Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen

Transkriptio

1 Maakunta ja soteuudistuksen eteneminen Hyvän hallinnon tulevaisuudennäkymät maakunta ja soteuudistuksissa Hallintotuomioistuinpäivä Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, Sosiaali ja terveysministeriö Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

2 Sisältö Maakunta ja sote tulevat: uudistuksen etenemisen aikataulu Maakunta ja soteuudistuksen iso kuva Soteuudistuksen ja valinnanvapauden pilarit Hyvä hallinto maakuntauudistuksessa ja sen jälkeen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

3 Maakuntasote prosessin pääaikataulu / / / / / / / 2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle 2/.2017 Maakuntaja sotejärjestämisuudistus HE eduskunnalle to to Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE luonnos lausunnoille 4/2017 HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 Hyväksytään eduskunnassa : Maakunta ja sotejärjestämisuudistus Valinnanvapauslaki Sotetuottajalaki Maakuntien rahoituslaki Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle

4 / / / 2019 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1 / 2018 Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

5 Historiallisen suuri muutos: muutoksen pilarit Sote ja maakuntauudistuksen pääpilarit Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

6 Historiallisen suuri hallinnon muutos ja yksinkertaistuminen 6

7 Miksi maakuntauudistus tehdään mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus.

8 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta Rahoitus kootaan mahdollisimman laajasti maakuntien kautta hoidettavaksi 2. Palveluintegraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan Sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan Mahdollisuus yhdistää sote palveluita muiden palveluiden kanssa => työttömät 3. Valinnanvapaus Tuki ja kannustin asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

9 Soteuudistuksen pilarit II/II 1. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä Oikeaaikainen palvelu Parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu ja hoitomuotojen käyttöönotto 2. Digitalisointi Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

10 Kuntien, maakuntien ja valtion roolit TYÖNJAKO KUNNAT MAAKUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Sosiaali ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Työ ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen Lainsäädäntö Rahoitusperiaate Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta

11 Soteuudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen kansanterveys ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy perustason palveluiden vahvistaminen vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd oikeaaikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

12 Maakuntauudistuksen keskeiset lait 1. VAIHE, eduskuntaan helmikuussa Maakuntalaki Voimaanpanolaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Verolait Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait Maakuntien rahoituslaki 2. VAIHE Uudet lait Kasvupalvelulaki Maakuntien muut tehtävät, rahoituslaki Laki Valtion lupa, ohjaus ja valvontavirastosta (Luova) Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta Laki maakuntien yhteistoiminnasta kala ja vesitaloustehtävien hoitamisessa Laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa Laki maakuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämisestä kunnalle Muutettavat lait Yli 200 muutettavaa lakia, joilla siirretään tehtäviä maakunnille sekä Valtion lupa ja valvontavirastolle Kumottavat lait Laki Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirastosta Laki aluehallintovirastoista Laki elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksista Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueesta Laki maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta Laki ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta Laki vesihuollon tukemisesta i

13 Järjestämisuudistus vahva järjestäjä Järjestämisvastuu noin 130 järjestäjäorganisaatiosta 18 maakunnalle: byrokratia vähenee organisaatio selkeytyy tiedetään kuka vastaa Vastaa myös perusoikeuskeskustelussa ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä esitettyihin seikkoihin Järjestämisvastuussa olevalle maakunnalle uusia toimivaltuuksia ohjata ja johtaa tuotantoa sotejärjestämislaki valinnanvapauslaki Maakuntien rahoituslaki ratkaisee rahoituksessa demokratiaan liittyvän kysymyksen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

14 Valinnanvapaus Keino, ei päämäärä Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omien resurssien hyödyntämiseen sekä preferenssien ottamiseen huomioon valta ja tietoepätasapainoa asiantuntijan ja asiakkaan välisessä suhteessa tasapainottava seikka Jaetun ja yhteisen päätöksenteon hyödyt => toteuttaa itsemääräämisoikeutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perimmäisinä tavoitteina Kannustin kilpailullisuuden hyödyntämiseen ja tukee paremman johtamisen saavuttamista Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

15 Valinnanvapaus Voi tukea paremman asiakasymmärryksen kautta palveluintegraatiota, toisaalta hajottaa organisaatioita Valinnanvapauslain luonnoksessa sotekeskusmalli ja laajennettu perustaso voimavarojen siirtäminen perustasolle terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa neuvovien keinojen ensisijaisuus mahdollisuus kuitenkin paljon palveluita käyttävien erityiseen palveluohjaukseen ja koottuihin palveluihin Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

16 Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Sotekeskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Maakunnan omat palvelut Ne sosiaali ja terveyspalvelut, joita sotekeskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista Asiakasseteli Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut

17 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laajaalainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sotekeskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoitoja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

18 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sotekeskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sotekeskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

19 Hyvä hallinto maakuntauudistuksen jälkeen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

20 Hyvän hallinnon oikeudelliset ulottuvuudet Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

21 Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukaslukuperusteinen 10% rahoitus 1% Hyterahoitus

22 Kuntien valtionosuudet vuodesta 2019 alkaen yht. noin 3,1 mrd Erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen Kriteerejä Asukasmäärä Ikärakenne Kaksikielisyys Vieraskielisyys Asukastiheys Koulutustausta Saaristoisuus Syrjäisyys Saamelaisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työttömyysaste Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmästä poistuvia kriteerejä Sairastavuus Ikäluokat vuotta korvataan ikäluokalla 16+ (painoarvo heikkenee) Työpaikkaomavaraisuus poistuu i

23 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoaantava kansanäänestys Keskustelu ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt

24 Maakunnan hallintosääntö Maakuntalain 78 hallintosäännön sisällöstä Hallinnon järjestämisen väline Perusoikeuksien toteuttamisen kannalta tarpeellinen ja toimiva organisaatio Maakuntalain 79 delegointi viranhaltijapäätöksentekoon Maakuntalain 79 3 mom pakollinen siirto viranhaltijapäätöksentekoon

25 Oikeussuojamenettelyt Yhdenvertaisuuden toteuttaminen: ei voida sallia liikaa eriarvoisuutta Ennakolliset menettelyt, jotka varmistaa yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden hyvän hallinnon oikeuden oikeussuojaan Varsinaiset oikeussuojamenettelyt Erityislakien mukainen muutoksenhaku: tämä ensisijainen prosessi Lastensuojelulaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki, mielenterveyslaki Maakuntalain mukainen oikaisuvaatimusmenettely Maakuntalain mukainen muutoksenhaku maakuntalaki Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

26 Vaikutukset hallintolainkäyttöön Erityislakien muutoksenhakusäännökset ensisijaisia ja tässä vaiheessa jäävät voimaan uudistuksen toisessa vaiheessa mahdollisuus muuttaa ja kehittää Jossain määrin lisännee valituksia maakuntien siirtyminen: laki ja sopiminen keskeisenä ohjauskeinona Hallintoriita vs. valitus menettely Luottamus ratkaisevaa => muutoksenhakuherkkyys Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

27 Hyvän hallinnon periaatteet yksityisesti tuotetuissa julkisissa palveluissa Julkinen palvelu = maakunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tuottajasta riippumatta, maakunnan toiminta maakuntalain 4 :n mukaan Yleishallintooikeudelliset säännökset sotekeskuksissa Hallintolaki perusoikeudet Virkavastuu Julkisuuslaki

28 Lisää tietoa jatkuvasti alueuudistus.fi #sote #maakunta Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti