Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaaminen rahoituksella

Samankaltaiset tiedostot
Rahoitusjärjestelmä ja asiakkaan valinnanvapaus. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus: rahoitus sekä omaisuus- ja henkilöstösiirrot

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Uudistumisella tuottavuusloikka

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sote-ja maakuntauudistus

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

PALVELUSETELIKOKEILU YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN NÄKÖKULMASTA

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Kaupunkiseutujen rooli maakunta- ja kuntauudistuksissa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Sote- ja maakuntauudistus

Kymenlaakson Sote ja maakuntauudistus

Maakunta- ja soteuudistus

Sote- ja maakuntauudistus


Askeleet sote-muutokseen

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote- ja maakuntauudistus

Kymenlaakson Sote- ja maakuntauudistus. Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus törmää tiedon saatavuuden rajoihin?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info

Maakunnnan ja kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote- ja maakuntauudistus ArtsEqual Oppimisjamit Erityisasiantuntija Sari Koskinen / STM

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Sote- ja maakuntauudistus

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädäntövalmistelu Kunta-alan esimiespäivät

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Maakunnan talous ja omaisuus

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Mikä maakuntauudistus ja miksi?


Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Sote-uudistuksen eteneminen maakunnissa

Sote- ja maakuntauudistus

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Sote- ja maakuntauudistus. Marraskuu 2017

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Sote- ja maakuntauudistus

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Maakuntien resurssiohjaus

Sote- ja maakuntauudistuks en tilanne Riina Nevamäki Pääministerin poliittinen erityisavustaja

Maakuntamallin käytännön toteutukset

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Sote-uudistus ja sen merkitys ammattilaisten arvoihin, asenteisiin ja osaamistarpeisiin

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Julkinen vastuu ja yhteistyöpinnat sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

SOTE JA INFEKTIOIDEN TORJUMINEN. Janne Aaltonen, HUS

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä. Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Sote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaaminen rahoituksella Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 22.9.2016 1

Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. 22.9.2016 2

Tulevaisuuden suomalainen sote- ja maakuntamalli: Hyvinvoivat ihmiset, sujuvat palvelut ja kestävä talous Kansalainen toimiva demokratia ja vaikuttamismahdollisuudet Talouden kasvu Uudistuminen Maakuntademokratia: valtuusto ja vaikuttaminen Uudistumista tukevat ja edellyttävät menettelyt - yrittäjyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa toimissa Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio sekä osaava henkilöstö Monialainen maakunta selkeällä tehtäväjaolla Kunta paikallisena elinvoimayhteisönä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja maakunnissa Tiedon hyödyntäminen - tietointegraatio Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat Uusi maakunta Järjestämisvastuu Rahoitusvastuu Vastuu palveluintegraatiosta ja toimivista palveluketjuista Henkilöstösiirrot liikkeenluovutuksella, palvelussuhde kuntasektorin mukaan Siirtymäaika yhtiöittämisessä Tehokas järjestäminen ja tuotanto johtaminen Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja vastuun vahvistaminen Maakuntien rahoituslaki tarvekriteerit ja kustannusten hillintä Aito monituottajamalli sotessa -julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin tuotanto yhtenäisin periaattein Sote-järjestämisuudistuksen ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet - Sote-järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle - Monialainen maakunta, jossa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja käyttäjien osallistuminen - Sote-järjestämislaki, maakuntalaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki, valtionosuuslainsäädäntö + 22 muuta lakia sekä sote-tuottajalaki Veronmaksaja Kustannustehokkuus, Vaikuttavuus Käyttäjä - mahdollisuus valita - mahdollisuus vaikuttaa Valinnanvapauslain säädännön valmistelua koskeva linjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaalija terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan. 22.9.2016 4

Rahoitus: lähtökohdat Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulma rahoitukseen optimoidaan veronmaksajan näkökulmasta Julkinen hallinto on yhtenäinen palvelualusta veronmaksaja on omistaja julkinen omaisuus on tiettyä käyttötarkoitusta varten Omaisuus maksetaan vain yhden kerran julkistaloudessa Rahoitus kannustaa kustannusvaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan sekä toteuttaa rahoitusperiaatteen kunnissa ja maakunnissa perustuslaissa säädetty oikeus riittäviin sote-palveluihin riskiä ei täysin vakuutettu yhteisestä poolista => kannustimet toimia => tarvevakioitu kapitaatio, joka huomioi riskit => vaikuttavuuskannustimet: maksetaan lisäarvosta (terve ja toimintakykyinen, hyvinvoiva eikä palveluiden jatkuvaiskäyttäjä) 22.9.2016 5

Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta Valtion ja maakunnan välinen suhde rahoituksen kohdentaminen maakunnille Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa korvausjärjestelmän perusteet portinvartijatehtävät rahoituksessa Asiakasmaksut ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen 22.9.2016 6

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia 22.9.2016 7

Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 17,7mrd 11,3 mrd Vuosina 2020 2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus 22.9.2016 8

Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus 22.9.2016 9

Sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaisia ansainnan ja arvon muodostuksen logiikoita Preventio: vaihtoehtokustannukset, nettonykyarvo Päivystys: kapasiteettivaraus ja sen hinta Yksi käynti: käyntimaksu Elektiivinen hoito ja muu parantava hoito: episodikohtainen tulos, vaikuttavuus- ja laatukorjattu hinta Hoiva: elämänlaatu / toimintakyvyn tuki aikaa kohden, aikalaskutus suhteessa palvelutasoon tai toimintakyvyn tukeen Laaja-alainen palvelutarve: eri toimien ja palveluiden yhteensovitus, kokonaishinta ja ratkaisuperusteinen vaikuttavuus 22.9.2016 10

Tuottajien korvauksen (monituottajamalli) Vaativimman hoidon ja palvelun rahoitus laskutuksella tai sopimukseen perustuvilla korvauksilla => maakunnalla kokonaisbudjetti Yli- alihoidon/palvelun välttäminen Kannustimet tuottaa parasta mahdollista vaikuttavuutta annetulla riskitasolla Kannustimet vaikuttavuuteen (value-based models) Korvausmallien perusteltua olla hybridi, koska ansaintalogiikat ovat erilaisia riskipainotettu kapitaatio listautuneista asiakkaista vastaavilla tuottajilla (riskiluokitellut ryhmät) asiakkaiden riskiluokittelu ja ikäpaino tulevaisuudessa muut erilaiset yhdistelmämallit 22.9.2016 11

Tuottajien korvaus Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus). Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palveluepisodin kiinteä rahoitus ( tuote- tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä Suoriteperusteiset korvaukset Henkilökohtainen budjetointi 22.9.2016 12

Valinnanvapauden toteutus ja tuottajien korvaus 1) Asiakkaan tekemä suora valinta 2) Palvelutarpeen arviointi ja jatkolähete/asiakassuunnitelma asiakasseteli (palveluseteli): tuotteistettavissa olevissa palveluissa henkilökohtainen budjetointi: laajempien palvelukokonaisuuksien tilanteessa 13 22.9.2016 13

Rahoitusjärjestelmästä yleisesti Rahoitusjärjestelmää täytyy väistämättä kehittää Yhteiskunnallisen oppimisen näkökulma ja ratkaisujen tarkistaminen kokemuksen kertyessä Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä 14 22.9.2016 14

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään 22.9.2016 15

Lisätiedot http://alueuudistus.fi #sote #maakunta2019 #maakuntauudistus @thpoysti 22.9.2016 16 1