta ja kehitysehdotuksia alueen todellisilta käyttäjiltä. Tuloksista lähetettiin tiivis raportti alueen noin 150 yritykselle. Tietoja käytettiin lähtötietoaineistona konsulttityössä, jossa laadittiin selvitys

kestävän työmatkaliikenteen ratkaisuista LogiCityn alueella. Konsulttina toimi Pöyry Finland Oy. Selvityksen keskeisimpänä tuloksena esitettiin jatkokehitettävä joukkoliikenneratkaisu, sillä alueella tällä hetkellä työskentelevät kulkevat työmatkansa pääasiassa henkilöautolla eikä alue ole helposti saavutettavissa pyöräillen tai kävellen. Joukkoliikenneratkaisu perustuu uuteen henkilöjuna-asemaan ja linja-autoreittien uudelleen reitittämiseen. Ratkaisuun sisältyi lisäksi ehdotukset liikenteen solmupisteiden, niin kutsuttujen autohoff:ien kehittämisestä. Konsulttityötä kommentoivat työn edetessä alueen kehittämisestä vastaavien tahojen, kuten kiinteistöliikelaitoksen, kaavoitus- ja joukkoliikennetoimiston sekä Varsinais-Suomen liiton edustajat ja myös työn loppuraportti on välitetty alueen kehittämisestä vastaaville tahoille. Selvityksistä laadittiin raportin lisäksi kuusi tuloskorttia. NordicID Oy hiilijalanjäljen määritys tuotantoketjussa (2010-2011) NordicID Oy on salolainen elektroniikkalaitteiden valmistaja. NordicID Oy:lle laadittiin konsulttityönä malli hiilijalanjäljen laskentaan. Mallin avulla on mahdollista määrittää hiilidioksidipäästöt koko tuotantoketjussa. Tarkoituksena oli tuoda ympäristötieto osaksi tuotesuunnittelua ja tehostaa näin materiaalivalintoja, tuotantoprosessia ja logistiikkaa. Mallin toteutuksesta vastasi konsulttiyhtiö Natural Interest Oy ja osakokonaisuutta toteutti pääasiassa Techvillan Innokone-hanke, joka myös toteuttaa työn raportoinnin. Rullaa-hanke toimi projektin yhtenä koordinaattorina sekä kestävän logistiikan asiantuntijana. Lähiruokakuljetusten kehittäminen Turun seudulla (2010-2012) Osakokonaisuudessa etsittiin kestävän kehityksen mukaisia ja kustannustehokkaita keinoja lähiruoan kuljettamiseksi Turun alueen lähiruokaravintoloihin. Lähiruoan kuljettamisessa on kehitettävää, sillä paikallisesti tuotetun ruoan kuljettaminen ei sovi perinteiseen kuljetusjärjestelmään, jossa tavaraa kuljetaan kustannustehokkaasti pitkiä matkoja. Selvitys toteutettiin AMK:n opinnäytetyönä. Tutkimuksessa haastateltiin citylogistiikan sidosryhmistä tavaraliikenteen osapuolia eli ravintoloita, tukkuja ja tuottajia. Haastateltavia oli kaikkiaan yksitoista. Haastatteluissa tavaraliikenteen osapuolet löysivät citylogistiikan kehittämiskeinoiksi tavaravirtojen yhdistämisen ja julkisen logistiikkaterminaalin perustamisen. Lisäksi esille tuotiin mahdollisuus kauppa-auton käyttämisestä lähiruoan kuljettamisessa. Selvitys tehtiin yhteistyössä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen ja Turun yliopiston Varru-hankkeen kanssa (Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke). Hanke käyttää selvityksen tuloksia lähiruokakuljetusten kehittämistyössään myös Rullaan päätyttyä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuus tuli esille erityisesti pilottiyritysten ja sijaintikuntien kanssa tehdyssä yhteistyössä sekä verkostoitumisessa useiden eri hankkeiden kanssa. Jo projektia suunniteltaessa pidettiin ideointitilaisuudet Valoniassa, Varsinais-Suomen liitossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Hankkeen aikana myös pilottikohteilla oli mahdollisuus vaikuttaa hankkeen etenemiseen, ja muun muassa ATL alueella vuorovaikutus johti erillisprojektin muodostamiseen ja entistä tiiviimpään kuntayhteistyöhön. Lisäksi LogiCityn alueelle laaditulle kestävän työmatkaliikenteen selvitykselle haettiin innovatiivista lähestymistapaa jo tarjouspyyntövaiheessa. Ajoittuuhan alueen tosiasiallinen kehittäminen 5-20 vuoden aikajaksolle. Pöyry Finland Oy:n laatimassa selvityksessä alueelle laadittiin jatkokehitettävä joukkoliikenneratkaisu, joka perustuu uuden henkilöjuna-aseman sijoittamiseen Turku-Tampere -radan varrelle. Suunnitelman mukaan henkilöjuna-asemalta kulku jatkuisi lentokentälle ja sen varrelle syntyville työpaikkakeskittymille henkilökuljettimella (nk. people mover). Henkilökuljettimeksi ehdotetaan vaihtoehtoisesti kiskoilla kulkevaa bussia, katettua liukuhihnaa tai kuskitonta kuljetinta. Käytännön toimintansa lisäksi henkilökuljetin olisi erikoisuutensa vuoksi myös alueen uniikki nähtävyys. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ole ilmoitettu olevan tasa-arvovaikutuksia, mutta projektin kaikki toimenpiteet on toteutettu tasaarvoon pohjautuen. Projektiin osallistuneita yrityksiä ja yhteistyökumppaneita kohdeltiin yhdenvertaisesti. Selvitykset ja niiden perusteella annetut toimenpide-ehdotukset on annettu puolueettomasti ja selvityksiin liittyvät hankinnat on tehty hyvän hallinnon periaatteita noudattaen.

11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Projektin lähtökohtana oli tiedottaa ja antaa neuvoja kestävän kehityksen mukaisesta logistiikasta ja työmatkaliikkumisesta. Erityisesti Rullaa-projektissa tiiviisti mukana olleissa yrityksissä kestävämpiä toiminta- ja liikkumistapoja ideoitiin ja kehitettiin runsaasti. Osalle yrityksistä hanke antoi alkusysäyksen kestävämpien valintojen tekemiseen ja toisissa, kuten TYKS:ssä, työmatkaliikkumissuunnitelma konkretisoi jo aloitettua ympäristöpolitiikkaa. Kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta on kuitenkin jatkuva prosessi, ja monia Rullaa-hankkeen aloittamia toimintoja jatketaan yritysten omasta toimesta ja osana Valonian muiden hankkeiden työtä. ATL-alueelle sijoitettu Matkahuollon pakettipiste vähentää ylimääräistä liikennettä ja vaikuttaa siten alueen yritysten hiilidioksidipäästöihin. Parhaimmassa tapauksessa hankkeen toiminta ja hyvistä käytännöistä tiedottaminen innostavat alueen yrityksiä tehostamaan jatkossa myös omia kuljetusketjujaan. Yhtenä kehittämistoimena työpaikoille ehdotettiin kimppakyytipalvelun perustamista, sillä kimppakyydit vähentävät yksin henkilöautolla ajettavia kilometrejä. ATL-alueen sisäiseksi kaavailtu kimppakyytipalvelu avataan syksyllä 2012 koko Liedon kunnan yhteiseen käyttöön. Lisäksi tällä hetkellä harkinnan alla on kevyenliikenteen yhteyden rakentaminen läheiseltä linja-autopysäkiltä Avantin logistiikka-alueelle. Yhteys parantaa alueen saavuttamista joukkoliikenteellä. Näin toteutetaan myös kestävän kehityksen sosiaalisia tavoitteita, sillä erilaisten liikkujaryhmien, kuten opiskelijoiden, on tällöin helpompi saavuttaa alue. NordicID Oy:lle hankkeessa tuotetun hiilijalanjälkilaskurin toivotaan vähentävän koko tuotantoketjun aikana syntyviä päästöjä ja vaikuttavan myös loppukuluttajan valintoihin tuomalla ympäristöprofiili osaksi tuotetta. LogiCityn kestävän työmatkaliikenteen ratkaisuista laaditun ohjeen tosiasialliset vaikutukset alueen tulevaan liikennesuunnitteluun on nähtävissä vasta vuosien viiveellä, mutta myös muilla logistiikka-alueilla on mahdollisuus tarttua suunnitelmassa esitettyihin ideoihin jo aikaisemmin. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1) Käytännönläheinen yhteistyö yrityskeskittymän ja sen sijaintikunnan sekä muiden alueen kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa 2) Verkostoituminen ja synergioiden löytäminen projektien kanssa, jotka sivuavat omaa projektia 3) Projektin kehittäminen edelleen yhteistyössä pilottikohteiden kanssa 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana aloitettu työ niin yrityksissä, organisaatioissa kuin suuremmissa työpaikkakeskittymissäkin jatkuu joko yrityksen sisäisenä toimintana tai muun muassa ATL-alueen ja LogiCityn tapauksessa kunnallisten ja seudullisten kehittämisorganisaatioiden työnä. Lisäksi ATL-alueella toteutettu erillisprojekti ja toimijoiden verkottuminen lisäävät uusien hankkeiden mahdollisuuksia alueen kehittämiseen myös jatkossa. Suunnitteilla on jo ATL-alueen materiaalivirtojen hyödyntämiseen ja jätehuollon yhteishankintoihin keskittynyt erillishanke Valonian, Liedon kunnan ja Turun AMK:n yhteistyönä. Erilaisten yhteiskuljetusten kehittämistyötä sekä työpaikkojen liikkumisen ohjaustyötä tehdään Valoniassa edelleen runsaasti niin työpaikka- kuin aluekohtaisestikin. Rullaa-hankkeessa muun muassa Turun yliopistolliselle keskussairaalalle toteutettu työmatkaliikkumissuunnitelma lisäsi aihepiirin kokemusta ja loi Valonialle mallin liikkumissuunnitelman laatimisesta työpaikalle. Tätä tietotaitoa käytetään Valonian liikkumisen ohjaus -työssä. Hankkeen aikana tuotetut materiaalit ovat saatavilla Valonian internet-sivuilla ja tiivistetysti päähankkeen avaamalla Logistiikkakeskuksenkehittäjän työpöytä -selaimella. 14. RAHOITUS Osaprojektin budjetti oli 240 000 euroa, josta 70 prosenttia oli EAKR:n rahoitusta ja 30 prosenttia Valonian omarahoitusta. Lopullinen toteutunut budjetti on noin 235 000 euroa.

15. YHTEENVETO Rullaa-hankkeen projektisuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet ja projektin voidaan katsoa myös onnistuneen viestinnällisissä tavoitteissaan. Rullaa-hankkeen tuloksena on herätetty keskustelua ja lisätty tietoa kestävän kehityksen mukaisesta logistiikasta ja työmatkaliikkumisesta erityisesti pilottikohteissa, mutta laajan tiedottamisen myötä myös huomattavasti kattavammin koko Varsinais-Suomen alueella. Hankkeen päätoimenpiteet Avanti-Tuulissuo-Littoinen (ATL) logistiikka- ja teollisuusalueella keskittyivät yritysten yhteistyön ja yhteishankintakokeilun kehittämiseen. Alueella toteutetussa Renkaita vedessä -erillisprojektissa tehtiin vartijapalveluiden yhteishankintakokeilu ja alueelle sijoitettiin Matkahuollon pakettipiste. ATL-aluetta kehitetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä Liedon kunnan kanssa. Toiselle projektin pilottikohteelle, Turun lentokentän ympäristöön sijoittuvalle LogiCityn logistiikka- ja teollisuusalueelle, tehtiin konsulttityönä selvitys kestävän työmatkaliikenteen ratkaisuista. Selvityksessä muotoiltu jatkokehitettävä joukkoliikenneratkaisu esitettiin alueen kehittämisestä vastaaville tahoille. Suurta työpaikkakeskittymää projektissa edusti Turun yliopistollinen keskussairaala, jolle tehtiin työmatkaliikkumissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, kuten työsuhdematkalipun tarjoamista työntekijöille, vie tällä hetkellä eteenpäin organisaation ympäristö- ja henkilöstöasioista vastaavat henkilöt. Lisäksi hankkeessa tehtiin opinnäytetyönä selvitys kestävän kehityksen mukaisista ja kustannustehokkaista keinoista lähiruoan kuljettamiseksi Turun alueen lähiruokaravintoloihin. Pilottikohteissa toteutettujen osakokonaisuuksien kokemusten myötä on karttunut osaamista niin suunnitteilla kuin jo toiminnassa olevan logistiikka-alueen kehittämisestä sekä malli työpaikan liikkumissuunnitelman toteuttamiseksi. Hankkeen aikana syntynyt yhteistyö eri toimijoiden välillä on tuonut esiin myös uusia hankemahdollisuuksia.